Rautaneito.com

Death-metal topicissa aiheesta on puhuttu jo sen verran, että eiköhän Amon Amarth ansaitse jo oman topicin. Tämä ihan senkin takia, että tuli juuri tuossa pyöräytettyä yhtyeen tuotannosta läpileikkaus arvioissa, minkä ohella bändi on ollut vuoden 2006 aikana poikkeuksellisen ajankohtainen mammuttimaisen DVD:n ja uuden With Oden On Our Side albuminsa ansiosta. Toivottavasti täältä löytyy nyt edes muutama bändin ystävä ja vielä enemmän toivottavaa on tietenkin se, että joku löytäisi mahtavan Amon Amarthin tätä myötä.

TUOTANTO (Ja linkit tuoreisiin arvioihin)
With Oden On Our Side (2006)
Fate Of Norns (2004)
Versus The World (2002)
The Crusher (2001)
The Avenger (1999)
Once Sent From The Golden Hall (1998)

Amon Amarth on siis 80-luvun lopulla alkunsa saanut ja lopullisessa muodossaan vuonna 1992 perustettu ruotsalainen death-metal bändi, joka ei ole kuitenkaan ihan sitä kaikkein tavallisinta jälkeä lajissaan. Amon Amarthin ulosantiin sekoittuu nimittäin teemallisesti viikinkimytologiaa, jonka symboliikan kautta lyriikoista voi lukea tarinoita jos jonkinlaisia liittyen monenlaisiin asioihin. Tämä heijastuu tietenkin myös sävellyksiin, jotka ovat jo pelkän death-metallisen ulottuvuutensa puolesta melkoisen brutaalia ja raskasta jälkeä, mutta Amon Amarth on onnistunut kaikilla albumeillaan lisäämään joukkoon myös erittäin tyylitajuista melodista ja jopa harmonista ulottuvuutta aina erilaisia tunnelmia myöten. Tällä kertaa kyse ei ole kuitenkaan minkään sortin melodeathista lajin varsinaisessa merkityksessä, sillä Amon Amarth pitää todellakin kiinni ehdottomasta raskaudestaan ja raakuudestaan, jotka ovat kulkeneet bändin mukana aina. Kaikki kuusi Amon Amarth albumia ovat pohjimmiltaan seuranneet bändin tyyliä, mutta samalla kaareen on mahtunut myös jokaisella levyllä sopivia muutoksia sävyissä, jolloin kahta samanlaista albumia ei ole todellakaan päässyt syntymään. Amon Amarthin muhkeat brutaalit riffit, raaka ulosanti raakoine vokalisointeineen, sopivat melodisuudet ja harmonisuudet, sekä sen omanlainen ote koko death-metalliin vie yksinkertaisesti mukanaan, vaikka pieniä notkahduksia mahtuu mukaan.

Sen enempää historiasta tai vastaavista asioista en nyt tällä kertaa ala jauhamaan, jotta aloitusviestin kahlaamisesta ei tule liikaa päänvaivaa. Lisää levyistä ja niiden muotoutumisesta voi lukea linkitetyistä arvioista ja myös yhtyeen mahtavan mammuttimaisen DVD:n arvio on tulossa pian luettavaksi. Nyt sitten vain kaikki tutustumaan Amon Amarthiin, jos bändin musiikki ei ole jo tuttua, sillä tässä tapauksessa kenekään ei todellakaan kannata vierastaa mainittuja viikinkiteemoja tai vaikkapa death-metalliin sekoitettuja melodisuuksia ja harmonisuuksia, sillä Amon Amarth on todellakin ankaraa, raskasta ja raakaa death-metallia persoonallisella tavallaan.

Hyvä bändi, oikeastaan erittäin hyvällä tyylitajulla toteutettu melodisempi death metal - bändi, joka ei lipsahda kuitenkaan sinne jöötteporin puolelle. Versus The World edelleen paras levy, joskin uusin With Oden On Our Side pyörii siinä tuntumassa. Fate Of Norns jäi jotenkin meikäläisen kohdalla valjuksi, mutta uusin kirkasti kyllä taas kilpeä. Livenäkin tullut todistettua kahteen otteeseen ja ei kyllä jätä tämä viikinkilauma silläkään rintamalla kylmäksi.

Ja mainittakoon tämäkin vielä:

AMON AMARTH HAASTATTELU TÄÄLLÄ SUUNNALLA

Itseäni jäi itse asiassa haastattelussa häiritsemään tuo liveshow puoli. Ei Amon Amarth ole muistaakseni mitään mielettömiä lavasteita ja tehosteita keikoillaan käyttänyt aina, mutta kyllä aika monilla keikoilla on mielestäni ollut mukana esimerkiksi pyroja, lavasteita ja jopa asuja, joten siinä mielessä tuo Johanin selittely vähän ihmetyttää. Ainakaan asia ei voinut mennä ihan täydeksi väärinkäsittämiseksi, kun tuon pari kertaa tarkistin, mutta ehkä hän sitten tarkoitti tuota yleislinjaa tai tulevia vetoja. Mene ja tiedä.

Mitähän tähän sanoisi, yksi suosikki bändeistäni. Kerran nähty livenä tuskassa 2001 ja siitä lähtien tykätty ihan kympillä. Kaikki levyt löytyy hyllystä ja ilopissat pääsi housuun kun kuulin huhuja että suomeen olisivat tulossa.

Uusin With Oden By Our Side on erittäin vahva yhtyeen katalogin heikoimman Fate OF Nornsin jälkeen. Odotankin uuden materiaalin kuulemista livenä erittäin paljon, sillä With Oden... ei ole kyllä kaukana täydellisestä AA levystä.

Hurja livebändi on kyseessä, Tuska keikka 2001 oli pelkkää moshausta lavalla, sekä yleisössä. En ollut kyllä ainut joka riehui päänsä irti, vaikka kuulin bändiä paikanpäällä ensimmäistä kertaa. Poppoohan on ollut suomessa kahdesti, ko. tuska- sekä klubi-keikka turussa pari kuukautta ennen tuota toista. Bändin nykyistä live kuntoa voi päästä seuraamaan bändin live-dvd paketista. Oikeastaan tuo paketti on vain fanipojille, sisältäen neljä DVD:tä keikkailua, sekä pienen dokumentin. Ja siinä se, ei siis periaatteessa suunnattu niille, ketkä eivät bändiä tunne entuudestaan.

Ääh, mä olen huono hehkuttaja. Ihan oikeasti, kuten Jukka jo aiemmin sanoi (taas),

oikeastaan erittäin hyvällä tyylitajulla toteutettu melodisempi death metal - bändi, joka ei lipsahda kuitenkaan sinne jöötteporin puolelle.

Tähän kun lisätään yksi parhaimmista mölisijöistä, Johan Hegg, niin kyllä alkaa tärpätti kuivamaan.

Jos jotakuta alkaa nyt kiinnostamaan tämä bändi, niin With Odin By Our Side, Versus The World tai Once Sent From The Golden Hall ei ole yhtään huonompi sokko-ostos, päin vastoin. Vähän niinkuin laittaisi rahaa pankkiin.

ps. Bändin ensimmäistä levyä, Sorrow Throughout The Nine Worlds ei sitten pitäisi enää saada mistään uutena, joten esim. cdon.comista ei kannata klikata tilaa nappia tämän levyn kohdalla. Saat vain parin kuukauden päästä viestin heiltä, missä toteavat että "tavarantoimittajamme ei ole pystynyt lähettämään meille tätä levyä, valittelemme". Hiton hyvä levy muuten, senkin voisi sokkona hommata

Akiman wrote:TUOTANTO (Ja linkit tuoreisiin arvioihin)
With Oden On Our Side (2006)
Fate Of Norns (2004)
Versus The World (2002)
The Crusher (2001)
The Avenger (1999)
Once Sent From The Golden Hall (1998)

Hemmetti, kesti sitten 6h huomata että heitin klikkausvirheellä väärän arvosanan uusimmalle levylle. Nyt on korjattu sille oikealle tasolle. Levyhän kun on yksi vuoden parhaista ulkomaisista ja samalla yksi parhaista Amon Amarth albumeista. Pikkuseikka, mutta silti merkittävä.

Viime aikoina on tullut kyllä aika ahkerasti luukutettua tuota With Oden on our side- levyä. Amon Amarthin musiikkia ei kannata todellakaan mielestäni lokeroida melodiseksi death metalliksi, vaikka se tavallaan kyseiseen lokeroon sopiikin. Tuosta genrestä tulee kuitenkin monille ensimmäisenä mieleen juuri tuo jööttepori-meininki. Puhuisin ennemmin viikinkimetallista, ja vaikka tuokin genre on erittäin epäselvä, eikä kerro paljoakaan bändin musiikillisesta annista, se kuvaa ehkä parhaiten Amon Amarthin välittämää tunnelmaa.

No joo, se siitä lässytyksestä, kaikille on varmaan kuitenkin suunnilleen selvinnyt, että Amon Amarth on erittäin brutaalia, mutta samalla myös tyylitajuisen melodista musiikkia. Sitä kuunnellessa tekisi mieli juoda tolkuttomat määrät alkoholia ja lähteä veneilemään paikalliselle järvelle.

Uudelta levyltä palleja koettelee eniten ehkä alkupään biisit, kuten Valhall awaits me, Asator, ja Gods of war arise.

Amon Amarthiin olen tutustunut vasta uusimman With Oden On Our Side- levyn myötä ja mielenkiinto bändiä kohtaan heräsi välittämästi. Tuo bändin uutukainen on omilla listoillani yksi vuoden 2006 parhaimmista metal-albumeista, joten tutustuminen Amon Amarthin aiempiinkin julkaisuihin alkanee mahdollisimman pian. Johan Hegg on ihan pirun loistava murisija, jollaisia ei tule ihan joka päivä vastaan.

Amon Amarth saapuu Suomeen 17.02.2007 Finnish Metal Expon merkeissä. Samana päivänä esiintyvät myös April, Before The Dawn, Brother Fire Tribe, Cyan Velvet Project, Coldworker, Insomnium, Tacere ja Turmion Kätilöt. Toivottavasti samoille tienoille tulee myös 1-2 muutakin keikkaa Suomeen tai vähintään keväälle lisää keikkoja muihin olosuhteisiin. Ei sillä, ei FME olisi tapahtumana mikään hölmömpi kokemus, mutta lippujen hinnat ja Kaapelin olosuhteet saattavat tehdä vähän hallaa suunnitelmille. Muuten mainio juttu!

^
Juu, kyllähän tuo hyvältä kuulostaa, mutta en tiedä sitten huvittaako tuonne FME:hen tosiaan lähteä... Varsinkaan kun muut bändit ei minun kirjoissani oo mistään kotoisin juurikaan.

Parin levyn verran on tullut tutustuttua bändiin, toki rungon tukijana vielä dvd. Sen kummempia hehkuttelematta täytyy vain todeta bändin mahtavuus levyillä sekä livenä. With Oden on Our Side, ON viime vuoden kovin tuotos, siis kokonaisuutena jopa Maidenin uutukaistakin kovempi. Versus the World -levy taasen loistaa hiukan tasaisempana kokonaisuuksena. Muutama mieletön viisu, loppujen ollessa hyviä- tai ok-kappaleita. Kuitenkin kokonaisuutena levy jää vain 4(+)/5 levyksi. Death in Fire!

Ensi kuussa on tarkoitus hankkia bändiltä ainakin depyytti ja The Avenger.

Ostakee kaupoista With Oden on Our Side!! Sitä parempaa levyä saa kyllä pitkältä hakea.

Onkohan noilla nyt sitten muitakin keikkoja Suomessa, kun Johan vähän lupaili jossain haastattelus että tekisivät useamman keikan? Kai sitä kuitenkin on pakko sitten Helsinkiin lähteä, on tuo sen verran tymäkkää musaa. Muut bändit ei nyt niin mahtavia oo tuolla FME:ssä. Missä Tarot? Tai Kiuas?

Kuuntelin pari kappaletta ja täytyy sanoa että, on kyllä helvetin hyvä bändi tämäkin! Osaako kukaan neuvoa millä levyllä olisi hyvä aloittaa tämän viikinkilauman kuuntelu? Entä kuinka kattava tuo Wrath Of The Norsemen- DVD systeemi on?

np - Victorious March ( ja on kyllä niin helevetin kova veisu ettei mitään rajaa!)

Blood Red Sandman wrote:Kuuntelin pari kappaletta ja täytyy sanoa että, on kyllä helvetin hyvä bändi tämäkin! Osaako kukaan neuvoa millä levyllä olisi hyvä aloittaa tämän viikinkilauman kuuntelu? Entä kuinka kattava tuo Wrath Of The Norsemen- DVD systeemi on?

np - Victorious March ( ja on kyllä niin helevetin kova veisu ettei mitään rajaa!)

Näihin kysymyksiin olisit löytänyt vastauksen jo parista viestistä, mutta:

With Oden On Our Side (2006)
Versus The World (2002)
Once Sent From The Golden Hall (1998)

Aloita noilla ja mahtavalla DVD:lla, niin haluat pian kaiken mahdollisen.

Lauantaina sitten kajahtaa, ei helvetti kun alkaa fiilikset kohoamaan tuota dvd:tä katsellessa. Last with pagan bloodin loppuriffittely on mahtavaa. Moni muukin asia on kyllä mahtavaa tässä bändissä. Päällimmäisenä tulee mieleen Johan Hegg, joka ei voisi muistuttaa enempää viikinkiä ääneltään ja olemukseltaan.
Jeps, lauantaina vaan kunnolla olutta naamaan ja eturiviin heiluttamaan harmillisen vaatimattomia (kuukausi intin lopusta ) hiuksiani ankarien riffien tahtiin.

TÄNÄÄN!

Oden! Guide our ships.
Our axes, spears and swords.
Guide us through storms that whip.
And in brutal waaaaarrrr!!!

Kaksi sanaa Kaapelin keikasta; Voi saatana!

Muutama sana eilistä keikasta: Kirkkaimpiin livekokemuksiin pääsi ehdottomasti eilinen show, tosin jos vain jotain keikasta vielä muistaisikin..

Ruotsi vs. Suomi -vertaus oli taattua parhautta Hegg:ltä.

Kovin oli ehkäpä; Cry of the Black Birds.

Settilista?

Valhalla Awaits
Runes To My Memory
--
Death in Fire
Fate Of Norns
1000 Years Of Oppression
--
Asator
With Odin By Our Side
An Ancient Sign Of A Coming Storm
Cry Of The Blackbirds
--
For The Stabwounds In Our Backs
Pursuit Of The Vikings

Asamael wrote:^
Juu, kyllähän tuo hyvältä kuulostaa, mutta en tiedä sitten huvittaako tuonne FME:hen tosiaan lähteä... Varsinkaan kun muut bändit ei minun kirjoissani oo mistään kotoisin juurikaan.

Kaikenlaista paskaa mäkin oon suoltanu! Amon Amarth osoitti olevansa sen tason bändi, että voisi melkein ulkomaillekin lähteä joskus kattomaan, jos eivät lähivuosina Suomeen eksy.

Keikka sisälsi brutaalia mättöä, surumielistä tunnelmointia ja valtavaa energiaa, joka tuntui virtaavan sekä lavalta yleisöön, että toisinpäin. Bändi teki kyllä lähtemättömän vaikutuksen, ja mielestäni yleisökin oli hyvin mukana, vaikka en tainnut saada sen riehumisen keskellä oikein selkeää kokonaiskuvaa ainakaan siitä mitä taaempana tapahtui.

Söderbergin kanssa pääsin vähän juttelemaan tossa ennen keikkaa, kun se palloili tuolla messualueella. Mukavalta kaverilta vaikutti kyllä. Harmitti hieman kun luin jälkeenpäin käsiohjelmasta, että Amonin kaverit olivat nimmarisessioissakin siinä jossain ständillä, mutta eipä tuolla niin kamalasti väliä, musiikkihan se tärkeintä on.

Settihän oli kokonaisuutena tappoa, mutta parhaimpina yksityiskohtina mainittakoon uuden levyn tapporallit, eritoten Valhall awaits me, helvetti mikä intensiteetti, ja takuuvarma hitti Pursuit of vikings, joka möyhensi, teurasti, ja jyräsi. Soundeista nyt on pientä naputtamista, mutta vittu...

Äänestykseen en osallistu, koska en ole uusinta levyä vieläkään kuullut (en tapaa ostella sikaa säkissä, enkä ole ehtinyt kuuntelemaan sampleja mistään), mutta noista aiemmista taitaa The Crusher kolahtaa parhaiten, vaikka Versus The World on sekin paljon soittimessa kulunut. Diggailen kyllä pirusti, vaikken jaksanutkaan lähteä Kaapeliin. Mukavan rauhallista musaa ja riittävästi munaa.

Uuden levyn parhaimpiin kappaleisiin lukeutuvasta Cry for the Black Birds -kappaleesta on viimeinkin saatu video valmiiksi. Videon pääsee katsomaan bändin nettisivuilta: www.amonamarth.com

Kyllä tää depyytti vaan on kuumaa kamaa. Without fear potkii niin saatanasti. Pitää nyt vähän mainostaa omaa bändiä tässä(kin) topicissa, kun jollain tavalla liittyy aiheeseen. Saattaisin nimittäin Kaarnekorven uusi Tuli-kappale toimia Amon Amarthin ystäville. Tuosta linkkiä:
http://www.mikseri.net/kaarnekorpi

Alkaa olla keikat käsillä niin voitaisiin tätäkin topicia naarata ylös.
Olen huomannut, että hieman parjattu levy Fate of Norns onkin aivan AA:n muiden levyjen tasoinen. Pursuit of vikingsia nyt on turha enää mainita, levyltä löytyy muitakin helmiä nääs. Kohokohdaksi nostaisin mm. nimibiisin, jonka lyriikat ja hyytävä tunnelma sopii jotenkin hyvin tähän viilenevään syysiltaan.

Keikoille menijöitä? Itse Helsinkiin menossa, joskin lippu on vielä ostamatta. Aikamoista jutkuilua tuo 39e, mutta pakko on keikalle päästä siitä huolimatta.

^Helsinkiin jos jonnekkin. Ei uskalla sanoa vielä juuta eikä jaata tuon keikan suhteen. AA ja DB samalla kertaa olisi kuitenkin aika mahtavaa.

Jahas, eipä ollut Kulttuuritalolle enää jäljellä kuin istumapaikkoja. Tuloksena se, että nyt on liput varauksessa Teatrialle. On kyllä aikakin tsekata tuo paikka, kun paljon hyvää olen kuullut siitä puhuttavan, toisin kuin Kulttuuritalosta.

I swore! Before my Gods!
An oath! Once sealed in blood...