^Meikäläiseen se ei oikein iske, sillä jotenkin biisin tyyliä on muutettu aivan väärään suuntaan (en tosin ole kuullut tätä coveria pitkään aikaan). Muutenkin hirvittää ajatella, kun jotkut pikkutytöt päivittelevät, kuinka jotkut isot karvaiset gorillat menivät pilaamaan heidän idolinsa hengentuotoksen

. Kokemusta tällaisesta on Heavydancen Thunderstruckin kanssa...
EDIT: Meninpä oikeen tarkistamaan coverin vetävän artistin (Lucie Silvas) ja kuuntelemaan kappaleen Youtubessa ja ei saatana se pilas koko sen käsityksen, mikä mulla tuosta upeasta kappaleesta on.
Meikäläiselle Nothing Else Matters tarkoittaa Jamesin hillittyä yksinlaulua sekä pientä dynamiikan muutosta "Trust I seek" -kohdassa. Toisessa säkeistössä sitten muu bändi mukaan ja laulua pikkaisen enemmän esille. Koko biisin ajan vallitsee harras ja vaatimaton tunnelma, kunnes viimeisen "But I Knooooooowww, yeah, yeah, YEEEAAAHHH!!!"in jälkeen koittaa viisun ehdoton huippuhetki Jamesin repiessä ilmaa yksinkertaisella, mutta sitäkin kauniimmalla ja upealla soololla. Kuten varmaan huomasitte, pidän siis parhaimpana nykypäivien livevetoja kyseisestä kappaleesta.
No, sitten tähän coveriin. Ensinnäkin koko kuva hillitystä vaatimattomuudesta varisi pois soitinvalintojen myötä. Kaikki nuo jousisoittimet sun muut kielivät vain mahtipontisuutta ja kolossaalisuutta, mikä ei sovi meikäläisen "mies ja kitara" -kuvaan ollenkaan. Homma olisi toiminut paljon paremmin, jos kaikki turhuudet olisi jätetty pois ja jäljelle olisi jäänyt pelkkä piano. Toisekseen neiti Silvasin laulutyyli on aivan kauhea. Laulun rytmitys ja painotus ovat suorastaan häpeällisiä näin loistavaa kappaletta tulkittaessa ja muutenkin kuulostaa siltä, että hän yrittää kaikella yninällään ja typerillä venytyksillään (puhumattakaan musavideon ilmeillään) luoda keinotekoisesti kappaleeseen sen hartaan tunnelman, joka alkuperäisessä syntyy automaattisesti. Ei näin.
EDIT 2: Sanojeni painoksi:
malliesimerkki.