Masterplan

[Karpaasi]

http://www.youtube.com/watch?v=_kulzHdbvJY

Lost and Gonen video. Hyvältä kuullostaa ja Dimeo täyttää Landen jättämän aukon hyvin.

Todella hyvä kappale, soolo-osuus ja viimeinen kertsi ovat todella hyvää settiä. DeMeiosta sen verran, että hyvältä jätkä kuulostaa mutta kun se saatana näyttää joltain jätkältä josta en tykkää yhtään. Tekisi mieli vetää pleksiin 24/7.

[Iron Constable]

Toista kertaa pyörii uusi MK II-kiekko kuulokkeissa. Alkuvaikutelma on lievä pettymys, lähinnä laulajan takia. Jorn Lande on Jorn Lande, eikä häntä niin vain korvata. Tämä Dimeo on hyvä laulaja, mutta Jorniin verrattuna kuitenkin aika persoonaton ja liukuhihnalta revitty kaveri. Laulusta tulee kovasti mieleen muuan Mats Léven (At Vance etc.), jota en myöskään minään ruudinkeksijänä ole koskaan pitänyt. Dimeolla on melko laaja ääniala, mutta Landen syvyysvaikutelma puuttuu ja ääni on astetta ohuempi ja hennompi. Tiettyä samankaltaisuutta Dimeon ja Landen äänissä on, joten siinä mielessä ymmärrän valinnan helpostikin. No, oma vikani kai, kun olen leimautunut tohon Landen ääneen niin vahvasti. Ehkäpä korva tottuu ajan mittaan, alkushokista on yleensä selvitty.

Musiikki on aika lailla tutun kuuloista, jopa hieman rankempaa ja härdellimäistä rytkytystäkin on mukana, toisaalta taas välillä mennään lähes AOR:n rajoilla Samanlaista välitöntä säväriä kuin kaksi edellistä ei tämä levy aiheuttanut, pari biisiä kuitenkin nosti rumaa päätään heti ensi kuunteluilla, eli Keeps Me Burning, joka on juurikin se imelyyden rajoilla kertsissään käyvä kappale, ja toinen on Watching The World. Loppuja täytyy vielä kovasti sulatella. Äkkiseltään kappalemateriaali on kyllä heppoisempaa sekin, kuin kahdella edellisellä, tai sitten koukut on upotettu tällä kertaa syvemmälle.

Ehkä tässä vaiheessa on syytä jättää tarkempi analyysi, parin viikon kuuntelun jälkeen lienen viisaampi ??? Hyvä tämä on, mutta saadaanko tästä erinomaista, jää nähtäväksi.

[poolrules]

^Itsellä on eka kuuntelu vasta menossa ja tähän asti kyllä vaikuttaa oikeinkin hyvältä. DiMeo hoitaa homman kotiin sen verran hyvin, että ei Landea ole edes kovasti ikävä (no, mutta mulle Mats Levenkin on enemmän kuin ruudinkeksijä ).

Jotkut bändit sitten vain ei osaa tehdä huonoja levyjä.

[Haba]

Huomenna pitäisi MKII kolahdella laatikkoon, innolla odotetaan. Parit maistiaisbiisit on tullut testailtua jo aikoja sitten ja ne ovat vakuuttaneet. Esim. Warrior´s Cry on oikein hieno ja menevä ralli, harmi vain, että taitaa levyllä olla taas turhan vähän näitä nopeampitempoisia biisejä. DiMeo on hyvä valinta jatkajaksi ainakin näin parin biisin jälkeen, ei timantti, mutta hyvä.

[Iron Constable]

^Toi oli hyvä kiteytys. Ei timantti, mutta hyvä. Enempi kuuntelu on parantanut sekä levyn, että Dimeon osakkeita. Herran äänessä on yllättävänkin paljon Landea, mutta tietyt jutut jäävät ns. puolitiehen. Sellainen 3/4 Lande Biisimateriaali on loppujen lopuksi melko tasaista, totaalista floppia ei ole, muttei huikeaa killeriäkään. Monta oikein hyvää, vaatii kyllä lisää kierroksia, että pystyy sanomaan jotain tarkkaa. Josko jaksaisin käydä tämän biisi biisiltä läpi jossain vaiheessa. Katotaan ny.

[Haba]

Yksi puolitehoinen kuuntelu on nyt takana ja koukut todella tuntuvat olevan syvemmällä kuin aikaisemmin. Kyllähän sieltä ne itsestäänselvyydet jäivät päähän heti, mutta paljon jäi harmaaksi massaksikin. Tasainen kuva piirtyi albumista, eikä pelkästään positiivisessa mielessä. Mutta kyllä sen potentiaalinkin sieltä huomasi, joten toivoa on.

DiMeo on juuri niin hyvä kuin ajattelinkin. Ajaa oivallisesti asiansa. Terrana veteli yllättävän ilmeettömästi ja suorasti melkein joka biisissä, se oli yllätys. Huomenna sitten lisää kuuntelua, eiköhän tästä vielä vähintää hjuva albumi saada.

[Jussi K]

No niin, eilen kerkesi kuin kerkesikin levyn hakemaan, mutta vasta tänään ehti kuuntelemaan Nyt toinen kuuntelu pauhaa kuulokkeissa saunakaljan kera kun ei tarvikaan mennä aamulla haastattelemaan pankkihlökuntaa.. poolrulesin tapaan tuosta 1.-kuuntelusta jäi positiivisempi kuva, ainakin luulisin, kuin kahdella edellisellä postanneella Digipakiin piti tyytyä, kun ei kaupassa ollut kuin sitä tai peltiboksia (kuten hoettua, mie otan aina tavallisen mieluiten, jos ei ole 'oikeaa' studiobiisibonusta limitedillä tarjota -näissä on tämä video vain) noh, samapa tuo kun kerran kaksi aiempaakin MP:tä hyllyssä ovat näitä AFM Recordsin harrastamia kirjapainoksia.

Heti kerralla parhaiten mieleenjääneitä biisejä olivat (sen lisäksi että Lost And Gone kuulosti -toisinaan sinkkubiiseille tyypillisesti- aiempaa paremmalta albumiympäristössä) I'm Gonna Win (juma! Grapowin melodiat pääsevät äijän parhaisiin The Chancen kanssa), Keeps Me Burning (tuttu jo ep:ltä, uusi Kind Hearted Light) & balladi Trust In You (parhaita lajissaan aikoihin!).

En nyt liiasta koukkujenpuutteestakaan ala syyttämään, kun tuntui noita myös instant-positiivisen vaikutuksen tehneitä olleen myös oudosti vasta näin kolmannella levyllä esiintyvä 'niminimibiisi' Masterplan, joka puheiden mukaan niitä, joita Kusch ehti vielä olla tekemässä, kuuleekin kilkutusrummutuksesta, josta Terrana suoriutuu loistavasti! en sanoisi siis ainakaan tuota suoraviivaiseksi. Vai oliko tuo Haban kommentti kehu vai moite? en ainakaan pysty kuvittelemaan, miten Uli olisi tuon biisin kyennyt vetämään yhtään paremmin.
Lisäksi Call The Gypsy (yksinkertainen kertsi vain heikoin osa biisiä) kuului näihin, kuten myös painokas Enemy ja mahtavan primitiivisellä halonhakkauksella mättävä startteri Warrior's Cry. Ai niin, pitää myös 2 sek. ajan The Rock -leffasoundtrackin mieleentuova Phoenix Rising -intro mainita..

Näköjään hyvistä introista oli nyt runsaudenpulaa, sillä LAG ep:n The Master's Voice on melkeinpä yhtä hyvä. Olisi edes sen Dying Just To Live -outtaken saanut tälle digille laittaa, kun kerran Aeronauticsillakin oli Treasure World..

Eli puuttuvat summaten jos vetää, niin ainoat jotka jättivät ensikuulemalta kylmäksi, olivat Take Me Over, Watching The World & päätösbiisi Heart Of Darkness. Jotenkin saattoivat olla albumin progeimmat (jos niin nyt voi edes sanoa..) biisit lievine polveluineen ja miehän en tykkää siitä suunnasta pahemmin ollenkaan (vrt. debyytin Bleeding Eyes & edellisen Black In The Burn) Hox, tämähän saattaa melkoisesti muuttuakin, nyt kun olen kakkoskuuntelun puolivälissä, niin edellämainituista Take Me Over kuulosti jo paremmalta, eikä vähiten kuulokkeiden paremman jytinätunnelman takia.

Elikkäs vaikka 'kolahtamattomien' määrästä jos tällä hetkelläkään ottaa suuntaa, niin tasaisen lievää alamäkeä MP:n nämä kolme tuotosta ovat, mutta silti todella hyvää. Tämäkin kun on heti vähintään 8½:n arvoinen lätty, ellei 9-. En allekirjoita myöskään muualla valiteltua nopeuden vähyyttä (lisäksi bändin parhaimmistossa on muutenkin ollut keskivaihetempoistakin: Soulburn, I'm Not Afraid & Crystal Night), sillä Watching The World, Warrior's Cry, Masterplan & Keeps Me Burning ovat varsin rivakoita, enkä useaa muutakaan kutsuisi muuta kuin normaalin heavybiisin -tempoiseksi. Yksi hiturihan tältä 'vain' todella löytyy.

[Jussi K]

Ai niin, pitääkin kaivaa tuolta niitä Rolle-sedän mailivastauksia porukan laulajaehdotuksiin esille männäkuukausilta on se tämäkin, nykyajan interaktiivisuutta parhaimmillaan.

Kelpaa kyllä kaikki biisit mitä toukokuussa saa livenä kuulla tältä orkesterilta! Saxon sitten olutta ryystävänä rättinä kauempaa.. kehtaisikohan sitä mennä pitkästä aikaa hakemaan fanitus-nimmaria ainakin Grapowilta, vaikkapa The Four Seasons Of Life -sooloonsa tai sitten johonkin 'weeniin.. Heh olisihan siellä noita hyllystä löytyviä muitakin: basisti-Eckert keskivaiheen Iron Savioreissa & Terrana vaikka nyt Axel Rudi Pellin vihkoon.. DiMeo sitten vaikka tähän uuteen näh, eihän sitä kuitenkaan kehtaa kaikkia häiriköidä...

[Haba]

Niminimibiisi' Masterplan, joka puheiden mukaan niitä, joita Kusch ehti vielä olla tekemässä, kuuleekin kilkutusrummutuksesta, josta Terrana suoriutuu loistavasti! en sanoisi siis ainakaan tuota suoraviivaiseksi. Vai oliko tuo Haban kommentti kehu vai moite? en ainakaan pysty kuvittelemaan, miten Uli olisi tuon biisin kyennyt vetämään yhtään paremmin.

Piti oikein äkkiä ajatuksella kuunnella tuo biisi, ja kyllähän Terrana siellä monenmoista paukuttelua panee menemään. Tuon suoraviivaisuuden voi käsittää kummallakin tavalla, hyvänä ja huonona juttuna, riippuen biisistä. Yleislinja tuntuu Terranalla olevan suht suora soitto, eikä tämä ole suinkaan välttämättä moite multa. Ja täytyy muistaa, että mulla on edelleenkin vain yksi ei-niin-täydellinen kuuntelukerta takana, joten niin koko albumin kokonaisuus kuin myös vaikka Terranan rumpuraidat ovat vielä hahmottumatta.

Tässä Grapowkin kuvailee ihan mielenkiintoisesti Ulin ja Terranan eroja:

ndeed when talking about new drummer Mike Terrana it’s hard to know whether the axeman’s comments are solely designed to praise his new sticks master, or to have a dig at his former friend. “The drumming is more basic than before, we have a rock drummer who isn’t trying to be too tricky or elaborate,” he informs us, “His style gives space to the music, he’s more of a Cozy Powell or Jon Bonham style drummer.”

Täältä löytyy tuo koko tuore haastis, siinä käsitellään mm. myös Helloweenin aikaista tilannetta Grapowin kannalta.

[poolrules]

I'm Gonna Win (juma! Grapowin melodiat pääsevät äijän parhaisiin The Chancen kanssa)

Tuo on tällä hetkellä varmastikin henk.koht. suosikkini koko levyltä. Aivan mahtavat melodiat siinä kertosäkeessä. Mii laiks veri veri mats!

Onhan tätä nyt jo kerennyt useampia kertoja kuunnella ja ei tämä edelleenkään häpeä kahdelle ensimmäiselle. Pakko se on jollain tapaa yrittää kikkailla asiat niin, että pääsis jommalle kumalle toukokuun keikoista.

[Jude]

Uli Kuschin projekti nimeltä Beautiful Sin

http://www.myspace.com/ulikusch

Itseltäni tuo levy löytyy ja pidän siitä kovasti. Kuunnelkaa tarkasti Lost nimisen biisin melodiaa... Onko tuttu?

[tsorl]

Digipakiin piti tyytyä, kun ei kaupassa ollut kuin sitä tai peltiboksia

Äxässä oli ainakin eilen kaikkia kolmea versiota, otin tuttuun tyyliin digipakin (taidan olla ainoa joka oikeasti pitää digipakeista?). CIIC:n uusimman tyyliin tässä on tuota hienon näköistä koho/kiiltokuvajuttua. Kansivihkon kuvitus on tyylikästä myös ja vaikka musiikki on pääasia ja blaa blaa niin on mukava nähdä joidenkin vielä panostavan fyysiseenkin tuotteeseen. Hyvä AFM!
Peltiaskissakaan ei kai videon lisäksi mitään bonusta ollut?

Levy on hyvä. Parhaiten erottuneet tähän mennessä keskivaiheen huiput Keeps Me Burning, I'm Gonna Win ja Call the Gypsy. Kaksi ensinmainittua on juuri sitä munavaa melodiavyöryä mitä Masterplanin tuleekin olla ja Call the Gypsy on kuin virtaviivaistettu ja hiottu versio ekan levyn Bleeding Eyesistä. Hyvää biisiä kun parannellaan niin tuloksena on helvetin hyvä biisi!

Eka biisi Warrior's Cry ei ole ihan samanlainen pommi tyyliin Crimson Rider. Watching the World ja kaksi viimeistä menevät myös vähän ohi. Lost & Gone on hyvä edelleen, nimibiisi ja slovari toimii... huonot biisithän Roland on taas jättänyt tekemättä (ainakin julkaisematta).

DiMeo pääsi paikoin yllättämään revittelyllään, kuulemillani Riotin levyillä homma on ollut enemmän "laid-back", Coverdale-henkistä jota kyllä tässäkin kuullaan. Olikohan Masterplan -biisin alussa kun meni ihan , äijähän on tosissaan!

Bändi ei tähän siis kompastellut ja mikäli miehet pysyvät samoina niin suuntahan on jatkossa luonnollisesti vielä parempaan.

[Jussi K]

Uli Kuschin projekti nimeltä Beautiful Sin

http://www.myspace.com/ulikusch

Itseltäni tuo levy löytyy ja pidän siitä kovasti. Kuunnelkaa tarkasti Lost nimisen biisin melodiaa... Onko tuttu?

Joo, tulihan tuo viime vuonna ilmestyessään huomattua. Ihan ok & huomaa tämän Kuschin biisinkirjoitustyyliin (esmes aiheellisesti kehuttu Soulburn debyytiltä) siitäkin, tällaisia 'queensÿchemäisiä' (kuten Roland 2000-2001 haastiksessa kuvasi hänen ja Ulin tulevia 'ween-biisejä ennen lähtöänsä) melodiakulkuja kyllä bongaa.

[scorpions]

Uli Kuschin projekti nimeltä Beautiful Sin

http://www.myspace.com/ulikusch
Kuunnelkaa tarkasti Lost nimisen biisin melodiaa... Onko tuttu?

Hmm, ihan mielenkiintoinen pändi, mutta mielestäni tuo on suoraansanottuna perseestä kun hyödynnetään omia aikaisempia biisejä noin suorasti..mitä järkeä sit nyt on samaa biisiä muokata uudelle bändille, kun vanha versio on kuitenkin parempi. No ehkä Ulilla ei ollut tarpeeksi inspiraatiota uusiin biiseihin, niin varasti sitten itseltään...

Täällä päin on noin 6 kertaa uusi Masterplan lätty soinut, ja aina vaan rupeaa maistumaan paremmin. Joskin Lost and gone antoi ehkä hiukan "liian" positiivisen kuvan herra Dimeosta..mutta hyvinhän se vetää sitä en kiellä.

Onkos kukaan ostanut vielä sitä peltiboxia?? Jos, niin mimmoinenkohan paketti on kyseessä ja mikä on hinta noissa perus puljuissa? Kiitos!

[Jussi K]

mutta mielestäni tuo on suoraansanottuna perseestä kun hyödynnetään omia aikaisempia biisejä noin suorasti..mitä järkeä sit nyt on samaa biisiä muokata uudelle bändille, kun vanha versio on kuitenkin parempi. No ehkä Ulilla ei ollut tarpeeksi inspiraatiota uusiin biiseihin, niin varasti sitten itseltään...

Selitti kyllä tuosta viime keväänä haastiksissa, että ei ollut täysin tyytyväinen The Departedin sovitukseen & halusi vain tehdä itselle tärkeän OMAN biisinsä uudestaan, joten mikäs siinä. Ei kai tuossa inspiksen puutteesta voi syyttää, kun levy on nykystandarderillakin hitusen ylipitkä mielestäni.. Tokihan tuo on myös huomiotemppua, eritoten Helloween-faneille ja sellaisena toimiikin näemmä.

Heh, ja tuo lihavoitu kohta on vain typerä, no 'fence Jokuhan voi tuostakin versiosta tykätä enemmän (en tosin mie), niin jo se oikeuttaa sen uudelleenversioinnin. Esmes Hanoi Rocks äänitti alkuaikojen mainion b-puolensa Café Avenue aiempaa rauhallisempana ja siistimpänä 1983 Self Destruction Blues -outtake kokoelmalle = mie tykkään uudemmasta enemmän, kun taas fani-kaverille vain alkuperäinen on oikea.

Sitäpaitsi useinhan biisit ovat aiemmasta (demo, etc. viimeistään) muokattuja versioita, kuten Grapowin Chameleon -biisi Step Out Of Hell (aiemman bändinsä Rampagen biisi, nimellä Victims Of Rock) tai Weikathin Powerfool -bändin balladi Sea Of Fears, josta saatiin ikimuistoinen How Many Tears -räiskintä.

Täällä Keskustan Antikvariaatissa olisi peltiversio ollut jotain 19,90 kun taas tämä digibook 18,90€

[scorpions]

Jep, ehkä tuo oli liian rankka linjanveto, että vanha versio olisi aina parempi, mutta minulle ainakin tässä versiossa on asia niin. Toisaalta sitä myös toivoisi että pändillä olisi sen verran kärsivällisyyttä, että levylle kun biisi päätyy..niin olisi suht tyytyväisiä saannokseensa. Noista mainitsemistasi "Hello" biiseistä en tiennytkään taustaa, niissä tämä "rokkipoliisi" kyllä antaa oikeutuksen uudelleenversiointeihin

^Ok, pitää käydä tarkastamassa josko löytäisi tuommoisen peltilootan hyppysiini

[poolrules]

Onkos kukaan ostanut vielä sitä peltiboxia?? Jos, niin mimmoinenkohan paketti on kyseessä ja mikä on hinta noissa perus puljuissa? Kiitos!

IC tais hyvin jossain mainita, että se on cd levy sikarilaatikossa.

Levy on "pultattu" sinne pohjaan kiinni (saa siis olla tarkkana että ei hajota levyä sitä irti repiessä ) ja vihko viskattu päälle. Ei mitään ihmeellisempiä hienosteluja havaittavissa. On tuo kuitenkin ihan hienon näköinen ja imo hienompi kuin digipakki, kun niitä äx:ssä vertailin.

[Edward Mannerheim]

Onkos kukaan ostanut vielä sitä peltiboxia?? Jos, niin mimmoinenkohan paketti on kyseessä ja mikä on hinta noissa perus puljuissa? Kiitos!

IC tais hyvin jossain mainita, että se on cd levy sikarilaatikossa.

Levy on "pultattu" sinne pohjaan kiinni (saa siis olla tarkkana että ei hajota levyä sitä irti repiessä ) ja vihko viskattu päälle. Ei mitään ihmeellisempiä hienosteluja havaittavissa. On tuo kuitenkin ihan hienon näköinen ja imo hienompi kuin digipakki, kun niitä äx:ssä vertailin.

Juu, kyseessä on tismalleen samanmallinen peltiboxi kuin kuin pari vuotta sitten ilmestyneellä Deep Purplen Rapture of the Deepillä. Äxässä hinta oli sama sekä digillä että pellillä, 19.90€.

[tsorl]

Äxässä hinta oli sama sekä digillä että pellillä, 19.90€.

Jaa, täällä sama ketju peri 21,90 digistä... taasko mua on kusetettu?
Jonkinlainen special voodoo-versio tämä kuitenkin taitaa olla kun alunperin tasapaksu Take Me Over -biisi on nyt yhtäkkiä muuttunutkin yhdeksi levyn parhaista!
Lisäylläreitä odotellessa...

[Edward Mannerheim]

Äxässä hinta oli sama sekä digillä että pellillä, 19.90€.

Jaa, täällä sama ketju peri 21,90 digistä... taasko mua on kusetettu?

Ilmeisesti. Myyjä veti pari euroa omiin liiveihinsä.

[poolrules]

^No minä taas muistelisin, että ottivat jkl:ssä pellistä 22.90e. Kiveksiäni en tuosta hinnasta kuitenkaan pantiksi laita, kun ei niihin tule noita uusia levyjä ostettaessa niin kauheasti kiinnitettyä huomiota, varsinkaan kortilla maksaessa.

[tsorl]

Kiveksiäni en tuosta hinnasta kuitenkaan pantiksi laita, kun ei niihin tule noita uusia levyjä ostettaessa niin kauheasti kiinnitettyä huomiota.

Sori tämä päteminen, mutta luepa tarkkaan mihin tuolla sivulauseellasi viittaat...

edit: Vaikka totta varmasti tuokin!

[Finnish Eddie]

On kyllä kova lätty tämä Mk2. Varsinkin "Masterplan" rokkaa niin maan perusteellisesti ... DiMeo hoitaa hommansa oikein hyvin. Ainakin meikäläiselle kelpaa ...

[poolrules]

Kiveksiäni en tuosta hinnasta kuitenkaan pantiksi laita, kun ei niihin tule noita uusia levyjä ostettaessa niin kauheasti kiinnitettyä huomiota.

Sori tämä päteminen, mutta luepa tarkkaan mihin tuolla sivulauseellasi viittaat...

edit: Vaikka totta varmasti tuokin!

Edellisestä äidinkielen tunnista on jo sen verran aikaa, että ei ne lause rakenteet ja kielioppi muutenkaan voi aina kohdalleen osua.

[Haba]

On se hyvä. MKII jatkaa vahvojen Masterplan-levyjen rintamaa jääden kahdesta ensimmäisestä albumista, muttei näillänäkymin kovinkaan paljoa. Enemy ja Heart Of Darkness tuntuvat tällä hetkellä heikoimmilta, vaikka niistäkin on jo koukut löytyneet, niin itse biisit eivät, ainakaan vielä, ole iskeneet. Trust In You on ok, mutta en lähtisi Jussin hehkutukseen tästä balladista aivan täysillä mukaan. Warrior´s Cry on todella mukaansatempaava ja hieno avaus ja Lost And Gone jatkaa Masterplanin "ihan hyvä" sinkkubiisi-linjaa. Keeps Me Burning alkaa todella menevästi ja onkin mallikas biisi. Kertsin tienoilla ollaan hyvin lähellä että menee liian siirappiseksi, ei iske nuo jutut täysillä, vaikka ok-melodioita siellä pyöritelläänkin.

Take Me Over ja I´m Gonna Win ovat aikamoisen hyviä, jälkimmäisen jo useasti mainitut melodiat koukuttavat kyllä hienosti. Call The Gypsy on ristiriitainen kappale, liika yksinkertaisuus tuhoaa paljon tästä biisistä. Nimibiisi Masterplan on hyvä, vaikkei kaikessa iskevyydessään olekaan vielä täysin selkeä kokonaisuus reilun kolmen kuuntelun jälkeen. Watching The World ei ole tainnut iskeä kaikille täällä, mutta mulle toimii! Hienot syntikka-jutut toimivat pitkin biisiä, vaikkei niissä mitään maatamullistavaa olekaan, alun pimputteluista tulee esim. Kind Hearted Heart mieleen. Kappale on jollakin tavalla kaunis, sori, jos se on jollekin kirosana musasta puhuttaessa . Laulumelodiat ovat kovin haikeanoloisia ja jotenkin biisin kokonaisuus toimii mulle!