Uusi levy The Book Of Souls julkaistaan 4.9.2015

[Pertti Keinonen]

Speed of Lightin alku on kyllä aika hirveä. Muuten Bruce ei kuulosta yhtään hullummalta. Nicko paukuttaa ikämiessarjassa ihan ok, mutta perusfilliä tulee liikaa ja rumpujen soundit ei kovin häävit. Kitarasoundit ok, kertsi menee. Olisko soolot Gers/Smith joista eka tyypillistä sitä itseään ja Adrianilta sitä mitä Adrianilta nyt tulee yleensä aina eli laatukamaa. Loppua piristää Nickolta 23:58 mainen basarijytke ja plussaa crash endingistä.

Rock n roll biisi, kaukana mistään klasikosta ja soitto+soundi puolella rento meininki jatkuu. Aika edellisen levyn tapaista settiä mun korvaan. Deep Purple paistaa jostain syystä läpi. Soundimaailma. Harrisin bassorivit ovat varmaan yhdet ukon uran iiseimmistä, kolme tähteä viidestä.

[Urizen]

Herrasiunaa! Rokken roll ja cowbell ja kaikki Brucen alkukiljaisu tuo mieleen NPFTD/FOTD-"rhaspy voice"-ajat. Koska kyseessä "ei-Harris"-tuotanto niin toistoa on vähän, pointsit siitä. Sooloista niin kyllähän eka on Daveyn fiilistely ja toinen sitten H:n nuotintarkkaa tyylittelyä alanuotteineen. Väliosan triplakitarointi kuulostaa hyvältä mutta kokonaisuutena kyllä jättää kyllä hiukan toivomisen varaa. Noh, kuten aina ennenkin niin kyllä tää viimestään 10 kuuntelukerran jälkeen kolahtaa ihan eri tavalla.

UP THE IRONS!

[Justice]

Alkufiilikset ei kyllä häävit biisistä. Aika hämärät laulumelodiaratkaisut kertsissä ja tuossa teemariffin aikana. Oudon korkealle yritetty taas viedä Dickinsonin ääntä.....

E: No toisella ja sen jälkeisillä kerroille rupes paremmin toimimaan. Ainakin kertsi. Tuota teemariffin laulumelodiaa en kyllä vieläkään ymmärrä.

[Charlotte's Pimp]

Hyvin toimiva biisi tuo on. Nyt tullut kuunneltua muutamaan kertaan ja ei siitä paljon nillittämistä löydy. Alku ei ole kovinkaan hyvä (se cowbell, miksi?) mutta sen jälkeen pyörähtää liikkeelle ja toimii. Onneksi kertsissä on muutakin kuin biisin nimen toistoa. Laulusta tulee minulle mieleen Brucen "Return of the King".

Suuret kiitokset linkistä!

[Justice]

^Cowbell just paras.

Speed of light
Speed of light
Speed of light
Speed of light
Don't you think I'm a speed of light
Don't you think I could Speed of light
Don't you think I could speed of light

[Mercenary]

Quess what. I have a fever and only prescription is MORE COWBELL!

Mut hyvältähän tää ensipurhaisu kuulostaa, vaikka alku kieltämättä aiheuttiki semmosen mitä vittua -fiiliksen.

[Edward Mannerheim]

Rock n roll biisi, kaukana mistään klasikosta ja soitto+soundi puolella rento meininki jatkuu. Aika edellisen levyn tapaista settiä mun korvaan.

Samoilla linjoilla. Biisi on jatkumoa viime levylle, ei mitenkään erikoinen. H:n kitaramelodia on ainoa mieleen jäävä asia. Tuotannollisesti ollaan taas jossain juosten kustun ja hätiköidyn välimaastossa, tosin "äänentoistolaitteet" töissä ovat mitä ovat joten lopullinen tuomio täytynee jättää myöhempään ajankohtaan. Ainakin Bruce vaikuttaisi olevan tosi pinnassa.

Ei siis mitenkään erikoinen sinkkulohkaisu viimeisten 12 vuoden tapaan. Mitenköhän loput 87 minuuttia levystä?

[eddie6]

Itse olen pettynyt kaikkiin maiden sinkkuihin viimeisen 15 vuoden aikana. Tämä biisi iski kyllä jo ekalla kuuntelulla. Alku tuntui vähän oudolta. Kertsi on mielestäni erittäin hyvä. Kitara soolot hyvät. Bruce kuulostaa hyvältä. Odotukset levyä kohtaan kasvoivat huomattavasti......

[Icarus666]

Saatiinhan sieltä sitä animaatiovideotakin: https://m.youtube.com/watch?v=-F7A24f6gNc Ei nyt sentään tragikoomisen Different Worldin tasoa.

[Sir]

Muutama kuuntelukerta takana. Ei huono, ei hyvä, vaan juuri sitä kaikkein pahinta, eli "ihan kiva". Ei enempää. Vitut videosta. Jotenkin munattoman tuntuista soittoakin tuossa biisissä itse asiassa, mutta eihän nämä ukot ole enää apinanraivolla soittopelit liekeissä vuosiin/vuosikymmeniin muutenkaan vetäneet. Tuttua ja turvallista 2000-luvun Iron Maidenia niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta eipä näiden albumien ensimmäiset singlelohkaisut kovin kummallisia ole aikoihn muutenkaan olleet. Pitkäsoitto pitänee sisällään mielenkiintoisempaakin matskua.

[Edward Mannerheim]

Saatiinhan sieltä sitä animaatiovideotakin: https://m.youtube.com/watch?v=-F7A24f6gNc Ei nyt sentään tragikoomisen Different Worldin tasoa.

Tämähän oli hyvä pätkä! Eddien kootut seikkailut.

[Flanker]

Hei, tuo videohan on Maiden-videoksi suorastaan hauska. Koska tuo peli ilmestyy!

Itse biisin alkuhan on loistava. Riffikin on muistettavampi kuin useimmissa muissa sinkkulohkaisuissa viime aikoina.
Ehkä laulumelodioita olisi voinut vähän miettiä, Bruce ei kuulosta kaikissa kohdissa nyt niin hyvältä ja rummut kuulostaa jotenkin väsyneiltä. El Dorado tulee aika vahvasti mieleen tästä biisistä, ja muutenkin TFF-vibat tuotannon, soundin ja tyylin suhteen. Vähän tätä olisi kärsinyt lyhentääkin sellaiset 40 sekuntia. Mutta muuten kyllä diggailin ainakin alkukuulemalta enemmän kuin bändin muista sinkkulohkaisuista sitten Rainmakerin.

[Pertti Keinonen]

Vittu mitä myötähäpeää Maiden fanina tunsin tuota videota katsellessa. En katso sitä enää ikinä ja kiistän sen olemassa olonkin.

[CMN]

Muutama kuuntelukerta takana. Ei huono, ei hyvä, vaan juuri sitä kaikkein pahinta, eli "ihan kiva". Ei enempää. Vitut videosta. Jotenkin munattoman tuntuista soittoakin tuossa biisissä itse asiassa, mutta eihän nämä ukot ole enää apinanraivolla soittopelit liekeissä vuosiin/vuosikymmeniin muutenkaan vetäneet. Tuttua ja turvallista 2000-luvun Iron Maidenia niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta eipä näiden albumien ensimmäiset singlelohkaisut kovin kummallisia ole aikoihn muutenkaan olleet. Pitkäsoitto pitänee sisällään mielenkiintoisempaakin matskua.

Juuri näin. Mielestäni kuitenkin parempi biisi kuin esim. edellisen levyn ennakkomaistiainen, mutta aika samoissa liemissä keitettyä kamaa yhtä kaikki. Final Frontier -tasoista leppoisaa nyky-Maidenia. Ihan kiva, mutta kaukana vuosituhannen alun loistosinkuista, kuten The Wicker Man ja Rainmaker. Vaikka en mitään totaalista kaahausta odottanutkaan, niin jotenkin ajattelin, että biisin nimi olisi voinut olla enne.

[IndianaJones]

Ihan hyvä, vähän saisi monipuolisempi olla, mutta kyllä tätä ihan mielellään kuuntelee. Kertsi mun mielestä hyvä, rokkimeno hyvä, Smithin soolo hyvä, Daven ihan ok vaikkakin mielikuvitukseton ja Bruce ylipäätään hyvä. Nicko vähän väsy, mutta niinpä se on jo hetken ollutkin, saa jotenkin biisin kuulostamaan laiskemmalta kun mitä se onkaan. Positiivista myös se, ettei tuolla ole mitään yhtä härskin huonoa kuin El Doradon komppi/rumpuraidat, se oli jo törkeää fanien aliarvioimista, kun ei viitsitä vetää biisiä edes taimiin. Jotenkin mulle tuli vähän samanmoinen fiilis kuin El Doradosta muutenkin, ihan menevä ja onneksi tällä kertaa kompaktimpi. Mutta se, mitä biisi tuohonkin kestoon verrattuna pitää sisällään, on hieman huolestuttavampaa ja viittaa valitettavasti laiskaan läpsyttelyyn ja toistoon pidempiä biisejä silmällä pitäen.

Mutta kyllähän minä tästäkin vähän innostuin

[rocker]

Kokonaisuudessa tykkään biisistä. Paljon parempi kuin esim. El Dorado. Crash endingistä plussat. Kitarasoundit ihan jees.
Odotukset ovat, että TFF:aa parempi levy tulee.

[Jukka]

Muutama kuuntelukerta takana. Ei huono, ei hyvä, vaan juuri sitä kaikkein pahinta, eli "ihan kiva". Ei enempää. Vitut videosta. Jotenkin munattoman tuntuista soittoakin tuossa biisissä itse asiassa, mutta eihän nämä ukot ole enää apinanraivolla soittopelit liekeissä vuosiin/vuosikymmeniin muutenkaan vetäneet. Tuttua ja turvallista 2000-luvun Iron Maidenia niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta eipä näiden albumien ensimmäiset singlelohkaisut kovin kummallisia ole aikoihn muutenkaan olleet. Pitkäsoitto pitänee sisällään mielenkiintoisempaakin matskua.

Mitäpä sitä enempiä runoilemaan, kun Sir tiivistää homman.

[S.R.]

No niin, viimeinkin kokonainen kappale tulevalta levyltä kuultuna.

Loppujen lopuksi vaikka olikin melkoiset ennakkomietteet ja pelot mielessä ennenkuin olin kuullut nuottiakaan, oli selvästi pientä jännitettä siitä mitä sieltä kajareista kuuluu kun play-näppäintä painoi.
Rockaava "Speed Of Light" lähti hienosti käyntiin Brucen karjaisulla sekä cowbell:illä joka ei petä ikinä, se toimii aina.
Tunnelman puolesta kappale kuitenkin henkii sitä vanhaa kunnon-Maidenia joten tuntuisi taasen kuin olisi kotiin menossa.
Brucella perusvarma kova esitys taas (no mikäs Air Raid Siren:iä pysäyttäisi, ei mikään), soolot hyvät ja periaattessa tästä pikku maistiaisesta on paha valittaa juuri mistään, päinvastoin tykkäsin kovasti ja todellakin toimii.
No niin täytyy sanoa että ihan hyvä piisihän "Speed Of Light" lopulta on, jopa Maidenin kohdalla huomioiden sen mitä kaikkea ovat tarjoilleet tulevien levyjensä ensi-maistiaisina viime vuosina, joten kyllä tässä nyt on lupa odottaa kovaa settiä myös pitkäsoiton osalta.
Katellaan ja kuulostellaan uudemman kerran sitten syyskuun puolella kun levy ilmestyy.
Eipä tässä oikein malttaisi odotella..

[IndianaJones]

Smithin ja Gersin piiiitkä haastis. Aika rehellisen oloista tekstiä ja nosti kyllä odotukset korkealle.

http://thequietus.com/articles/18529-ir ... -interview

Jännä muuten, että Bruce on se, joka ei halua sävellajeja alentaa. Mieshän vetää kunnon urheilija-mentaliteetillä hommia, että meneehän se kun vähän hiotaan ja reenataan. Tavallaan kyllä arvostan, mutta olisiko se niin paha myöntää itselleen että ihminen se minäkin vain olen. Ihan mielenkiintoinen haastis, vaikka paljon olikin tuota samaa "joo liven kuulosta ja luonnollista on kaikki". Siisti pikku nice to know-fakta myös, että Daven ja Adrianin välillä on edelleenkin tuollaista "no piru kun kerran Dave veti kahella otolla soolon sisään, ni pakko minunkin ryhdistäytyä"-skabailuhenkeä, vaikka huonoimmillaan varmasti johtaakin edellislevyn tyyliin tasonlaskuun sooloissa.

Pikku jännitys kyllä, onneksi saa "aikuisenakin" olla vielä pikkupoika hetkittäin.

[S.R.]

Smithin ja Gersin piiiitkä haastis. Aika rehellisen oloista tekstiä ja nosti kyllä odotukset korkealle.

http://thequietus.com/articles/18529-ir ... -interview

Jännä muuten, että Bruce on se, joka ei halua sävellajeja alentaa. Mieshän vetää kunnon urheilija-mentaliteetillä hommia, että meneehän se kun vähän hiotaan ja reenataan. Tavallaan kyllä arvostan, mutta olisiko se niin paha myöntää itselleen että ihminen se minäkin vain olen. Ihan mielenkiintoinen haastis, vaikka paljon olikin tuota samaa "joo liven kuulosta ja luonnollista on kaikki". Siisti pikku nice to know-fakta myös, että Daven ja Adrianin välillä on edelleenkin tuollaista "no piru kun kerran Dave veti kahella otolla soolon sisään, ni pakko minunkin ryhdistäytyä"-skabailuhenkeä, vaikka huonoimmillaan varmasti johtaakin edellislevyn tyyliin tasonlaskuun sooloissa.

Pikku jännitys kyllä, onneksi saa "aikuisenakin" olla vielä pikkupoika hetkittäin.

Joo, ihan mielenkiintoinen haastattelu ja tätä kohtaa kyllä lueskelin eritoten (kysyttäessä Brucen äänestä ja sen paranemisesta) ja josta Adrian tokaisi:

It’s just his attitude really. He’ll never lower the fence, he’ll always just keep running until he can jump over it. He’ll keep battering it and battering it. I’ve suggested changing keys to songs on occasion but he’d rather just keep it up and go for the notes and he can still absolutely do it. It’s amazing, really.

Jospa ne nyt vihdoin ja viimein seuraavalle kiertueelle treenaisivat Infinite Dreams:in soittokuntoon (CSIT:n suhteen voi olla että voi jo haudata toiveet), toivottavasti tuon Infinite Dreams:in kuulisi edes kerran elämässä livenä vielä joskus.

[Edward Mannerheim]

Ehkä laulumelodioita olisi voinut vähän miettiä, Bruce ei kuulosta kaikissa kohdissa nyt niin hyvältä.

Brucen laulu kuulostaa kerralla purkkiin vedetyltä. Toivottavasti vetää muilla paremmin, tällä biisillä Bruce on jengin heikoin lenkki.

[Varjis]

Ensikuuntelulla tuntui, että koko kappaleella voi pyyhkiä vaikka lattiaa. Nyt muutama kuuntelu takana ja kyllähän SOL:ista löytyy ihan onnistuneen populäärikulttuurin tuotteen aineksia, joihin kuuluu kappaleen paraneminen, mitä enemmän sitä kuuntelee. Intro on ihan ok, vähän erilaista Maidenia, Brucen kiekaisu nyt ei ihan sentään ole enää Be Quick Or Be Deadin tasoista, mutta menee muun mukana. Kertsien jälkeen ja säkeistöjen välissä kuultava riffi toimii, kuten myös varsinkin säkeistöjen taustalla soiva riffi! Kertsi onkin sitten varmaan valitettavasti kappaleen heikointa antia, nimittäin Brucea retuutetaan äänialansa ulkopuolella. El Doradossa tämä ei niin paljoa haitannut, mutta tästä jää itselle tunne, että miehen "shadows and the stars" -kiekaisuilla ei ole mitään päämäärää.
Parasta antia tarjoileekin sitten herrojen Murray ja Smith soolot, joista molemmat onnistuvat suorituksessaan varsin upeasti. Varsinkin H:n soolo on jälleen sitä taattua Smith-laatua, joskin Daven soolo ei jätä epäilyksiä kuka on legatojen takana.
Sitten tärkeä yksityiskohta: bridge "puuttuu". Itse jäin kaipailemaan soolojen jälkeen Rainmaker-tapaista erilaista kitaramelodiaa. Tämä tosin kävi jo 30-sekunnin ennakkonäytteistä selville, että soolojen jälkeen kuullaan H:n kitarailoittelua, mutta tässä kohtaa joutuu pettymään, että ko. melodia viekin koko biisiä. Soolojen jälkeen olisin suonut kuulevani erilaisen kitarointipätkän!
Muuten ihan perushöttöä tuntuu biisi olevan. Toimii livenä varmasti, näin uskon. Kiva perusrokkeri.

[On the worlds hands]

Muutama kuuntelukerta takana. Ei huono, ei hyvä, vaan juuri sitä kaikkein pahinta, eli "ihan kiva". Ei enempää. Vitut videosta. Jotenkin munattoman tuntuista soittoakin tuossa biisissä itse asiassa, mutta eihän nämä ukot ole enää apinanraivolla soittopelit liekeissä vuosiin/vuosikymmeniin muutenkaan vetäneet. Tuttua ja turvallista 2000-luvun Iron Maidenia niin hyvässä kuin pahassakin. Toisaalta eipä näiden albumien ensimmäiset singlelohkaisut kovin kummallisia ole aikoihn muutenkaan olleet. Pitkäsoitto pitänee sisällään mielenkiintoisempaakin matskua.

Kerran kuunnellut, muuten yhdyn lähes sanasta sanaan . Videota en viitsinyt katsella. Pesee kuitenkin ekan kuuntelukerran jälkeen valtaosan TFF:n biiseistä.

Brucen NPFTD/FOTD ,- tyyppiselle kiekaisulle tosin itse laulu ei minunkaan mielestä kuulosta erityisen hyvälle, lukuunottamatta mukavan korkeaa "Shadows in the Stars" kohtaa. Sanotaan nyt vaikka näin, että jos tämä on heikoin lenkki, niin sitten voi olla yllättävänkin hyvä levy. Jos parhaimmistoa, niin tottakai pettymys.

[Lane]

Liidikitaramelodia on parasta tässä biisissä. Kyllä "hieman" yllätti rokimpi meininki. Tämä bisi peittoaa helposti TFF:n menopalan 'The Alchemist'. Siinä oli kyllä mauton ja hajuton zipale?! Video hauska näin pelien harrastajalle. Saa nähdä, millainen levy sitten tulee olemaan...

[Edward Mannerheim]

Parasta antia tarjoileekin sitten herrojen Murray ja Smith soolot, joista molemmat onnistuvat suorituksessaan varsin upeasti. Varsinkin H:n soolo on jälleen sitä taattua Smith-laatua, joskin Daven soolo ei jätä epäilyksiä kuka on legatojen takana.

Ekalla kuuntelulla elättelin toiveita, että ekan soolon olisi soittanut Gers mutta kyllä se vaan Murrayn ripuliksi osoittautui. H onnistuu omassa soolossaan jo paremmin ja soolon jälkeinen kitaramelodia on ihan jees.

H selvästi miettii soolojensa rungon, Dave vetää mitä mieleen juolahtaa ja Gers nyt on aina soittanut mitä sattuu. Harmi, että Davekin menee nykyään siitä missä aita on matalin, aika mitäänsanomatonta pakkopullatiluttelua moiset soolot jos multa kysytään.