Heh, asiaahan täällä lauotaan. Tosin kyllä minulle nuo Load ja ReLoad vielä joten kuten kelpaavat. Paljon paskaa, mutta muutama aika pirun hyväkin biisi. Tuosta St. Anger -pelleilystä taasen olen samaa mieltä. Aika hirveä levy. Pari ihan hyvääkin kappaletta, muuten täyttä skeidaa. Larsin kusipäisyydestä nyt ei ole koskaan ollut pientäkään epäilystä, mutta Hetfieldin diivailut ovat kyllä aika pahaa katsottavaa.
Noh, idoleitani nämä jätkät silti ovat. Pelottaa vain tämäh hetkinen suuntaus. Kovin hyvää kamaa ei tunnu olevan vieläkään tulossa, ja se yksi kuulemani Hammetin soolo uudessa kappaleesa oli kyllä jotain aivan kamalaa. Kirk teki josku aika hyviäkin sooloja, mutta on kyllä iän myötä hävinnyt sekin taito. Loadien soolot ovat mitäänsanomattomia renkutuksia. Ehkä oli vain hyvä, ettei St. Angerin kappaleissa ollut sooloja.
Ja Larshan nyt ei tosiaan kuulu maailman parhaisiin rumpaleihin, mutta itse olen kyllä aina jostain syystä hänen soitostaan (varsinkin 80-luvun levyillä ja Blackilla) tykännyt.
Tämä "Lars on paska" -vitsihän on tälläinen Metallica-fanien (ja miksei muidenkin) välinen läppä.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Tullut viime aikoina kuunneltua näitä Metallican uudempia levyjä yllättävän paljonkin. Itse asiassa tuo Loadin tyylinen rockimpi kamakin toimii melko hyvin vaikkei kasarilevyjen tasolle millään pääsekään. Kuitenkin paria täyttä suutaria lukuunottamatta kuunneltavia ja jopa hyviä kappaleita täynnänsä oleva levy. Tuo pituus tosiaan on se suurin miinus, jokunen täytebiisikin mahtunut mukaan. Reloadilla on vain muutama hyvä biisi ja loppulevy on melkoisen tylsää tavaraa. Sama pätee oikeastaan St. Angeriin. Frantic, St. Anger ja Some Kind of Monster nyt tulevat päällimmäisinä mieleen levyn hyvistä vedoista, muista ei oikeastaan mitään mieleen tulekaan.
Noista Kirkin sooloista puheen ollen, hieman huolestutti kun tuli katsottua tuo Some Kind of Monster -dokumentti eilen illalla uudelleen kun Yle 2 sen esitti. Siinä Kirk sanoi kyllästyneensä perinteisiin kitarasooloihin, tuota en muistanutkaan edelliseltä katselukerralta.
Until it rains ice in hell the shit will keep rolling out your mouth
No more of you - It's zero tolerance!
Viper wrote:Tämä "Lars on paska" -vitsihän on tälläinen Metallica-fanien (ja miksei muidenkin) välinen läppä.
Tuota en kyllä läpällä ota millään ilvellä. Totuushan on että Lars on paska rumpali, ainakin nykyään. Oli aikoinaan ihan hyväkin mutta nykyään, ei herranjestas. Mieheltä on ilmeisesti kuulokin mennyt ja pahasti kun päästi sellaisen virppa-saundin St.Angerille. Sekin jo etoo tuossa levyssä niin paljon ettei sitä voi ylipäänsä kuunnella.
Viper wrote:Tämä "Lars on paska" -vitsihän on tälläinen Metallica-fanien (ja miksei muidenkin) välinen läppä.
Tuota en kyllä läpällä ota millään ilvellä. Totuushan on että Lars on paska rumpali, ainakin nykyään. Oli aikoinaan ihan hyväkin mutta nykyään, ei herranjestas. Mieheltä on ilmeisesti kuulokin mennyt ja pahasti kun päästi sellaisen virppa-saundin St.Angerille. Sekin jo etoo tuossa levyssä niin paljon ettei sitä voi ylipäänsä kuunnella.
Juu, onhan se näin. St.Angerin rummut ovat soundeja myöten täyttä paskaa. Joskus Lars oli ihan hyväkin, mutta on kyllä kunto rapistunut valtavasti.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Kertokaahan mulle, missä kohti Hetfield diivaili? Koska en mä sieltä sellaista elementtiä löytänyt, päinvastoin. Mies menee päihdehoitoon ja sovittaan, milloin duunataan. No, muut eivät näin toimi, vaan duunaavat ilman Jamesta. Ei James siitä diivanherneitä nenäänsä kiskonut, kunhan asiallisesti tiedusteli, minkä takia sopimus rikottiin. Tosin, Lars myös puhui asiaa, mutta kuitenkin.
Niissä Lerssin hermoiluissa mä olisin Jameksena sanonut tylysti, että " Muistetaan kuitenkin, kuka ne biisit on tehnyt ja sen mukaan huudellaan! ".
Kyllä Jameksen käytös oli mun silmään ainakin varsin demokraattista ja herrasmiesmäistä. Se, että omaa temperamentin, ei ole sama asia kuin diivailu.
Ja ehkä toi dokkari on joillekkin ensimmäinen kerta elämässä päästä bändin " sisälle ". Ne, jotka ovat soittaneet pidemmän aikaa bändissä, varmasti tunnistavat itsensä jokaisesta noista hahmoista. Oli se sitten Lars, James vai Kirk. Joka bändissä noi hahmot yleensä ovat.
Mä olen Larsin ja Jameksen risteytys. Kuvitelkaa, kuinka hauskaa mun kanssa on soittaa.
Hyvä dokkari kyllä. Tosin noi psykiatrijutut on kyllä aikamoista pelleilyä. Mä en tosin käsitä, miten James on katsellut Lerssiä kaikki nämä vuodet. Jos suunsoitto ja tahallinen provosointi/suunsoitto on ollut koko ajan tuota luokkaa....Voi herrajumala. Ensin turpaan, sitten pihalle.
Eilen tuli tuo Some Kind Of Monster katsottua ja ihan mukava ja viihdyttävä dokkari oli. Vähän kyllä tuli välillä ihmeteltyä sitä Jamesin ja Larsin riitelyä. Katsomisen arvoinen dokumentti kaikin puolin.
^^ On kyllä mahtava tuo alun basso varsinkin livenä kun siihen on lisätty vähän sooloilua. For Whom The Bell Tolls live -85
Ei kyllä kukaan muu soita samalla tavalla kuin Cliff tuossa alussa
^Oli se, jumalauta, kova basisti. Muistan edelleen kuinka katselin kyseistä pätkää Live Sh*t: Binge And Purgelta ja pikkuveli oli koneella vieressä. Kuultuaan Burtonin sooloiluja veli kääntyi katsomaan ja sanoi: "Basso? BASSO?".
Mahtava basisti. Kertakaikkiaan.
Last edited by Viper on Mon Oct 02, 2006 19:31, edited 1 time in total.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Vuonna 83 julkaistu Metallican debyytti albumi Kill Em All näytti ihmisille mitä on thrash metal. Termiä ei kylläkään tuolloin vielä käytetty, mutta alkujaan se oli Motörheadin, Iron Maidenin ja Diamond Headin tyylistä heavya sekoitettuna aggressiiviseen punkkiin. Alkujaan ko. albumin nimeksihän piti tulla "Metal Up Your Ass", mutta valitettavasti tätä suoraviivaista nimeä ja siihen liittyvää myöskin suoraviivaista kansitaidetta ei levy-yhtiö pamppujen kiellon takia saanut julkaista, joten levyn nimeksi tuli bändin mielipide noista pomoista: "Kill Em All!" Kelpo nimi sekin. Myöskin lopullinen kansikuva eli vasara ja verilammikko oli oikein hyvä ratkaisu.
Kun levyn laittaa soimaan ensimmäisenä esiin nousee Jamppa Hetfieldin nuoruuden intoa täynnä olevat vokaalit. Ne ovat kuin yhdistelmä korkeata kiljuntaa ja säroistä rääkynää. Nykyaikanen esimerkki voisi olla vaikkapa Dimmu Borgirin Shagrathin särisevät kirkumiset, tosin reilusti rankempana kuin maestron vokaalit, kuten varmasti tiedätte.
Leyn kaikki biisit ovat puhdasta oldschool rässiä, paitsi tietenkin nerokas Anaesthasia bassosoolo. Oldschoolilla tarkoitan suhtellisen nopeaa, sanoituksiltaan naiivia mutta mieleenpainuvaa rentoa rallia. Vielä nykypäivänäkin Metallican keikkasettiin levyltä eksyvät biisit Seek & Destroy, Whiplash ja The Four Horsemen. Silloin tällöin soitetaan myös Hit The Lightsiä ja Motorbreathia. Ihmetyttää miksi ei levyn ehkäpä parhaita biisejä eli Phantom Lordia ja Metal Militiaa kuulla livenä..? Saisivat niitäkin soitella.
Tuotannollisestikin KEA on oikein onnistunut julkaisu. Soundit ovat aikakaudellensa ominaiset, eli perussettiä, mutta ei ole valittamista. Kaikki efektit ym. ovat loistava lisä kokonaisuuteen. Soitannallisesti levyssä ei ole mitään erikoista sillä biisit eivät ole mitenkään haastavia.
Kill Em All palavaa nuoruuden intoa täynnä oleva aikamatka vuoden 83 Bay Arean metallipireihin!
5/5
OMC:n debyytti on sitä kunnon melo bm:ää. Beherith on normi bm:ää ja jotain ambienthomoilua taisi olla pari levyä.
Tulipa eilen The Voicen missä lie muka hevi-illassa ihan vertailun vuoksi nätisti peräkkäin Metallica - Unnamed Feeling ja heti siihen perään Iron Maiden - The Reincarnation Of Benjamin Breeg. Oli helppo suorittaa hieman vertailua kumpi näistä veteraanibändeistä on nykyään kovemmassa kunnossa? Annan vinkin, se ei ole Metallica.
reptile wrote:^Mun mielestä toi The Unnamed Feeling on hyvä biisi, parempi kuin muistin. St. Angerin parhaimmistoa.
Eipä toki Benjaminille ole vastusta.
St. Angerin ainoa loistobiisi, jossa on kyllä hieman turhaa toistoa siinäkin. Mutta hyvä joka tapauksessa. Vaan kyllä Benjamin taitaa tosiaan viedä voiton tästä kaksikosta. Näin se vain on.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Tom Sawyer wrote:^^ On kyllä mahtava tuo alun basso varsinkin livenä kun siihen on lisätty vähän sooloilua. For Whom The Bell Tolls live -85
Ei kyllä kukaan muu soita samalla tavalla kuin Cliff tuossa alussa
Aitoa Metallicaa Cliff oli basson varressa kyllä aikamoinen jätkä. Jos sälli vielä eläisi , niin asiat voisivat olla toisin bändin tuotannon kohdalla. No onneks Metallica teki 4 kovaa albumia.
^Itsekin tulee välillä miettineeksi, mihin Metallica olisi päässyt jos Burton ja Mustaine olisivat pysyneet bändissä. Yksi kaikkien aikojen kokoonpanojahan se olisi ollut, ja poikinut varmasti loistavia kappaleita. Tosin Burtonhan olisi saattanut joka tapauksessa lähteä Metallicasta jossain välissä, ja Mustaine tunnettuna vittupäänä ei välttämättä olisi myöskään pysynyt bändissä kovinkaan pitkään (niinkuin ei tehnytkään). Davellahan on ollut ongelmia pitää porukkaa omassakaan bändissään.
Mutta silti...
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
Cliff oli kuitenkin suuressa sävellysvastuussakin alkuaikojen Metallicassa ja uskonkin Cliffin kuoleman olleen yksi suurimmista osasyistä miksi Metallicalla on mennyt päin vittua ...And Justice for Allin jälkeen eikä timanttisia kokonaisuuksia ole saatu enää aikaan.
Dave on loistava biisientekijä ja kitaristi, mutta voi olla, että jos olisi pysynyt pidempään bändissä olisi Metallica käynyt liian pieneksi bändiksi sekä Jamesin että Daven egoille.
Until it rains ice in hell the shit will keep rolling out your mouth
No more of you - It's zero tolerance!
Viper wrote:^Itsekin tulee välillä miettineeksi, mihin Metallica olisi päässyt jos Burton ja Mustaine olisivat pysyneet bändissä. Yksi kaikkien aikojen kokoonpanojahan se olisi ollut, ja poikinut varmasti loistavia kappaleita. Tosin Burtonhan olisi saattanut joka tapauksessa lähteä Metallicasta jossain välissä, ja Mustaine tunnettuna vittupäänä ei välttämättä olisi myöskään pysynyt bändissä kovinkaan pitkään (niinkuin ei tehnytkään). Davellahan on ollut ongelmia pitää porukkaa omassakaan bändissään.
Mutta silti...
Burton oli varmasti merkittävä osa Metallicaa mutta Muistaine ei tainnut tuoda paljoa sisältöä bändiin. Jätkä sössi bändissä ollessaan asiat niin päin vittua että lensi ulos. Minun mielestä Metallican alamäki alkoi vasta Black albumin jälkeen julkaistun Loadin jälkeen. St. Anger oli ehkä merkki paremmasta, mutta totuuden näkee vasta sitten kun uusi albumi julkaistaan. Mustaineen voin vielä palata sen verran että Megadethin kanssa hän on saanut ainakaan hyvää musiikkia mutta Metallicaan häntä on vaikea nykypäivänä kuvitella.
marabu wrote:Muistaine ei tainnut tuoda paljoa sisältöä bändiin. Jätkä sössi bändissä ollessaan asiat niin päin vittua että lensi ulos.
Vastasi kuitenkin osaltaan parin ekan levyn sisällöstä, miehellä on krediitit debyytin biiseissä The Four Horsemen, Jump in the Fire, Phantom Lord ja Metal Militia, sekä Ride the Lightningilla nimibiisissä ja The Call of Ktulussa .
marabu wrote:Minun mielestä Metallican alamäki alkoi vasta Black albumin jälkeen julkaistun Loadin jälkeen. St. Anger oli ehkä merkki paremmasta
^Jep, noinhan tuo on. Mustaine oli paljolti mukana Metallican alkuaikoina, sitä ei voi kukaan kiistää. Sössihän hän, mutta veikkaan ettei koko syynä ollut pelkästään huumeet, vaan yhdessä bändissä oli liikaa isoja egoja.
My prayers have now been heard,
By my lord, my god. Master Lucifer.
Haluisin todella nähdä haastattelun, jossa Jamesilta, Larsilta ja Kirkiltä kysyttäisiin, että mikseivät he voi soittaa tuommoisen paskan sijasta kunnon thrashiä. Ei noilla uusilla levyillä kuitenkaan uusia faneja saada ja onhan Exoduskin julkaissut kaksi mainiota albumia tämän vuosituhannen puolella... Vittu kun Megadethinkin tuleva lätty vaikuttaa niin helvetin tylsältä(yhden biisin perusteella).
Ei sillä genrellä ole niin väliä, kunhan hyvin tehtäisiin. Jos kaverit tekisivät punk/nu-metalia mitä nytkin tekevät ja onnistuisivat väkertämään Faith No Moren Midlife Crisisin tyylisen kappaleen, niin iso käsi, mutta kun näillä näkymin Metallican genreapinointi on juuri sitä itseään. Sori pojat, mutta toinen livenä kuulluista kappaleista kuulostaa lähinnä laiskalta The Offspringilta. The Offspringhan olisi helvetin kova juttu, mutta kun Metallica ei vaan osaa heidän hommaansa.
.
