A Matter of Life and Death (yleinen keskustelu)

Terry · Post by **Terry** » Sat Sep 09, 2006 10:49

^Vihdoinkin joku kirjoittaa asiaa, ehkä olisi enemmän saanut syventyä biiseihin.

Freejack · Post by **Freejack** » Sat Sep 09, 2006 10:51

Terry wrote:^Vihdoinkin joku kirjoittaa asiaa, ehkä olisi enemmän saanut syventyä biiseihin.

Niin, olisi voinutkertoa, että jos kaikki biisit iskevät, niin miksi sitten jätkä antaa 4/5. Olisi voinut pikkaisen syvemmän arvion kirjoittaa, mutta käyhän se näinkin.

Sentinel · Post by **Sentinel** » Sat Sep 09, 2006 10:59

paul wrote:
Make#34 wrote:Kyllä itse olen jaksanut vielä luukuttaa, mutta toki välissä muutakin.
Edelleen mielestäni hyvä levy, mutta sen joudun sanomaan jotta laskeutui kyllä SSOTSS ja SIT levyjen alapuolelle. Kyllähän nuo 2 tekelettä ovat niin rakkaita joten sinne kastiin ei helpolla ylletä.
Joo väliin Quuensryssää (np). Mutta SSOTSS jää kyllä uuden levyn taa ja piiiiitkälle, sanon mie. Ja näin se on. V*ttu.

Kyllä nimenomaan...Live In LiveCrime kehiin prkl. Mutta uutukaisesta... se fiilis mikä oli 4-5 kuuntelukerran jälkeen niin se pysyy näköjään. Eli The Longest Day, Out In The Shadows, These Colours Don't Run ja Benjamin ovat levyn eliittiä meikäläiselle . Vieläkään en saa kunnon otetta Brighter ja FTGGOG biiseistä, potentiaaliahan noilla on selvästi, mutta lopullinen naula on jäänyt vielä iskemättä päähän toistaiseksi. Omasta mielestäni levyn parasta antia ovat kertsit... lähes kaikissa biiseissä on hieno kertsi ja Sir Bruce vetää oikeastaan ne kaikki prkleen hyvin. Joku sanoi jossain että Benjaminin intro paras ikinä. Olen samaa mieltä. Loistava intro, paras ikinä...ehkä? Erinomaisen hyvä concert opener olisi tämä kyllä. JP:n Blood Red Skies on samassa kastissa, mutta huh, on nää loistavia molemmat...

Vielä pitää tässä yhteydessä erityismaininta antaa Vaasan Calle baarille. Eilen olin biljardia pelaamassa ja mikäs se sieltä ämyreistä kajahti...FTGGOG prkl... ottakaa mallia muutki paarit prkl...

Freejack · Post by **Freejack** » Sat Sep 09, 2006 21:39

¨Jos olette etsineet Matterin lyriikoita netistä, ettekä löytäneet, niin tarjoan avun tähän probleemiin nyt!

http://www.metrolyrics.com/album/5726/2 ... ath-lyrics

Vaikkei tämä mitenkään tuota sitä samaa tunnelmaa mitä saa sanojen lukemisesta kansivihkosesta, tämä kuitenkin on suuri apu niille, jotka eivät vaivaudu levyä esiin kaivamaan. Nauttikaa! Lukekaa sieltä

Bogardus · Post by **Bogardus** » Sat Sep 09, 2006 22:54

Freejack wrote:¨Jos olette etsineet Matterin lyriikoita netistä, ettekä löytäneet, niin tarjoan avun tähän probleemiin nyt!

No joo... Kyllä kai kaikki sen verran vaivautuu että jaksaa kansilehden kaivaa esiin ja tänne tuo katoaa kuitenkin, mutta toivottavasti se jotain auttaa...

Post by **asa** » Sat Sep 09, 2006 22:56

Niin ja mä löysin googlettamalla heti ekasta linkistä noi lyriikat, joten aika turha postaus.

Peke · Post by **Peke** » Sat Sep 09, 2006 23:02

^ja helevetin pitkäkin vielä

Viper · Post by **Viper** » Sat Sep 09, 2006 23:45

Eihän Legacyssa ole kuin yksi SOOLO.

Pah · Post by **Pah** » Sun Sep 10, 2006 8:37

Kokonaisten sanoitusten julkaisemiseen Internetissä tarvitaan aina lupa kustannusoikeuksien haltijalta. Liioittelua tai ei -jos sanktio on merkittävät sakot, tai sitten ei tarjoilla muuta kuin hilloa-en ottaisi sitä riskiä... Aina kannattaa linkittää toisaalle.

"Nuottien ja sanoitusten myynti on lauluntekijöiden ja kustantajien tärkeimpiä tulonlähteitä. Jos sanat löytyvät ilmaiseksi kotisivultasi (kuin myös keskustelupalstalta), kukaan ei enää osta niitä ja säveltäjä menettää työstään ansaitsemansa palkan."

...Niin, The Pilgrim on kova juttu o/ juuri nyt.

S.R. · Post by **S.R.** » Sun Sep 10, 2006 19:41

Peke wrote:
Stratocaster wrote:^^Mulla on ja pysyy ykkösenä. Maiden-lasit, ei vaan voi mitään.
Hyvä!..... aika näyttää...

Sullehan tämä voi olla se suuri spektaakkeli joka mulle oli Somewhere In Timen odotus... se nuoruuden odotus ja palkinto.. siinä oli jotain herkkää.

Kuunnella silloin Somewhere In Time albumia, eikä ollut hajuakaan ajasta siitä eteenpäin.. Se vaan oli niin parasta. Eka keikka ovella jne. Kaipa olen aikakauteni vanki, mutta onneks hyvän sellasen

Vaikka diggaan eniten Piece Of Mindista niin sekin tuli puun takaa ja tosin kajautti tajun kankaalle. Jotenkin Powerslavekin ilmestyi hiukan varhain 12-v pojan nousevalle fanitukselle. Sitten Live After Death 13-vuotiaana oli lopullinen kuoletus iki-fanirinkiin.

AMOLAD odotus alkoi kyllä jo olemaan SIT-odotuksen luokkaa, enkä ole pettymystä kokennut AMOLADin suhteen. Todella hieno levy.

Huomasin vaan tässä parissa viikossa, että se mikä oli mulle parasta, on edelleen. Ei tuolla taustalla voi ohittaa noita kasarilättyjä. Nehän on kuin nuoruuskavereita. Toivottavasti teillä junnuilla on joskus sama fiilis AMOLADin kanssa tai ihan minkä vaan lätyn.

Näin on hyvä ja turvallista, perkele

Kyllähän tuo uusin lätty on hieno teos, mutta jotenkin mullakin toimii paremmin nuo 80-luvun huiput SIT, POM, SSOASS jne. Valitettavasti oli sitten fanilasit silmillä tai ei niin on myönnettävä ettei bändi ainakaan minulle tee enää täysin samaa musiikkia kuin noina 80-luvun kultaisina vuosina. Uudemmista levyistä BNW on kokonaisuudessaan paras.

On se vaan jotenkin itselläkin kevyesti paras tuotos tuo SIT, taisin ostaa sen vinyylinä joskus 87-88 hujakoilla ja siitä lähtien on ollut aivan omalaatuinen tunnelmaltaan. POM oli ensimmäinen Maiden ostos 80-luvun puolivälin tienoilla.

Noilla levyillä on etuna se että niihin on "tunnesiteitä" tai että ne sijoittuu johonkin kohtaan elämässä ja tapahtumiin joita on kokenut. Aina kuunnellessa pääsee mielessään siihen tilanteeseen tai niihin aikoihin joita kulloinkin oli levyn ensi kuuntelun aikaan menossa. Vaikka Maiden tekeekin hienoa musiikkia edelleen nuo tietyt levyt ovat silti ne tärkeimmät, toivottavasti joku kokee samaa näistä uudemmista levyistä.

Freejack · Post by **Freejack** » Sun Sep 10, 2006 20:13

The Longest Day taitaa näin lisäkuunteluilla nousta levyn parhaimmaksi!

. Tunnelma on aivan käsittämätöntä ja Brucen laulun parasta ikinä! Yksinkertaista parhautta! Ja se kuka on tämän biisin sanoitukset tehnyt saa kyllä suuret kiitokset Freejackilta! Samoin tämä biisi nousee Maidenin top vitoseen, vaati monta kuuntelua, ennenkun oikeasti tajuaa mistä on kysymys. Ei pelkkää loistavuutta vaan parhautta!

Made of Iron · Post by **Made of Iron** » Sun Sep 10, 2006 20:36

Kokonaisuutena levy on erittäin hyvä, alkuinnostuksen jälkeen sijoitus Maiden-katalogissa on jotain 3-5 väliltä. Levyllä on kaksi varmaa klassikkoa, eli The Longest Day ja For the Greater Good Of God. Levyn heikoin lenkki on Brighter Than A Thousand Sun, josta en edelleenkään saa mitään otetta, potentiaalia on, mutta se jokin siitä vain puuttuu. Pääosin kappaleiden kertosäkeet ovat erittäin hyviä ja tarttuvia, mutta pari vaisumpaakin mukaan mahtuu, kuten Lord Of Light ja Benjamin Breeg. Soundit loistavat, tarpeeksi kovaa kuunneltuna bändi tuntuu soittavan olohuonneessa. Pitkät introt toimii meikäläiselle tosi hyvin, se on yksi asia mistä olen Maidenissa aina tykännyt. Levy alkaa Maidenille tyypillisesti ja päättyy epätyypillisesti, sillä välillä tapahtuu kaikkea sitä mistä Maiden tunnetaan lisättynä uusilla mausteilla. Bändi on loistavassa iskussa, ja etenkin Sir Bruce kuulostaa mahtavalta. Tästä on mukava lähteä kohti loppusyksyn keikkoja.

Freejack · Post by **Freejack** » Sun Sep 10, 2006 20:46

Made of Iron wrote:Levyllä on kaksi varmaa klassikkoa, eli The Longest Day ja For the Greater Good Of God. .

Komppaan sinua 100 prosenttisesti! Nämä ovat ainoat varmat klassikot minun korvaani! Näin sellaista unta, että Out Of The Shadowsista tulee radiohitti

. Onhan se hyvinkin mahdollista, sillä biisi omistaa radioystävällisen kertosäkeen ja tarttumapintaa. Ainakin tämän levyn Teinix biisiksi on tällä hetkellä ilmennyt Different World. Miksi aina aloitusraita

Post by **Iron Constable** » Sun Sep 10, 2006 23:20

A Matter Of Life And Death. Indeed.

Mielestäni tuo lyhyt arvostelu edellisellä sivulla kiteytti uutukaisen komeasti. Iron Maiden vanhenee kunniakkaasti, kyllä vain. Sieltä täältä loistaa läpi lähestyvä vanhuus ja kertaalleen kierrätetyt ideat, uutta ja ihmeellistä sekä sellaista poikamaista intoa ja uskoa omaan tekemiseen on kuitenkin vielä siinä määrin, että jatkumo on taattu ainakin vähän aikaa.

Itseltäkin on alkuinnostus kaikonnut, jaksoin silti tätä kuunnella enemmän kuin useimpia muita uutuuksia vuosikausiin. Jonkinlainen saavutus sekin. Edelleen on pientä nälkää AMOLADin suhteen, joten se palailee soittimeen aika ajoin. Yritän välttää totaalista loppuunkuuntelua. Sijoitus omassa rankingissa on kutakuinkin se kutonen, eli seuraavana heti Beastin, Piece Of Mindin, Powerslaven, Somewheren ja Seventh Sonin jälkeen. Ei tuota viisikkoa ylitä enää mikään, mitä Maiden tekee nyt tai tulevaisuudessa. Tunnesiteet ja "romantiikka" noiden levyjen ympärillä on liian kova murrettavaksi minkäänlaisilla aseilla.

Sen verran tasainen ja laadukas kokonaisuus uusin on, että vaikka tunnelataus on yhtä kova myös No Prayerin ja Fear Of The Darkin ympärillä, ne eivät materiaalin tasossa kyllä pärjää AMOLADille. Uutuus pesee myös kirkkaasti Di'annon ja Baileyn laulamat levyt ja kepittää ainakin tässä vaiheessa niukasti Brave New Worldin ja helposti Dance Of Deathin.

AMOLADin hyvyydessä asuu samalla myös sen heikkous

Levyhän on äärimmäisen raskas kuuntelukokemus, johtuen biisien pituuksista ja samalla tietenkin levyn kokonaispituudesta. Jotenkin alkaa tuntua siltä, että esim. kaksi lyhyempää 4-5 minuutin biisiä noiden parin mammutin tilalle olisi tehnyt tästä näinä maailmanaikoina lähes täydellisen levyn. Päinvastoin kuin Maidenin oikeastaan kaikki vanhemmat levyt, ehkä synkkää The X-Factoria lukuunottamatta, tätä levyä ei voi kuunnella "taustamusiikkina" tai muuten vain ei niin täydellä huomiolla. En saa levystä yhtään mitään irti, ellen kuuntele sitä kunnolla keskittyen. Ja täytyy valittaen tunnustaa, että 72 minuuttia ei ole liian usein irrottaa vain ja ainoastaan yhden asian toimittamiseen.

Ilmeisesti täytyy alkaa puolittaa levy ja jatkossa kuunnella pätkissä, muuten voi käydä niin, että jää kuuntelematta ja soittoon eksyy joku "helpompi" tapaus tämän sijaan. Onhan se selvää, että kun ikää tulee niin tempo hidastuu ja mammuttitauti alkaa vaivata, niin bändiä kuin kuuntelijoitakin

Silti, kuunteluiden myötä takaraivoon on materiaalin tasaisesta hyvyydestä huolimatta hiipinyt myös inhottavalta kuulostava termi: Puuduttavuus. En anna ajatuksen kuitenkaan häiritä.

Hyvä levy ja bändin ikää ajatellen lähes uskomaton suoritus tässä vaiheessa elinkaarta, mutta kun aina kaikesta pitää purnata, niin pieni tiivistäminen ei olisi tehnyt pahaa. Vaan koska kaikkea ei voi saada eikä makeaa mahan täydeltä, niin kelvatkoon... On kuitenkin niin hyvä, että ymmärrän täysin Straton ja usean muun nuoremman kaartin kuuntelijan hehkutuksen, teillä kun ei ole historiaa taakkananne. Voisin kuvitella, että jos tämä levy olisi ilmestynyt vaikkapa Seventh Sonin sijaan, se nauttisi tänä päivänä itselläni täsmälleen samaa statusta kuin tuo ensin mainittu. Biiseistä, soitosta, laulusta tms. ei homma ainakaan jää kiinni.

Tag · Post by **Tag** » Mon Sep 11, 2006 1:37

Aika pitkälle olen samoilla linjoilla Konstaapelin ja tuon Mika Rothin arvostelujen kanssa. Otanpa pätkän tuosta Rothin arvostelusta desibeli.net:istä, koska se kiteyttää aikalailla omat mielipiteeni söpöön pikku nippuun:

A Matter of Life And Death osoittautui äärimmäisen vaikeasti lähestyttäväksi, sillä vasta viidennen kuuntelukerran tienoilla albumi alkoi paljastamaan todellista luonnettaan. Uutukainen kasvoikin selvästä pettymyksestä ensin lieväksi yllätykseksi ja lopulta hienoksi kokonaisuudeksi, joka on kiistatta yhtyeen tasokkain ja vahvin tuotos sitten 80-luvun kultaisten päivien.

Näin se on. Ei millään yllä kasari-Maidenien (82-88 ) edelle, mutta silti ehdottomasti kovin levy sitten Seventh Sonin.
Ja mitä IC:n mainitsemaan pituuteen tulee... Itse kyllä huomasin ajan menevä suht nopeasti levyn parissa, mitä ei voi sanoa esim. DOD:ista, vaikka olikin huomattavsti lyhyempi lätty. AMOLAD kun ei sisällä loppujen lopuksi yhtään täysin kurabiisiä ja on sinne kierrätetyn kaman sekaan pistetty koukkuja, jotka tyydyttävät ainakin minun tarpeeni ja jaksavat pitää mielenkiintoa yllä.

Kyllä se meille nuoremmillekin muodostuu (ainakin jonkinlainen) tunneside noihin vanhoihin aikoihin, kun miehet vielä loikkivat spandex:eissa ja laukkakomppi oli kova sana. Ymmärrettävästi se ei kuitenkaan ole niin syvä, kuin wanhoilla gubbeilla, jotka ovat eläneet kyseistä aikaa.

muona maiden · Post by **muona maiden** » Mon Sep 11, 2006 2:09

KYLLÄ NÄIN ON

reptile · Post by **reptile** » Mon Sep 11, 2006 11:41

Minulle AMOLAD toimii parhaiten, kun voi kuunnella rauhassa, häiriöittä ja keskittyä siihen täysipainoisesti. Sama juttu esim. The X Factorin kanssa. TXF toimii parhaiten silloin, kun kuuntelee yksin, pimeässä. AMOLAD:ista ei minusta ole sellaiseksi levyksi esimerkiksi kuin edeltäjästä DOD:ista, jota ainakin minä kuuntelen taustamusanakin. Se on paljon helpompi levy kuin uutukainen. AMOLAD antaa parhaimmat fiilikset kun siihen keskittyy.
Levy on pitkä, mutta itse jaksan kyllä vaivatta kuunnella levyn läpi yhdeltä istumalta. Hyvä tapa viettää 70+ minuuttia. Mielestäni levy ei kaipaa tiivistämistä, ei ole hetkeäkään tylsää. Levy on minulla kasvanut joka kuuntelulla ja siitä löytää uusia juttuja koko ajan. Joku kitarajuttu, sointu, melodia, rumpujuttu, johon ei yhdellä kertaa kiinnitä huomiota, mutta sen löytää toisella kertaa.
Vaikka toki 80-luvun parhaimmat levyt (SSOASS, POM, SIT ja Powerslave) ovatkin ylittämättömiä, niin kyllähän tämä pääsee lähelle. Minulle 80-luvun Maiden on rakkain, vaikka en ole bändiä kokenut silloin. Löysin Maidenin 2000 ja oikeastaan juuri siitä syystä Maidenin nykykokoonpano on melkeinpä yhtä rakas. On ollut hienoa seurata bändin uraa 2000-luvulla, mutta voin vaan kuvitella millaista se oli 80-luvulla, kun mailmaa mullistavia levyjä ilmestyi lähes joka vuosi ja ne olivat parempia ja parempia.
Edelleen tämä on yhtä hyvä kuin Brave New World, joka sekin on aivan mielettömän hyvä levy. Hienoa, että Maiden pystyy tekemään yhden uransa parhaimmista, haastavimmista, mutta myös palkitsevimmista levyistä vielä tässä vaiheessa uraa.

Jerky · Post by **Jerky** » Mon Sep 11, 2006 12:24

Brain Damage wrote:
Theoden wrote:Tuleekohan levystä muuten vielä sinkkulohkaisuja vai jäävätkö nuo vähintäänkin mielenkiintoisen b-puolet unholaan?
Kyllä sieltä varmasti vielä ainakin pari sinkkua tulee, näin veikkaisin. Different World nyt aika varmasti ainakin jossain vaiheessa julkaistaan singlenä, näin ainakin bändi on haastatteluissa puhunut. Itseäkin kiinnostaa nuo b-puolet ja varmasti tulee sinkut hankittua niiden vuoksi.

Kunhan vain ei taas olisi joku Liveversio Trooperista tai jotain vastaavaa. Periaatteesta en ostanut TROBB sinkkuakaan tylsän b-puolivalinnan vuoksi. Siihenkin olisi jo jonkun covereista voinut laittaa.

Brain Damage · Post by **Brain Damage** » Mon Sep 11, 2006 12:32

Jerky wrote:
Brain Damage wrote:
Theoden wrote:Tuleekohan levystä muuten vielä sinkkulohkaisuja vai jäävätkö nuo vähintäänkin mielenkiintoisen b-puolet unholaan?
Kyllä sieltä varmasti vielä ainakin pari sinkkua tulee, näin veikkaisin. Different World nyt aika varmasti ainakin jossain vaiheessa julkaistaan singlenä, näin ainakin bändi on haastatteluissa puhunut. Itseäkin kiinnostaa nuo b-puolet ja varmasti tulee sinkut hankittua niiden vuoksi.
Kunhan vain ei taas olisi joku Liveversio Trooperista tai jotain vastaavaa. Periaatteesta en ostanut TROBB sinkkuakaan tylsän b-puolivalinnan vuoksi. Siihenkin olisi jo jonkun covereista voinut laittaa.

Tuskin niitä b-puolia unholaan jätetään, kun niitä sentään jonkin verran nauhoitettiin. Jos sieltä vielä kaksi sinkkua olisi tulossa, niin kummallekin voisi pistää b-puolelle kaksi coveria, kun niitä kerran neljä vedettiin narulle.

mika · Post by **mika** » Tue Sep 12, 2006 8:23

Jaaha, kaakon ylpeys, Kymen Sanomien ja muutaman muunkin kymenlaakson lehden liite, Seepra on kantanut kortensa kekoon Maidenin AMOLAD arvosteluun. Se menee näin:
"Brittiläisen hevin kivijalka Iron Maiden se vain porskuttaa. Studioalbumeista vedettiin vähän henkeä,mutta samalla faneille syydettiin live-levyä ja ties mitä dvd-hässäkkää.
A Matter Of Life And Death möi Suomessakin hetkessä kultaa ja valtasi virallisen listan piikkipaikan. Niin pahalta kuin se tuntuukin todeta, niin rautaneidon ote ei ole yhtä pitävä kuin ennen. Tuore albumi on kyllä perusvarmaa Maidenia, mutta se viimeinen hurmos puuttuu.
Laulaja Bruce Dickinson ei ymmärrettävästi veny enää samanlaisiin suorituksiin kuin 1980-luvulla. Enemmän albumissa häiritsee kuitenkin sanoituspuoli. Basisti Steve Harris on kirjoittanut useita nerokkaita tekstejä, mutta uusimmista kappaleista oikeastaan vain For The Greater Good Of God- kappaleen lyriikat iskevät.
Iron Maiden on ollut poikkeuksellisen hyvä tekemään mammuttimaisia kappaleita, jotka paisuvat lähelle kymmentä minuuttia. A Matter Of Life And Deathin eepokset sen sijaan eivät kanna totutulla tavalla. Nähtäväksi jää mille asteikolle Iron Maidenin uusin albumi asettuu vuosien saatossa. Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti kyseessä olevan vain keskinkertainen IM-tekele.
Vinkki: Rautaneito ei enää syleile niin innokkaasti kuin 1980-luvulla."
Kirjoittaja oli Tuomas Kaarkoski ja AMOLAD sai hänen arviossaan 3 tähteä viidestä.

Jaa, lyriikoiden suhteen arvostelijassa heräsi ilmeisen ristiriitaisia tunteita. Kovasti tuli negatiivista palautetta levystä jolle hän kuitenkin antoi 3 tähteä.
Makunsa kullakin.

Viper · Post by **Viper** » Tue Sep 12, 2006 13:52

Tuomas Kaarikoski wrote: Enemmän albumissa häiritsee kuitenkin sanoituspuoli. Basisti Steve Harris on kirjoittanut useita nerokkaita tekstejä, mutta uusimmista kappaleista oikeastaan vain For The Greater Good Of God- kappaleen lyriikat iskevät.

Ja näitä menneisyyden loistavia tekstejä ovatkin sitten varmaan Quest For Fire ja Invaders.

jarmila · Post by **jarmila** » Tue Sep 12, 2006 16:48

mika wrote:Jaaha, kaakon ylpeys, Kymen Sanomien ja muutaman muunkin kymenlaakson lehden liite, Seepra on kantanut kortensa kekoon Maidenin AMOLAD arvosteluun. Se menee näin:
"Brittiläisen hevin kivijalka Iron Maiden se vain porskuttaa. Studioalbumeista vedettiin vähän henkeä,mutta samalla faneille syydettiin live-levyä ja ties mitä dvd-hässäkkää.
A Matter Of Life And Death möi Suomessakin hetkessä kultaa ja valtasi virallisen listan piikkipaikan. Niin pahalta kuin se tuntuukin todeta, niin rautaneidon ote ei ole yhtä pitävä kuin ennen. Tuore albumi on kyllä perusvarmaa Maidenia, mutta se viimeinen hurmos puuttuu.
Laulaja Bruce Dickinson ei ymmärrettävästi veny enää samanlaisiin suorituksiin kuin 1980-luvulla. Enemmän albumissa häiritsee kuitenkin sanoituspuoli. Basisti Steve Harris on kirjoittanut useita nerokkaita tekstejä, mutta uusimmista kappaleista oikeastaan vain For The Greater Good Of God- kappaleen lyriikat iskevät.
Iron Maiden on ollut poikkeuksellisen hyvä tekemään mammuttimaisia kappaleita, jotka paisuvat lähelle kymmentä minuuttia. A Matter Of Life And Deathin eepokset sen sijaan eivät kanna totutulla tavalla. Nähtäväksi jää mille asteikolle Iron Maidenin uusin albumi asettuu vuosien saatossa. Tällä hetkellä näyttäisi vahvasti kyseessä olevan vain keskinkertainen IM-tekele.
Vinkki: Rautaneito ei enää syleile niin innokkaasti kuin 1980-luvulla."
Kirjoittaja oli Tuomas Kaarkoski ja AMOLAD sai hänen arviossaan 3 tähteä viidestä.

Jaa, lyriikoiden suhteen arvostelijassa heräsi ilmeisen ristiriitaisia tunteita. Kovasti tuli negatiivista palautetta levystä jolle hän kuitenkin antoi 3 tähteä.
Makunsa kullakin.

Luin saman arvostelun ja ihmettelin kaverin ajatuksia todella pitkään. Olisi kiva tietää, kuinka pitkä maiden kokemus kirjoittajalla todellakin on.
Mielipiteitä saa olla, mutta missä muodossa ja kenelle niitä kirjoittaa.
Tuon kun lukee joku uudehko maidenfani, saa hän hieman väärän kuvan nykytilanteesta ja saattaa jättää samalla ostamatta ne kultaisen vuosikymmenen levyt ostamatta.
Itselläni AMOLAD pääsee kärkeen 2000-luvun levyistä. Koko skaalassa ei edes kolmen parhaan joukkoon.
Tämä on mielipide, ei siis mikään arvostelu.

Post by **asa** » Tue Sep 12, 2006 16:59

AMOLADIN tiukin (joskaan ei ehkä kriittisin) arvostelu saadaan viikonloppuna, kun arvon silakkaraati (Asa, Paul, Make#34, Peke, Jarmila ja Iron Constable) ruotii 4 promillen humalassa saunanlauteilla. Todennäköisesti tulee ensimmäinen kuuntelu levylle humalassa, vaikkakin jo Antin luona Kouvolassa tuli pikkusievässä levyä fiilisteltyä. ROK ROK!

jarmila · Post by **jarmila** » Tue Sep 12, 2006 17:08

asa wrote:AMOLADIN tiukin (joskaan ei ehkä kriittisin) arvostelu saadaan viikonloppuna, kun arvon silakkaraati (Asa, Paul, Make#34, Peke, Jarmila ja Iron Constable) ruotii 4 promillen humalassa saunanlauteilla. Todennäköisesti tulee ensimmäinen kuuntelu levylle humalassa, vaikkakin jo Antin luona Kouvolassa tuli pikkusievässä levyä fiilisteltyä. ROK ROK!

Korjaan/lisään raadissa myös: The Prisoner

UTI · Post by **UTI** » Tue Sep 12, 2006 17:16

^Meikäläinenkin on kohteliaasti unohdettu porukasta..

Ja Asalle, missä ihmeen PIKKUsievässä?