Terminator X wrote:vaikka viimeisen kappaleen taiteellisen tyhjiön olisi voinut ehkä jälleen jättää väliin.
Herää vielä kysymys, että miten täysin musiikiton, äännetön kohta voi olla "taiteellinen"?
Akiman wrote:Nämä nyt ovat näitä ikuisuuskysymyksiä, jota pohdin jo ensimmäisen levyn arvionkin lopussa.. jne...
Ymmärsin toki ajatuksesi asian käsittelystä, kuten sanoit, tuppaa asioilla olla aina kääntöpuolensa. Ei mikään ole niin mustavalkoista kun luulisi.
Kuitenkin heitän tähän yhden toisen esimerkin, jossa toteutus - läpileikkaus - on taas täysin yksilöllinen, eli Helloweenin tuotanto. Miten kukaan olisi voinut ajatellakkaan minkälaisiin mittasuhteisiin kasvaa Helloweenin mahtavuus, kun aloitettiin niinkin "vihaisesta" tuotoksesta (Walls of Jerico) ja päästiin lopulta albumiin jossa yhdistyi kaikki mitä musiikillisissa näkemyksissä voi yhdistyä. Se monikerroksisuus, syvällisyys, monipuolisuus ja oikeisiin mittasuhteisiin päässeet visiot. Puhun nyt siis Chameleon albumista. Helloweenin albumit on yksilöllisillä arvosteluilla toteututtu, ainoastaan Keepereitä verrataan hiukan toisiin, ja tietysti Derriksen-aikaa. Nevermoren musiikillinen anti ei kauheasti kuitenkaan eroa Helloweenista, eli mitkä on ne syvällisimmät ajatukset, miksi Nevermoren tuotantoon perehdyit konseptimaisella kokonaisuudella?