Gamma Ray
Moderator: The Killer Krew
Kyllä Gamma toimii ja melkosen lujaa. Yhtäkään levyä en omista mutta siihen on kyllä muutosta luvassa. Hansenin aikainen matsku toimii selkeästi parhaiten, etenkin No World Order. Tuli Gamma Ray nähtyä Tuskassa lifenä ja oli perhanan kova! Veti järjettömän kovan keikan kyllä.
np. Gamma Ray - Trouble, TOIMII!
np. Gamma Ray - Trouble, TOIMII!
Jeeves wrote: np. Gamma Ray - Trouble, TOIMII!
On Kaitsu kyllä saanut tuohon sitä Deep Purple -vaikutettansa, Brucen soolobiiseissähän sitä ollaan vähän väliä kuulevinaan, mutta Troublessa ei jää ainakaan epäilystäHaba wrote:mutta että Trouble(!?), etteivät olis vertaisverkot taas tehneet tehtäväänsä?

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
No World Orderin japanibonus, music & lyrics by Kai Hansen. Kuten sanottua, ihan suoraan Deep Purple mark III:sen henkeen tehty wanhan ajan bilebiisi, jonka syväanalyysi kuului Hansenilta "it's about when you're in bar and notice 'oh shit' -some trouble's heading your way, but take it like 'So What!'"Jeeves wrote:^Mikäs biisi tää "Trouble" sitten oikeasti on, en sitä muistanutkaan kysyä. Joka tapauksessa kova biisi, oli mikä oli.
Sen siitä saa kun sählää noitten MP3'sten kanssa.....

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- klaus Järvinen
- Posts: 447
- Joined: Tue Jan 10, 2006 23:39
- Location: Tuusula (Kellokoski)
- Contact:
Ei hemmetti, että Gamma Ray kolahtaa tällä hetkellä suoraan meikäläisen tajuntaan!
Tuossa kun pari päivää sitten Helloween topicin innostamana waretin itselleni maistiaisbiisin tuolta Walls Of Jericho-levyltä, niin jotenkin se Hansenin ääni vaan iksi oudolla tavalla. Sitten tutustuin muutamaan Gamma Rayn biisiin, kun halusin kuulla miltä Hansen kuulostaa niillä niin... ei hitto kun kolisee! Koneella on nyt parin päivän aikana soinut Gamma Rayn tuotantoa (waretettua tietenkin, turhahan sitä on edes sanoa
) oikein olan takaa ja nyt on sen verran paljon jo biisejä kuultuna, että olen tullut siihen tulokseen, että pakkohan tässä on joku levykin hankkia.
Loistava bändi, voin sen jo nyt sanoa, vaikken yhtään levyä vielä omista. Kyllä Hansenin ääni kolahataa sitten jotenkin oudolla tavalla. En tiedä miksi, pääasia että kolahataa. Voisi pistää samantien tuotantoa tilaukseen.
EDIT: Sattuihan sitä tulemaan pari Ralf-biisiäkin, eikä hänkään ole yhtään hassumpi vokalisti.


Loistava bändi, voin sen jo nyt sanoa, vaikken yhtään levyä vielä omista. Kyllä Hansenin ääni kolahataa sitten jotenkin oudolla tavalla. En tiedä miksi, pääasia että kolahataa. Voisi pistää samantien tuotantoa tilaukseen.

EDIT: Sattuihan sitä tulemaan pari Ralf-biisiäkin, eikä hänkään ole yhtään hassumpi vokalisti.
Up The Irons! \,,/
^ Totta joka sana; parhain bändi minullekin koskaan (ok, Helloweenin kanssa
) . Viestihistoriasta ei paljoa tarvitse Kai Hansen -hehkutuksia bongailla. Mutta Tolppasella on hyvin asiat: et voi ostaa kuin hyviä levyjä! Kunhan hankit 1995 > Hansenin vokalisoimat ensin.

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
^Höpö höpö. Kaikki Gammat on meikäläisellä ja RALFFIN laulamat ensin plakkariin, sieltä se lähti ja kronologinen järjestys on jautaa. Jos ensin hankkii jonkun No World Orderin ja sitten ostaa vaikkapa Sigh No Moren, saattaa tuntua jälkimmäinen aika köykäiseltä ?
Mutta se on vaan mun mielipide. Tänä päivänä saa noi vanhemmatkin remasteroituina ja höystettynä massiivisilla ja jopa mielenkiintoisilla bonuksilla.
Mutta se on vaan mun mielipide. Tänä päivänä saa noi vanhemmatkin remasteroituina ja höystettynä massiivisilla ja jopa mielenkiintoisilla bonuksilla.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
^ Kukaan ei tarkoittanut sivuuttamista; eihän GammaRaylla ole yhtään edes vähääkään heikkoa levyä. Saatiin vain timantti hiottua kun Kai otti mikinvarresta kiinni.
Sitäpaitsi, kyllä Kai pistää saman aikakauden Victim Of Changes -coverilla yhtälailla 'piercing screamia', kehno tuotannon äänitaso vain tökkii noilla. En muuten käyttäsi 'honotus' -adjektiivia kenenkään muun kuin Ralfin kohdalla. Katso Heading For The East -liveltä The Silencen "when the winter's coming closeeeeeeer" -kohta referenssinä.
Niitä rumien, hetkellisten uusiomaalauskansien digipakeja mie jostain syystä vihaan, tökeröjä kuin mitkä ja toteutus kuitenkin alkuperäisen vihon kanssa ympättynä jäänyt Noiselta puolitiehen. Olisivat saaneet jäädä sen The Ultimate Collection -boxin eksklusiivisiksi painoksiksi kuten alunperin pitikin. Sama homma kuin Iced Earthin coverlevyn kanssa: lykätään sittenkin myyntiin isoilla volyymeillä
Miksikäs se Sigh No More tuntuisi köykäisemmältä; kuitenkin Scheepersin aikakauden paras levy. Sellaisilla helmillä kuin The Spirit, One With The World, Rich & Famous, Changes, As Time Goes By (feat. Kai
) & Start Running voidaan puhua yhtälailla huippulevystä kuin NWO:kin. Eri laulaja vain.
Sitäpaitsi, kyllä Kai pistää saman aikakauden Victim Of Changes -coverilla yhtälailla 'piercing screamia', kehno tuotannon äänitaso vain tökkii noilla. En muuten käyttäsi 'honotus' -adjektiivia kenenkään muun kuin Ralfin kohdalla. Katso Heading For The East -liveltä The Silencen "when the winter's coming closeeeeeeer" -kohta referenssinä.

Powerplantiin (1999) asti saa levyt 'remastereina' (äänessä ei mitään eroa näihin korviin t: lyriikkavihon takia 2 SNM:n omistaja) 3:lla bonusbiisillä / levy. Vaikka en hienon Silent Miracles ep:n kokonaisuutta olisi alkanut purkamaan näille bonarialttareille. Heaven Can Wait ep:n biiseille ihan sama. Olisi muuten HFT piirun kovenmpi levy, jos Ralfin levylle asti päätynyt Free Time -kamaluus olisi korvattu Ralfin japsibonus Mr. Outlaw -parhaudella!Iron Constable wrote:Jos ensin hankkii jonkun No World Orderin ja sitten ostaa vaikkapa Sigh No Moren, saattaa tuntua jälkimmäinen aika köykäiseltä?
Mutta se on vaan mun mielipide. Tänä päivänä saa noi vanhemmatkin remasteroituina ja höystettynä massiivisilla ja jopa mielenkiintoisilla bonuksilla.
Niitä rumien, hetkellisten uusiomaalauskansien digipakeja mie jostain syystä vihaan, tökeröjä kuin mitkä ja toteutus kuitenkin alkuperäisen vihon kanssa ympättynä jäänyt Noiselta puolitiehen. Olisivat saaneet jäädä sen The Ultimate Collection -boxin eksklusiivisiksi painoksiksi kuten alunperin pitikin. Sama homma kuin Iced Earthin coverlevyn kanssa: lykätään sittenkin myyntiin isoilla volyymeillä

Miksikäs se Sigh No More tuntuisi köykäisemmältä; kuitenkin Scheepersin aikakauden paras levy. Sellaisilla helmillä kuin The Spirit, One With The World, Rich & Famous, Changes, As Time Goes By (feat. Kai

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
^No vaikka siksi, että taustat ovat noilla parilla ensimmäisellä pariin viimeisimpään verrattuna kovin "tyhjät", jos ymmärrät mitä tarkoitan. Musiikin luonne on jonkun verran muuttunut hengästyttävämpään suuntaan.
Ja ei vertailla Scheepersiä ja Hansenia laulajina, koska Scheepers on laulaja ja Hansen kitaristi, vain ja ainoastaan. En laittaisi Ralffia soittamaan kitaraa, enkä Hansenia laulamaan. Jos saisin valita, vaan kun en saa. Gamma Ray voisi olla yksi universumin kovimmista pumpuista, jos siinä olisi oikea laulaja. Itse asiassa, Insanity & Geniuksen aikaan se olikin sitä. Sen jälkeen on eletty varsin pitkälti hyvien sävellysten voimin.
Haluaisin kovasti kuulla esim. Land Of The Freen uutena versiona, jonkun pätevän suunaukojan laulamana, se olisi nannaa se. Onhan se nytkin hyvä, mutta viime silaus puuttuu, kun Hansen, hmmm, Hansen-laulaa.
Ja ei vertailla Scheepersiä ja Hansenia laulajina, koska Scheepers on laulaja ja Hansen kitaristi, vain ja ainoastaan. En laittaisi Ralffia soittamaan kitaraa, enkä Hansenia laulamaan. Jos saisin valita, vaan kun en saa. Gamma Ray voisi olla yksi universumin kovimmista pumpuista, jos siinä olisi oikea laulaja. Itse asiassa, Insanity & Geniuksen aikaan se olikin sitä. Sen jälkeen on eletty varsin pitkälti hyvien sävellysten voimin.
Haluaisin kovasti kuulla esim. Land Of The Freen uutena versiona, jonkun pätevän suunaukojan laulamana, se olisi nannaa se. Onhan se nytkin hyvä, mutta viime silaus puuttuu, kun Hansen, hmmm, Hansen-laulaa.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
^ maailman parhaan kokoelman, Blast From The Pastin v. 2000 (osittaisella näiden LOTF-biisien kanssa) uudelleenäänityksellä Kisken taustalaulu on kertsissä nostettu huomattavan paljon 'pinnemmalle'. Eikä aleta dissaamaan Hansenin vokalisointia, jos ei Ralfinkaan sillä:
Miksei niinkin, mutta GR:n Chameleon eli huonoin albumi on kyseessä ilman mitään kilpailua. Keskittymätöntä & päämäärätöntä hapuilua ihan liikaa mukana, identiteetti hukassa kuten joku joskus sanoi. Hankalia vuosia heavy metallin soittoon tuo 1993.
Ei erinomaisella bändillä kuulu olla sellaisia levyllään mukana kuten kaamea Your Turn Is Over, Insanity & Genius, kamala-olkoonkin nimibiisi bändille-coveri Gamma Ray & b-puolimainen rokkirenkuttelu- Brothers.
Toki avauskolmikolla ollaan jo huippulukemissa monen kuolevaisemman yhtyeen kohdalla, 18Years ja Heal Me ovat tunnelmallisia helmiä sekä The Cave Principle aliarvostettu eepos. Future Madhousessakin on kipakka hetkensä, mutta silti: bäääd chances.. Onneksi on saanut nauttia voittokulusta ever since, toivottavasti pitkään vielä!
"Se jokin" on vain sen ohuen & kireän äänen FIILIS / TUNNE / LATAUS -joka on aiheuttanut kylmiä väreitä selkäpiissäni since Land Of The Free '95 Jos noita kohtia alkaisi tuotannosta luettelemaan, koko foorumi tukkeutuisi. Omiin GR-biiseihin tuota fiilistä onkin sitten Kailla, mistä ammentaa. Jos opettaisin äänenkäyttöä laulajille, voisi No World Order -levyn "searing with fire, turn to dust!" -kohtaa käyttää referenssinä. Huikeaa!
..ja vai että Insanity & Geniusin aikaan yksi unversumin kovimmista?..GammaRayssa 1995> ikuisuuteen tutuksi tulleista syvän tunteen- & magian yhdistelmä -tavaramerkkivokaaleistaan

Ei erinomaisella bändillä kuulu olla sellaisia levyllään mukana kuten kaamea Your Turn Is Over, Insanity & Genius, kamala-olkoonkin nimibiisi bändille-coveri Gamma Ray & b-puolimainen rokkirenkuttelu- Brothers.
Toki avauskolmikolla ollaan jo huippulukemissa monen kuolevaisemman yhtyeen kohdalla, 18Years ja Heal Me ovat tunnelmallisia helmiä sekä The Cave Principle aliarvostettu eepos. Future Madhousessakin on kipakka hetkensä, mutta silti: bäääd chances.. Onneksi on saanut nauttia voittokulusta ever since, toivottavasti pitkään vielä!
Last edited by Jussi K on Thu Jun 22, 2006 16:09, edited 1 time in total.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
Jussi K wrote:eihän GammaRaylla ole yhtään edes vähääkään heikkoa levyä.
Eikö siis levy, jolla on kamala biisi ole yhtään heikko? Itselleni ainoa Ralf Scheepersin aikainen siedettävä biisi on Lust for Life. Land of the Free onkin sitten todellinen klassikko ja genren merkkipaaluja. Somewhere Out in Space piti joten kuten tasoa yllä, Powerplantin kohdalla tultiin jo rytinällä alaspäin Pet Shop Boys -koverointien ja ManOwar -tribuuttien keraJussi K wrote:Olisi muuten HFT piirun kovenmpi levy, jos Ralfin levylle asti päätynyt Free Time -kamaluus olisi korvattu Ralfin japsibonus Mr. Outlaw -parhaudella!

Ei.Relic wrote:Eikö siis levy, jolla on kamala biisi ole yhtään heikko?


Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Joo joo. En ala dissailemaan Hansenia minkään vertaa, kaikki tietävät, että en pidä hänen äänestään, punkt. Silti diggaan bändistä, jonka laulajasta en siis pidä, mikä on todella harvinaista, koska meikäläisen suosikit nousevat ja kaatuvat laulajan mukana melkeinpä järjestään. Insanity & Genius on todellakin nimensä veroinen ja pidän siitä aivan pirusti, muttei se silti paras levy bändiltä ole. Kun kerran Helloween topicciin, niin miksei tännekin. Tuosta voi jotain päätellä meikäläisen suuntautumisesta Gamma Rayn suhteen. Ja arvosanathan kertovat, että laatu on ollut melkoisen korkealla aina. Kyllä Hansen on kitaran varressa jonkin sortin nero, pitäisi vaan suunsa kiinni
Gamma Ray ranking by IC
No World Order 10-
Insanity & Genius 9+
Land Of The Free 9
Sigh No More 9-
Somewhere Out In Space 9-
Powerplant 8½
Heading For Tomorrow 8+
Majestic 8+
Uusin levy on jäänyt todella vähälle kuuntelulle, ei periaatteessa mitään vikaa, mutta kun ei huvita kuunnella, niin ei. Insanity & Geniuksen aloituskolmikko, Tribute To The Past, No Return, Last Before The Storm on niin kova, että pelkästään sen voimalla levy nousee kakkospaikalle. Jos Scheepers olisi ollut vokaaleissa vielä Land Of The Freellä, se taitaisi viedä materiaalinsa puolesta kakkossijan.
Jos pitää nopeasti mainita kolme kovinta Gamma-vetoa, sanon suoraan sydämestä:
Valley Of The Kings
The Silence
Eagle
Pakko sanoa nopeasti, koska monta monta muuta tulee mieleen niin kovin vikkelään.

Gamma Ray ranking by IC
No World Order 10-
Insanity & Genius 9+
Land Of The Free 9
Sigh No More 9-
Somewhere Out In Space 9-
Powerplant 8½
Heading For Tomorrow 8+
Majestic 8+
Uusin levy on jäänyt todella vähälle kuuntelulle, ei periaatteessa mitään vikaa, mutta kun ei huvita kuunnella, niin ei. Insanity & Geniuksen aloituskolmikko, Tribute To The Past, No Return, Last Before The Storm on niin kova, että pelkästään sen voimalla levy nousee kakkospaikalle. Jos Scheepers olisi ollut vokaaleissa vielä Land Of The Freellä, se taitaisi viedä materiaalinsa puolesta kakkossijan.
Jos pitää nopeasti mainita kolme kovinta Gamma-vetoa, sanon suoraan sydämestä:
Valley Of The Kings
The Silence
Eagle
Pakko sanoa nopeasti, koska monta monta muuta tulee mieleen niin kovin vikkelään.
Last edited by Iron Constable on Fri Jun 23, 2006 22:35, edited 1 time in total.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
-
- Hang-Around
- Posts: 192
- Joined: Fri Apr 21, 2006 17:32
- Location: Janakkala / Helsinki
^Vai silviisiin.
Pieni yllätys siikäli, kun itse tunnun asettuvan siihen "toiseen ääripäähän".
Oma lista menee kuta kuinkin näin:
Majestic
Somewhere Out In Space
Powerplant
No World Order!
Land Of The Free
Sigh No More
Heading For Tomorrow
Insanity And Genious
Selvennykseksi tosiaan sen verran, että itse pidän Insanity And Geniousta auttamatta heikoimpana levynä. Samalla se on juuri se vähiten kuuntelulle jäänyt levy, ja alotuskolmikko on kieltämättä helvetin hieno! Eli ei missään nimessä huono levy.
Listan toinen ääripää puolestaan on pirun tasainen, mikä tahansa Hansenin laulamista levyistä voisi olla kärkipaikalla. Levyjen taso on suorastaan uskomaton, siinä missä Hansen on minunkin mielestäni käsittämättömän kova vokalisti. Majestic kärjessä siksi, että mielestäni siihen kulminoituu Gamma Rayn eri elementit parhaiten (melodisuus, My Templen ja Hell Is Thy Homen riffimyllyt, Strange World - ja How Long -fiilistelyt, Revelationin ilotulitus ja mahtipontinen Blood Religion). Metallin aatelia perkele!
Scheepersin ajoilta Sigh No More kolisee myös niin perhanan kovaa; Dream Healer, One With The World, Rich & Famous,jne. Ainoastaan As Time Goes By ja bonusbiisi ( ? ) Countdown jäävät lievästi jalkoihin. Jokin tässä "yksinkertaisemmassa tyylissä" viehättää. Ja kyllä se Ralfkin osaa, Start Runningin huudot tuulettaa ne vähäisimmätkin vaikut korvista. Levyn loppuun vielä The Spirit, niin kuuntelusta jää todella spesiaali fiilis.
Omiksi suosikkibiiseiksi nousevat Beyond The Black Hole, Blood Religion, Strangers In The Night, Rebellion In Dreamland ja Lust For Life. Ja listaa voisi jatkaa tiäs kuinka pitkälle...
[edit:] Tarkennusta & lisäystä...

Pieni yllätys siikäli, kun itse tunnun asettuvan siihen "toiseen ääripäähän".
Oma lista menee kuta kuinkin näin:
Majestic
Somewhere Out In Space
Powerplant
No World Order!
Land Of The Free
Sigh No More
Heading For Tomorrow
Insanity And Genious
Selvennykseksi tosiaan sen verran, että itse pidän Insanity And Geniousta auttamatta heikoimpana levynä. Samalla se on juuri se vähiten kuuntelulle jäänyt levy, ja alotuskolmikko on kieltämättä helvetin hieno! Eli ei missään nimessä huono levy.
Listan toinen ääripää puolestaan on pirun tasainen, mikä tahansa Hansenin laulamista levyistä voisi olla kärkipaikalla. Levyjen taso on suorastaan uskomaton, siinä missä Hansen on minunkin mielestäni käsittämättömän kova vokalisti. Majestic kärjessä siksi, että mielestäni siihen kulminoituu Gamma Rayn eri elementit parhaiten (melodisuus, My Templen ja Hell Is Thy Homen riffimyllyt, Strange World - ja How Long -fiilistelyt, Revelationin ilotulitus ja mahtipontinen Blood Religion). Metallin aatelia perkele!
Scheepersin ajoilta Sigh No More kolisee myös niin perhanan kovaa; Dream Healer, One With The World, Rich & Famous,jne. Ainoastaan As Time Goes By ja bonusbiisi ( ? ) Countdown jäävät lievästi jalkoihin. Jokin tässä "yksinkertaisemmassa tyylissä" viehättää. Ja kyllä se Ralfkin osaa, Start Runningin huudot tuulettaa ne vähäisimmätkin vaikut korvista. Levyn loppuun vielä The Spirit, niin kuuntelusta jää todella spesiaali fiilis.
Omiksi suosikkibiiseiksi nousevat Beyond The Black Hole, Blood Religion, Strangers In The Night, Rebellion In Dreamland ja Lust For Life. Ja listaa voisi jatkaa tiäs kuinka pitkälle...
[edit:] Tarkennusta & lisäystä...
Nothing can never take away what I've seen with these tired eyes!!
-
- Rautaneito IRC Crew
- Posts: 2509
- Joined: Tue Jan 06, 2004 17:37
- Location: Susirajan tuolla puolen.
^Kuuntelin tuossa aamulla töihin mennessä taas Majesticin lävitse ja on kyllä ehdoitta huonoin GR levy mitä on tähän päivään mennessä tullut.
Ja itse suosittelesin aloittamaan GR:än kuuntelemisen joko Powerplantista tai Somewhere Ou In Spacesta. Bändin kaksi parasta plattaa
Ja itse suosittelesin aloittamaan GR:än kuuntelemisen joko Powerplantista tai Somewhere Ou In Spacesta. Bändin kaksi parasta plattaa

Nurse Them Feed Them Kill Them
Blank Eyes Stare Into An Empty Space
Dreaming In The Dark Dancing In The Wild
Visions From This Zombie Circus
Blank Eyes Stare Into An Empty Space
Dreaming In The Dark Dancing In The Wild
Visions From This Zombie Circus
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
Insanity and Geniusta on kuunneltu nyt muutama päivä Metal Churchin ja Rushin ohella. Kyllä pesee ainakin Somewhere out in Spacen aivan selkeästi. Ralf Scheepers toimii mun korvaan aivan loistavasti, siksi onkin sääli, että mies bändistä lähti. Mutta hei, eihän meillä muuten olisi Primal Fearia
Olisi Hansen nyt edes hankkinut jonkun kunnon laulajan bändiin Ralfin lähdettyä, eikä itse olisi ruvennut suutaan aukomaan. Mulle ei Kain vokaalit toimi kuin jossain mielentilassa, harvoin. Mieheltä ei ääni vain lähde yhtään luontevan kuuloisesti, mikä varsinkin korkealta laulettaessa ottaa korvaan ja pahasti. Onhan Hansen kitaristina aivan loistava, melkeinpä nero, mutta suunsa saisi mun puolesta pitää kiinni.
Mutta oli positiivinen yllätys tämä Insanity and Genius. Jos tämä on jonkun mielestä bändin huonoin levy, sanon, että puhdista korvat. Levy on täynnä hyviä ja jopa erinomaisia biisejä. Valitettavasti Hansenkin laulaa yhden biisin (Heal Me), joka sekin on musiikillisesti hyvä, mutta ne vokaalit. Ei toimi. Somewhere out in Spacella mies sentään kuulostaa ihan mukiinmenevältä, mutta tässä biisissä laulu on lähinnä naurettavaa. Ainakin ne alun "hempeilyt". Yök. Levyllä on myös hauska Your Turn is Over, jossa laulun hoitaa käsittääkseni toinen kitaristi. Vetää suorituksensa aika yli, toimii.
Insanity and Genius on myös siinä hyvä, että levy on monipuolinen. Löytyy paljon hienoja kitarariffejä ja -sooloja, erinomaista vokalisointia, eritempoisia biisejä ja jopa kokeilevuutta. Minun onnekseni puhtaita tukutuku-power metal-biisejä löytyy puhtaat nolla. Yesss! Suosittelen tätä levyä mielelläni.
EDIT: Kuunnelkaapa se Exciter (Priest-cover), mikäli omistatte remasterin. Yksi kaikkien aikojen covereista. Aivan loistava kaikin puolin. Ralf on äijä!

Mutta oli positiivinen yllätys tämä Insanity and Genius. Jos tämä on jonkun mielestä bändin huonoin levy, sanon, että puhdista korvat. Levy on täynnä hyviä ja jopa erinomaisia biisejä. Valitettavasti Hansenkin laulaa yhden biisin (Heal Me), joka sekin on musiikillisesti hyvä, mutta ne vokaalit. Ei toimi. Somewhere out in Spacella mies sentään kuulostaa ihan mukiinmenevältä, mutta tässä biisissä laulu on lähinnä naurettavaa. Ainakin ne alun "hempeilyt". Yök. Levyllä on myös hauska Your Turn is Over, jossa laulun hoitaa käsittääkseni toinen kitaristi. Vetää suorituksensa aika yli, toimii.
Insanity and Genius on myös siinä hyvä, että levy on monipuolinen. Löytyy paljon hienoja kitarariffejä ja -sooloja, erinomaista vokalisointia, eritempoisia biisejä ja jopa kokeilevuutta. Minun onnekseni puhtaita tukutuku-power metal-biisejä löytyy puhtaat nolla. Yesss! Suosittelen tätä levyä mielelläni.
EDIT: Kuunnelkaapa se Exciter (Priest-cover), mikäli omistatte remasterin. Yksi kaikkien aikojen covereista. Aivan loistava kaikin puolin. Ralf on äijä!
"Darkness falls...
Penetrating my balls!"
Penetrating my balls!"
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere