Virgin Steele
Moderator: The Killer Krew
Jaahas, jaahas. Vai niin, vai niin. On taas tullut se hetki, kun olotila on sitä luokkaa, että eri keskustelupalstoja tutkiessaan sitä kelaa mielessään bändien ja artistien nimiä, jotka on jostain syystä ajan saatossa enemmän tai vähemmän sivuuttanut. No, tällä kertaa Virgin Steele pisti silmään ja tuli sitten mietittyä, että bändihän ei ole tuttu kuin satunnaisten tuttujen melko hämmentävän hehkuttelun, taannoisen Nummirock peruutuksen, muutamien kappaleiden ja omituisen kulttistatuksen kautta. Tätähän ei voi korjata muulla kuin vankalla tutustumisella, joten katsotaanpa miten käy, kun otan Invictusin sekä House Of Atreus ja Marriage Of Heaven And Hell kaksikot tutustumisen kohteeksi. Saa nähdä mitkä levyt ensin käsiin osuu, josko CDON:sta jotain seuraavalla kerralla nappaisi. Ihan viiteen levyyn ei aluksi uskalla sijoittaa.
^ Tuo tsorl voi melkein yhtä "nubuna" (opin varmaan todella uuden muotisanan tuossa taannoin
vitun nykyaika..) kertoa fiiliksistä, mitä DeFeisin elämäntyö herätti.
INVICTUS on, kuten sanottua, aika turvallinen -köh, parhautta- ensimmäisenä VS-levynä ostaa. Tulee vain vaarat sitten siinä, että vähintään pari lärpäkettä pitää hankkia sen jälkeenkin..

INVICTUS on, kuten sanottua, aika turvallinen -köh, parhautta- ensimmäisenä VS-levynä ostaa. Tulee vain vaarat sitten siinä, että vähintään pari lärpäkettä pitää hankkia sen jälkeenkin..

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Ei herran isä, Visions of Eden on järjettömän hyvä levy. Ei ole vielä edes auennut täysin, ja uusia piirteitä löytyy joka kuuntelulla. Kevyesti voi kuunnella levyn kestosta huolimatta kaksi kertaa päivässä. Jos ei ole vuoden levy, niin saa olla joku vuoden sisällä tuleva levy aikamoista matskua
Childslaaaaaaayeeeeee-eeeerrr!

Childslaaaaaaayeeeeee-eeeerrr!

Enpä voisi olla kovin paljoa enempää eri mieltä, vai mitä luulet?Sugar Daddy wrote:Ei ehkä ihan Invictuksen kanssa päästä tasoihin, mutta jos Invictus on 10+, niin tämä on 10 8) Heh. Suosittelen jokaiselle VS-fanille, tämä levy ei petä! Levyn tarinakin on muuten melko mielenkiintoinen, itse en ole ennen edes kuullut Lilithistä, joka kuulemma oli Aatamin ensimmäinen vaimo. VIRGIN STEELE RULES!!!
TÄH?!? Onko sulla joku remaster-versio hallussa, tuntuu vähän että mulla on joku beta-versio levystä. Juuri nämä kahden markan Casio-soundit ja hirvittävät konerummut tekevät VIsions of Edenistä tuskallisen kuuntelukokemuksen. Siis oikeasti noi syntsa/piano viritykset on KAUHEAA kuunneltavaa. Ei voi käsittää mitä DeFeisillä on päässä liikkunut, kun moisiin ratkaisuihin päätynyt. Yritä nyt luoda "mahtipontista tunnelmaa" jollain Nokian puhelimen soittoääni-editorilla luoduilla äänimaailmoilla. Voi vittu. Batman & Ryydmanin levyilläkin oli 90luvun alussa paremmat soundit kuin tällä. Kuinkahan paljon herra Defeis tällä sitten säästi rahaa, kun ei voinut oiketa rumpuja ja pianoja levyllä käyttää? MInä vaan kysyn!? Haloo?!?!!?Relic wrote: Konerumpuja ja midi/Casio -soundeja ei levyllä juuri viljellä, rumpuja paukuttaa vanha kunnon Frank Gilchriest ja pianoa/koskettimia David itse. Silkkaa parhautta alusta loppuun, ihan tässä melkein liikuttuu.
"Life goes on....until it doesn't"
Mitä lie levyä Relic ja kumppanit kuunnelleet, mutta eivät taatusti tätä uusinta. Levyhän kuullostaa siltä kun DeFeis laulaisi commodore 64 pelien pyöriessä taustalla. Visions Of Eden on Steelen ehdottomasti heikoin tuotos ja en ole muutenkaan hetkeen kuullut noin paskaa levyä. Konerummut sekä muut syntikka/piano viritelmät, ei hyvää päivää. Nyt veti DeFeis kyllä pohjanoteerauksen.
^^&^ Täytyy olla samaa mieltä, melkoinen rimanalitus DeFeisiltä. Juuri tällaisten takia p2p on hyvä asia, tulipahan pari lanttia säästettyä kun kuuntelin ennakkoon. Lähestulkoon samalta kuulostava King'O'waR sentään tarjoaa biisinsä netissä ilmaiseksi.
Gandalf carries the magic staff
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
Ne soundit ovat kyllä aika oudot, mutta meikäläinen on jo tottunut niihin. Hyvä arvostelu Akilta, vaikka olenkin aivan täysin eri mieltä. God Above God ja Anorned with the Rising Cobra kuuluvat levyn huonoimpiin? Häh?! Kaksi levyn ehdottomasti parasta biisiä. No, makunsa kullakin jne. Teille muille, jotka sanotte, että DeFeis teki pohjanoteerauksen, niin soundipuolella ehkä, mutta ei missään nimessä biisipuolella. Biisillisesti tämä on parasta Virgin Steeleä sitten Invictuksen. Kuunnelkaa niitä biisejä, ignore the sound (vaikka se saattaakin olla hankalaa). Olisihan se tietenkin ollut suotavaa, että olisi jatkettu tutulla soundilinjalla, mutta näin tällä kertaa. Nevertheless, edelleen vuoden kovin levy! 

"Darkness falls...
Penetrating my balls!"
Penetrating my balls!"
Konerummut ja sähkörummut on eri asiaRelic wrote:Konerumpuja ja midi/Casio -soundeja ei levyllä juuri viljellä, rumpuja paukuttaa vanha kunnon Frank Gilchriest ja pianoa/koskettimia David itse.

Itse olen kuunnellut levyä yksinomaan kuulokkeilla enkä ole soundeista juuri kärsinyt, vaikka parantamisen varaa onkin. Mitä biisimateriaaliin tulee, en todellakaan kuvailisi sitä Akimanin sanoin kehnoksi miltään osin, eikä joka biisissä tarvitse mielestäni mennä sata lasissa. Myös Akimanin kommentti levyn tunnelmaa huonontavasta ilmapiiristä meni itseltäni yli hilseen, juuri tunnelma, kuten teemalevylle soveliasta onkin, on mielestäni Visions of Edenillä kohdillaan

Höh, rauhallisempia dissaat, vaikka ovat as good as ever. Mielestäni täysin verrannollisia When Legends Die tai Arms Of Mercury -mahtavuuksiin.Akiman wrote:Enpä voisi olla kovin paljoa enempää eri mieltä, vai mitä luulet?
Olen samaa mietlä SD:n kanssa siinä, että sävellyksellisesti ollaan edelleen korkeassa Virgin Steele -laadussa, kaverin kanssa kesken soundien oudoksumisen tuli virne naamaan jo Black Light On Blackin bridgen (ei siis siitä kyllästymiseen asti hoetusta 'shock-aggro' -kertsistä

Epäilen muuten, ettei Hese ole kuullut kaikkia VS-levyjä jos tätä pohjanoteeraukseksi mollaa..
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
UGH! Nyt on hankittu nuo kaikki pakolliset Virgin Steelet, eli molemmat The Marriage of Heaven and Hellit ja The House of Atreukset löytyvät hyllystä. Monet kuuntelukerrat ovat osoittaneet jokaisen levyn ihan helmeksi. Miten voi näin täydellistä musaa ollakaan?
The Marriage of Heaven and Hell Part One oli ekoilla kuunteluilla jopa hienoinen pettymys. Rockaavampi ote kuulosti oudolta, kun oli niin tottunut siihen eeppisyyteen, jota esiintyy uudemmilla levyillä. Kuunteluiden karttuessa alkoivat ne eeppiset elementit kuitenkin löytyä. Ne ovat vain hieman enemmän "piilossa" kuin esimerkiksi Invictuksella. Levy on uudempiin verrattuna biisipainotteisempi eikä tarina ole ollenkaan yhtenäinen, mutta se ei haittaa pätkääkään, kun jälki on näin laadukasta. Helvetin hieno levy.
The Marriage of Heaven and Hell Part Two on samankaltainen kuin ykkönen, mutta tällä kertaa eeppisyyttä on hieman lisätty. Biiseillä on edelleen pääpaino, eikä levyllä mitään erityistä tarinaa - vaikkapa Visions of Edenin tapaan - ole. Sävellykset ovat säilyneet laadukkaalla tasolla. Ykkösen tapaan myös tämä kakkonen on mielettömän upea levy. Ei pahaa sanottavaa.
The House of Atreus Act I eroaa Marriageista paljon. Myös tämä tuntui aluksi ei-niin-hyvältä, sillä levyllä on 22 raitaa, joista noin puolet välisoittoja. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja nyt tämäkin potkii pirun lujaa. Tarinaan kannattaa perehtyä, sillä se avaa levyä huomattavasti enemmän. Yksi Virgin Steelen raivokkaimmista ja synkimmistä levyistä.
The House of Atreus Act II on ykkösosaa vieläkin kunnianhimoisempi teos. Kaksi levyä ja 23 raitaa. Toimiiko? Totta helvetissä! Päihittää sinänsä erittäin pätevän ykkösosan melko selkeästi. Tässä päästään jo lähelle Invictuksen nerokkuutta, joten kannattaa todellakin tutustua, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Vakuuttavaa.
Kyllä tässä alkaa vähitellen vakuuttua siitä, että Mr David DeFeis on yksi maailman parhaista muusikoista. Tai itse asiassa olen jo vakuuttunut. Sen tasoista kamaa mies säveltää, että ei voi kuin nostaa hattua. Päälle vielä yksi ehdottomasti parhaista todistamistani lauluäänistä. Sanattomaksi vetää. Onko kukaan muuten kanssani samaa mieltä siitä, että Marriage-teemamusiikki on kauneimpia ja hienoimpia melodioita maan päällä?
Kaikki omistamani Virgin Steelen levyt soivat tässä huushollissa lähes joka päivä, joten se kertoo jo jotain mun fanituksen tasosta. Nämä levyt eivät ole vain levyjä, ne ovat teoksia. DVD:tä odotellessa.
"Faster and faster a nightmare we ride
who'll take the reins when the miracle dies
faster and faster till everything dies
killing is our way of keeping alive"
The Marriage of Heaven and Hell Part One oli ekoilla kuunteluilla jopa hienoinen pettymys. Rockaavampi ote kuulosti oudolta, kun oli niin tottunut siihen eeppisyyteen, jota esiintyy uudemmilla levyillä. Kuunteluiden karttuessa alkoivat ne eeppiset elementit kuitenkin löytyä. Ne ovat vain hieman enemmän "piilossa" kuin esimerkiksi Invictuksella. Levy on uudempiin verrattuna biisipainotteisempi eikä tarina ole ollenkaan yhtenäinen, mutta se ei haittaa pätkääkään, kun jälki on näin laadukasta. Helvetin hieno levy.
The Marriage of Heaven and Hell Part Two on samankaltainen kuin ykkönen, mutta tällä kertaa eeppisyyttä on hieman lisätty. Biiseillä on edelleen pääpaino, eikä levyllä mitään erityistä tarinaa - vaikkapa Visions of Edenin tapaan - ole. Sävellykset ovat säilyneet laadukkaalla tasolla. Ykkösen tapaan myös tämä kakkonen on mielettömän upea levy. Ei pahaa sanottavaa.
The House of Atreus Act I eroaa Marriageista paljon. Myös tämä tuntui aluksi ei-niin-hyvältä, sillä levyllä on 22 raitaa, joista noin puolet välisoittoja. Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä ja nyt tämäkin potkii pirun lujaa. Tarinaan kannattaa perehtyä, sillä se avaa levyä huomattavasti enemmän. Yksi Virgin Steelen raivokkaimmista ja synkimmistä levyistä.
The House of Atreus Act II on ykkösosaa vieläkin kunnianhimoisempi teos. Kaksi levyä ja 23 raitaa. Toimiiko? Totta helvetissä! Päihittää sinänsä erittäin pätevän ykkösosan melko selkeästi. Tässä päästään jo lähelle Invictuksen nerokkuutta, joten kannattaa todellakin tutustua, mikäli ei ole sitä vielä tehnyt. Vakuuttavaa.
Kyllä tässä alkaa vähitellen vakuuttua siitä, että Mr David DeFeis on yksi maailman parhaista muusikoista. Tai itse asiassa olen jo vakuuttunut. Sen tasoista kamaa mies säveltää, että ei voi kuin nostaa hattua. Päälle vielä yksi ehdottomasti parhaista todistamistani lauluäänistä. Sanattomaksi vetää. Onko kukaan muuten kanssani samaa mieltä siitä, että Marriage-teemamusiikki on kauneimpia ja hienoimpia melodioita maan päällä?
Kaikki omistamani Virgin Steelen levyt soivat tässä huushollissa lähes joka päivä, joten se kertoo jo jotain mun fanituksen tasosta. Nämä levyt eivät ole vain levyjä, ne ovat teoksia. DVD:tä odotellessa.
"Faster and faster a nightmare we ride
who'll take the reins when the miracle dies
faster and faster till everything dies
killing is our way of keeping alive"
"Darkness falls...
Penetrating my balls!"
Penetrating my balls!"
-
- Hiippari
- Posts: 1500
- Joined: Tue Nov 09, 2004 19:23
- Location: Herwood Forest, Mansester
- Contact:
Arvatkaapa mikä bändi tulee Nummirockiin? 
Euforia on varmistettu, ja kataloogi menee hankintaan.
Cry for Pompeii, and the burning of Rome!

Euforia on varmistettu, ja kataloogi menee hankintaan.
Cry for Pompeii, and the burning of Rome!
^ Mitkäs siellä kataloogissa / kuulematta sitten vielä on?
Eli ÄLÄ hanki Life Among The Ruinsia kuin wannabe-Whitesnake-vonkaushetkiin
Edit: Ai, no sen pitäisikin
Bändin paras levy kuites. The House Of Atreus -kaksikkoa (melko pläjäyksiä, joista ehkä II:nen ensin), Noble Savagea, uusintaan Visions Of Edeniä, Age Of Consentia & The Marriage Of Heaven & Hell -kaksikkoa (joista samaten kakkonen olisi ehkä parempana helpompi) voisin suositella.
Eli ÄLÄ hanki Life Among The Ruinsia kuin wannabe-Whitesnake-vonkaushetkiin

Edit: Ai, no sen pitäisikin

Last edited by Jussi K on Fri Mar 02, 2007 21:30, edited 1 time in total.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Voi paska mikä keikkakesäAsamael wrote:Arvatkaapa mikä bändi tulee Nummirockiin?
Euforia on varmistettu, ja kataloogi menee hankintaan.
Cry for Pompeii, and the burning of Rome!



-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
Ei se nyt niin, aina Noble Savage parempi on, vaikka melko falsetilla paikoin pistetäänkin. Onhan vuosi sentään 1986. Tuo on tosiaan levyn (& yksin koko uran parhaiden joukossa) helmibiisi ja onhan siellä muitakin hyviä (esmes. "Perfect Mansions (Mountains Of The Sun)"), mutta todennäköisimmin saatavilla olevissa (Noisen 1990-luvun uusiopainokset, vissiin kaikki CD:nä olevat) onkin pari introa mukaanlaskettuna huikeat 16 biisiä, joten mahtuu sinne niitä nolostuttaviakin väliin, kuten "Seventeen".. mutta ihan hyvä se tämäkin, epätasainen ehkä.Asamael wrote:Onkos tuo Age of consent kokonaisuudessaan hyväkin levy, sillä Burning of Rome on ainakin saatanan hyvä kappale?
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Hiippari
- Posts: 1500
- Joined: Tue Nov 09, 2004 19:23
- Location: Herwood Forest, Mansester
- Contact:
Far from paradise, where the winds of war are blowing freely...
Alkaa olla otollinen aika nostaa tätä topicia hieman ylöspäin.
Nyt on tullut sitten kuunneltua näitä Age of consentia, Marriageja, Invictusta ja Atreuksia. Parhaiten toimii ehdottomasti Invictus, joka on 75 minuuttia parhautta. Kerrankin voi olla samaa mieltä muiden kanssa. Ehkä raskain ja kitaravetoisin levy VS:ltä, todellista Heavy Metalia. Ihmetellä pitää, kuinka noin monta loistobiisiä, eikä yhtään täytettä mukana.
Atreukset aiheuttivat pienen kysymysmerkin, kyllähän sielläkin näitä helmiä on, mutta DeFeisin ristiriitaiset sävellyslahjat kummastuttavat. Toisinaan hän on maailman nerokkain säveltäjä, mutta sitten tulee joku aivan ihmeellinen välisoitto, missä ei ole mitään järkeä. Nuotteja randomilla peräkkäin, ja jollain Casio-vainaalla sitten pimputellaan päätä hajottavaa sontaa. Ei ymmärrä...
Parhaiten toimii tämä kitaravetoinen VS, ja biisit joita Pursino on ollut myöskin tekemässä, sisältävät yleensä ne kovimmat riffit. Laulumelodiatkin tällä bändillä on toki aivan omassa luokassaan, ja nämä puolet yhdistyvät mainiosti Marriage-levyillä. Kakkososa varsinkin on ankaran kova. Juuri kuuntelen Unholy Wateria, joka on ehdottomasti tarttuvimpia vetoja avausraita A Symphony of steelen kanssa.
Age of consent pelittää vallan mainiosti myöskin, ja sisältää edelleen sen kovimman VS-vedon ikinä. Burning of Rome (Cry for Pompeii) on kaikin puolin yksi mahtavimmista kappaleista, mitä olen ikinä kuullut, ja voisin lainata vaikka koko biisin lyriikat tähän, mutta taidan tyytyä vain siihen hienoimpaan säkeeseen. (ai juu, onhan tuolla postauksen alussakin vähäsen
)
I'll meet you again through the eyes of our son
Remember to tell him the price we had to pay
DeFeis on aika poika sanoittamaan, mikä tietysti korostuu vielä enemmän noissa teemalevyissä, mutta yksittäisistä biiseistä tässä on vaan niin hienot lyriikat. Ja DeFeisin laulussakin on vähemmän sitä hieman maneerisen oloista kähinää näillä vanhemmilla levyillä. (en tarkoita kuitenkaan Age of consentia vanhempia levyjä, koska niitä en ole edes kuullut) Mahtava ja persoonallinen laulaja kuitenkin.
Voisi vaikka lopettaa hehkutuksen tähän.
Alkaa olla otollinen aika nostaa tätä topicia hieman ylöspäin.

Nyt on tullut sitten kuunneltua näitä Age of consentia, Marriageja, Invictusta ja Atreuksia. Parhaiten toimii ehdottomasti Invictus, joka on 75 minuuttia parhautta. Kerrankin voi olla samaa mieltä muiden kanssa. Ehkä raskain ja kitaravetoisin levy VS:ltä, todellista Heavy Metalia. Ihmetellä pitää, kuinka noin monta loistobiisiä, eikä yhtään täytettä mukana.
Atreukset aiheuttivat pienen kysymysmerkin, kyllähän sielläkin näitä helmiä on, mutta DeFeisin ristiriitaiset sävellyslahjat kummastuttavat. Toisinaan hän on maailman nerokkain säveltäjä, mutta sitten tulee joku aivan ihmeellinen välisoitto, missä ei ole mitään järkeä. Nuotteja randomilla peräkkäin, ja jollain Casio-vainaalla sitten pimputellaan päätä hajottavaa sontaa. Ei ymmärrä...
Parhaiten toimii tämä kitaravetoinen VS, ja biisit joita Pursino on ollut myöskin tekemässä, sisältävät yleensä ne kovimmat riffit. Laulumelodiatkin tällä bändillä on toki aivan omassa luokassaan, ja nämä puolet yhdistyvät mainiosti Marriage-levyillä. Kakkososa varsinkin on ankaran kova. Juuri kuuntelen Unholy Wateria, joka on ehdottomasti tarttuvimpia vetoja avausraita A Symphony of steelen kanssa.
Age of consent pelittää vallan mainiosti myöskin, ja sisältää edelleen sen kovimman VS-vedon ikinä. Burning of Rome (Cry for Pompeii) on kaikin puolin yksi mahtavimmista kappaleista, mitä olen ikinä kuullut, ja voisin lainata vaikka koko biisin lyriikat tähän, mutta taidan tyytyä vain siihen hienoimpaan säkeeseen. (ai juu, onhan tuolla postauksen alussakin vähäsen

I'll meet you again through the eyes of our son
Remember to tell him the price we had to pay
DeFeis on aika poika sanoittamaan, mikä tietysti korostuu vielä enemmän noissa teemalevyissä, mutta yksittäisistä biiseistä tässä on vaan niin hienot lyriikat. Ja DeFeisin laulussakin on vähemmän sitä hieman maneerisen oloista kähinää näillä vanhemmilla levyillä. (en tarkoita kuitenkaan Age of consentia vanhempia levyjä, koska niitä en ole edes kuullut) Mahtava ja persoonallinen laulaja kuitenkin.
Voisi vaikka lopettaa hehkutuksen tähän.
Nyt kun Kreikka saapuu vihdoin Suomeen, on sanottava sananen Steelestä. Itse omistan levyt Marriage I:stä Visions of Edeniin, sekä Book of Burningin, joten tietyt "legendabiisit" Steeleltä ovat kuulematta, mm. Burning of Rome. Jos levyjä kuitenkin pitää hakata tiettyyn järjestykseen, olisi se jotakuinkin seuraava
-House of Atreus 1
-Invictus
-Marriage of Heaven and Hell 2
-Visions of Eden
-House of Atreus 2 / Marriage 1
Book of Burningia en ole paljoa kuunnellut, sen sanon. Atreus 1 on kuitenkin eka VS-levyni, ja kyseinen lätty sisältää ehkä kovimman kappaleen koskaan, nimittäin Kingdom of the Fearless (Destruction of Troy) (totta kai sulut mukaan). DeFeis kähisee niin pirun aggressiivisesti että valahtaa itseltäni housuihin. Muutenkin välisoittoja lukuun ottamatta (okei, And Hecate Smiled on kova) levy on todella vahva kappalemateriaaliltaan. Ja kyllä se DeFEis niitä balladeja osaa säveltää, mm. Child of Desolation, When the Dusk Fell, When the Legends Die.
Visions of Edenillä itseäni harmittaa eniten ehkä olemattomat kitarat osassa kappaleista, syntikat vain vievät liikaa tilaa. Kuitenkin, hyvin monia vahvoja kipaleita on, varsinkin edellä mainittu When the Dusk Fell, Visions of Eden, God Above God, Birth of Adam ja Childslayer. Soundit ovat kuitenkin aika paskat.
Onko muuten Nummirockia ajatellen tietoa settilistasta? Jonkun fransmannisetin löysin, mutta tiedä sitten vastaako todennäköistä Nummirock-settiä... Nummeen tulen eukon kanssa, ja luultavasti eturivissä ollaan, mikäli ei tule mitään väentungosta (
).
-House of Atreus 1
-Invictus
-Marriage of Heaven and Hell 2
-Visions of Eden
-House of Atreus 2 / Marriage 1
Book of Burningia en ole paljoa kuunnellut, sen sanon. Atreus 1 on kuitenkin eka VS-levyni, ja kyseinen lätty sisältää ehkä kovimman kappaleen koskaan, nimittäin Kingdom of the Fearless (Destruction of Troy) (totta kai sulut mukaan). DeFeis kähisee niin pirun aggressiivisesti että valahtaa itseltäni housuihin. Muutenkin välisoittoja lukuun ottamatta (okei, And Hecate Smiled on kova) levy on todella vahva kappalemateriaaliltaan. Ja kyllä se DeFEis niitä balladeja osaa säveltää, mm. Child of Desolation, When the Dusk Fell, When the Legends Die.
Visions of Edenillä itseäni harmittaa eniten ehkä olemattomat kitarat osassa kappaleista, syntikat vain vievät liikaa tilaa. Kuitenkin, hyvin monia vahvoja kipaleita on, varsinkin edellä mainittu When the Dusk Fell, Visions of Eden, God Above God, Birth of Adam ja Childslayer. Soundit ovat kuitenkin aika paskat.
Onko muuten Nummirockia ajatellen tietoa settilistasta? Jonkun fransmannisetin löysin, mutta tiedä sitten vastaako todennäköistä Nummirock-settiä... Nummeen tulen eukon kanssa, ja luultavasti eturivissä ollaan, mikäli ei tule mitään väentungosta (
