Rautaneito.com

Avataanpa tästäkin nyt oma topic, kun ei todellakaan huvita johonkin Mercyful Fate-topikkiin keskustelua aina tunkea. Eli bändi siis marraskuussa Helvation Festivaalin perjantain pääesiintyjänä.

Portrait on vuonna 2004 perustettu ruotsalainen Heavy Metal bändi.

Per Karlsson - vocals
Christian Lindell - guitar
Richard Lagergren - guitar
David Stranderud - bass
Anders Persson - drums

http://www.portraitband.se" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.myspace.com/portraitmetal" onclick="window.open(this.href);return false;

2007: EP "Into the Nothingness"
2008: "Portrait" täysipitkä
2010: EP "The Murder of All Things Righteous"
2010/2011? Uusi täysipitkä

Eli debyytin jälkeen laulaja vaihtui, viimeiset keikkansa olivat nuo 2 vetoa Suomessa 2008. Nyt uuden vokalistin kanssa on tullut yksi 7-tuumainen (biisit löytyvät myspacessa, tsekatkaa!). Uutta levyä tulee tämän vuoden lopussa/ensi vuoden alussa, aikataulu ei ole aivan varma vielä levy-yhtiövaihdoksista ym. johtuen.

Todella kova bändi, esimerkiksi Merfyful Fate haisee todella vahvasti (muutenkin kun falsettojen lisäksi), eli melkoista riffinpalvontaa harrastetaan. Uusi vokalisti on kova luu (nähneiden havaintojen mukaan myös livenä), objektiivisesti katsoen ainakin teknisesti parempi laulaja kuin Phillip, subjektiivisesti puolestaan debyyttitäyspitkällä hetkittäin vaivanneet laulusovitukset ovat imo parantuneet. Tärkeintä bändissä itselle ovat kuitenkin aina olleet Mercyful Faten mieleen tuovat kuningasriffit ja äkkiväärät sovitukset.

Tässä vielä lisäsyventymiseen Korroosion haastis ja arvio:
http://www.korroosio.fi/interviews.php?id=224" onclick="window.open(this.href);return false;
http://www.korroosio.fi/reviews.php?c=cd&id=2699" onclick="window.open(this.href);return false;

Portraithan on allekirjoittaneen suosikkeja tätä nykyä! Hyllystä löytyy debyytti (Vinyylinä tietenkin!) ja uusi seiska. Oikeastaan täydellinen levytys tuo debyytti; huonoja biisejä ei ole yhtään, soundit just täydelliset, vokalistin ulosanti jäätävää ja riffejä ei säästellä. Uusin 7" on kanssa loistava, vaikka eri laulaja (ei lähde falsetit ihan niin komeasti kuin edellisellä) tässä onkin. Nimikko nousi heti kärkeen yhtyeen biiseistä ja Son of All Graves on sellainen perushyvä hevibiisi. Into the Nothingness täytyisi hommata. Olisiko kellään tietoa onko tätä helppo vielä saada mistään?

Ei ole helppo, mutta kyllä sitä liikkuu.

Heh, mulle taas just tuo Son of All Graves on helposti bändin parhaita biisejä summaten juuri noita rakastamiani elementtejä

Portrait siirtyy Metal Bladelle.

Seuraavan täyspitkän nauhoitukset suunniteltu marraskuulle.

Kova uutinen, toivottavasti tämä tukee bändin taivalta.

Tämä toinen albuminsa Crimen Laesae Majestatis Divinae ei toiminut oikein hyvin täälläpäin ollenkaan, uudella laulajalla. Voi toki olla etten ole kuunnellut sitä tarpeeksi, mutta ei debyytille pärjää mitenkään.

Toki sekin parani jatkuvasti ja yhtäkkiä huomasin että miehän olin luukuttanut sitä koneelta aivan saatanan usein parin viime vuoden aikana, mistähän sen vain saisi vielä fyysisenäkin?
Ei ole tullut enää kaupoissa vastaan, kun palttiarallaa julkaisunsa aikaan tein pahan virheen ja valitsin kahdesta kovin samankaltaiselta vaikuttaneesta bändistä (ennakkoon testaamatta siis) In Solituden s/t:n. Ja sehän on paskaa koilotusta jos mikä. Mutta myykääpäs joku tämä Portraitin selftitled, kiitos

Jussi K wrote:Tämä toinen albuminsa Crimen Laesae Majestatis Divinae ei toiminut oikein hyvin täälläpäin ollenkaan, uudella laulajalla. Voi toki olla etten ole kuunnellut sitä tarpeeksi, mutta ei debyytille pärjää mitenkään.

Ei oikein putoa minunkaan makuhermooni tuo uutukainen. Ihme häröilyä huonoilla soundeilla. Jotenkin kuulostaa melkein enemmän joltain Bathoryn ok-kamalta kuin Mercyful Fatelta (mihin ne sinkulla julkaistut OIKEASTI LOISTAVAT The Murder of All Things Righteous ja Son of All Graves unohtuivat? Olisivat piristäneet tylsähköä levyä kummasti). Laulaja Per Karlsson on jopa parempi kuin Svennefelt, vaikkei tuota uutta Portrait-levyä kuuntelemalla uskoisi. Overdriven keulilla mies veti aivan tajuttomia King Diamond -henkisiä screamejakin vielä viime syksynä. Kuunnelkaa Overdriven It's A Thriller -biisi, niin tiedätte. Tuo kyseinen kappalehan löytyy Overdriven uusimmalta Angelmaker-albumilta, joka on oikein mainio paketti 70-80-lukutyylistä hard rockia.

Portraitin debyytti kuitenkin kolahtaa ja kovaa. Loistava levy, jolla ei ole yhtään huonoa kappaletta. Parhain on levyn päättävä The Adversary, jossa Svennefelt vetää parhaimmat vokaalinsakin.

Jussi K wrote:Ei ole tullut enää kaupoissa vastaan, kun palttiarallaa julkaisunsa aikaan tein pahan virheen ja valitsin kahdesta kovin samankaltaiselta vaikuttaneesta bändistä (ennakkoon testaamatta siis) In Solituden s/t:n. Ja sehän on paskaa koilotusta jos mikä. Mutta myykääpäs joku tämä Portraitin selftitled, kiitos

Käypä nyt kiiruusti korvalääkärillä, sillä tuo In Solituden debyyttihän pesee kaikki Portraitin julkaisemat levytykset mennen tullen. Myös In Solituden uusin albumi The World. The Flesh. The Devil. on upeaa kuultavaa. Ei nyt vokaalisektorilla mitään maailman kovinta kamaa, mutta kitarat, laulumelodiat ja ylipäätään sävellykset ovat juuri sitä heavya, josta minä diggailen.

Helvetin kova tämä on, mainio jatke edeltävälle sinkulle ja miksei myös debyytille. Nimenomaan alkaa nyt se oma tatsi erottumaan paremmin, mikä on vaan hyvä. Toki se Mercyful Fate yhä kuuluu, mutta perässähiihtäminen jääköön muiden kontolle. Hammerilla ylipäätään tuntuu olevan joku ihme fiksaatio (jonka toki uberfanilta ymmärtää), että vokalistien kuuluisi tehdä jotain helvatan King Diamond tribuuttia?

Ja Portrait pieksee In Solituden levyllä 6-0 ja livenä 666-0. Jälkimmäinen on juuri sitä perässähiihtelyä, eikä edes mitenkään erityisen hyvää sellaista.

Vekkuli wrote:Hammerilla ylipäätään tuntuu olevan joku ihme fiksaatio (jonka toki uberfanilta ymmärtää), että vokalistien kuuluisi tehdä jotain helvatan King Diamond tribuuttia?

Sanotaan nyt näin, että se livenä kuulemani KD-henkinen screami kuulosti mahtavalta (samoin niiden Portraitin sinkkubiisien voxit), mutta yhtä lailla olisin nauttinut Portraitin levyllä muunlaisestakin yhtä hyvästä vokalisoinnista. Jos Karlsson olisi laulanut levyllä raspilla yhtä upeasti kuin DIO, Levén tai vaikkapa Kalapács, niin olisin kuunnellut sitä ihan yhtä mieluusti kuin "KD-tributointia". Karlsson laulaa kyllä Portraitin uutukaisella hyvin - miehen vokaalit ovat levyn parhainta kamaa. Biisit vaan jotenkin jäävät puolitiehen, enkä löydä niistä sellaista erityistä magiaa, jota odotin niistä löytäväni. Perushyvää heviä, joka ei kuitenkaan säväytä, eikä vedä ihoa kananlihalle.

Vekkuli wrote:Ja Portrait pieksee In Solituden levyllä 6-0 ja livenä 666-0. Jälkimmäinen on juuri sitä perässähiihtelyä, eikä edes mitenkään erityisen hyvää sellaista.

Onneksi omat korvani kertovat, että olet totaalisen väärässä.

Jussi K wrote:Toki sekin parani jatkuvasti ja yhtäkkiä huomasin että miehän olin luukuttanut sitä koneelta aivan saatanan usein parin viime vuoden aikana, mistähän sen vain saisi vielä fyysisenäkin?

Vinyylimuodossahan tuota taitaa saada vielä ihan hyvin, joten ostahan vanha kunnon levysoitin ja tuo upea debyytti siinä ainoassa oikeassa muodossa. Ei vaan, itsekin pitäisi tuo CD:nä jostain kaivella LP:n kaveriksi. Miksei vaikka kasettiakin kolmanneksi pyöräksi?

Tätä uutta levyä olen pyöritellyt levylautasella huisin paljon ja aivan jäätävän kovahan tää on. Melkein voisin väittää, että debyyttia kovempi, vaikka se kuuluukin itselläni sinne 2000-luvun parhaimpiin julkaisuihin. Tämä on astetta suoraviivaisempaa ja perinteisempää ja uusi vokalisti miellyttää pikkasen enemmän niin matalissa kuin korkeissakin äänissä. Kaksi parasta biisiä ovat DARKNESS FOREVER ja DER TODESKING. Sairaan kovia hevibiisejä perkele! Ja vuoden levyihinhän tämä olennaisesti menee aivan helposti. Kimmo Kuusniemen loppusooloiluista The Passionissa muuten erikoismaininta. Kylmiä väreitä menee.

Pakko vastata tähän kun täällä on varsin omituista juttua yhdesta vuoden parhaasta levystä. Crimen Laesae... on nyt näin alkuun sanottuna reilusti parempi kuin eka levy. Viety on konseptia eteenpäin paljonkin, ja se kuuluu varsinkin levyn kolmesta viimeisestä biisistä. Jos niidenkin jälkeen tulee vain King Diamond tai Mercyful Fate mieleen niin kannattaisikohan vaan pysyä niissä eikä kuunnella muuta? Siltikin ehkä kovin uudistus on tuo laulaja joka on oikeasti niin paljon parempi kuin melkein huumoriasteella vetävä Svennefelt. Nyt on poissa väkinäisen kuuloiset King Diamond venytykset ja tilalla on ammattimainen kaveri joka myös osaa laulaa nuotista mutta lähtee myös korkeat kohdat varsin komeasti ilman ongelmia. Ehkä Svennefeltin paikka on tosiaan siellä Helvetets Port-huumoriporukassa. Ihan näin kovaa levyä ei osannut odottaa vielä ennakkoon tulleen 7" singlen perusteella.

Tuotanto on huippuluokkaa. Mahtaa olla Hammerilla melkoiset anttilan akuankka-stereot käytössä jos nämä ovat huonot soundit. Kieltämättä itselläkin nousi hieman ihmetystä kun huomasi että levy on äänitetty Necromorbus Studiolla, siis paikassa mikä tunnetaan pääasiallisesti (nykypäivän) ruotsalaisen black metallin takia. Mutta ei se ole mikään huono ratkaisu ollut koska ei näissä soundeissa ole mikään pielessä. Rummut jytisee kuin 80-luvulla konsanaan ja yleis-soundikin on pirun jämäkkä. Samaa ei voi sanoa ekasta levystä kun sen nyt kuuntelee. Ja nuo soundit kun yhdistetään timanttisiin biiseihin niin kyllä kelpaa! Ainakin mulla tulee huikeita väristyksiä Infinite Descensionin (levyn paras), Bloodbathin ja The Passionin aikana ja näitä hetkiä ei paljoa ole nykyisen heavyn suunnalta. Levy kuulostaa myös pääasiallisesti Portraitilta itseltään jonka eteen on tehty hommia eikä miltään köyhältä fanien palvontaprojektilta joilla on sattunut olemaan tylsää.

Vinyylin 45 RPM ratkaisu on vähän erikoinen kun biisit on aseteltu samalla lailla kuin mille tahansa 33 RPM tuplavinyylille.

Nyt bändi kiinnostaisi nähdä taas livenä. On niistä '08 keikoista jo tovi takana.

^ Omasta mielestäni bändin konsepti on mennyt köyhempään suuntaan, eikä nyt pelkästään sen takia, ettei levy enää kuulosta omiin korviin niin paljon Mercyful Fatelta. Tai no, ehkei välttämättä siinä mielessä köyhempään suuntaan, sillä bändi on löytänyt vähän omaa tyyliään. Valitettavasti se Portraitin uusi tyyli nyt ei vain suuremmin miellytä meikäläisen kuuloelimiä.

Svennefelt on yhä omasta mielestäni tosi kova vokalisti, vaikka vetääkin hetkittäin "vähän sinnepäin", mutta ei nyt nuotinvierestä kumminkaan. Ainakaan ei sillä tavoin, että ottaisi oikeasti korviin. Oikeasti huumoripitoisia King Diamond -screameja yrittävä kaveri löytyy vaikkapa 3 Inches of Blood -yhtyeestä, joka tosin muuten on ihan jees -kamaa. Varmasti Portraitin uusi nokkamies laulaa livenä Svennefeltin suohon - en epäile hetkeäkään etteikö näin tapahtuisi. Erittäin mainio mies oli Overdrivenkin keulilla.

Myönnän kyllä, etten ole saanut vielä hommattua sellaisia hifistelyvehkeitä, joilla liki kaikki maan alla äänitetytkin levyt kuulostaisivat hyvältä. Silti on kumma, että niillä meikäläisen hessuhopo-stereoilla suuri osa muiden bändien hengentuotoksista kuulostaa soundiensa puolesta paremmalta kuin tuo Portraitin uutukainen. Voi toki olla niinkin, ettei ne soundit olleet ihan niin luokattomat, mutta biisien vaatimattomattomuuden takia muistelen soundienkin olleen jotain vanhan koulukunnan Bathory-kamaa. Kaiken parjauksen vastapainoksi sanotaan nyt kuitenkin, että oli sillä levyllä potentiaalia ja joku hyväkin biisi. Ehkä tuo levy vaatii vähän enemmän kuuntelua, että iskee toivomallani tavalla. Ainakin tuo kattava postauksesi herätti sen verran, että yritän itsekin löytää sen punaisen langan. Haluaisin kyllä digata tuosta levystä.

Portrait seuraavan kerran Suomessa ensi kesän Hammer Open Air festareilla.

Ja laulaja näköjään taas vaihtunut. Harmin paikka sillä mielestäni Per Karlsson oli erittäin asiallinen vokalisti bändille Huomasin tän jo jonkun aikaa sitten metal-archives sivustolla mutta koska bändin virallisilla sivuilla ei ole mitään mainintaa niin en ole viitsinyt sanoa mitään. Nyt kuitenkin youtubessa on pari klippiä Hollannin keikoilta:

A Thousand Nightmares
The Nightcomers
Bloodbath + Darkness Forever

^ Oho. Karlsson on näköjään myös vaihtanut sukunimensä Maria-vaimonsa sukunimeen. Nykyään miehen nimi on Per Lengstedt.

Portrait on minusta aina ollut enemmän musiikki- kuin laululähtöinen bändi, eli ei sillain ole kauheasti stressannut laulajanvaihdokset...

...mutta tuo jamppa tossa on kyllä noissa livevedoissa harmittavan huono!!! Toivottavasti ei ole pitempiaikainen ratkaisu.