Risteily.
Reissuhan oli mielenkiintoinen, tapahtumarikas ja onnistunut.
Matkaanhan lähdettiin hyvissä ajoin Karhulan suunilta ja tapaamispaikkana oli Ristorante Praha.
Prahassahan odotteli Henkka, Make, Ipe & Zap.
Itsehän saavuin paikalle viimeisenä, mutta ajoissa. Edellisenä iltana olin harjoittanut urheilijavartaloni tiukkaan risteily kuntoon, ottamalla muutaman lökömentin paikallisten ukkoloiden kanssa ja omasin uskomattoman rapulan ennen matkaan lähtöä.
Ennen linja-automatkaa olin puglibaksannut ammeeseen himassa ja olo oli muutenkin uskomaton ja heikko.
Välittömästi Helsinkiin saavuttuani etsin käsiini Apteekin, josta mukaan lähti kipulääkettä.
Sitten vasta suuntasin Prahaan, siellä sitten veijjarit odottelikin.
Keitto kouraan ja muutamat pillerit perään.
Vedettiin asiaankuuluvat puheet ja kuulumiset. Tarkastettiin kunto ja nokka kohti Kantista.
Kantiksessa sitten reffasimme Graven, jolle olimme soittaneet hetkeä aikaisemmin ja sopineet pienluotoisen Miitin.
Niin, mukanahan oli Ipekin, joten meitähän oli Kantiksessa useampi. Ipehän oli jossakin vaiheessa lähdössä jäniksenä matkalle mukaan, mutta sitten päätti luopua matkalaukkumatkasta.
Vedettiin muutamat keitot ja puhelu Asalle, koska Asallahan oli kyseisessä mestassa keikka, mutta isäntä saapui Helsinkiin vasta iltasella ja meidän kinderikin lähti siinä vaiheessa, joten emme livenä kohdanneet tällä kertaa.
Doh, sitten nappasimme Gavelle ja Ipelle hellohuudot ja turvat pihalle. Mittari alle ja nokka kohti terminaalia, siellä sitten maihinnousukortit lunastettiin ja porukka liiteriin keitolle.
Sitten iloksemme huomasimme, että olimmekin siirtyneet muutaman kerroksen ylemmäs hyteissä, nimittäin hyttimme piti olla toisessa kerroksessa, mutta maihinnousukorteissa hyttimme sijaitsi kannella kymmenen.
Meillehän se oli vain pelkkää plussaa.
Roudasimme itsemme hyttiin ja Zapperin rousteri pöydälle, musat soimaan ja iltaohjelmat päälle.
Ensimmäiseksi tilaamaan paikat stondistapleen ja siitä suoraan kauppaan, tosin taisimme käväistä ensin jossakin keitoilla ja sitten vasta noihin mestoihin.
Ruokailuhan tapahtui molempina iltoina noissa Stondareissa kuten Zapkin taisi mainita, paitsi Henkka passasi tuon toisen illan Stondarin. Henkka oli ilmeisesti käynyt jossakin omassa safkamestassa ja saanut sitä kautta murua koneeseen. Toimmehan me Henkalle kyllä tarjoilun mukanamme, muutaman lautasen Ala-Karten.
Ensimmäisenä iltanahan Henkkakin oli sen verta kovassa lökössä, että ei ollut mikään ihmekään ettei jaksanut toista iltaa perään.
Tosin mehän hoidimme tuon juomapuolen kunnialla himaan joka hetkellä, tuli oltua jokin kuppi kourassa jatkuvasti ja sehän mielestäni kuuluu asiaa näillä reissuilla.
Stondiksessta kun päästiin vihdoin lähtemään, nappasimme kaikki lasilliset punkkua mukaan ja suuntasimme hyttiin, siellä sitten alkoikin melkoiset talkoot. Muisti on vielä itselläni jumissa siinä määrin, että paha kertoa kaikkea kovinkaan tarkkaan.
Onhan tuossa Zapin raportaasissa jotain tuosta ekan illan tapahtumista, mutta Make ja Henkkahan oli ilmeisesti mennyt tutumaan aikaisemmin. Itse olin notkunut naapurivaltion ihmisten kanssa yön ja sammuin sinne, tosin sammuin rappusillekin, josta joku ihminen minut sitten herätti.
Zapinhan näin sitten hytissä kun sinne saakka pääsin, molemmat oltiin kyllä melkoisen kovassa kunnossa, mutta ei siinä mitään.
Aamulla sitten Make herätti meidät ja välittömästi alkoi Lököäminen, taisi Makella olla jo siideri kourassa ennen kuin minä edes pääsin yläpunkasta alas.
Henkkahan oli huonossa hapessa ja viruin peiton alla pitkään.
Siten alkoi tuon mainittu: Kuka oksensi lattialle selvittely.
Joku meistä dippasi sukkansa märkään kohtaan ja Henkan kassikin dunkkasi ihan puglibaksille, elikkä selvästi joku oli puhaltanut punkasta lattialle. Mahdollisuuksia oli tasan kaksi, joko se olin ollut minä tai Zapper.
Tosin itse jos olisin niin tehnyt olisi hajonta ollut suurempi, koska punkkasinhan ylhäällä ja Zap punkkasi alhaalla.
Puglibaksihan oli pienellä alalla ja kerääntynyt pieneen ympyrään lattialle ja Henkan kassiin.
Siitä johden tulimme siihen tulokseen, että kyseinen liima oli kotoisin Zapin nielusta ja Makekin oli yöllä kuullut jotakin ”köhimistä” alakerrasta. Onneksi kyseinen tuote oli koostumukselta ollut pelkkää nestettä, joten mitään perunan kokoisia sattumia ei missään ollut.
Saimmehan kunnon huumoria heti aamutuimaan.
Sitten aloimme suuntaamaan kohti Tukholmaan, tosin siinäkin oli pieni mutkia matkassa. Olimme pienessä tuupassa kun edes lähdimme hytistä ja kun vihdoin lähdimme oli Henkka kadottanut maihinnousukorttinsa. Tiedustelimme asiaa respasta ja sieltä sanottiin vain, että kokeilkaa jos Ruotsinpäässä ”poke” laskee sisään papereita vastaan ja niinhän siinä loppupeleissä sitten kävikin, joten Henkka pääsi omasta ovesta sisään laivaan papereilla ja muut kortilla. Tosin poke ei kyllä dikkailut meidän mukeista mitä kanniskelimme pitkin poikin, pitihän meidän saada nestettä perskele.
Niin. Semmoinen mutkakin oli näiden lisäksi, että kukaan ei muistanut vaihtaa Kruunuja, joten Make ja Henkka meni takaisin laivaan vaihtelemaan ja me Zapin kanssa venailimme ulkona. Melkoinen sekamelska heti kättelyssä, mutta sehän kuuluu asiaan.
Vanhaan kaupunkiin mentiin mittarilla ja siellä levykauppaan ja johonkin toiseen liiteriin/syömään.
Ruokailupaikassa kävikin sitten Zapperille tuo mainittu lihasrelaksantti keskelle lärviä, perkele kun nauratti. Ukkolo oli kuin Ropokoppi, ihan patsaana koko naama ja ainoastaan alahuuli liikkui pikkusen. Onneksi kyseessä oli vain joku pikku häikkä ja systeemit palasi nopiasti.
Tuliaiset tuli hommattua ja Zapperhan tuolla mainitsikin noista, tosin itselleni lähti vielä mainittujen lisäksi mukaan Killersin selkäkuva.
Tuommoinen oli suunnilleen Ruotsi vierailu, lyhyt ja ytimekäs. Mittari kuskeja hauskuutettiin ja muita ihmisiä sivussa, kuski nimittäin aukaisi välillä autosta ikkunan jotta muutkin kansalaiset kuulivat meidän huudon. Oli melkoisen ihmeellisiä katseita autoissa ja kaduilla.
Mainittakoon tässä välissä, että kielimuuria ei matkalla ollut, sujuvasti kommunikointi toimi välillä Suomeksi ja välillä Norjaksi. Taisimme perustaa uuden kielen tuolla reissulla, välillä ainakin kuulosti siltä.
Sitten takaisin laivaan ja suoraan hyttiin jossa Henkka aloitti muistaakseni illan vällyjen välissä ja muut lököämällä.
Pakolliset sontimiset ja suihkut tuli suoritettua ja jossakin välissä oli muistaakseni joillakin jotaa pyglibaksaustakin.
Musaa kuunneltiin ja uutta patteriakin piti hakea kun Zapper oli rousterista unohtanut/hävittänyt virtajohdon, joten patterillahan tuo kuuntelu meni koko reissun. Laivapoliisikin kävi jossakin välissä huutamassa musasoinnista, mutta en muista tapahtuiko tämä ekana vai toisena iltana. Meinasi anastaa rousterin meiltä, mutta saimme kumminkin pitää sen kun sammutimme musat kotvaseksi. Itse meinasin saada hudaa siinä vaiheessa, koska otin kyseisestä nimismiehestä dikimonilla kuvia ja siitähän tuli sanomista välittömästi. Olisi pitänyt kuulemma lupa kysyä valokuvaamisesta, mutta ei minultakaan kysellä mitään lupaa kun laivaan astelen, nehän kuvaa perskele kaikki jotka sinne astelee ja vielä näyttelee ylpeinä valokuvia pitkin Promenaadia.
Stondiksessta tullessa takaisin hyttiin oli minulla sitten muistaakseni pakollinen unihetki.
Muut dokas ja minä vedin pienet tirsat ja siinä samalla minäkin kävin puhaltamassa. Kahdesti halailin valkoista valtaistuinta ja ihmettelin miten nenästä voi mahtua ulos niinkin isoja paloja, nimittäin laatta tuli puoliksi nenästä.
Noh, nousin sitten itsekin ylös ja muistaakseni muut olivat lököilleet kokoajan, tosin henkkahan ei ottanut mitään toisena päivänä.
Makekin alkoi olemaan melkoisen kovassa duubassa, ainakin siinä vaiheessa kun vihdoin pääsimme diskoon karaokeille.
Kyllähän Make siitä sitten hetkeksi parani, mutta loppupeleissä känni vei voiton ja Make meni nukkumaan, tosin karaoket kyllä katseltiin porukalla ja sitten vasta tapahtui kyseinen simahtaminen.
Karaokessahan oli sika lystiä, porukka nauroi meidän systeemeille ja vetäsinhän jonkun Elviksenkin.
Zapperhan mainitsikin jotain noista Kummeli huudoista, muutenkin taisi Kummelit hallita meitä jokseenkin pitkään.
Sitten tosiaankin hyttiin takaisin ja Make+Henkka aloitti yöpymiset, mehän lähettiin Zapin kanssa vielä linjoille.
Löysimme nimittäin käytävältä karaoke seurueen ja liityimme niiden seuraan kaatamaan.
Zappi haki lisää hytistämme keittoa ja rousterin, noillahan se menikin aamuun saakka, pätkääkään en muistaakseni Zapin kanssa nukkunut, mutta mitäs sitä nukkumaan kun lystiä on.
Muistaakseni jossakin välissä juoksentelin nakuna pitkin laivaakin, mutta missä ja kuinka pitkään ei mitään tietoa.
Paluuaamuna olinkin sitten ihan tööt, kaatuilin pitkin seiniä ja kaadoin naamalleni useat mukit jotka oli pöydälle yöllä jäänyt. Olin ihan viinassa koko ukko, suihkuun ja märällä tukalla ulos kinderistä.
Make ja Zappi tosiaankin meni mittarilla himaan ja minä ja Henkka menimme metrolla linja-autoasemalle, josta itse lähdin ensin ja tunti perään lähti Henkka. Ilmeisesti Ipe oli pitämässä Henkalle seuraa tuon tunnin ajan.
Itse olen nimittäin nukkunut puolitoista vuorokautta pötköön ja olen vieläkin jokseekin pihalla..
Tässähän suurpiirteiden systeemejä, unohtanut olen varmasti vaikka mitä ja ketä, mutta paikataan kun mieleen tulee.
Eihän sitä kaikkea pidä muistaa.
Reissu oli helvetin hieno ja porukka parhautta, useammalla naamalla olisi aivan varmasti laiva katunut.
Semmoista kimpoilua oli nytkin, mutta seuraavalla kerralla vedetään sitten kunnon porukkareissu.
Kiitos kaikille ja pidetään yhteyksiä. Mahtavaa menoa ja viellä mahtavampaa porukkaa.
