King Diamond: House Of God (2000)
1.Upon The Cross
Salaperäinen intro, joka nostattaa tunnelman hienosti kattoon.
2.The Trees Have Eyes
Jo heti alkusoitosta tulee mieleen Black Sabbathin Children Of The Grave. "Suddenly there she was in a halo of light.." -säkeistö erinomainen. Kertosäe myöskin mieleenpainuva.
3.Follow The Wolf
Lyriikoidensa puolesta mielenkiintoinen, mutta musiikilliselta anniltaan varsin mitäänsanomaton ja tylsähkö biisi. Levyn varsinaisista biiseistä heikointa antia.
4.House Of God
Jälleen biisi, joka on täynnä elämää suurempaa lyriikkaa. Levyn balladinomainen tunnelmannostattaja ja myöskin biisinä parhaimmistoa.
"We made love in the holiest of places
all the passion it made us crazy"
Kingin eläytymistä ei voi kuin ihailla.
5.Black Devil
Rauhallisemmasta biisistä siirrytään heti tiukkaan hevirocker-rypistykseen. Lyriikat nostavat paikoitellen hymynkin huulille: "I had been making love to Angel in every single way" King käyttää ääntään varsin monipuolisesti, välillä vetää vihaisemmalla matalalla rekisterillä, mutta tavaramerkiksi muodostunutta korkeaa falsetti-lauluakaan ei unohdeta.
6.The Pact
Tarina jatkuu kiehtovana. Biisi ei pääsisi yksittäisenä täysin vakuuttamaan, mutta osana tarinaa toimii kuin häkä. Surullinen biisi, jonka tunnepitoinen kertosäe saa kovemmankin hevihemmon herkistymään.
7.Goodbye
Lyhyt raita, joka johdattelee tarinaa eteenpäin. Yksittäisenä biisinä olisi täysi nolla, mutta sopii silti juuri ja juuri levyn tunnelmaan. Kuitenkin useimmiten tulee skipattua, koska eihän tämä tarjoile mitään merkittävää. Jopa yksi Kingin ärsyttävimmistä biiseistä kautta aikojen.
8.Just A Shadow
King osoittaa nerokkuutensa käsittämättömän hienoilla melankolisilla lyriikoilla. Glen Droverin soolot ovat onnistuneita, eikä Andynkaan melodinen kitarointi petä. Biisi rupeaa hieman toistamaan itseään loppua kohden, siitä pienet miinukset. Joka tapauksessa tämä on niitä biisejä, joista minä pidän, vaikka osa faneista tätä tuntuu kovasti dissailevan.
9.Help!!!
Erikoinen ja kiehtova. Kitarointi tyylikästä, Kingin vokaalisuoritusta voisi kuvailla amerikkalaisittain sanoilla: "Out of This World!". Koko biisi täyttä timanttia ja levyn parhaimmistoa.
10.Passage To Hell
Siirtymävaihe. Painostava tunnelma johdattelee hienosti seuraavaan biisiin. Itse pidän tätä Catacomb-biisin introna.
11.Catacomb
Levyn päähenkilö seikkailee ilmeisesti jossakin helvetin porteilla tms., jos olen yhtään ymmärtänyt tarinaa oikein. Lyriikat vähintäänkin mielenkiintoiset:
"Satan help me, Help me God
Help me anyone who hears my cry of fear"
Biisinä vain levyn keskitasoa ja ihmettelenkin hieman, että tämä löytyy "Nightmares In The Nineties" kokoelmalevyltä.
12.This Place Is Terrible
Yhdet Kingin parhaista lyriikoista kautta aikojen. Biisissä ei ole edes kertosäettä, mutta silti se saa aina kylmiä väreitä aikaan ja on ehkäpä suosikkibiisini tältä albumilta. Addiktoivat kitarariffit jäävät Kingin täydellisen laulusuorituksen varjoon. Biisi vain kasvaa koko ajan loppua kohden. Ei tätä voi tarpeeksi kehua, niin suuri mestariteos on kyseessä. Levyn päähenkilö ei suostu tunnustamaan Kristusta vapahtajakseen, vaan kuolee ennemmin (näin ainakin minä tämän olen ymmärtänyt). Lopussa kuullaankin Kingin kitumisääniä, jotka tehostavat biisin dramaattisuutta & teatraalisuutta. Eli, korvakuulokkeet päähän, volyymit kaakkoon, lyriikat kouraan ja bisse käteen. Takaan, että toimii. Tämä on uudempaa King Diamondia parhaimmillaan.
"God and Satan are but puppets on OUR strings
Creating conflicts in your little human minds, keeping US alive
It doesn't matter who or what you think We are
It only matters that you know We are
God, The Devil, good and evil, We're all that and so much more"
"Your unholy eyes, I wanna sew them shut
Oh you meaningless little God, and so I choose death over you..."
13.Peace Of Mind
Rauhallinen & varsin simppelin kuuloinen, mutta todella hieno instrumentaali. Andy La Rocque osaa näiden teon. Ikäänkuin "palautumista" edellisestä rankasta rypistyksestä. Tyylikäs lopetus hyvälle levylle.
Loppuun vielä
varoituksen sana:
Levy on taitavasti tarinan muotoon verhoiltua Jumalan pilkkaa, joten himo-uskovaiset pysykööt kaukana.
Itse kuvittelen ymmärtäväni tarinan pääpointit, mutta joissain kohdissa stoori tuntuu hieman sekavalta. Eli kaipaisin joitain tulkintoja tarinan suhteen. Kuka päähenkilö itse asiassa on? Seikkaileeko päähenkilö helvetissä Catacombin aikana vai pelkästään jossain mystisessä paikassa maan alla/vai onko koko juttu unta?
