Rautaneito.com

Otsikosta loppui tila. Perhana. Piti lyhentää.

Mutta nyt löytyi maailman paras bändi! Aiheutti hieman pohdintaa, onko bändi, joka on tehnyt 15 levyä, joista kaikista löytyy ainakin vähän täytettä, mutta yksikään ei ole varsinainen epäonnistuminen, vai bändi, joka on tehnyt kaksi levyä, jotka ovat täydellisiä.

Päädyin jälkimmäiseen.

Animal Alpha oli:
Agnete Maria Kjolsrud - laulu
Christian Wibe - kitara, taustalaulu
Christer Andre Cederberg - kitara, taustalaulu
Lars Imre Bidtnes - basso

Rumpaleita oli bändin uran aikana kolme:
Thomas Emil Jacobsen
Aleksander Ralla Villnes
Kenneth Kapstad.

Animal Alpha perustettiin 2002. Bändi julkaisi kolme tuotosta; EP:n vuonna 2005, ensimmäisen studioalbumin Pheromones vuonna 2005 ja toisen studioalbumin You Pay for the Whole Seat, But You'll Only Need the Edge 2008.

Imperfektin käyttö siksi, että bändi surullista kyllä, hajosi vuonna 2009, kun uutta materiaalia ei enää syntynyt.

Musiikillisesti bändi oli rockia/hard rockia, mutta bändin tyyliä on hyvin vaikea määritellä, sillä vaikutteita on otettu ties mistä. Hyvin omalaatuista kamaa, etenkin Pheromonesilla.

Bändin huipulle nostaa vokalisti Agnete Maria Kjolsrudin upea lauluääni. Hän osaa upeasti ilmaista erilaisia tunteita ja antaa kappaleille särmää ja sielun. Hän vierailee Dimmu Borgirin kappaleessa Gateways, joten hän voi olla joillekin jo tuttu. Etenkin Pheromonesilla lujaa paukkuva basso ja komeat kuviot ovat herkkua. Kitarariffit eivät aina ole kovin teknisiä, mutta energiaa löytyy. Bändin raaka voima ja energia ovat myös yksi rakkauteni syy.

Myöskin balladit ovat upeasti hallussa, ja nostattavatkin helposti kylmiä väreitä. Etenkin 101 Ways, Remember the Day ja In the Barn ovat todella kauniita.

Levyistä Pheromones on rokimpi, mutta kokeellisempi ja monimutkaisempi. You Pay for the Whole Seat, But You'll Only Need the Edge on raskaampi levy, mutta kiemuroita on hiottu pois. Ensiksi mainittu on levyistä vähän parempi, mutta molemmat hipovat jo Master of Puppetsin sijoitusta.

Mutta laitetaas tästä vähän kappaleita. Tekisi mieli linkittää kaikki, mutta tässä on muutama, mitkä kuvaavat bändiä aika hyvin.

Bundy http://www.youtube.com/watch?v=KN0rTyaFaTo%20%20" onclick="window.open(this.href);return false;

Oma lempikappaleeni. Samaan aikaan seksikäs ja uhkaava. Hiton siisti video.

Catch Me http://www.youtube.com/watch?v=qQwh9p4b8yM" onclick="window.open(this.href);return false;

Most Wanted Cowboy http://www.youtube.com/watch?v=EUsA4j39dGU" onclick="window.open(this.href);return false;

Musiikkivideo -> http://www.youtube.com/watch?v=IVVMjGNIrcg" onclick="window.open(this.href);return false; . Linkitin kaksi versiota, koska musiikkivideo on upea, mutta editoitu versio ei sisällä väliosaa, mikä vie originaalin draaman.

Fire! Fire! Fire! http://www.youtube.com/watch?v=2LdsiELQchQ" onclick="window.open(this.href);return false;

Master of Disguise http://www.youtube.com/watch?v=3biSYfSF9AI" onclick="window.open(this.href);return false;

Pin You All http://www.youtube.com/watch?v=OhhJygcta1M" onclick="window.open(this.href);return false;

Jälleen kerran loistava video.

Kaiken lisäksi bändi oli ihan törkeän tyylikäs!

nickorules wrote: Mutta nyt löytyi maailman paras bändi!

Onko vieläkin maailman paras? Ainakaan täällä päin ei näytä liikaa olevan tämän pumpun vaneja, kun topikin perustamisesta on jo tovi, ja olen näköjään ensimmäinen kortensa kekoon kantava henkilö.

Kyseessä tosiaan bändin ensimmäinen kuuntelutsekkaus. Tämän naisolennon ääni oli jo entuudestaan tuttua siittä jostain toisesta bändistä, jonka nimen jo unohdin.

Tämän, kieltämättä hieman vittumaisen kuuloisen naikkosen ääni on edelleen suoraansanottuna aivan hirveä. Catch Men alku oli helevetin kammottava. Ja oikeastaan koko biisistä en saanut yhtään mitään irti.

Most Wanted Cowboyn alku oli vähän menevämpi, siittäkään ei jäänyt silti nuottiakaan mieleen näin jälkeenpäin. Eikä liiemmin koko biisistä.

Kuuntelin vielä tuon ekana linkittämäsi biisin, Bundy. Ja nyt lähinnä mietin, että mikähän mahtoi olla se Oulun Kärppien lätkämatsi muinoin, jossa tuo soi pariinki otteeseen. Valitettavasti en voi sanoa, että tämän biisin löytäminen olisi ollut mikään riemujuhla itselleni. Musavideo oli omaperäinen!

Provoa tahi ei; Varmasti hieno bändi, jos diggaa. Minä en.

^Aika samoilla mennään. En nyt neitosen ääntä ala sen kummemmin mollaamaan, ei muuten vaan oikein lähde tämä bändi. Lajissaan ihan ok-tason menoa, mutta ei tämä mitään erityisiä väreitä aiheuta. Loppujen lopuksi aika harmitonta, hajutonta ja mautonta, ennenkin kuultua jyystöä.

Bändin diggailussa ei ole sinänsä mitään väärää tai ihmeellistä, mutta maailman paras bändi? Bändin tuotokset ylittää siis esimerkiksi The Beatlesin, Black Sabbathin, Led Zeppelinin tai Pink Floydin musiikilliset saavutukset? Nyt jo oikeesti Mutta saahan sitä sanoa vaikka Dingoa maailman parhaaksi, ei siinä. Omaan makuun se on aika voimakkaasti ilmaistu jostain pari levyä julkaisseesta poppoosta, joka sattuu sillä hetkellä miellyttämään eniten. Mulle muutenkin yleensä se, mitä sillä hetkellä kuuntelen on se paras juttu, joten tuntuu aika oudolta ja varsinkin mahdottomalta noin selkeä rankkaaminen.

Ilta-Sanomien otsikoinnin tyyliin sanoisin:
Onko tässä maailman paskin bändi? Kuuntele kappale!
Musiikki sinänsä on aivan yhdentekevää, mutta heti kun tuo helvetin laulaja avaa suunsa, menee kappale kiinni. Ei vaan kykene, ihan hirveän kuuloinen neito.

Jeeves wrote:Bändin diggailussa ei ole sinänsä mitään väärää tai ihmeellistä, mutta maailman paras bändi? Bändin tuotokset ylittää siis esimerkiksi The Beatlesin, Black Sabbathin, Led Zeppelinin tai Pink Floydin musiikilliset saavutukset? Nyt jo oikeesti

Niin, sehän tässä just vähän hupaisaa onkin. Ja varsinkin koko musiikkihistorian laajassa mittakaavassa.

Paras pändi on aina se mitä mennähän seuraavaksi livenä todistamaan. Äsken se oli ZZ Top, seuraavaksi se on Bruce Springsteen. Erittäin helppoa.

Kuuntelinpa sitten itsekin. Kyllä tässä omalla tavallaan on jotain omaperäistä tenhoa, teatralia ainakin näillä on hallussa. Meno on tosiaan sopivan energistä, mutta ei tämä ole minun makuuni. Kolme ekaa kappaletta kuunneltuani jäi jokseenkin hajuton ja mauton maku musiikista, tuo laulaja osaa kieltämättä kuvata eri tunnetiloja hyvin, mutta kyllä tuo laulu melkoisen karmeaa on.

Tämä on niitä bändejä joilla lienee se nimenomainen oma kuuntelijakuntansa, johon tämä iskee ja kunnolla. On näillä kuitenkin vahvan omaleimainen tapa esittää musiikkinsa. Mutta ei tämä ole minua varten, meikäläisen korvaan ihan tusinakamaa. Mutta jos tämä topcin aloittajan korviin on maailman parasta musiikkia, ei siinä mitään! Aika erilainen korva vaan taitaa olla mulla

Journeyson wrote:Tämä on niitä bändejä joilla lienee se nimenomainen oma kuuntelijakuntansa, johon tämä iskee ja kunnolla. On näillä kuitenkin vahvan omaleimainen tapa esittää musiikkinsa. Mutta ei tämä ole minua varten, meikäläisen korvaan ihan tusinakamaa. Mutta jos tämä topcin aloittajan korviin on maailman parasta musiikkia, ei siinä mitään! Aika erilainen korva vaan taitaa olla mulla

No sinähän sen sanoit.

Totta, faneja on, mutta ei hirveästi kuitenkaan. Keskiverto-AA-kappaleella on YouTubessa jotain 4000 katselukertaa, musiikkivideoilla kymmeniä tuhansia. Dislikeja on olemattomat määrät eli bändiä ilmeisestikin kuuntelevat vain fanit.

Siis tuolloin helmi/maaliskuussa, kun tutustuin bändiin, niin se oli oikeasti voimakas fyysinen kokemus, jota voisi kutsua jopa rakastumiseksi. En ole varma, en ole koskaan rakastunut keneenkään ihmiseen, mutta tuolloin sydän hakkasi ja bändin kuuntelu olikin oikeastaan elämän tarkoitus. Antoi loistavasti voimaa pimeään talveen ja muutenkiin tuolloin olleisiin vaikeisiin aikoihin.

Vähän kyllä ihmetyttää tuo, että Agnetesta ei kummemmin pidetä. Tuli vähän mieleen, että hän taitaa olla tuollain King Diamond-tyyppinen love it or hate it-vokalisti, jota toiset jumaloivat ja toiset inhoavat.

Visuaalisesta puolesta en yleensä bändien kanssa välitä, mutta AA oli vain törkeän tyylikäs yhtye ja upeat musiikkivideot toivat oman lisänsä bändiin. Se on ylimääräinen ulottuvuus, joka vain lisäsi rakkauttani yhtyeeseen. Petter Jahre on upea ohjaaja. Juuri katsoin tuon Djervin Madmanin videon ja olihan se nyt ihan jees, mutta siitä puuttui AA-tyylinen tarina. En myöskään pidä kummemmin tuosta Agneten rock-tyylistä, mikä käsittää järkyttävän määrän hiuslakkaa ja rajut silmämeikit. Tuo rokokoo-henkinen tyyli oli paljon kauniimpi.

Yksi elementti on lisäksi tuo Agneten Jekyll/Hyde-tyylinen muodonmuutos siviilin ja lavapersoonan välillä. Hän on luonnollisesti hyvin kaunis nainen, ujo, puhuu hiukan erikoisesti englantia. Valloittava, söpö persoona. Levyllä ja lavalla hän on puolestaan täysi psyko, joka huutaa, riehuu ja kirkuu.

Myöskin lyriikat ovat upeita. Tai no, You Pay for the Whole Seatilla ne menivät vähän käsittämättömän puolelle, ja sekavoituivat entisestään Djervin levyllä. Esimerkiksi 101 Ways-kappale oli (ja on edelleen) ihan vinksahtanut, häiriintyneesti kaunis kappale. Miten oman rakkaan murhaamisesta laulaa niin kauniisti? Remember the Day-kappaleen sanoitus on edelleenkin kaikkien aikojen suosikkini, traagista, surullista, kaunista.

Christian Wiben tapa kirjoittaa melodioita on hyvin omaperäinen ja koukuttava. Ehdottomasti suosikkikitaristejani koskaan, ei hän mikään Petrucci ole, mutta: tunne yli tekniikan. Most Wanted Cowboyn kitarasoolo on äärettömän simppeli, mutta se sattuu juuri täydelliseen paikkaan ja melodia on vain... täydellinen. Suosikkikitarasooloni kautta aikojen. Edelleen.

Jeeves wrote:Bändin diggailussa ei ole sinänsä mitään väärää tai ihmeellistä, mutta maailman paras bändi? Bändin tuotokset ylittää siis esimerkiksi The Beatlesin, Black Sabbathin, Led Zeppelinin tai Pink Floydin musiikilliset saavutukset? Nyt jo oikeesti Mutta saahan sitä sanoa vaikka Dingoa maailman parhaaksi, ei siinä.

Kuules, en laske mielestäni maailman parasta bändiä sen perusteella, miten paljon se on vaikuttanut maailman musiikinhistorian kehittymiseen, vaan sen, mikä kuulostaa omaan korvaan parhaalta. Hyviähän nuokin sinun listaamat bändit ovat (paitsi Pink Floyd, siksi koska tunnen heiltä vain Another Brick in the Wall pt.2:sen, tai siis sen "We don't need no education"-biisin. Tarkoitus olisi kyllä joskus tutustua). Mikään ei vaan tuota samanlaisia säväreitä. Tai, jos Nightwishilta laskettaisiin kolme ensimmäistä albumia ja Century Child (kyllä, pidän Angels Fall Firstista, tarkemmin sanottuna rakastan sitä!), niin lähellä oltaisiin. Tietysti joku voi laskea vain osan albumeista, mutta jos lasken ainoastaan yhden albumin perusteella, niin paras bändi on... METALLICA! Not.

Kun noin paljon joku bändiä hehkuttaa niin pakkohan sitä oli hieman kokeilla. Olisi tosin voinut jättää väliinkin. Täysin henkilökohtaisena mielipiteenä, josta ei sen kummemmin kannata loukkaantua voin tästä poppoosta sanoa seuraavaa.

Katsoin tuon Bundyn musiikkivideon ja siinä niputetaan IMO yhteen aika hienosti mikä länsimaisessa kulttuurissa on tällä hetkellä vikana. Videon tarinaan en ota sen kummemmin kantaa sillä noin sekavaa ja tekotaiteellista tavaraa ei ole hetkeen allekirjoittaneen verkkokalvoille vyörynyt. Itse musiikki taas on juuri sitä itseään. Musiikillisesti anti on aivan olemantonta ja kaiken kruunaa ehkä oikeasti huonoin kuulemani laulaja. Varsinkin rajummat kohdat saavat myötähäpeämittarin nousemaan maksimiin. Aloitusviestissä mainittu omaperäisyys ja vaikutteiden ottaminen monista erilaisista tyylilajeista taas kuulostaa omaan korvaani tämän bändin kohdalla lähinnä siltä, että biisit kasataan erilaisista aineksista yhteen mutta järkevää kokonaisuutta ei saada aikaan mutta voivatpa ainakin kehuskella kuinka ''omaperäistä'' musiikkia tekevät.
Noiden kuvien perusteella yhtyeen imago on vielä kaiken lisäksi erittäin vastenmielinen.

Saahan tästä toki diggailla niin paljon kuin haluaa mutta pakko silti heittää kehiin villi veikkaus, että vuoden päästä topicin aloittajan lempibändi on joku muu kuin Animal Alpha. Ei muutenkaan kannata ehkä sanoa maailman parhaaksi yhtyeeksi aina sitä jota on muutaman kuukauden ajan eniten kuunnellut. Jos itse toimisin näin niin tällä hetkellä suosikkibändiä kysyttäessä vastaus olisi Kent. Ei siinä toki mitään, hienoa musiikkia tekevät eikä debyyttiä lukuunottamatta yhtään heikompaa levyä tuotannosta löydy mutta ei silti tulisi mielenkään nostaa sitä esimerkiksi Maidenin yläpuolelle vain siksi, että sitä tulee juuri nyt kuunneltua enemmän.

Tuliko kenellekään muulle tästä bändistä mieleen Garbage ja Velcra, minusta ihan samanlaista kamaa? Kenelle toimii, minulle ei.

Kuuntelin nuo ekassa viestissä linkitetyt biisit ja eipä ainakaan ne tehneet ihmeempää vaikutusta. Ei ihan meikäläisen musiikkia, mutta en minä tätä paskaksi tai huonoksi alkaisi haukkumaan. Tuskin lähtisin levyä ostamaan, mutta kyllä tämä menee pienissä annoksissa. Minua tuo laulaja ei häiritse läheskään niin paljoa, kuin joitakin muita tänne kirjoittaneita.

No joo, katsotaan sinne vuoden päähän sitten.

Ja kiitos kaikille, jotka uskaltautuivat kuuntelemaan!