Metallica

P.K. · Post by **P.K.** » Wed Aug 02, 2006 10:55

Jeeves wrote:Erityismaininta Jasonin bassosoolon jälkeiselle osalle, jossa James sekä Kirk liittyvät mukaan kitaroillaan, on aivan uskomattoman hieno.

To Live Is To Die.

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Wed Aug 02, 2006 10:56

Jeeves wrote:^^^Tuli just eilen tsiigailtua tuo keikka DVD'ltä pitkästä aikaa ja on se perkele kova. Ehdottomasti yksi kovimpia keikkatallenteita ikinä. Bändi on sellaisessa iskussa, että oksat pois ja settilista on loistava. Erityismaininta Jasonin bassosoolon jälkeiselle osalle, jossa James sekä Kirk liittyvät mukaan kitaroillaan, on aivan uskomattoman hieno. Sen jälkeen potkaistaankin Master Of Puppets sellaisella rytinällä käyntiin... parhautta.

Eipä tuo San Diegon keikkakaan mikään ihan turha ole. Vähän liikaa kaikkea turhaa häröilyä, eikä settilistakaan ihan yhtä hyvä, kuin Seattlen keikalla. Jamesin ja Larsin rumpuskaba on kyllä loistava.

[turhaprovokiihkofaneille]Kai nyt, James on parempi rumpali kuin Lars.

[/turhaprovokiihkofaneille]

Jeeves · Post by **Jeeves** » Wed Aug 02, 2006 11:04

^^Just niin, aina en muista.

^No, hyvin mahdollista.

Iivis · Post by **Iivis** » Wed Aug 02, 2006 11:05

^^ Ei, helvetti!

Mä lukasin tosta nopeesti, että "Turhapurokiihkofaneille", jotta nythän tulee asiaa juuri meikäläiselle.
Ei sit kuiteskaan

Viper · Post by **Viper** » Wed Aug 02, 2006 18:29

Stratocaster wrote:[turhaprovokiihkofaneille]Kai nyt, James on parempi rumpali kuin Lars. [/turhaprovokiihkofaneille]

Älkää nyt aina haukkuko. Kyllä se parhaansa tekee.

(Rumpuskaba on kyllä kovis. Larshan jopa onnistuu tiputtamaan Jamesin tahdista.
Tai sitten Jaska vain lopetti suosiolla, jottei tekisi kamustaan naurunalaista.

)

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Wed Aug 02, 2006 18:32

^ James sääli Larsia ja esitti.

Noei, tallinnassa Mr. Tanskalaiskääpiö oli tulessa!

Viper · Post by **Viper** » Thu Aug 03, 2006 17:34

^Onhan Lasse varsinainen Duracell-pupu kuitenkin. Ja vieläpä saman kokoinen.

urho47 · Post by **urho47** » Sun Aug 13, 2006 17:38

BLABBERMOUTH wrote:METALLICA performed another new song tentatively dubbed "New Song No. 2" — during their headlining appearance Saturday night (August 12) at the Summer Sonic Festival in Tokyo, Japan. According to one BLABBERMOUTH.NET visitor (jason_813) who attended the concert, the song is "totally different from 'New Song No.1'. It's about three minutes long and very fast and seems to be based around two searing Kirk Hammett solos. It was a very rough performance, especially from Lars Ulrich but definitely shows promise."

KTULU · Post by **KTULU** » Sun Aug 13, 2006 19:56

^Tuosta on Youtubessa sellanen reilun minuutin pätkä, ja oli kyllä aikas lupaavaa. Täyttä selkoa ei saanut mutta hyvältä kuullosti. Jos joku saa tosta kunnon version käsiinsä niin linkkiä.

http://www.youtube.com/watch?v=9ADP_eDAuhg

Linkki lisätty. -Jukka-

P.K. · Post by **P.K.** » Sun Aug 13, 2006 20:04

^ Kyl toi video nyt oli ihan hirveätä paskaa mitä ei kato sekuntiakaan. Parempilaatuisiakin löytyy.

Ps. edellistä viestiä voi myös muokata.

HikiNeito · Post by **HikiNeito** » Sun Aug 13, 2006 21:05

No tuo linkin videopätkä nyt ei kyllä ole siitä uudesta "New Song2:sta". Ihan se kaikkien tuntema "New Song". Loppuosa Kirkin soolosta ja sitten se kuuluisa sahauskohta.

KTULU · Post by **KTULU** » Sun Aug 13, 2006 21:16

^Ei muuten olekkaan... No ei tosta paskalaatusesta särinästä nyt ota selvää ERKKIkään.

StormTrooper · Post by **StormTrooper** » Mon Aug 14, 2006 14:46

Tässä parempi versio tuosta New Song II:sta :
http://www.sendspace.com/file/i3smym

HikiNeito · Post by **HikiNeito** » Mon Aug 14, 2006 15:21

^Hyi vittu mitä kuraa. Sen mitä tuosta sai selvän kuulosti ihan hyvältä. Siellä 1:30 vedetyistä kohdista sai ihan kivasti selvää ja hyvältä se kuulosti. Parempaa versioo odotellessa...

Freejack · Post by **Freejack** » Mon Aug 14, 2006 20:47

Nyt jälleen pistän omaa arvostelua pyttyyn, jos haluatte, arvostelut.netistä oma arvostelu:

Metallica - ... And Justice For All

01. Blackened
02. ...And Justice For All
03. Eye Of The Beholder
04. One
05. The Shortest Straw
06. Harvester Of Sorrow
07. The Frayed Ends Of Sanity
08. To Live is to Die
09. Dyers Eve

James Hetfield : Laulu, Kitarat
Lars Ulrich : Rummut
Kirk Hammett : Kitarat
Jason Newsted : Basso

Metallica koki synkän hetken Master Of Puppetsin jälkeen. Bändin keikkabussi suistui tieltä, jonka seurauksena bändin basisti Cliff Burton menetti henkensä välittömästi. Bändi ei kuitenkaan lannistunut vaan etsi uuden basistin ja alkoi tehdä tätä levyä. Uudeksi basistiksi tuli Jason Newsted joka ei missään nimessä ole Cliffin tasoa. Jason jytää ihan hyvin muttei edeltäjäänsä verrattuna ole yhtikäs mitään.
Burtonin kuolema ei lannistanut mitään bändin ominaisuutta, vaan musiikki on pysynyt linjaltaan täysin samana. Bändi vetää niin ammattitaitoisesti kuin vain ikinä pystyy. Soundit ovat omastakin mielestä ailahtelevat. Kitarat, rummut ja laulu kuuluvat niin hyvin kuin se siihen aikaan oli mahdollista, mutta bassoa sen sijaan syrjitään. Basso on jätetty niin taka-alalle ettei sitä tahdo ollenkaan edes huomata. Hetfield kuulostaa tasan siltä miltä edeltäjillään, eli kehitystä ei ole juurikaan tapahtunut. Tämän levyn suurin plussa on kitarointi. Se kuulostaa aina Metallicalla erittäin hyvältä (kuten lukuisilla muilla Thrash-bändeillä). Mutta minkälaisia biisejä paljastuu hienon patsaskannen avattua ja levyn laitettua soittimeen?

Levy alkaa Blackenedillä. Biisissä ei ole muuta vikaa kuin ylipituisuus, joka tuntuu vaivaavan koko levyä. Itselleni ehkä hieman kiistelty aloitusbiisi, koska ei sisällä yhtään sen enempää aloitusbiisin ominaisuuksia kuin muutkaan kappaleet. Tarttuvuus ja maukkaat riffit takaavat kuitenkin sen, ettei kappale uppoa täysin ylipituisuuteen.
Pomppivasti alkava ...And Justice For All tarjoaa myöskin lievää ylipituisuutta. Kappale hajoaa palasiksi ennen viimeistä kertosäkeen toistoa, jonka jälkeen palat on etsittävä uudelleen. Kokoon ei tätä biisiä saa. Jos kappaletta ei saa kokonaisuudeksi, täytyy siitä etsiä ne hyvät puolet. Hyvät puolet piilevät lauluosuuksissa ja Riffeissä, mikä antaakin ...And Justice For All-biisistä hyvän kuvan.
Eye Of The Beholder ei kärsi ylipituudesta eikä hajoamisesta vaan pienestä tasaisuudesta. Kaikki osat ovat hyviä, eikä parasta osuutta tahdo löytyä.
Onea venytetään hajoamispisteeseen saakka. Fakta on, että Justicen biisejä vaivaa ylipituus. Vaikka One kuinka hyvä biisi onkin vokaaliosuuksiltaan ja Riffeineen, liiallinen venytys hajottaa tämän(kin) viisun. Kertosäe on tämän levyn paras.

Jos kolmea neljästä ensimmäisestä kappaleesta vaivasi jonkinasteinen tylsyys ylipituuden ja hajoamisen muodossa, levy jatkaa kyseisiä asioita vielä pahemmin The Shortest Strawilla. Säkeistöt ja soitto ovat tässä biisissä hallittuja, mutta ylipituus pistää tässä kappaleessa jo nukkumaan. Lyhentämällä oltaisiin voitu saada jopa loistava kappale.
Samaa linjaa muuttamatta jatkaa Harvester Of Sorrow, joka on ylivoimaisesti levyn mitättömin veisu muutenkin. Mitättömyys tulee esille jo alussa, eikä mitään pelastavaa legendaa kaiveta mistään enää.
The Frayed Ends Of Sanity on mallikas perusominaisuuksiltaan, muttei kokonaisuudessaan saa sitä mitä ansaitsee. Metallica tappaa tämänkin hyvän kappaleen pistämällä kaikkea pitkästyttävää turhuutta sisäiseksi täytteeksi.
To Live is to Dien alussa kuullaan tämän levyn ainut herkistelykohta. Käsittääkseni tämä on Cliffin muistobiisi? Sitten herkistelyn jälkeen lähdetään menemään ''jumputijumputi'' oloisella Riffillä. Sitä jatkuu kohtuullisen kauan, muttei se haittaa koska sitä jaksaa kuunnella. Instrumentaalina vähintään hyvää tasoa, kuten muutkin Metallican instrumentaalit.
Albumin päätös on Dyers Eve. Mitätön kappale. Hyvin soitettua, mutta täysin tarttumatonta Thrashia.

Kokonaisuuteen ei albumia oikein pysty puristamaan, jos ei yhtäkään biisiä. Ainoastaan kaksi kappaletta (Dyers Eve, Harvester Of Sorrow) on täysin turhaa kamaa. Loppu biisimateriaali onkin sitten lähes samanarvoista, sillä yksikään viisu ei onnistu hätkähdyttämään kokonaisuuteena. Lukuisat kappaleet laittavat Riffeillään suun suppuun ja myös kertosäkeillään. Kaikenkaikkiaan siis And Justice For All on ristiriitainen kokonaisuus, koska yksikään kappale ei toimi kokonaan. Hyviä osia on sen sijaan niin paljon, että niistä voi antaa tälle albumille ansaitut kolme pinnaa.

3/5

+ Riffit
+ Kaikissa kappaleissa (paitsi Dyers Eve, Harvester Of Sorrow) on erittäin hyviä osia, erikoismaininta Onen kertosäkeelle
+ Kansi

- Koko levy kärsii ylipituudesta ja hajoamisesta
- Dyers Eve, Harvester Of Sorrow ovat täysin mitättömiä
__________________________________
siinä jos tylsyttää

Viper · Post by **Viper** » Tue Aug 15, 2006 18:48

^Voi, voi. Ja minä kun olen aina pitänyt Harvesteria levyn parhaana biisinä Onen lisäksi. Dyers Evekin on minuun aina iskenyt. Varsinkin sanoituspuolelta. Hieman teiniangstimainenhan se on, mutta sisältää todella komeita riimityksiä.

"I've outgrown for that fucking lullaby
Same thing I always heard from you
Do as I say, not as I do"

Jää Alexi Laiho kauas taakse "I don't give a fuck if you hate me":neen.
Muutkin biisit ovat kovaa kamaa, Shortest Strawta ja Eye Of The Beholderia lukuunottamatta. Näissäkin on kuitenkin pari todella hienoa lyriikan pätkää.
Pitkiähän ne biisit toki ovat, mutta jostain syystä ne ovat aina minuun kuitenkin vedonneet. Vaativat hieman avautumista, mutta sen jälkeen lähtee toimimaan. Enkä nyt tiedä tuosta Blackenedin "avausbiisikelvottomuudestakaan". Sopii omasta mielestäni siihen varsin mallikaasti. Melko raskas jytyytys, hienolla, melodisella alulla. Samaan tapaan kuin Ridella ja Masterillakin.
Mielipiteitä on kuitenkin monia.

Jussi K · Post by **Jussi K** » Tue Aug 15, 2006 18:53

Livenäkin Blackened oli mahtava keikanavaaja 2004, koko Metallican tuotannostakaan ei ko. settipaikan vaihtoehdoiksi sopisi samalle viivalle kuin 'niiltä' kahdelta muulta levyltä 'ne' kaksi muuta avaajaa..

Lappis · Post by **Lappis** » Tue Aug 15, 2006 18:57

Levyn kaksi parasta biisiä ylivoimaisesti The Shortest Straw ja Dyer's Eve. Kuunnelkaapa varsinkin ensimmäisen soolo; Kyllä vetää Kirk sellaiset setit kehiin kammellaan, että ei moiseen ole enää kyennyt koskaan. Sama pätee koko Justice-levyyn; Kirk on liekeissä sooloineen. Eipä taida maailmasta löytyä kitaristia, joka ei olisi joskus aloitellessaan vetänyt Onen soolonalun tappingia. Tai ehkä voisi puhua enemmänkin omasta ikäluokasta ja nuoremmista.

Blackened myös napakymppi. Dyer's eve, Blackened ja Harvester of sorrow ovat ainoat biisit, mitkä eivät kärsi venyttelystä. Muita biisejä vaivaa kyllä ylipituus. Nimikkobiisi ja Frayed end of sanity selkeät heikot lenkit.

Joka tapauksessa, kympin levy. Helposti.

Jukka · Post by **Jukka** » Tue Aug 15, 2006 19:27

Tuosta Blackenedistä tuli muuten mieleen, että se sisäänfeidautuva intro on takaperin. Eli se on kyllä nauhoitettu toisinpäin, mutta sen jälkeen käännetty tuohon levylle. Siinä onkin ollut pähkäilemistä.

Jeeves · Post by **Jeeves** » Tue Aug 15, 2006 22:03

^^Jeh. Vaikka tuo Kirkin haukkuminen onkin nykyään muotia, niin kyllä vetelee aivan mielettömiä sooloja kyseisellä albumilla. Ja todellakin, helposti kympin levy.

Paras biisi One. Täydellinen biisi, ehkä suosikkini bändin koko tuotannosta. Livenä vieläkin mahtavampi.

Jami369 · Post by **Jami369** » Mon Aug 21, 2006 23:39

Kill Em All on omasta mielestäni ehkä paras debyyttilevy koskaan, en suostu löytämään levyltä yhtään heikohkoa biisiä mutta jos jotain pitää mainita niin Jump In The Fire on vähemmän loistava kun loput, Pulling Teethiä olen huono arvioimaan kun en bassonrämpyttelystä juuri mitään tajua. Ride The lightning ja Master Of Puppets ovat sen sijaan mestariteoksia, varsinkin ensin mainittu on ehkä parasta mitä rahalla saa. Varsin mukavan coveri levynkin Metallica väsäsi kasaan v. 87 ennen AJFA albumia, jossa Jamesin lauluääni on muuttunut jo selkeästi verrattuna edellisiin kiekkoihin. Siitä huolimatta (ja Burtonin kuolemasta huolimatta) levy on täyttä rautaa alusta loppuun, vaikka pari biisiä voisi joku kateellinen syyttää liiallisesta pituudesta. Musta albumi päättää tietyn ajanjakson Metallican historiassa ja siirsi yhtyeen thrashista perinteisemmän hevin pariin. Siitä huolimatta ihan kelpo levy ja omassa musiikkilajissaan erinomainen vaikka alkaakin kärsiä jo puhkisoittamisesta enter sandmanin kohdalla varsinkin. Load ja Reload ovat jotain niin käsittämätöntä etten suostu edes arvailemaan miksi ja mistä on kyse? St.Anger on muutamalla varsin hyvällä biisillä palauttanut uskon että ehkä seuraava levy olisi taas pitkästä aikaa jotain.. soolojen kanssa tällä kertaa.

Antaisin vasemman käden etusormeni ja toisen kivekseni jos saisin nähdä Metallican 20 vuotta sitten kiertueella soittamassa. Keräilen tätä nykyä orkesterin älppäri tuotoksia vuosien takaa seinällä pönkittääkseni itsetuntoani ja saadakseni kaverini kateellisiksi

Jazzë · Post by **Jazzë** » Tue Aug 22, 2006 18:11

Eihän tuota Metallicaa ole kuin sellaiset parisen vuotta tullut kuunneltua sillain aktiivisemmin, mutta nyt viime aikoina on taas tullut tämänkin bändin tuotoksia huudatettua aika mukavasti.
Itse omistan "vain" St. Anger, Master of Puppets, ...And Justice For All, S&M sekä Live Shit -boksin, mutta vielä hyllystä puuttuvatkin varsinaiset studiolevyt on tullut kuunneltua, joskin Kill 'Em All on jäänyt hieman pimentoon mutta kyllä sieltäkin ainakin ne iki-klassikot tunnen.
En osaa tarkkaan sanoa mikä olisi suosikkilevyni tai -aikakauteni Metallican tuotannossa, mutta kyllä itse tunnustan pitäväni Load -lätystä todella paljon. Se pitäisi ehdottomasti saada hyllyyn, kun sen kuuntelemisesta on jo yli vuosi aikaa. Lainasin molemmat Loadit siinä talvella 2005 ja tulihan ne lainat uusittua aivan äärirajoille saakka kun molemmat levyt vuorottelivat soittimessa niin että ei omien levyjen kuunteluun meinannut jäädä aikaa

Load -albumilta ei löydy kuin ehkä pari - kolme heikompaa raitaa, parit ihan kivat sekä muutamia Metallican parhaita biisejä, joista yksi ehdoton on "King Nothing".
ReLoad oli aluksi melkoista kuraa, mutta kyllä jos nyt ajattelee tarkemmin, niin siltä löytyy ainakin 6-7 erinomainen/hyvä/kuunneltava -kategoriaan tiensä löytävää veisua mikä on oikeastaan ihan hyvä tulos. Loppulevyn materiaali on melkoista tuubaa, joissa kuitenkin löytyi hyviä yksittäisiä osia mutta ei oikeastaan paljon muuta.
Kill ’Em Allin lisäksi myös Ride the Lightning on hieman heikommin muistissa joten niistä en osaa vielä sanoa sen enempää, mutta kyllä luulen että ne vielä jossain vaiheessa hyllyyn päätyvät. Ehkäpä jo tämän vuoden puolella? Ken tietää, mutta odotellaan ja kahtellaan.
...And Justice For All ja Master of Puppets ovat myös loistolevyjä (oliko tämä nyt mikään yllätys?) joista on vaikeaa keksiä mitään huonoa. MoP on ehkä se täydellisin albumi kokonaisuutena mutta vaikka sitten Justice onkin vain hieman heikompi, niin sen arvoa nostaa se että "Blackened" (Seattle ’89 -liven veto on kyllä niin tykki että meinaa tuolista lentää) ja nimibiisi ovat kaksi henkilökohtaista suosikkikappalettani Metallican tuotannossa. Molempien levyjen kannet ovat ensiluokkaisia ja komeaa katseltavaa.
Black on sitten vähän niin kuin oma lukunsa. Ensimmäiset kuulemani Metallica -veisut ovat tältä levyltä (yllätys taas) ja taisi kysymyksessä olla ikuisesti videollaan ihastuttava "Enter Sandman". Ehkäpä tämä on se kulunein tuotos tältä bändiltä omalta osaltani ja ei tämä jotenkin aluksikaan innostanut niin hirveästi mutta jossain vaiheessa palo tätä albumia kohtaan kasvoi aika suureksi... niin suureksi että minä idiootti imuutin sen netistä ja poltin levylle tosin huomasin vasta jälkeen päin että "Through the Never" -biisi jäi vain puolentoista minuutin mittaiseksi. Idiootti olen ainakin silloin tällöin ja sen tunnustan. Kivittäkää vaan... olen ansainnut sen. Joka tapauksessa tulihan tätä kuunneltua sitten aika paljon, mutta ehkä ReLoadin ohella Metallican heikoin tuotos.
St. Anger on omalla tavallaan helvetin hyvä ja kiinnostava luku Metallican historiassa. Kyllä ymmärrän, etteivät kaikki tästä välttämättä pidä ja tähän joutui totuttelemaan itsekin vähän aikaa ennen kuin rupesi levy maistumaan hyvälle. Kaikki kappaleet ovat jollain tasolla onnistuneita, mutta kyllä levyllä pituutta on siunaantunut vähän liikaa. "Shoot Me Again" ja " Dirty Window" ovat tällä hetkellä itseni suurimmat suosikit... ja kyllä, itse pidän Lars Ulrichin kurkkupurkkimaisista rumpusoundeista. Tuovat sellaista karua meininkiä hommaan kuten pitääkin.
Kaiken kaikkiaan kakenlainen (KKK) Metallica maistuu minulle: niin kasari, ysäri kuin tuutausarikin eli en rupea vertailemaan Metallican kolmea eri vuosikymmentä koska en pääsisi sellaisessa hommassa mihinkään tulokseen koska joka ajalta on tullut hyviä kuin myös sitten niitä huonoja hetkiä. Mutta... no joo, ehkä sitä huonoa kamaa tuli 80-luvulla vähiten.

Kiitos ja anteeksi.

*pulkkinen* · Post by ***pulkkinen*** » Wed Aug 23, 2006 19:47

The Other New Song.

Edward Mannerheim · Post by **Edward Mannerheim** » Wed Aug 23, 2006 20:17

^Toi biisi oli järkyttävä, toivottavasti ei päädy levylle asti. Jos niin käy, niin viimeinenkin toivo Metallican uuden tulemisen suhteen on menetetty.

Stratocaster · Post by **Stratocaster** » Wed Aug 23, 2006 20:21

^ Olen erittäin järkyttynyt.

Biisi oli ihan järkyttävää kuraa, siis ihan oikeasti paskin pitkiin aikoihin kuulemani metallibiisi. Asiaa ei edesauta se, että biisin on tehnyt vanha rakkauteni, metallisen kehitykseni kannalta tärkein bändi, Metallica.

Biisi itse on järkyttävää jämärockia, johon on haettu jotain etäistä Motörhead-tarttuvuutta, tässä kuitenkin metsään täysillä ajaen. Jamesin laulu on hirveää, ja laulumelodia ei sovi biisiin ollenkaan. En voi uskoa että tuo laulu todella on tosissaan pistetty tuohon.

Whoo-ooo--aaa-hommat ovat aivan karmeita, meinaa itku päästä.

Kirk Hammettista sen verran, että jos yli 25-vuotta kitaraa soittanut hemmo ei saa aikaan mitään parempaa sooloa kuin tuo, niin sitten on aika lopettaa hommat kokonaan.

Nyt meni usko Metallicaan. Uutta levyä en hanki, uusia biisejä en kuuntele.

Hyvät naiset ja herrat, The Other New song, 0/5