Metallimiesten Kirjanurkka

Viper · Post by **Viper** » Mon Apr 10, 2006 20:35

Kesken:

Rene Descartes - Teokset II: Mietiskelyjä ensimmäisestä filosofiasta
Oli pääsykoekirjana, ja päätinpä tuossa jokin aika sitten hieman verestää muistia ja lukea kirja uudestaan. Hieman on hitaasti edennyt tenttien takia, mutta jos tänään taas jaksaisi hieman lukea.

Ihan mielenkiintoista tekstiä. Kaveri todistaa muun muassa Jumalan olemassaolon. Jopa useammalla eri tavalla. Kehotan kaikille, jotka filosofiasta pitävät.

-Moonchild- · Post by **-Moonchild-** » Mon Apr 10, 2006 21:07

Lukaisin tuossa pari viikkoa sitten Kärpästen Herran...Mutta kun ei oikeen iskenyt. Kerronta on aika tökkivää, sanoisinko vanhanaikaista (ottaen huomioon, että kirja on kirjoitettu 1954, niin ei mikään ihme).
Antaisin tälle eepokselle asteikolla 4-10 7 pojoa.

Uusin Harry Potterikin on tullut luettua, ja tämä puolestaan täytti kaikki odotukset minun osaltani. Äkkiä oli kirja luettu, n. puoli vrk. meni tuossa urakassa...Pitää lukea varmaan uudelleen, kun tuli noin äkkiä hotkaistua.
9,5

Heretic · Post by **Heretic** » Mon Apr 10, 2006 21:13

Onko kukaan vielä lukenut tuota Wilbur Smithin uusinta kirjaa? Onko lukemisen arvoinen. En ihan juuri nyt kehtaisi hyllyyn ostaa, mutta kyllä se jossain vaiheessa on ostettava kun näyttää nuo muutkin tuosta Courtney - saagasta tuossa olevan.

Pah · Post by **Pah** » Tue Apr 11, 2006 10:33

Omat kokemukseni filosofian kirjoista on, että ne ovat hieman kuivahkoja. Mieleen tulee kirja, jossa kirjoitettiin, että pöydän funktio on olla pöytä ja tuolin funktio on olla istuin

Taidanpa välttää noita kirjoja, jollei parempia sepustelijoita löydy.
Sinuhe Egyptiläinen on mainio esimerkki hienosta kirjasta. Sitä vastoin Sinuhesta 1950-luvulla tehty Hollywood-tekele on niin kaamea, että älkää kukaan luulko että sillä olisi nimeä enempää tekemistä kirjan kanssa.

Viper · Post by **Viper** » Tue Apr 11, 2006 12:33

^
Heh, sehän nyt riippuu ihan siitä ymmärtääkö sitä. Varmasti jos filosofia ei kiinnosta tipan tippaa, niin tuollainen pohdinta saattaa kuulosta varsin typerältä.

Ja jostain syystä tuntuu, että tarkoituksena oli osoittaa jotain muutakin, kuin vain että pöytä on pöytä ja tuoli istuin.

Pitäisi tuon kirjan jälkeen taas vähän H. P. Lovecraftin tuotantoon syventyä. Yhden novellikokoelman herralta lukenut, ja hyvältä vaikutti. Synkkää sen olla pitää.

Pah · Post by **Pah** » Tue Apr 11, 2006 13:15

^ Varmasti siinä oli, mutta tuo jäi mieleen reilusta paristasadasta sivusta. Tiedä sitten kummasta kertoo enemmän, kirjasta vai minusta. Ehdotuksia paremmista otetaan vastaan.
Ei ole tehnyt tähän mennessä vaikutusta kukaan filosofi. Useimmat, tai kaikki filosofit on aika naiiveja.Miettivät asioita jotka on päivänselviä, ja keksivät ongelmia asioista joissa ei ole mitään ongelmia

Nyt ei tule luettua. Hyvä ilma, paree mennä ulos.

Viper · Post by **Viper** » Tue Apr 11, 2006 13:32

^Itsestänselvien asioiden miettimen on nimen omaan tarkoituksena filosofiassa. Silloin huomaa, että ne eivät ihan niin itsestäänselviä olekaan.

Ja onko se ongelma, jonka filosofi keksii, hänessä vai maailmassa.

Pah · Post by **Pah** » Tue Apr 11, 2006 13:44

^ Eikös se olisi tärkeämpää etsiä ja jakaa ratkaisuja ongelmiin, kuin keksiä niitä lisää

No ehkä pitäisi tutustua filosofiaan enemmän, jos se olisikin muuta kuin näennäisongelmien pyörittelyä. Se vaan on hieman liian virallisin termein kuvailua asioista, minkä itse löydän helpommin vaikka musiikista

Viper · Post by **Viper** » Tue Apr 11, 2006 14:47

^
Niin se vain on, että ihmiset ajattelevat asioista eri tavoin.

Näennäisongelma ja näennäisongelma. Se riippuu keneltä kysyy.
Ja maailmahan on ongelmia täynnä. Suurin osa sellaisia ettei niihin edes ole ratkaisua.
Mutta, kuten sanoin, ihmiset ajattelevat eri tavoilla. Jos ei filosofiaa ymmärrä, ei siitä yleensä myöskään kiinnostu. Niin se vain on. Itseäni taasen ei paljonkaan kiinnosta fysiikka tai matematiikka.

Judas_Rising · Post by **Judas_Rising** » Tue Apr 11, 2006 15:32

Juuri äsken kävin hakemassa lähi kirjastosta Kärpästen herran. Saa nähä onko mitään ideaa lukea.

Pah · Post by **Pah** » Tue Apr 11, 2006 15:37

Ehkä en harrasta filosofiaa siksi, että saan päänsäryn jo pelkästä kaljasta. Ja sehän on yksi ja sama onko niitä ongelmia, katastrofit on paljon mielenkiintoisempia kuin tasainen elämänmeno

Mutta jos filosofi on kuka tahansa, joka on vaikuttanut minuun ja sanonut jotain fiksua, niin sitten se on isäni.

Ei aina tarvitse olla venäläisen tiiliskiven kokoista kirjaa, että sieltä löytyisi jotain viisasta sanottavaa

Viper · Post by **Viper** » Tue Apr 11, 2006 16:30

Pah wrote: Ei aina tarvitse olla venäläisen tiiliskiven kokoista kirjaa, että sieltä löytyisi jotain viisasta sanottavaa

Tuo on kyllä ihan totta. Lyhyissä lauseissa saattaa piillä suuri viisaus.
Kuunnelkaapa vaikka Juice Leskisen kappaleita (no, ehkä nyt Daisarit ei kuulu tähän kategoriaan

).

Pah · Post by **Pah** » Wed Apr 12, 2006 10:48

^
Itse en välitä Juicen varsinkaan poliittisemmista sanoituksista. Kunnioitettavaa toisaalta on se, että hän on sanonut lukeneensa koko Iijoki-sarjan (26 kirjaa ja yli 17000 sivua) seitsemään kertaan

Johtuisikohan se siitä, että vanhan sumerilaisen kirouksen mukaan ne jotka antavat harvenevan tukkansa kasvaa kuin Juice tai kampaavat sen poikittain pään yli ovat jääviä ikiajoiksi naisettomiksi

E-Wil · Post by **E-Wil** » Wed Apr 12, 2006 22:05

Ikää löytyy vasta vaivaiset 15 vuotta, mutta silti on tullut luettua vähän kaikkea aina Kingistä Shakespeariin.
Ei se oma juttu oikein tunnu löytyvän, joten kaikkea pitää kokeilla.

George Orwellin Vuonna 1984 on ollut odottelemassa jo jonkin aikaa, ja viime viikolla sainkin sen luettua. Kirja oli (yllättäen) täynnä poliittista löpinää josta en tajunnut puoliakaan. Ei se mitään, eiköhän ajatus kuitenkin mennyt perille.
Orwellin kirjoissa käsitellään aina jokseenkin pelottavia asioita. Teksti menee kyllä perille ja se jopa herättää tunteita. Useampaan otteeseen kirjan henkilöt toimivat raivostuttavan typerästi ja epäreilusti, ja välillä olisi tehnyt mieli repiä koko kirja. Samoja piirteitä oli Eläinten vallankumouksessakin. Orwell se vaan osaa.
Mielenkiintoa kirjaa kohtaan lisää hieman jopa se fakta, että se on kirjoitettu jo vuonna 1949. Kai se sitten jo scifiksi lasketaan, kun kerran maalaillaan kuvia tulevaisuudesta.

Toinen viime viikolla loppuun saatettu kirja oli Stanislaw Lemin Konekansan satuja ja tarinoita. Kyseessä on suorastaan hulvaton scifinovellikokoelma vuodelta 1964. Tarinat täyttävät satujen peruspiirteet ("Olipa kerran...") ja tarinoiden nimet nostattavat väksinkin hymyn naamalle. Kolme elektritaria on hyvä esimerkki tästä.
Satujen päähenkilöinä ovat robotit ja ihminen tunnetaan nimellä limaska. Monet asiat selitetään ihanan tieteellisesti, kuten "Kvartsi on jäätä kovempaa ja tiheämpää, ja niinpä Boreal pirstoutui jyristen kuin kivistä rinnettä alas syöksyvä lumivyöry".

Toiset asiat taas on ikään kuin käännetty tietokonemaailmaan: "Jalosukuinen pari hallitsi pitkään ja onnellisesti ja ohjelmoi lukemattomia jälkeläisiä." Voihan sen niinkin tehdä.
Varsinkin romaaneissaan Lem sortuu helposti jaarittelemaan: muistan yhä edelleen mitä tuskaa oli lukea Voittamaton joskus pari vuotta sitten. Novellit ovat kuitenkin jotain ihan muuta. Tarinat ovat lyhyitä eikä jaarittelu täten olisi edes mahdollista.
Pientä krediittiä on annettava suomentajallekin (Seppo Sipilä), sillä eiköhän ole ollut melko vaikeaa luoda täysin uutta sanastoa. Löytyy niin elektritaria kuin kyberoistoakin.
Matrisius Lävistäjä, joka päivittäin integroi jonkun - hän toi myös mukanaan voittamattoman kyberatsunsa, turborhi Megasoksen.

Ja tällä hetkellä lueskelen Iron Maidenin Run To The Hillsiä.
Viikonloppu vierähtää varmaankin sen ja parin DVD:n parissa.

Asamael · Post by **Asamael** » Wed Apr 12, 2006 23:01

Kiekkomaailma-maratoni alkaa Magian Väri- kirjasta. Odotin kyllä enemmän hauskuutusta tuon Hyviä enteitä- kirjan perusteella, mutta tämä Magian Väri oli ilmeisesti enemmänkin sellainen harjoituskappale Pratchetilta.

daughter_of_slaughter · Post by **daughter_of_slaughter** » Wed Apr 19, 2006 20:56

Tulipa tuossa noin kuukausi taaksepäin luettua Hemingwayn Kuolema iltapaivällä ja täytyy myöntää, että kyseessä oli ensimmäinen Hemingwayn kirja johon hiukka petyin. Kirjahan käsittelee lähinnä härkätaisteluja ja aiheena se kuulostaakin hienolta, mutta se kaikki oli niin teoreettisesti selitetty, että ei kiinnostus pysynyt yllä. Olihan välissä tietysti tarinoita härkätaisteluista ja joidenkin lukujen lopussa oli kirjoittajan ja lukijan välisiä "keskusteluja", jotka pitivät mielenkiintoa yllä, mutta muuten kirja tuntui hiukka tylsältä luettavalta.
Yksi asia kuitenkin johon voi Hemingwayssa aina luottaa, ovat kirjojen lopetukset. Jälleen kerran viimeisten sivujen kohdalla alkoi toivoa, että kirja ei päättyisikään, sillä sen verran hienoa tekstiä oli jälleen luettavissa. Maisemia Hemingway kuvailee myös mainiosti.
Jos on kiinostunut härkätaisteluista enemmälti, niin silloin kyseistä kirjaa suosittelen lämpimästi, mutta itseäni ei tämä kirja tällä kertaa kiinnostanut.

Judas_Rising · Post by **Judas_Rising** » Fri Apr 21, 2006 15:48

Huhuh tuli eilen luettua kokonaan Kärpästen Herra, ja oli pirun hyvä kirja. PAkko myöntää että se oli paras mitä tänä vuonna olen lukenut. Kirja oli vangitseva ja se oli pakko lukea heti loppuun. Se käsitteli hyvin ihmisen raakuutta ja miten verenhimo ja metsästysvietti saa vallan. Hyvin sopi mielestäni Maidenin kappalekkin tähän.

"feeling so high on this much adrenalin. Excited but scary to believe what we've become"

kohta sopii kirjaan täydellisesti. Läpi koko kirjan säilyi tunnelma varjoissa vaanivasta pedosta, johon vain pikkulapset uskovat mutta mikä silti pelottaa vanhempiakin alitajuntaisesti. Kirjan ainoat viat oli liian äkkinäinen lopetus ja se oli liian lyhyt, muuten kirja oli täydellinen ajojahtineen ja hirviön varjoineen. Itse Kärpästen Herralla oli aika pieni osa kirjassa, mutta hyvä eepos silti!

Taival · Post by **Taival** » Fri Apr 21, 2006 21:05

Sainpas pitkästä aikaa luettua kirjan...

Santtu Luodon kirjoittama Raparperitaivas oli lyhyestä mitastaan huolimatta melkoisen upea kertomus Leevi & The Leavingsistä.
Tarinaa kerrottiin bändin soittajien voimin ja Gösta osallistui lehti- ja radiohaastetteluista poimittujen lainausten voimin.
Aika voimallisesti käytiin musiikillista antia läpi ja ennenkaikkea siis puhuttiin bändistä kokonaisuutena... Ei siis mikään Gösta Sundqvist elämänkerta. Ja hyvä niin, vaikka sellaisenkin toivottavasti saan luettavakseni joskus.
Harmittavan usein L&TL muistetaan vain sanoituksista, vaikka Gösta oli ihan yhtälailla upea säveltäjä kuin sanottajakin.

Täytyy kyllä sanoa, että ihan liian aikaisin lähti tuo herra tästä maailmasta. Tai mistä minä tiedän. Kuitenkin selkeää intoa olisi ollut jatkaa Leevin uraa, vaikka pari-kolme viimeisintä levyä olivatkin menneet ihan omalla painollaan ilman valtavia intohimoja..
Parhaiten mieleen jäi toteamus, että eihän niissä biiseissä Gösta laulanut. Herra oli vain ns. Leevillä töissä, kertomassa tarinoita ja purkamassa melodioita mielestään ulos.

Tiedän, että tälläkin laudalla on varmaan muutamakin joille varmasti uppoaa bändin tuotanto ja kunnioitusta löytyy... Siispä uhratkaa tälle 163 sivulle hetki aikaa.

Mä olen sitä mieltä, että tosi aktivistit toimii valtavirrasta käsin. Mä tunnen muuttuvani vuosi vuodelta anarkistisempaan suuntaan, enkä mä tiedä onko se aina niin tervettäkään. Joka tapauksessa mä olen nuorempana ollut paljon sovinnaisempi kuin vanhempana. Kun pystyy asettamaan asioita oikeaan - ainakin oikeampaan - arvojärjestykseen, niin kun jotain tosi rasvaista ja rankkaa pitää tehdä, niin sen kykenee tekemään toisella tavalla. Silloin sitä ei voi luokitella mihinkään murrosikäisen vikurointiin. Kun tän ikäinen tai viisikymppinen jätkä rupee tekemään jotain tosi rankkaa, niin se on paljon osuvampaa. Sekin että eläkeläiset nussii, on vielä tabu Suomessa.

Gösta Sundqvist, Rumba 12/1995

Sugar Daddy · Post by **Sugar Daddy** » Sat Apr 22, 2006 0:38

^Tosiaankin Leevi and the Leavings on/oli hieno bändi, ja Gösta Sundqvist ehkä elämäni ensimmäinen muusikko, johon todella "rakastuin". Hyllystä löytyy vain kokoelma "Keskiviikko...40 ensimmäistä hittiä", joka on tässä huushollissa kulutettu ihan puhki. Varsinkin pikkuskidinä tuli kuunneltua tuota kokoelmaa paljonkin, nykyään harvakseltaan. Sääli sinänsä, sillä aina kuitenkin kuunnellessa tulee todettua, että Gösta on niin sanoittajana kuin säveltäjänäkin ihan nero. Miehellä oli todella tunnistettava tyyli.

Muistan sen päivän kun luin lehdestä, että Gösta on kuollut. Täytyy kyllä sanoa, että hän on ainoa muusikko, jonka kuolema sai minut kyyneliin. Tai jos nyt ei kyyneliin, niin ainakin todella surulliseksi. Pitää tosiaan jossain vaiheessa lukea tuo kirja. Lukijaihminen en ole koskaan ollut, mutta nyt on aihe sen verran mielenkiintoinen, että täytyypi kokeilla. Kiitoksia Taival suosittelusta, ja samalla kiitos siitä, että muistutit minua tästä lapsuuteni suosikista. Huomenna voisi taas luukuttaa tuota kokoelmaa - pitkästä aikaa.

Jimmy Harris · Post by **Jimmy Harris** » Sat Apr 22, 2006 16:22

H.P.Lovecraft: Millä teoksella kannattaa aloittaa?

Onko herran tuotantoa suomennettu miten paljon? Vai kannattaako lukea ne alkuperäiskielellä?

Viper · Post by **Viper** » Sat Apr 22, 2006 17:34

Jimmy Harris wrote:H.P.Lovecraft: Millä teoksella kannattaa aloittaa?

Onko herran tuotantoa suomennettu miten paljon? Vai kannattaako lukea ne alkuperäiskielellä?

Itse aloitin novellikokoelmalla... Noh, mikäs hitto sen nimi nyt oli.
No, mutta kuitenkin. Käännetty on ilmeisiesti jotain novelleja. Muita herra ei oikeastaan tehnytkään, yhtä hieman pidempää juttua lukuunottamatta.
Lovecraftia en sen enempää ole kyllä lukenut, vaikka kyllä kiinnostaisi. Pitänee yrittää metsästää kirjastosta. Paskaa löyty hieman, mutta myös aivan loistavia tarinoita.
Cthulhun kutsu pitäisi jostain saada käsiin. Käsittääkseni se on kyllä käännetty. Tosin kyllähän se varmaan alkuperäisenäkin menisi.

Myös muiden kirjottamiin Cthulhu-tarinoihin kannattaa ehkä tutustua. Itse olen lukenut Kingin Crouch Endin sekä suomeksi että englanniksi ja oli ihan hyvä. Myös Robert Blochin (Psykon kirjoittaja) Teurastaja tähtien takaa pitäisi etsiä.

Jukka · Post by **Jukka** » Sun Apr 23, 2006 14:02

Viper wrote:
Jimmy Harris wrote:H.P.Lovecraft: Millä teoksella kannattaa aloittaa?

Onko herran tuotantoa suomennettu miten paljon? Vai kannattaako lukea ne alkuperäiskielellä?
Itse aloitin novellikokoelmalla... Noh, mikäs hitto sen nimi nyt oli.
No, mutta kuitenkin. Käännetty on ilmeisiesti jotain novelleja. Muita herra ei oikeastaan tehnytkään, yhtä hieman pidempää juttua lukuunottamatta.
Lovecraftia en sen enempää ole kyllä lukenut, vaikka kyllä kiinnostaisi. Pitänee yrittää metsästää kirjastosta. Paskaa löyty hieman, mutta myös aivan loistavia tarinoita.
Cthulhun kutsu pitäisi jostain saada käsiin. Käsittääkseni se on kyllä käännetty. Tosin kyllähän se varmaan alkuperäisenäkin menisi.

Myös muiden kirjottamiin Cthulhu-tarinoihin kannattaa ehkä tutustua. Itse olen lukenut Kingin Crouch Endin sekä suomeksi että englanniksi ja oli ihan hyvä. Myös Robert Blochin (Psykon kirjoittaja) Teurastaja tähtien takaa pitäisi etsiä.

Onhan noita suomennettu vaikka millä mitalla ja joka ikisen olen kahlannut läpi. Löytyy ihan kirjastoista, joten saatavuuden kanssa ei pitäisi olla ongelmia.

Suomennettu tuotanto:

* Alkemisti ja muita kertomuksia
* Rajan takaa
* Kuiskaus pimeässä
* Temppeli, Nimetön kaupunki ja muita kertomuksia
* Charles Dexter Wardin tapaus
* Varjo menneisyydestä
* Vaeltaja unien portilla

ozz3 · Post by **ozz3** » Sun Apr 23, 2006 15:41

Jukka wrote:
* Charles Dexter Wardin tapaus

Tämän olen lukenut ja voin avoimesti suositella. Kieroa ja loistavaa. Lovecraftiin pitäisi tutustua enemmänkin, mutta se nyt on jostain syystä jäänyt vähän vaiheeseen. Ikisuosikki Stephen King sekä Edgar Allan Poe & Clive Barker ovat ajaneet ohitse. Onkos muuten totta, että Lovecraft kärsi jonkinlaisesta mielisairaudesta? En kyllä yhtään ihmettelisi.

Viimeksi lukemani kirja on muuten Dan Brownin Enkelit Ja Demonit, jota voin myöskin suositella kaikille hyvien jännäreiden ystäville. Väillä kirja sortui hieman turhaan juoksenteluun, mutta paikkasi aina hyvillä setupeilla ja niiden lunastuksilla. Da Vinci Koodiin en voi verrata, koska en ole sitä vielä lukenut. Ja sekin tulee varmasti tehtyä.

Jukka · Post by **Jukka** » Sun Apr 23, 2006 16:52

ozz3 wrote: Onkos muuten totta, että Lovecraft kärsi jonkinlaisesta mielisairaudesta? En kyllä yhtään ihmettelisi.

Ei sentään mielisairaudesta, mutta mies sairastui kyllä syöpään 1936 ja kärsi myös aliravitsemuksesta. H.P Lovecraft kuoli vuonna 1937.

Viper · Post by **Viper** » Sun Apr 23, 2006 17:04

Jukka wrote:Temppeli, Nimetön kaupunki ja muita kertomuksia

Aivan juu. Sehän sen nimi oli. Pari todella loistavaa juttua löytyi. Muun muassa Vainooja pimeydestä ja Temppeli. Hulluuden vuorilla en kerennyt lukemaan, ja jälkikäteen on se hieman harmittanut. Pitääpä taas lainata jossain välissä. Ja Call Of Cthulhua pitäisi kyllä myös päästä kokeilemaan. Jos vain kone kestää.