condemned wrote:^ No eipä siellä Brave New Worldilla, kuin missään muulla levylläkään ole mitään tuplabasareita. Vai häh? Nickon yhden jalan tekniikka on vaan parempi kuin monen muun. Face of the Sand on ainut biisi missä se joutuu käyttämään tuplapedaalia.
Mutta joo. Tartteeko sitä nyt jokaista arvostelua huudella "vitun paskoiksi" ja "no onpas tooosi asiantuntija jäbä arvostellu" tyylistä caccaa. Miks edes lukea niitä kun ei ne kuitenkaan miellytä itteään? Parempi vaan ignorata.
Piece Of My Mind wrote:Nickon oikean jalan epäinhimillinen tarkkuus ja nopeus on kyllä tiedossa, mutta Dream Of Mirrorsista löytyvä naputus sai siihen uskoon että tuplia olisi kokeiltu, tuo ainokainen olikin Face Of The Sand.
Kyllä se on poijjaat Face in the Sand
Njoo, noita arvosteluja on tullut luettua niin monenmoista, joskus on tullu vastaan joku hyväkin(!), siis tarkoittaen juuri näitä tekstari/iltapäivälehtiarvosteluja. Niihin kun ei panosteta juuri millään lailla, niin jälki on mitä on. Ja samat heput arvostelee niin Maidenin levyn kuin vaikka jonkun juuri pinnalla olevan nimen levyn. Mutta ei siitä pulttia kannata vetää.
Minusta AMOLAD on yllättävän hyvä levy. Sitten SSOASS:n paras levy ehkä lukuunottamatta Brave new worldia, joka on henkilökohtaisesti varmaan tärkein levy minulle (ilmestyi, kun aloin enemmän diggailla heviä). Tuo biisien pituus vaikeuttaa aluksi tarttumapinnan saantia levyyn, mutta kuuntelulla se hoituu.
Parhainta antia mielestäni ovat ehdottomasti The longest day (olen ikuinen WW2 diggari) ja For the greater good of god. Loistavia, etenkin jälkimmäinen. Mielestäni kokonaisuus on onnistunut, mutta pari lyhyempää kipaletta olisi voinut laittaa sekaan. Levy on varsin pitkä ja mielestäni 40-50 minuutin pituus levylle on usein aivan riittävä. Mieluummin vain hyvää matskua kuin pitkä levy ja paljon täytekamaa. En kylläkään tarkoita, että AMOLAD:ssa olisi yhtään liikaa. Muita mainitsemisen arvoisia vetoja ovat: These colours don't run, Reincarnation of Benjamin Breeg, Out of the shadows ja The Pilgrim. AMOLAD:ssa miellyttää normaalia raskaampi soundi (esim. Benjaminin riffit). Dickinson tunnelmoi myös hienosti the longest dayn, vaikka ei ole entisensä, kun mennään korkealla.
Silti iso plussa maidenille, että saivat aikaan näin hyvän levyn vielä vanhoilla päivillään.
Different World nostaa koko ajan osakkeitaan. Ei sillä, että olisi biisiä pitänyt alunperinkään huonona, mutta kyllä menee kirkkaasti sinne parhaiden aloitusraitojen joukkoon. Ja stemmalaulujen ystävä kun olen, niin kertsihän on silkkaa parhautta. Moonchildin ja CSIT:n ohi on tietysti aika huono mennnä, mutta keskikastin kärkipäässä onkin sitten kova kuhina.
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Jukka wrote:Different World nostaa koko ajan osakkeitaan. Ei sillä, että olisi biisiä pitänyt alunperinkään huonona, mutta kyllä menee kirkkaasti sinne parhaiden aloitusraitojen joukkoon. Ja stemmalaulujen ystävä kun olen, niin kertsihän on silkkaa parhautta. Moonchildin ja CSIT:n ohi on tietysti aika huono mennnä, mutta keskikastin kärkipäässä onkin sitten kova kuhina.
100% Samaa mieltä. Different World alkaa olla jo yksi suosikeitani uudelta levyltä, tai siis viiden parhaan joukossa. Ihan tajuttoman tiukka kokonaisuus.
^ Itselleni on käymässä päinvastoin. Ekaksi tykkäsin biisistä mutta koko ajan se on alkanut kuullostaa huonommalta, mutta taas lord of lightin kanssa on käynyt taas päinvastoin kun Different Worldissa. Eli ekaksi en pitänyt Lord of Lightia erikoisena biisinä ja nyt se onkin jo koko levyn kovin biisi.
"There are secrets that you keep"
"This is Iron Maiden, and the beast is back! I feel from the outset we all clicked on this one."
^ Se on kyllä jännää kun suosikit uutukaiselta nousee ja laskee. Mulla These Colours on noussut koko ajan aina vaan kovemmaksi, ja nyt se hipoo jo For The Greater Good of Godia, joka toistaiseksi on uuden levyn paras.
^^"Why the slaughter of the brotherhood of man?"
Vittu oikeasti helvetin kova biisi, upeat lyriikat, jos tätä ei livenä kuulla on jokin pahasti vialla.
edit. hupsista piti vielä lisätä että levyltä löytyy muutenkin hyviä ja syvällisiä kyriikoita kuten The Legacysta.
"Do you think they care?"
"They benifit from death and pain and despair."
Last edited by *pulkkinen* on Sun Oct 01, 2006 15:43, edited 1 time in total.
*pulkkinen* wrote:^^"Why the slaughter of the brotherhood of man?"
Vittu oikeasti helvetin kova biisi, upeat lyriikat, jos tätä ei livenä kuulla on jokin pahasti vialla.
"Do you think they care?"
"They benifit from death and pain and despair."
Eikös nuo jälkimmäiset lyriikat ole The Legacysta? Tuli vain mieleen, kun ensin puhuit Lord Of Lightista.
IRON MAIDEN: 'Different World' Single To Arrive In November
According to Billboard.com, "Different World" has been confirmed as the second single from IRON MAIDEN's "A Matter of Life and Death" album. The single will be released on November 14 (the day of MAIDEN's sold-out show at Helsinki's Hartwall Arena in Finland) though this is likely to be a U.S. release date. Europe is expected to receive the single at least a day earlier. Speculation exists that some of the cover songs recorded during the album sessions could surface as B-sides, including "Tush" (ZZ TOP), "Angel of Death" (THIN LIZZY), "Space Truckin'" (DEEP PURPLE) and "Hocus Pocus" (FOCUS).
Sillä lailla. Sattuu mukavasti vielä (todennäköisesti) Helsingin keikan kanssa päällekäin.
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Ois hienoa jos single tulis samana päivänä kuin keikka olisi.
Ja omia suosikkeja levyllä kyllä löytyy..ei ole oikein mikään biisi huono minun mielestä.Legacysta pidin jo heti kuin ensimmäisen kerran kuulin.Yksinkertaisesti se on todella hieno kappale ja lyriikat kanssa hienot.
Levyn avausraita Different world on kyllä myös ollut oma suosikki heti alusta alkaen..ja kuten joku sanoi niin kyllä se minunkin mielestä yksi parhaimpia levyn avausbiisejä on.
Enään 6vkoa keikkaan!Hitsi ku odottavan aika on pitkä
Last edited by eddiebruce on Thu Oct 05, 2006 3:49, edited 1 time in total.
Damned Children wrote:^ Itselleni on käymässä päinvastoin. Ekaksi tykkäsin biisistä mutta koko ajan se on alkanut kuullostaa huonommalta, mutta taas lord of lightin kanssa on käynyt taas päinvastoin kun Different Worldissa. Eli ekaksi en pitänyt Lord of Lightia erikoisena biisinä ja nyt se onkin jo koko levyn kovin biisi.
"There are secrets that you keep"
Molempi parempi! Itelläni kuunnellessa eritoten ekaa ja tokaa biisiä, tekee mieli kuulla ne livenä. Mun suosikki on edelleen "For the greatere good of god". "The Legacy" uhkaa nyt tuota paikkaa, biisi kun paranee joka kuulemalta. Aluksi se oli mun mielestäni selkeästi levyn huonoin, ja "omituisin" biisi, siihen siis oli vaikea päästä sisään monien hyvin erilaisten osien takia. Nyt toimii! Ei haittaa tosiaan yhtään vaikka vetäisivät koko levyn vain läpi keikalla! Oikeestaan se olisi todella mainiota!
Jukka wrote:Different World nostaa koko ajan osakkeitaan. Ei sillä, että olisi biisiä pitänyt alunperinkään huonona, mutta kyllä menee kirkkaasti sinne parhaiden aloitusraitojen joukkoon. Ja stemmalaulujen ystävä kun olen, niin kertsihän on silkkaa parhautta. Moonchildin ja CSIT:n ohi on tietysti aika huono mennnä, mutta keskikastin kärkipäässä onkin sitten kova kuhina.
Sama juttu minullakin. Different World ja Legacy ovat minulla huimassa nousussa, kun
taas FTGGOG ja Longest Day vähä kyllästymis pisteessä.
Jukka wrote:Different World nostaa koko ajan osakkeitaan. Ei sillä, että olisi biisiä pitänyt alunperinkään huonona, mutta kyllä menee kirkkaasti sinne parhaiden aloitusraitojen joukkoon. Ja stemmalaulujen ystävä kun olen, niin kertsihän on silkkaa parhautta. Moonchildin ja CSIT:n ohi on tietysti aika huono mennnä, mutta keskikastin kärkipäässä onkin sitten kova kuhina.
100% Samaa mieltä. Different World alkaa olla jo yksi suosikeitani uudelta levyltä, tai siis viiden parhaan joukossa. Ihan tajuttoman tiukka kokonaisuus.
Itellekki kävi sama homma.. Muistan sen illan ku different world tuli IMOC:stä ja sillo se kuulosti täydeltä paskalta Nyt se on yks levyn kovimmista biiseistä ja sitä on kiva kitarallaki fiilistellä!
Iron Maiden myi platinaa Suomessa
02.10.2006 16:54
Raskaan rockin legendan Iron Maidenin elokuun lopulla julkaistu A Matter of Life and Death on ylittänyt Suomessa platinarajan, eli yli 30 000 myytyä kappaletta.
Maidenin uutuusalbumi nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan ykköseksi, jossa se paistatteli kolme viikkoa. Tällä hetkellä levy löytyy albumilistan sijalta kolme.
Tässä kuussa yhtye aloittaa A Matter of Life and Death -maailmankiertueen, joka vie yhtyeen Yhdysvaltoihin, Japaniin sekä suurimpaan osaan Euroopan maista. Brittiyhtye tulee soittamaan 44 keikkaa 18 eri maassa.
Bändin kolme Suomen konserttia ovat loppuunmyytyjä. Suomessa Iron Maiden esiintyy 12. marraskuuta Hakametsän Jäähallissa Tampereella sekä 14. ja 15. marraskuuta Helsinki Areenassa.
Tänne on postailtu levyn ilmestymisen jälkeen eri medioiden arvioita albumista, aina ylistävistä totaalisen lyttääviin ja epäammattitaitoisiin. Joten miksei siis lyödä kehiin vielä yhtä?
mesta.net wrote:
Iron Maiden: A Matter Of Life And Death
03.10.2006 11:45
Iron Maidenin uusi kiekko on aina mediatapaus. Teräskeuhko Bruce Dickinsonin palattua takaisin leipätyönsä ääreen Rautaneito on jälleen elävä ja kiinnostava kokoonpano. Brave New World oli yllättävän tiukka paketti eikä Dance Of Death paljoa huonommaksi jäänyt vaikka harrastikin hieman kokeilevampaa otetta. Uutuusrieskan kohdalla kylmiä väreitä on aiheuttanut tieto Rautaneitojen progehuuruista ja kommentit nopeasta levytysaikataulusta.
Progressiivinen on turhan painava sana kuvaamaan Maidenin tuoretta kiekkoa. Bändihän on kautta historian harrastanut eeppisiin mittasuhteisiin kohoavia moni-ilmeisiä heavy-järkäleitä. Tosin uutukaisella kappaleet venyvät yhtä poikkeusta lukuunottamatta yli 5 minuutin ja 9 minuutin haamurajan ylittää pari viisua. Kokonaiskestoa uutuusrieskalle kertyy järjettömät 72 minuuttia! Ongelmaksi muodostuvat progressiivisen rockin pari pahinta sudenkuoppaa, nimittäin biisien järjetön kesto ja muotoaan muuttavien viisujen toisiinsa sopimattomien osien riitelevä riitasointu. Pitkiin soolo-osuuksiin Maiden ei sorru mutta kylläkin itsetarkoituksellista kappaleiden venyttämistä on havaittavissa. Pahimmillaan mieleen tulee tuoreempi Queensrÿche ja se ei ole tässä tapauksessa positiivinen kommentti. Tylsiä ja paikoilleen jäätyneitä hetkiä on kiekolle unohtunut aivan liikaa.
A Matter Of Life And Death kuulostaa livemäiseltä ja sopivan hiomattomalta. Tämä seikka ei takaa kuitenkaan liekkinä lepattavaa fiilistä. Muutamissa vedoissa kolkutellaan tylsyyden portteja ja soittopuoli jauhaa laiskanpulskeasti. Myös kitarasoundin kiltteys on muutamissa käänteissä korviin tarttuva seikka vaikka yleinen skebasoundi on tutun oloista räväkkää Maidenia.
Biisit karkaavat monessa tapauksessa turhan kauas taivaalle. Linnunradan käsikirjaa ei tarvita mutta biisit rönsyilevät lahjakkaasti ja pitkän tien kautta kulkeva Rautaneito kaipaisi muutaman kirpeän 4-minuuttisen rutistuksen mammuttitautisten viisujen seuraksi. Kiekko osoittaa vakuuttavasti kuinka vaikeaa on sovittaa yhteen tukevaa riffitööttäystä ja vapaammin lentäväviä väliosia. Vaarana on musiikin paikoilleen jähmettyminen ja kuolleet minuutit syövät tehokkaasti yleisfiilistä.
Levy ei ole missään tapauksessa huono. Tuttua iskevää Maiden-melodiaa löytyy säkkikaupalla. Skebasooloissa on poikkeuksetta ideaa ja lentoa. Basso on hetkittäin herkullista murinaa ja vokaaleissa on tuttu kukkulan kuningas. Vanhaa takuuvarmaa Maiden-soundia ei ole hukattu. Kuitenkin kokonaisuus hajoaa toisiaan vastaan taisteleviksi riemunhetkiksi, pimeää materiaalia on joukossa liikaa. Progressiivisen Maidenin vähemmän kuninkaallinen huipentuma koetaan The Legacy viisussa joka toivottavasti jää viimeiseksi lajissaan. Montusta kaivettu dinosauruksen luuranko kaatuu omaan mahdottomuuteensa.
Kiekko olisi kaivannut lisää Different World-viisun tapaisia nopeita runttauspaloja. Pakko miettiä kuinka kova albumi olisi rajun laihdutuskuurin jäljiltä, mukana on nimittäin niin muikeaa riffijunaa ja melodiantynkää että neljän minuutin lähestymistavalla lettu loistaisi hiomattomia timantteja klassikkoalbumin verran. Studiossa hyvissä fiilareissa heitetyt ideat eivät aina kestä arjen kuluttavaa hammasta.
***/*****
J.A. Kaunisto
|Faith No More|Candlemass|
|Tuska Open Air|Korn|
|Ilosaarirock|Kraftwerk||
|Muse|
^Arvosteluja on aina mukava lukea, mutta onneksi itse en osaa analysoida musiikkia näin tarkasti.
En näe riiteleviä riitasointuja enkä pimeää materiaalia, en havitse laiskanpulskeaa soittoa, en kuule kitarasoundin liikaa kiltteyttä, enkä todellakaan huomannut yhdenkään biisin kaatuvan omaan mahdottomuuteensa. Onneksi en, sillä nyt voin vain kuunnella ja nauttia täydellisestä levystä.
Nyt vasta sain senkin mokoman kuunneltua loppuun. Tässä lähteepi uusintakierros käyntiin niin naputellaanpa vähän ensituntemuksia.
Kyllähän se Smith taisi taas ne kovimmat nykäisyt repäistä. Brighter Than A Thousand Suns, These Colours Don't Run, The Longest Day. Jopa Different World toimii varsin hyvin avaajana.
Noissa kolmessa on sitä fiilistä potenssiin tuhat ja Brighter on näillä näkymin suosikkini tältä lätyltä. Kertsissä on hienosti saatu luotua sitä apokalyptista(no ehkei nyt ihan mutta ei parempaakaan vertausta keksinyt) ydinajan fiilistä.
Pilgrim ja Legacy sisältävät molemmat varsin hienoja elementtejä etenkin sanoituksiltaan mutta itse biisit odottavat vielä aukeamista. Mutta noista kahdesta ehkä ensimmäinen vetää kuitenkin pidemmän korren.
Benjamin on ollut sinkun julkaisusta asti Maiden tasolla perusloistava nykäisy ja Murrayn kovimpiin kuuluva saavutus.
Out Of The Shadows ja Lord Of Light taitavat olla tässä vaiheessa vielä heikoimmat lenkit ja Greater on melko Harrismainen fiilistelybiisi. Todella mainio biisi muuten mutta kertsi ei vaan oikein toimi.
Lätyn lyriikoissa on eniten potentiaalia aikoihin ja välillä mennään jopa X-Factorin sfääreissä. Huomattavaa on myös Brucen laulusuoritukset. Taisi tuon Tyrannyn tekeminen tuossa välissä tehdä vain hyvää ja nyt miehen tulkinnoista löytyy fiilistä vaikka muille jakaa.
Tämä tynkä ei vielä sitten tee itse levylle minkäänlaista oikeutta. Kuhan alkufiiliksissä itselleni pädin. Varsinaista anaalyysia tulossa sitten muutaman kuuntelukerran jälkeen.
Euroopan sinkkuversiot herättävät enemmän mielenkiintoa, koska B-puolina julkaistaan "uutta" musiikkia vanhaan kultaisen ajan tyyliin, kun Maiden coveroi inspiraatiota aiheuttaneita bändejä.
Etusivulta siis lainasin tuon Different World-sinkkua koskevasta uutisesta. Hieno juttu, että eurooppalaiset saavat nauttia covereista b-puolina. Maidenin sivuilla myös mainittiin, että amerikkalaisessa versiossa b-puolina tulee toimimaan niitä Radio 1 Legends Session vetoja, joita löytyi jo Benjamin-sinkuilta.
^Nauttimisesta voi olla monta mieltä. Maidenin huumorilla tai muuten vain puolivillaisesti äänitetyt coverit ovat mielestäni sietämättömämpää kuunneltavaa kuin The Angel And The Gamblerin albumiversio. Alkuaikojen coverit, kuten Women In Uniform, King Of Twilight, Rainbow's Gold, That Girl, Cross-Eyed Mary jne. olivat melko onnistuneita ja onnistuivat kuulostamaan paikoitellen jopa Maideniltä itseltään.
Covereiden sijaan kuuntelisin mieluummin puolivillaisia omia sävellyksiä tai vaikka demoversioita b-puolina. B-puolien kannalta kiinnostavimpia ovat ylivoimaisesti Di'Annon aikaiset studiovedot sekä Man On The Edgen bonukset. Tällaisia lisää eikä mitään Nickon jodlausta!
Euroopan sinkkuversiot herättävät enemmän mielenkiintoa, koska B-puolina julkaistaan "uutta" musiikkia vanhaan kultaisen ajan tyyliin, kun Maiden coveroi inspiraatiota aiheuttaneita bändejä.
Etusivulta siis lainasin tuon Different World-sinkkua koskevasta uutisesta. Hieno juttu, että eurooppalaiset saavat nauttia covereista b-puolina. Maidenin sivuilla myös mainittiin, että amerikkalaisessa versiossa b-puolina tulee toimimaan niitä Radio 1 Legends Session vetoja, joita löytyi jo Benjamin-sinkuilta.
Eityisen kiinnostavia cover-valintoja. Etenkin tuo Focuksen Hocus Pocus voi olla aika siisti, ainakin alkup. versiossa on mieleenkiintoinen laulu
Vielä kun saisi jostain selville nuo DW-sinkun eri versiot ja julkaisupäivämäärän
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Aah.. pakko myöntää, että menee parhaimpien Maiden levyjen joukkoon ihan suvereenisti Beni, Longest day, Different world ja muut ovat loistavaa kuunneltavaa. Levyltä ei löydä yhtään biisiä joka oli kumoaisi legendoja kuten Aces high, Hallowed by thy name, Powerslave, mutta koko levy on niin tasapaksun hyvää kamaa, että jaksaa kyllä kuunnella. Ihmetyttä vaan miten äijät pystyvät tehdä vuodesta toiseen vakuuttavia suorituksia. Up the irons!
^Foorumin suurin avatar koko on 100px*100px, suositan vaihtoa.
Nyt kun on tullut taas paljon kuunteluita A Matter of Life And Deathille niin kovimmiksi biiseiksi ovat nousseet These Colours Don't Run, the Longest Day ja For the Greater Good of God. Kun taas esm the Pilgrimin hyvyys on vähän laskenut. Kutakuinkin täydellisyyttä hipova levy, mahtavaa. Toivottavasti tulisi vielä yksi Maidenilta ja olisi samaa luokkaa.
^ Todellakin, loistavaa että se These Coloursin mahtavuus aletaan tajuta oman nupin ulkopuolellakin. AMOLAD on kyllä pyörinyt soittimessa mukavasti, veikkaan että ainakin 100 kertaa alusta loppuun. Hyvin harvaa albumia jaksan noin tiiviillä tahdilla luukutella, AMOLAD:lta tulee melkein päivittäin pyöriteltyä ne suosikit ja lopulta huomaa ettei mitään biisiä voi skipata. For The Greater Good Of God, These Colours Don´t Run & The Legacy!
Itselle ainoa biisi, jonka skippaan on The pilgrim.. Pidin sitä aluksi yhtenä levyn parhaista biiseistä ,mutta arvostus on laskenut ajan myötä.. Lord of light ja The legacy ovat päinvastoin nostaneet osakkeitaan koko ajan! For the greater good of god on kuitenki se levyn paras kappale ja tulee aina olemaan!!!
GODOFTHUNDER wrote:Lord of light ja The legacy ovat päinvastoin nostaneet osakkeitaan koko ajan! For the greater good of god on kuitenki se levyn paras kappale ja tulee aina olemaan!!!
Näinhän se on .
Kokonaisuudessa levy on loistava. Mielestäni levyn heikoin kappale on The Pilgrim (ei sekään silti huono ole )
Ihan tajuttoman tiukka kokonaisuus.
