Rautaneito.com

Olen alkanut kiinnostua kyseisestä genrestä Deathin kautta.
Mitäs muita (Deathin tyylisiä) death metal bändejä tiedätte??
Suomalaisista kuuntelen ainakin myös Diabloa ja COB:ta (vaikka onkin melodeathia, enkä wannabe-truemetallistina tätä saisi kuunnella, mutta iskee hyvin, paitsi laulu).

Children Of Bodom nyt ei ainakaan ole death metalia. Piste.

Mutta takaisin aiheeseen. Ai hyviä DM-bändejä? No niitä piisaa.

Death - Koko kyseisen genren sytyttäjä. Ehdottomasti tsekkaamisen arvoinen, ja mielestäni paras DM-bändi. Alkupään tuotanto on kunnon primitiivistä runttausta. Human-levystä eteenpäin enemmän teknisempää ja myöskin progemaisempaa. (Chuck RIP)

Deicide - Kunnon brutaalia saatanallisilla lyriikoilla. Benton on kyllä loistava vokalisti.

Cannibal Corpse - Grind-maisempaa lähinnä, mutta silti kunnon brutaalista vääntöä. Lyriikoita ei tässä tapauksessa ainakaan kannata ottaa turhan vakavissaan... Soitto on loistavaa. Ja harvempi pystyy niin uskomattoman matalaan murinaan kuin Barnes ja Corpsegrinder.


Siinä nyt muutama näin alkuun mainitakseni. Eiköhän Lappis ja asa osaa kertoa lisääkin.

NILE - Hieman erilaista Döödsiä, sillä lyriikat perustuvat täysin Egyptologiaan. Etenkin uusin In Their Darkened Shires (tjsp) On aivan saatanan kova lätty, jota jaksaa popittaa kovastikkin.

De Lirium's Order - Uusi suomalainen bändi, jolta tuli vasta bedyytti. Teknillistä ja oikeihn mesevää, kyllä uppoaa ja oikein kovasti.

EDIT: Perkele uksi jäi poies.

SOTAJUMALA - Suomen parasta döödsiä, piste!

Mariner heittikin jo kovan kolmikon kehiin.

Lisätään vielä:

MORBID ANGEL- yksi genren suurimpia ja tärkeimpiä bändejä. Etenkin neljä ensimmäistä levyä ovat kovaa valuuttaa.

MALEVOLENT CREATION- ehkä vähän aliarvostettu bändi mielestäni. Ten Commandments on mielestäni yksi kaikkien aikojen kovimmista levyistä.

OBITUARY- alkupään tuotanto on loistavaa tavaraa. Hienoja riffejä ja sairasta laulua. Likaista death metallia.


Mielestäni melodinen death metalli ei tarkoita mitään Göteborg-bändejä vaan esim. Amon Amarthia, Deathiä (myöhempi tuotanto), The Crownia ja Carcassia (etenkin Heartwork), jotka soittavat death metallia mutta joukossa on melodisuutta enemmän kuin esim. Cannibal Corpsessa.

Se melodeath-termi vaan jossain vaiheessa tuli käyttöön kuvaamaan Bodomia, In Flamesia ja vastaavia. Varsinaisen death metallin kanssa sen tyyppisillä bändeillä ei ole juuri mitään tekemistä. Laulu saattaa joskus olla sinne päin mutta musiikki on aivan jotain muuta.

^ Aika paha...joo, Deathista löytyy melodiaa kyllä. Riffeissä ja ....aika vaikeeta. Asa tietää mitä tarkotan. Jos riffissä on melodiaa, se ei ole melodeathia. Riffimelodia ja melodia on eri asia. Älkää sanoko mitään, tämä menee vaikeeksi. Asan kanssa tämä käytiin läpi mennessä Mikkeliin keikalle

Mutta ei nyt jumalauta Death ole mitään melodeathia. Maailman suurimpana Death-fanina otan tuon jo henk. koht. loukkauksena. En perustele, koska ei ole tarvis. dödisäijät tietää, mitä Death on/ mikä sen merkitys koko genrelle on. Kits.

Topikin aloittajalle: Sää kuuntelet/ olet löytänyt Deathin. Muuta et tarvitse . Mitään samanlaista et löydä mistään. Koskaan. Mr. Schuldiner oli käsittämätön nero, minkä takia ilmiö nimeltä Death on tunnetttu. Pienellä Lappiksen hehkutusavustuksella. ( Mariner...)

Todellakin tutustumisen arvoisia on Morbid Angel. Innovatiivisuudessaan Deathin tasolla. Bändillä täysin oma tyyli, mitä kukaan ei edes pysty jäljittelemään. Nile yrittää kovasti, mutta pysyy edelleenkin Morbid Angelin pikkuveljenä.

Nile kyllä on kanssa loistotavaraa. Black seeds of Vengeance....ostakaa, ostakaa! Kuten jo todettu, egyptikamaa. Kuunnelkaa, niin ymmärrätte. Ja lukekaa lyriikoita. Stargate-kamaa. Näin pitää rumpuja soittaa!

Malevolent Creation- Kovinta Florida-dödistä, mitä maa päällään kantaa tällä hetkellä. Siis luonnollisesti allekirjoittaneen mielestä. Pesee jopa Deiciden. Todellakin aliarvostettua kamaa.
Meininki enemmän deathrässiä eli rässikomppi vahvassa roolissa. Uusin levy The will to kill on todellakin ostamisen arvoinen. Mahtavaa kamaa

Deicide- Tästä nyt ei ole mitään sanomista. Totaalista legendaa. Saatanallista lyriikkaa alusta loppuun ja riffit tappavat jopa puutarhassa.
Osta kolme ensimmäistä ja tiedät, mistä puhutaan. Riffit todella tappavat kaiken alleen jäävän. " They are the children of the underworld...!".

Noista nyt kannattaa aloittaa. Toki riippuu, minkälaista Deathmetallia on hakusessa.

Corpsea en tähän laittanut, koska mulle se ei edusta Deathmetallia puhtaimmillaan. Grind-vaikutteita. Toki loistavaa tavaraa kyllä, mutta ei Täysin Deathmetallia.
Jatketaan tästä myöhemmin.

Ja toivomus: Ihmiset, jotka ei diggaa Deathmetallista....Älkää kirjoittako tänne mitään. MaidenFinlandin aikaan tapahtui pieniä provojuttuja tämänlaisessa topikissa. Ei anneta sen toistua.

Ps: Diablo ei ole Deathmeallia. Children of Bodom ei todellakaan ole deathmetallia

Edit: Tärkein juttu unohtu mainita....Eli tämä on se genre, mikä allekirjottaneelle on lähinnä sydäntä. Pesee kaikki muut metallilajit 100-0. Rässi tulee tiukasti vanavedessä

Deicideltä pitää hankkia vielä Once Upon The Cross ja uusin kun on kerran kehuja saanut.

Deiciden debyytti on ihan hirmuista tavaraa. Jotkut tykkää Legionista enemmän mutta minulle se s/t on se kaikkein kovin levy. Bentonin vokaalisuoritus on ihan uskomaton, todellista vihaa. Ja kuten Lappis sanoi, riffit ovat omaa luokkaansa.

Joku voisi Dismemberistä heittää jotain kommenttia kun ovat nyt Tuskaankin tulossa. Kiitosh...

Ehdottomasti hankintaan Suffocationia, parasta Death Metallia ikinä. Todella brutaalia ja teknistä Floridasta. Kokeile Effigy of the Forgottenia. muita suositeltavia bändejä jo mainittujen lisäksi: Origin, Skinless, Bolt Thrower, Gorefest, Krisiun.

Hirttäkää mut tai jotain, mutta tähän väliin täytyy mainostaa sellaista bändiä kuin POSSESSED. Debyytti-levy Seven Churches on aivan helvetin mahtavaa kamaa. Toinen levy Beyond the gates ja EP The Eyes Of Horror eivät aivan yllä debyytin tasolle, mutta kovaa matskua joka tapauksessa.
Modernia Death Metallia ei siis ole kyseessä, vaan ehtaa Old School-kamaa.

Melkein kaikki kovimmat ulkomaalaiset Death Metal-bändit täällä on jo sanottu niin voisi siis mainostaa vielä muutamaa kotimaista nimeä.
Demigod, Torture Killer ja Torn nyt ainakin ovat tutustumisen arvoisia bändejä.

Heh, olin jo tuossa kirjoittamassa kovaa vauhtia Possessedista, mutta DiTerlizzi ehtikin jo mainita tämän loistavan san franciscon bay arealta kotoisin olevan Death/Thrash pumpun.
Possessediltahan tuli demo vuonna 1993, mutta mukana alkuperäisestä miehistöstä oli käsittääkseni vain Mike Torrao ja mitä olen tuosta demosta kuullut niin onnetonta paskaahan se ilmeisesti on.

Ketjussa on mainittu monia loistavia amerikkalaisia DM bändejä, mutta kyllä me eurooppalaisetkin osaamme. Varsinkin naapuristamme ruotsista tulee muutama helvetin kova bändi. Mainittakoon nyt vaikka:

Entombed - oma suosikkini ruotsin tarjonnasta ja ehkä maan "menestynein" DM orkesteri. Varsinkin bändin kaksi ensimmäistä levyä Left Hand Path ja Clandestine ovat jokaisen DM:stä pitävän pakkohankintoja. Bändin vokalisti L-G Petrovin laulu on mitäs muuta kuin helvetin brutaalia ja täysin omaa luokkaansa. Uudempi Entombed ei ole huonoa sekään, vaikka tyyli on muuttunut enemmän "Death Rockkiin". Tuli nähtyä tämä bändi viimme syksynä klubilla ja täytyy kyllä sanoa, että tämä bändi on tarkoitettu soittamaan livenä, murskaava!

Dismember - melodista, mutta ei suinkaan kevyttä. Bändin keulilla toimii suomalainen Matti Kärki jonka vokalisointi on rokkaavan raakaa, heh. Bändihän on monesti leimattu Entombedin pikkuveljeksi, mutta bändi soundi silti omalaatuinen ja tunnistettava. Tältä bändiltä voisin suositella kaikkia levyjä varauksetta.

Dissection - melodista Death/Black metallia. Paikoitellen jopa kaunista, mutta välillä hyppää sairaaloisen raakaan soundimaailmaan. Bändihän oli jo hetken telakalla, kun bändin perustaja Jon Nodtveidt istui vankilassa jonkin aikaa, mutta vapautuikin äskettäin. Nyt bändi onkin palaamassa ja näyttämässä kuinka tehään toimivaa "dödistä". Suosittelen kaikille kermakorvillekkin bändin kahta ensimmäistä levyä Storm of the Light's Banea ja somberlainia.

Ja kyllähän naapurimaasta paljon muitakin hyviä DM bändejä tulee, mutta jokaisesta en jaksa alkaa kirjoittamaan, mutta tässä kuitenkin pieni lista bändeistä joihin kannattaa tutustua:

At The Gates
Vomitory
Murder Squad
Paganizer
Grave

jne..

No koska tätä ei näköjään ole vielä mainittu niin mainitaanpas; Opeth
Tämä ruotsalainen poppoo soittaa tyylikästä progedeathmetallia akustisilla, kliineillä osuuksilla höystettynä ja kyseinen yhtye onkin noussut erääksi parhaimmista bändeistä pitkään aikaan. Tällä bändillä on helposti tunnistettavissa oleva hieno tyyli tehdä biisejä, ja levyt ovat hienoja kokonaisuuksia. Kannattaa tutustua esim. levyjen Still Life, Blackwater Park, Deliverance tai My Arms, Your Hearse kautta.

GRAVE wrote:Dissection - melodista Death/Black metallia. Paikoitellen jopa kaunista, mutta välillä hyppää sairaaloisen raakaan soundimaailmaan. Bändihän oli jo hetken telakalla, kun bändin perustaja Jon Nodtveidt istui vankilassa jonkin aikaa, mutta vapautuikin äskettäin. Nyt bändi onkin palaamassa ja näyttämässä kuinka tehään toimivaa "dödistä". Suosittelen kaikille kermakorvillekkin bändin kahta ensimmäistä levyä Storm of the Light's Banea ja somberlainia.

MITÄ MITÄ MITÄ?!?!?!? Koska Jon päs pois linnasta? käsittääkseni se lukee tiilenpäitä vuoteen 2006 asti.

Pentelesh wrote:

GRAVE wrote:Dissection - melodista Death/Black metallia. Paikoitellen jopa kaunista, mutta välillä hyppää sairaaloisen raakaan soundimaailmaan. Bändihän oli jo hetken telakalla, kun bändin perustaja Jon Nodtveidt istui vankilassa jonkin aikaa, mutta vapautuikin äskettäin. Nyt bändi onkin palaamassa ja näyttämässä kuinka tehään toimivaa "dödistä". Suosittelen kaikille kermakorvillekkin bändin kahta ensimmäistä levyä Storm of the Light's Banea ja somberlainia.

MITÄ MITÄ MITÄ?!?!?!? Koska Jon päs pois linnasta? käsittääkseni se lukee tiilenpäitä vuoteen 2006 asti.

Tarkkoja lähteitä en nyt muista, mutta muistaisin lukeneeni useammaltakin sivulta, että mies olisi päässyt vapaalle jalalle tämän vuoden alussa ?

Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Mutta missä on Hate Eternal?

Mainio death bändi Amerikasta ja tässä soittaa Erik Rutan joka käsittääkseni soitti jossain vaiheessa Morbid Angelissa. Basisti oli Jared Andersson, joka tosin jätti bändin joku aika sitten. Ja rumpuja soittaa tämä kone Derek Roddy. Ihan käsittämätön kannuttaja. Tsekatkaa soittovideoita topicista hemmon soittopätkä.

Bändi julkaissut kaksi kokopitkää, josta itse olen vain kuullut uudemman King Of All Kingsin. Erittäin pätevää nopeatempoista death metallia. Blast ja nopeat tuplat ovat kova sana tällä levyllä.
tsekatkaa nimibiisi ja Beyond the Redemption.

Sitten vielä Vital Remains. Eli taas nopeatempoista deathia Amerikasta. Leuluja uudella levyllä "Dechristianize" hoitaa Deiciden Glenn Benton.
Näiden biisit on yllättävän pitkiä, lyhyin taisi olla melkein 6 minuuttia ja pisin n. 10 minuuttinen. Mutta nämä saavat sen toimimaan. Ja näiden rumpali on kans aikamoinen säätäjä siellä setin takana. Kuunnelkaa niin huomaatte.

Mulle se paras death bändi on Cannibal Corpse. Ne vain osaa säilyttää tason levystä toiseen, eikä uusinkaan tuota poikkeusta. Saisivat vaan hommata jonkun teknisemmän rumpalin sinne

^ Toi Vital Remains on aika tuubaa. Tai uusin levy. Alkaa kyllä biisit ja tämä uusin levy hyvin mutta sitten alkaa sellaiset ihmeelliset Children of bodom-tribuutit eli ihmeellistä tilutusta ilman päätä ja häntää. Tolokuton pettymys se uusin levy oli kyllä. Tilutelut pois.

Tuli mieleen asia, mikä meinaa häiritä näissä nykyajan dödisbändeissä. Eli liikaa blastbeatia. Syö raskautta pois ku paahdetaan koko ajan sata lasissa. Vanhat Deicidet, siinä on oikeata dödistä. Nile asia erikseen, ne biisithän on pelkkää rumpufilliä ja blastia. Ja blast on ihan tiukka tehokeino biisessä. Oikein käytettynä. Mutta tarkka sen akssa sais olla ettei ammu yli. Malevolent Creation käyttää just oikein blastia. Just sellasena tehokeinona/herättäjänä

Lappis wrote:^ Toi Vital Remains on aika tuubaa. Tai uusin levy. Alkaa kyllä biisit ja tämä uusin levy hyvin mutta sitten alkaa sellaiset ihmeelliset Children of bodom-tribuutit eli ihmeellistä tilutusta ilman päätä ja häntää. Tolokuton pettymys se uusin levy oli kyllä. Tilutelut pois.

Joo onhan siellä jonkun verran niitä tilutteluja. Jostain haastattelusta luin, että se kitaristi oli diggaillu paljon tätä jotain ruotsalaista power bändiä minkä nimeä en sitten milään muista. Vähän insipaariota kuulemma saanut. Ja ei mikään ihme kyllähän se kitaristi kiittää kansilehdykässä Alexi Laihoa...

^Lost Horizonia se oli hehkuttanut. Kieltämättä erikoinen yhdistelmä: rankka blastbeat vetoinen death metal yhdistettynä sankarihevi-tyylisiin kitaratilutteluihin. Kyllä se uusi Vital Remains kuitenkin ainakin mulle toimii ihan ok.

Vaikka Bentonin örinä onkin vakuuttavan kuuloista niin itse tykkään enemmän vanhan Deiciden tyylisestä örinästä. Esim. debyytillä se ei korise niin matalalta vaan käyttää ääntään monipuolisemmin. Kuulostaa vähemmän puuduttavalta..ja sanoista saa välillä jopa selvää ilman kansilehtistä.

CHAOSBREEDin Brutal tuli eilen hommattua ja kai siinä on tommonen 90-luvun alun death metal aika hyvin kiteytettynä. Eri asia on sitten, että tarjoaako levy mitään uutta...

Cannibal Corpse on ehdottomasti yksi tärkeimpiä alan pumppuja.

Pestilence on sellanen johon kannattaa tutustua. Levyistä ainakin Testimony on The Ancients, ja yksittäisistä biiseistä Out Of The Body, Stigmatized ja vaikka Twisted Truth, näin niin kun aluksi.

^ Twisted Truth on kyllä tolokuttoman hyvä biisi. Siihen meinaa mun Pestilence-tuntemus melkein jäädäkkin. Pitänee korjailla asia pikapuoliin

^^ ja ^ Pestilencen Testimony... on kyllä tolokutonta kamaa, vanhempiin levyihin en ole niin tutustunut mutta seuraava levy Spheres meni ihmeelliseksi jatsikikkailuksi, ei hjuva.

Laitetaan tänne nyt sitten Cianide vanhan liiton death metallia, toimii loistavasti. Ja tietenkin Nunslaughter sama homma, loistavaa likaista Death Metallia.

Muita todellakin katsastamisen arvoisia:

Order from Chaos (RIP)
Angelcorpse, varsinkin levy Exterminate

Nämä nyt tuli jo mainituiden lisäksi mieleen.

Cryptopsy

Kaks ekaa:

Blasphemy Made Flesh
None So Vile

Helvetin mahtavia nuo molemmat. Ekalla tosin aika heikot saundit, kitaroista ei meinaa saada selvää, virveli tosin kuuluu nopeissa blasteissa hauskasti. Toisella huomattavasti paremmat saundit. Ja tuo NSV ehdottomasti bändin paras levy. Ei yhtään heikkoa biisiä kuten ei myöskään ensimmäisessä. Flo Mounier mäiskii rumpuja iha kiitettävästi tuolla NSV:llä. Tosin sen mäiskiminen senkun teknistyy levy levyltä. Tsekatkaapa kaksi tuoreinta levyä Whisper Supremacy ja And Then You'll Beg.
Loistava bändi. 2 levyä enemmän death metallia ja sitten on vaikutteita ruvennut tulee sieltä sun täältä. Mikä ei ole ollenkaan huono asia.

Jumaliste, unohdin ite mainita Nunslaughterin?! On kyllä kova bändi.

Angel Corpse on kyllä kanssa kovaa kamaa. Itselle uppoaa tämä ruottalainen "prokkis" nimeltä Bloodbath. Siis tämä superkokoonpanon prokkis. Ovat käsittääkseni kasaamassa toista levyä. Kovasti puhuivat vanhan liiton dödiksestä mutta ei tämä nyt rehellisyyden nimissä ihan vanhan liiton kamaa ole. Ruottalaiseen tyyliin melodiaa löytyy. Mutta nämä melodiat eivät ole mitään jööttepori-rallatuksia.

Bloodbath kyllä uppoaa, tietyssä mielentilassa. Hidastettu rässikomppi kruunaa kaiken.

Pitää mainita täällä kyllä toi Brutal Truth. Tosin menee tuonne grind-puolelle. Ensimmäinen levy " Extreme conditions..." on täydellinen levy.
Ps. Asa, kyseinen levy löytyi tuolta hyllystä...

Lappis wrote:Jumaliste, unohdin ite mainita Nunslaughterin?! On kyllä kova bändi.

Kiinnostus tuota bändiä kohtaan on minulla herännyt, kun monet ovat sitä hehkuttanee. Mikä levy kannattaisi heiltä ensimmäiseksi laittaa ostoslistalle? Tällähetkellä minulta ei löydy muita levyjä (tai itseasiassa 7'ep) kuin Centinex:sin kanssa tehty splitti.

Dr.Vomit wrote:^^ ja ^ Pestilencen Testimony... on kyllä tolokutonta kamaa, vanhempiin levyihin en ole niin tutustunut mutta seuraava levy Spheres meni ihmeelliseksi jatsikikkailuksi, ei hjuva.

On siinäkin jotain hyviä biisejä, ainakin mitä olen Mind Reflections ( ? ) -kokoelmalta kuullut.