Analyysit

Murders in the Rue Morgue

21.12.2007

Steve Harris
4:18
1. soolo (intro) Dave Murray
2. soolo (2:58) Dave Murray ja Adrian Smith yhdessä

Soitettu livenä Killer World tour -kiertueella 1981, sekä Beast on the road -kiertueella 1982. Lisäksi kerran tai kaksi World slavery -kiertueella Englannissa 1984 ja Virtual XI -kiertueen Euroopan osion muutamilla keikoilla 1998.

Viralliset liveversiot löytyvät Running free -live-singleltä 1985 (Äänitetty Hammersmithissa 1984), sekä kaksi versiota Eddies archive-kokoelmalla (Äänitetty Hammersmithissa ja Reading -festareilla Englannissa 1982).

Murders in the rue morgue edustaa Killers -albumilla uutta, vartavasten levyä varten sävellettyä materiaalia. Se on yksi Killers -levyn vauhdikkaimpia raitoja, joka tyylikkään intron jälkeen suorastaan räjähtää silmille. Biisiä käytettiin Beast on the road -kiertueella konserttien avaajana. Tämä on sikäli poikkeuksellista, että kyseessä lienee ainoa levyä promotoiva Iron Maiden -kiertue, kun aloituskappaleena käytetään kyseessä olevaa albumia vanhempaa kappaletta.

Biisin nimi on napattu brittikirjailija Edgar Allan Poen novellista (suom. Rue Morguen murhat). Kappaleen sanoituksella ei kuitenkaan ole novellin sisällön kanssa muuta yhteistä, paitsi, että myös novellissa kaksi nuorta naista surmataan Pariisissa.

Kyseessä on (ainakin näennäisesti) pakotarina, jossa viaton ohikulkija sattuu osumaan -avunhuudon kuultuaan- kaksoismurhan tekopaikalle Pariisissa. Veriteko on kuitenkin jo ehtinyt tapahtua ja paikalta löytyvät vain kahden tytön teurastetut jäännökset. Hahmo huutaa apua ja pian paikalle alkaa saapua muutakin väkeä, jotka kuitenkin syyttävät kappaleen henkilöä teosta, sillä tällä on verta käsissään. Alkaa silmitön pako halki Ranskan, rajan yli Italiaan.

Viattomasta ohikulkijasta tulee ikuinen pakenija, jonka elämästä tulee yhtä helvettiä kiinnijäämisen pelossa.

Kappaleen loppuun on kuitenkin ujutettu hämmentävä koukku, sillä teon tekijä vaikuttaisi loppujen lopuksi kuitenkin oleva kyseinen ohikulkija itse:

But I know that it´s on my mind
that my doctor said I´ve done it before

(Murders in the rue Morgue)

Hahmolla olisi siis tavallaan kaksi eri persoonaa (skitsofrenia), jolloin jonkinlainen (toisinaan esiintuleva) murhanhimoinen sivupersoona olisi tappanut tytöt.

Tätä tukee omalta osaltaan kaksi muutakin kappaletta levyltä. Murders in the rue Morgue -kappaleessa hahmo sanoo:

…like a fool I started running away
(Murders in the rue morgue)

Samankaltaisuus on melkoinen Innocent Exile (Viaton pakenija) -kappaleen kanssa:

When you weren´t there to help me
I lost my mind and ran

(Innocent exile)

They say I killed a woman
They know it isn´t true

(Innocent exile)

Ja jotain tuttua on myös Killers -kappaleen säkeissä:

Exitement shakes me
Oh, God help me What have I done?
-Ooh Yeah I´ve done it again!

(Killers)

Voisiko kyseessä olla saman murhan/murhien tarkastelu, jota kappaleesta ja kappaleen kohdasta riippuen tarkastelee sama henkilö, mutta eri persoona. Tämä selittäisi ainakin sen, miksi Killers -kappaleen otsikko on monikko. Kyseessähän on tavallaan tappajat.

Another life

Steve Harris
3:23

1. soolo (0:16) Dave Murray
2. soolo (2:13) Dave Murray
3. soolo (3:03) Dave Murray
4. soolo (3:09) Adrian Smith

Kappaletta on soitettu keikoilla jo ennen ensimmäisen Maiden-albumin ilmestymistä. Biisi pysyi osana livesettiä koko Clive Burrin bändissä oloajan, eli ensimmäisen levyn kiertueilla, jolloin oli mahdollista soittaa täyspitkä setti. Kappale kuultiin vielä Killer -maailmankiertueella 1981 sekä The Beast on the Road -kiertueella 1982. Clive Burrin rumpusoolo sijoittui usein keikoilla keskelle biisiä. Lisäksi soitettiin Early Days -kiertueen Euroopan osiolla kesällä 2005.

Virallinen liveversio löytyy Beast over Hammersmith-tuplalivelevyltä Eddies Archive-kokoelmalta, vuodelta 1982.

Kyseessä on vanha kappale, joka mitä ilmeisimmin jäi pois ensimmäiseltä albumilta tilanpuutteen vuoksi. Nopea ja reipas poljento pääsee tietyssä mielessä oikeuksiinsa vasta livetilanteessa. Lyhyessä kappaleessa on vain yksi säkeistö, joka toistetaan kolme kertaa, mutta sisältää vastapainoksi kitarasooloja kokonaiset neljä kappaletta (alkuvuosien keikoilla vielä rumpusoolon). Oli vuoden 2005 Euroopankiertueen kenties suurimpia yllätysvetoja ja todellista Dave Murray-juhlaa.

Kappale kertoo itsemurhaa hautovasta kaverista, jota ihanat äänet kutsuvat luokseen seuraavaan maailmaan.

Genghis Khan

Steve Harris
3.07

Ei sooloja

Soitettu livenä Killer World Tour -kiertueella. Virallista live-versiota ei ole saatavilla.

Killers-levyn toinen instrumentaalikappale on väkevä osoitus erityisesti Clive Burrin virtuoosimaisesta rumputyöskentelystä. Kappale on otsikoitu vajaa tuhat vuotta sitten vaikuttaneen mongolihallitsija Tsingis kaanin mukaan. Miehen syntymävuosi ei ole tarkalleen ottaen selvillä, mutta hänen arvioidaan syntyneen joko vuonna 1155 tai 1167. Kuolinvuosi on varma, ollen 1227.

Tsingis kaani oli ja on edelleen yksi maailmanhistorian suurimpia sotilaspäälliköitä ja valloittajia. Hänen katsotaan olevan nykyisen Mongolian perustaja. Alunperin hänen nimensä oli Temujin (tai Temuhin tai Temuzin). Temujin oli pienen paimentolaisheimon päällikkö, mutta loistavalla valtiomies- ja lainsäädäntötyöllä hän onnistui yhdistämään hajanaiset mongolikansat yhdeksi suureksi armeijaksi.

Temujinin armeija teki laajamittaisia valloitusretkiä mm. Kiinaan ja Persiaan. Varovaisimpien arvioiden mukaan näissä valloitus- ja hävityssodissa menehtyi jopa miljoonia ihmisiä. Ollessaan valtansa huipulla valtakunta ulottui Keltaiselta mereltä Kaspianmerelle ja Temujin huudatti itsensä Tsingis kaaniksi, joka tarkoittaa suomennettuna suurin piirtein: sangen mahtava kaani.

Tsingis kaania ehkä tunnetumpi lienee hänen pojanpoikansa Kublai kaani, joka laajensi vaarin valtakuntaa entisestään. Kublai kaani aloitti yhden Kiinan suurimmista dynastioista. Mies on eurooppalaisille tuttu venetsialaiskauppias Marco Polon matkakertomuksesta, joka kuvailee ensimmäistä ylöskirjattua eurooppalaisvisiittiä Kiinaan.

Nickon First Ten Years -muisteluiden mukaan Genghis Khan olisi tehty hätäisesti täydennysbiisiksi Killers-levylle. Sen työnimenä on kuulemma ollut Jenkins´s Barn. Steve Harrisin mukaan kappaleessa olisi ollut myös laulumelodia, mutta kuten Transylvaniakin, se toimi niin hyvin ilman laulua, että se jätettiin pois. Kiireellä ja ajanpuutteella lienee myöskin ollut osansa asiassa.

Kappale on monen mielestä paras Iron Maidenin neljästä instrumentaalikappaleesta. Siitä on tarkoitus välittyä valtavan mongoliarmeijan marssi kohti taistelukenttää.

Innocent Exile

Steve Harris
3.52

1.soolo Dave Murray
2.soolo Adrian Smith

Soitettu livenä aina varhaisista klubikeikoista lähtien. Ensimmäisen levyn kiertueilla, sekä Killer World Tour -kiertueella 1981. Virallinen liveversio löytyy Maiden Japan -live ep:ltä 1981.

Innocent Exile on yksi ensimmäisiä koskaan tehtyjä Iron Maiden kappaleita. Sitä soitettiin keikoilla jo kauan ennen Paul Di´Annon liittymistä orkesteriin. Sanoitukset ovat mitä ilmeisimmin hieman vaihdelleet alkuaikoina, mutta Killers-levylle äänitetyssä versiossa on havaittavissa selkeä yhteys Murders In The Rue Morgue -kappaleeseen. Biisin teemana on perusteettomasti naisen murhasta syytetyn ikuisen pakenijan epätoivo ja yksinäisyys.

On verrattain helppoa nähdä yhtäläisyys Rue Morguen ja Innocent Exilen sanoituksissa ja tematiikassa (katso Murders In The Rue Morgue -analyysi). Kappale on tavallaan jatkoa sille tapahtumasarjalle, joka käynnistyy Pariisissa Rue Morguella.

Paitsi sanoitukset, myös itse kappale on muuttunut alkuajoista. Alunperin nykyinen bassointro oli soitettu kitaralla ja bassolla lyötiin iskut. Nyt ne on käännetty toisin päin. Kappaleessa syytetään jotakuta hahmoa tilanteesta, jossa ollaan:

When you werent there to help me…

Ja myöhemmin:

They´re just trying to frame me, and all because of you

Kenelle syytös tilanteesta epätoivopäissään osoitetaan on epäselvää.

Kappale on etenkin livenä todella rokkaava ja soolot hienoja. Myös tietynlaisia progressiivisia ulottuvuuksia on havaittavissa. Paul Di´Anno sanoo Japanissa 1981, että tämä on hänen lempikappaleensa.