Chemical Wedding tuli ostettua kesäloman alkupuolella ja varsin loistavaksi levyksi se osoittautui. Kyseessä on tällä hetkellä ainoa Brucen levy, jonka omistan, mutta tarkoituksena olisi ennemmin tai myöhemmin hommata hyllyyn ainakin myös Accident of Birth ja Tyranny of Souls.
King In Crimson
Raskaalla introlla käynnistyvä avausbiisi King In Crimson on aina kuulunut suosikkeihini (aina siksi koska tykkäsin tästä jo silloin kun kuulin tämän Brazil- livelevyltä reilu vuosi sitten), eikä vieläkään näy pienintäkään merkkiä kyllästymisestä. Matalavireisten kitaroiden jyristessä Bruce laulaa päälle korkealta ja kovaa, ja olen itse ainakin sitä mieltä että tämä on selvästi raskaimpia heavy metal- biisejä ikinä. Olen aina pitänyt Brucen sanoituksista, ja tässäkin ne ovat "taattua Brucea" (lue: loistavat). Kitarakaksikon Z / Smith soolot ovat myös mainitsemisen arvoisia. Hyvä startteri muutenkin loistavalle levylle, ei mitään valittamista.
5
Chemical Wedding
Penkkiä tärisyttävän King In Crimsonin jälkeen vuorossa on hieman surullisempaa meininkiä nimibiisin muodossa. Chemical Wedding on aikalailla laulubiisi, kitarat eivät ole ihan niin "pääosassa" verrattuna vokaaleihin. Biisissä on hieman surullinen ja haikea meininki, joka ilmenee etenkin kertosäkeessä jossa Brucen tulkinta on upeaa. Pääriffi onkin tasaista junttausta, enkä siitä ole ikinä pahemmin pitänyt. Mutta loistavat sanat Bruce on tähän(kin) keksinyt, ja tapa jolla hän laulaa niitä on jotain aivan uskomatonta. Roy Z:n kitarasoolokin on yllättävän kova - vaikkei Roy Adrianille ihan pärjääkään niin onhan hän selvästi mainio kitaristi. Maineestaan huolimatta tämä biisi ei ole ikinä kuulunut suosikkeihini vaikka loistava biisi onkin.
4,25
The Tower
Levyn kolmannen biisin aloittaa aavistuksen verran Wrathchildiltä kuulostava rumpu/bassointro, jota seuraa jännänkuuloinen kitarointi. Tätäkään biisiä en ole ikinä lukenut suosikkeihini, vaikka tämä ihan hyvä onkin. Eroaa mielestäni hieman levyn muista biiseistä, mutta sisältää silti joitain ihan hyviä riffejä ja Brucen laulu (jälleen) loistavaa. Ei paljoa sanottavaa tästä biisistä, menevä perusralli muttei kuitenkaan mitään NIIN erikoista.
4
Killing Floor
Vauhdikkaalla ja raskaalla riffillä käynnistyvä Killing Floor kuuluu myös albumin parhaimmistoon. Meininki on raskas koko biisin ajan, ja riffit ovat aivan huipputasoa. Kertosäe on ehkä hieman toistoa, mutta hyvä se on silti. Ainoa hieman huonompi asia tässä biisissä on hiljaisenpuoleinen pre-chorus, mutta kai sekin on olennainen osa tätä kappaletta.
4,5
Book of Thel
Book of Thel on ilmiselvästi albumin kovin raita. Reilu 8 minuuttia täydellisyyttä, yksinkertaisesti sanottuna tässä biisissä ei ole mikään huonosti. Alun hiljainen ja mystinen intro varustettuna upealla sooloilulla, kiihdytys mainioon riffiin ja vauhdikkaaseen säkeistöön, mitä muuta voi hyvältä biisiltä toivoa? Keskivaiheilla kuultavat rumpufillit osoittavat, että eipä tämäkään rumpali ole yhtään hassumpi soittotaidoiltaan. Myös bassottelu erottuu ensimmäistä kertaa kunnolla. Brucen laulusuoritus parhaita ikinä, ja sanatkin ovat loistavat vaikken niitä juurikaan tajua
.
Loppuun vielä pätkä William Blakea (?) ja that's it. Ylivoimaisesti paras biisi tältä levyltä, ja muutenkin varmaan paras biisi mitä olen Brucelta kuullut. On aika selvää, paljonko aijon antaa tälle pisteitä mutta pistetään ne näytölle varmuuden vuoksi:
5
Gates of Urizen
Levy etenee hieman rauhallisemmalla biisillä, joka kuitenkin toimii vaikka en itse olekaan mikään suuri rauhallisten biisien fani. Kertosäkeessä jälleen lievää toistoa, mutta kokonaisuudessaan tämä on varsin menevä kappale. Tunnelmallista laulua, sekä upeat kitarasoolot.
3,75
Jerusalem
Jälleen kuullaan rauhallinen kappale, joka tosin edetessään muuttuu "ei-niin-rauhalliseksi". Olen pitänyt tästä siitä lähtien kun kuulin tämän, ja nykyään pidän tätä levyn parhaana biisinä Book of thelin lisäksi. Erittäin mystinen ja tunnelmallinen biisi, jossa Brucen laulutaito näkyy jälleen, kuin myös biisienkirjoitustaito, vaikka suuri osa biisin lyriikoista onkin lainattu suoraan Blakelta. Blakelta on lainattu myös biisin puheoutro joka on tavallaan intro seuraavalle biisille eli Trumpets of Jericholle. Mutta Jerusalem on aika lähellä käsitettä täydellinen biisi, ja vaikka tiedänkin joitain vielä parempia biisejä niin kyllä tämä silti ansaitsee:
5
Trumpets of Jericho
Salaperäisesti alkava Trumpets of Jericho on taas näitä levyn raskaita biisejä. Brucen matalalta laulaminen kuulostaa mielenkiintoiselta, ja etenkin hitaassa väliosassa kuultava "MOCKING YOOOOUUUU HAHAHAH"- on mielestäni Brucea parhaimmillaan. Riffivoittoinen Trumpets of Jericho päättyy feidaukseen Adrianin sooloillessa taustalla, ja jättää kuuntelijalleen hyvän kuvan biisistä. Mainio biisi, ei tästäkään mitään valittamista joten kai se on pakko antaa se "perinteinen" femma.
5
Machine Men
Upean Trumpets of Jerichon jälkeen vuorossa onkin ehkä hieman heikompi lenkki. Machine Men on riffeiltään ihan hyvä, mutta etenkin kertosäe jaksaa tylsistyttää joka kerralla. Ei tämä mikään huono kappale suinkaan ole, mutta levyn yleistasoon verrattuna tämä jää aika pahasti jälkeen. Simppelisti sanottuna, "ei paskin, vaan heikoimmasta päästä."
3,5
The Alchemist
Levyn päättää hieman hitaampi The Alchemist, joka ei ole ikinä auennut minulle täysin. Machine Menin se tietysti voittaa, mutta tätäkään biisiä en levyn parhaimmistoon laske. Hyvä tämä silti on, ja Chemical Weddingin tapaan hieman haikea ja surullinen. Biisi (ja levy) päättyykin sitten Chemical Weddingin mainioon kertosäkeeseen, joka on ainakin omasta mielestäni varsin nerokas lopetus.
4
Yleistä levystä:
Chemical Wedding on mielestäni aivan 'tanan kova levy, eikä sille yhtään varsinaisesti heikkoa kappaletta mahdu. Jokaisella kuuntelukerralla olen erityisesti kiinnittänyt huomiota varsin raskaisiin soundeihin, jotka ovat muutenkin parhaat kuulemani soundit King Diamondin Abigailin ja parin muun lisäksi. Brucen ääni kunnossa eikä muissa soittajissakaan valittamista ole. Lyriikatkin ovat jokaisessa biisissä aivan tajuttoman hyvät, jos joku epäilee Brucen kykyä sanoittaa biisejä niin selatkaapas tämän levyn kansivihkosen lyriikkaosio läpi niin olette taatusti eri mieltä.
Keskiarvo: 4,4
Vaikka keskiarvoa hieman pudottaakin Machine Men, sanoisin tämän levyn kuitenkin olevan kokonaisuudessaan jopa viiden tähden arvoinen.
Ja vielä loppukevennys...
Taival wrote:Siis mitä? "en jaksa kirjoittaa"... Keskustelufoorumi, joka perustuu pelkästään kirjoitukseen ja Sinä et jaksa kirjoittaa. Just.
Nyt saa antaa mulle banaania berberiin ja kopterinäytöstä päälle jos tää mun "kotimodeilu" ärsyttää jotakuta, mutta en vaan voi, vittu, tajuta tällasta. "en jaksa kirjoittaa"
Edit... Ihan nimimerkki de_ja_vu:n kunniaksi oli pakko laittaa soimaan Darkthrone - Shut Up
Jostain syystä repesin aivan helvetisti kun luin tämän viestin aikoinaan, ja kyllähän se vieläkin hymyilyttää. Jätkällä on selvästi sana hallussa
siksipä kai kummatkin mainitsemasi ovat Adrian / Bruce -yhteistyötä..
)
