Noniin, nyt kun itse on tässä parin kuukauden aikana tutustunut Anthraxiin kunnolla niin pakko kysyä muidenkin lautalaisten mietteitä tästä bändistä.
Itse olen saanut sellaisen mielipiteen että helvetin hyvää thrashiahän tämä on, ainakin noiden viiden levyn perusteella mitä hyllystä löytyy. Among the Living ja Persistence Of Time nyt ovat parhaiten toimineet. Molemmista vokalisteistakin pidän, tosin Bush toimii kyllä tuossa hommassa Belladonnaa jokseenkin paremmin.
Livenäkin bändi osaa hommansa erinomaisesti, muutaman nauhoitteen kuultuani.
Ensikosketukseni Anthraxiin (tai Anthatraxxiin, kuten nimen radiosta tulkitsin) tapahtui isäni valkoisessa Opel Kadettissa Luvia-Pori välillä. Biisi oli One World ja vuosi oletettavasti 1987. Among The Living albumi löysi tiensä levyhyllyyni muistaakseni seuraavana vuonna.
Among The Living on minulle edelleen se klassinen Anthrax-albumi, mutta viime vuosina Sound Of White Noise on noussut aivan rinnalle. Pidän SOWN:sta jopa enemmän, koska onhan Bush nyt laulajana paljon vakuuttavampi kuin Belladonna.
Spreading The Disease on sitten se kolmas loistava levy. Persistence Of Time hiukan kolmikkoa huonompi, State Of Euphoria jääkin sitten jo kauas taakse. Harmikseni en ole tähän päivään mennessä kuullut lainkaan Fistful Of Metalia ja Armed & Dangerousia, joten aukkojakin löytyy. Uudemmat levyt taas eivät ole kolahataneet ainakin ensi kuulemalta, ehkä ajan kanssa aukeaisivat, mutta nykyään ei ole aikaa alkaa ajamaan levyjä sisään. Jos ei putoa, niin sitten uutta levyä kehiin.
Loistava, joskin epätasainen bändi.
Biisit top-10:
1. Pottersfield
2. One Man Stands
3. Among The Living
4. One World
5. Packaged Rebellion
6. Lone Justice
7. Invisible
8. Be All, End All
9. AIR
10. Room For One More
Täytyy sanoa, että eipä ole pitkään aikaan tullut ko. bändiä kuunneltua ja vähälle se jäi silloinkin kun sitä kuunteli. Nyt piti virkistää muistia ja pistää parit biisit kuunteluun. Ei yhtään hullumpaa, mutta ei kyllä tule kuulumaan minun lempiyhtyeisiini. Voi olla että pitäisi tutustua laajemmin yhtyeen tuotantoon.
Me Lappiksen olemme kovia Anthrax faneja, usein baarireissun jälkeen menemme jatkoille kuuntelemaan Anthraxia kun kukaan muu meidän kavereistamme ei arvosta Anthraxia.
Spreading the disease, Fistful of metal ja Among the living ovat THE levyt. Itse en voi sietää state of euphoriaa huonojen biisien takia, ja Bushin aikakauden olen tylysti sivuuttanut, SOWN oli ihan OK levy, mutta jälkimmäiset kauheaa tuubaa.
Koska en ole kuullut Fistful Of Metalia, en voi siitä sanoa mitään, mutta sinuna uskaltaisin luottaa asan makuun.
Itse lisäisin listaan ehdottomasti tuon Sound Of White Noisen. Eli minä sanoisin Spreading The Disease, Among The Living ja Sound Of White Noise ensi alkuun.
Jos haet netistä biisejä, helpoiten putoavia ovat varmaankin esim. I Am The Law, Indians, Pottersfield, Madhouse, One World ja Metal Thrashing Mad.
EDIT: Hommaa ensiksi Among The Living. Se on ehdottomasti pakkohankinta.
AIVAN TÖRKEEN LOISTAVA BÄNDI!!! Joku aika sitten hommasin yhen niitten liven (Live - The Island Years). Ja skulas ihan ******!!!! Madhouse, AIR, Medusa, Indians, Cauth inthe mosh... liikaa parhaita biisejä! Listaa vois jatkaa vaikka kuinka. Noi uudemmat oon minäkin skipannut ja noita vanhoja sitten rääkännyt levylautasella senkin edestä! Jos ette oo kuullu ni, äkkiäsinne levykauppaan ja ostamaan ainakin Among The Living ja Spreading The Disease levyt.
Anthrax rankasee ja kovaa!
Bändiä en kovin hyvin "tunne", esim. laulajavaihdokset eivät ole vielä mun muistissa. Ehkä joskus jaksaisin tutustua paremmin.
Mun hyllystä löytyy kolme levyä; Spreading The Disease, Among The Living ja selvästi heikompi State Of Euphoria.
Spreading.. ja Among.. ovat loistolevyjä, vaikea sanoa kumpi niistä on parempi. State.. tuli ostettua hetken mielijohteesta ja sen voisi oikeastaan käydäkkin joku päivä viemässä divariin.
Oulussa olen muuten nähnyt kolme orkesterin levyä: Spreading, State (joka tuli ostettua kun ei muuta ollut) ja sitten uudempaa tuotantoa oleva We've come for you all. Amongin sain cd-onista tilattua.
Loistava bändi niin Belladonnan kuin myös John Bushin aikoina. Oikeastaan kaikki levyt kolisee lujaa. Tämän lisäksi myös helvetin kova livebändi. Persistence of time kolahtaa myös ihan kybällä ja on mielestäni todella aliarvostettu levy. Tämä bändi on ihan ehdotonta eliittiä mun levysoittimessa.
Sain herätyksen kun Among the Living ilmestyi ja se onkin bändin selkeästi paras levy. Lp:nä löytyy myös Spreading the Disease joka on hyvä ja äänitettyinä kasetteina kaikki aina Sound of White Noiseen asti.
Asiallinen poppoo jota kuuntelin aikoinaan erittäin paljon, en tosin enää vähään aikaan. Ainoa levy johon aika ajoin palaan on tuo Among, Klassikko isolla K:lla.
Maut muuttuu, ehkä Anthrax taas joskus ponnahtaa omassa listassa ylemmäs ? Livenä ´90 Maidenin lämppärinä bändi oli suorastaan mainio. Vinhasti taustalla kiitävä kello jäi elävästi mieleen. Tulee oikein ikävä noita hyvien lämppärien aikoja...
Asa sanoi jo kaiken. Oon tolkuton fani. Mutta toisinku Asalla, mulle kolahtaa myös Bushin aikakausi samanlailla ku Belladonna-era. Ja todellakin, Potersfield on maailman kovin mosh-biisi. Jumalauta sitä pääriffiä!
Mutta kuten jo monesti on sanottu, Among The Living....ei voi tarpeeksi kehua. Täynnä loistobiisejä.
Keikka oli ihan tolkuton. Itselleni se oli toteutunut unelma ja maailman paras keikka ikinä!
Lappis wrote:Asa sanoi jo kaiken. Oon tolkuton fani. Mutta toisinku Asalla, mulle kolahtaa myös Bushin aikakausi samanlailla ku Belladonna-era. Ja todellakin, Potersfield on maailman kovin mosh-biisi. Jumalauta sitä pääriffiä!
Mutta kuten jo monesti on sanottu, Among The Living....ei voi tarpeeksi kehua. Täynnä loistobiisejä.
Keikka oli ihan tolkuton. Itselleni se oli toteutunut unelma ja maailman paras keikka ikinä!
Ohhoh..Tulipas kehua oikein kunnolla. Itse kun en oo kovinkaan paljoa bändiin tutustunut niin taidanpa ostaa tuon mainitsemasi albumin ja alkaa tutustua. Oon tainnut jäädä jostain paitsi..Mielipideasioitahan nää on mutta silti.
Lappis wrote:
Keikka oli ihan tolkuton. Itselleni se oli toteutunut unelma ja maailman paras keikka ikinä!
Kyllä se oli mielettömän hyvä. Eletään siinä uskossa, että saapuvat tänne pohjolaan taas tovin jälkeen. Alkaa jo tulla vierotusoireita edellisen keikan takia
Kyllä Anthrax lätisee niin perkeleen lujaa. Rässin ykkönen ylivoimaisesti ja TOP4 bändi mulle kaiken kaikkiaankin.
Ensiksikin asalle -kommentti State of euphoriasta. Eilen viimeksi luuukutin autossa tuota levyä ja ei meinannut penkillä pysyä. Mielestäni sillä levyllä on tasaisen kova biisimateriaali (no on siinä 2 biisiä hieman heikompia) mutta muuten täynnä helmiä.
Among the living on kovin levy, siitä ei pääse mihinkään. Tasaisen tappavaa matskua. Kaikki Belladonnan ajan levyt on hyviä. Bushin ajalta kolahtaa ainoastaan SOWN mutta se sitäkin lujempaa. Potters field on kyllä loistava biisi. Ehkä laulajana Bush on astetta parempi kuin Belladonna mutta uusimpien levyjen materiaali on heikkoa imo. Möin ne levyt poiskin kun en niitä pystynyt kuunteleen...
Eniten vituttaa kun en nähnyt livenä viime vuonna enkä 1990. Olisi ollut hauska nähdä miten Bush pärjäsi. Ilmeisen kova jätkä kommenteista päätellen.
ANTHRAX:Fistful of metal.LP.
ANTHRAX:Armed and dangerous.LP.
ANTHRAX:Spreading the disease.LP.
ANTHRAX:Spreading the disease.CD.
ANTHRAX:Among the living.CD.
ANTHRAX:Penikufesin -Ep.CD.
ANTHRAX:I'm the man Maxisingle "12.LP.
ANTHRAX:Persistence of time.LP.
ANTHRAX:Persistence of time.CD.
ANTHRAX:Return of the killer b's.CD.
ANTHRAX:Return of the killer a's.CD.
Kaikki ovat erinomaisia, mutta kyllä se debyytti on vain paras.
Anthrax lopetti thrash tyylinsä joka oli sääli, koska vanha kaava olisi toiminut pidempäänkin uskoakseni. Jospa seuraava levy olisi paluulevy juurille?
Sacrificing lives with apathy
torturing their captives ruthlessly
misery and anguish, morbid pleas
forgotten ghastly atrocities
Olen myös aikoinani jossain vaiheessa kuulunut ns. "hulluihin" Anthrax faneihin (suunnilleen 90-luvun alkupuolella). Suurempi innostukseni bändiä kohtaan kuitenkin loppui suhteellisen pian (en tiedä edes miksi, koska hyvää musaahan tuo on).
Nykyäänkin kuuntelussa silloin tällöin ja nyt kun tuli puheeksi niin täytyypä otta taas kuuntelulle! Jos vaikka saisi vanhan innostuksen kohdalleen!!?
Levyjä löytyy seuraavat:
Penikufesin
State Of Euphoria
Among The Living
Persistence Of Time
Attack Of The Killer B´s
(Sound Of White Noisekin oli kunnes katosi käsittämättömällä tavalla johonkin!?)
-Was many years ago that I left home
and came this way-
Black lodgea ei tunnu kukaan hehkuttavan. Lienen ainoa johon biisi uppoaa kuin häkä? Juu, ei ole tyypillinen Anthrax veisu mutta siinä biisissä on joku semmoinen outo fiilis että toimii täysillä. Ja viimeistään todistaa että Bush osaa laulaa hyvin.
^Siitähän oli puhetta aikanaan että biisi olisi saanut vaikutteita Twin Peaksistä. Ei lyriikat eikä musiikkikaan varsinaisesti mutta muuten fiilikseltään. En voi kieltää etteikö tuo tulisi mieleen kun biisiä kuuntelee...