Nightwish (sekä Turusen sooloilu)

[Wasted]

Aivan huikea levy. Paras levy moneen vuoteen. Laitetaas pienet biisikohtaiset kommentit.

Taikatalvi: Hieno aloitus. Upeat melodiat.

Storytime: Tarttuva hittibiisi, jossa koukkuja riittää. Väliosa on aivan mahtava. Aika perus-Nightwishia.

Ghost River: Levyn heikointa osastoa, mutta kuunteleehan tätäkin oikein mielellään. Hieman sekavan oloinen kappale. Parasta tässä on lapsikuoro, jota olisi saanut käyttää enemmänkin levyllä.

Slow, Love, Slow: Jazz-biisistä odotin jotain aivan muuta kuin tällaista balladia, mutta hyvä näin. Ihan kivasti toimii, mutta jää muun materiaalin varjoon.

I Want My Tears Back: Ihme, ettei tätä valittu singleksi. Ainesta olisi ollut todelliseen mega-hittiin. Kertosäkeet iskivät pirun lujaa heti ensimmäisellä kuuntelulla.

Scaretale: Nightwishin uran teatraalisin kappale ja mahdollisesti levyn paras biisi. Mahtavasti toimii niin mahtipontiset orkesteriosuudet, Anetten lauluosuudet kuin sirkus-osuuskin. Anetten laulusuoritus on kyllä sellainen, ettei ihan heti olisi osannut odottaa. ”Burning farms and squealing pigs”-kohta on aivan jäätävä. Muutenkin pidän kovasti siitä, kuinka monipuolisesti Holopainen laulajia käyttää.

Arabesque: Mukava välipala. Itämaiset tunnelmoinnit toimii, kuten aina.

Turn Loose the Mermaids: Pidin kovasti Dark Passion Playn Eva-biisistä ja tämähän on aika samasta puusta veistetty. Älyttömän kaunis biisi. Anette loistaa näissä.

Rest Calm: Hyviä melodioita ja erinomainen kertosäe. Koskettava kappale.

The Crow, the Owl and the Dove: On tämä vaan niin järjettömän kaunista. Hienot lyriikat.

Last Ride of the Day: Mahtipontiset kuoro-kohdat ovat suorastaan tajunnanräjäyttäviä. Harmittavasti kertosäe ei yllä muun kappaleen tasolle, vaikkei missään nimessä huonokaan ole. Kuuntelen tätä mieluummin instrumentaali-versiona.

Song of Myself: Sitä mahtipontisinta Nightwishia, jota minä niin rakastan. Se kohta, jossa kuoroa seuraa aina tauko ja sitten jysäys, on ihan tolkuton. Puheosuus kestää ehkä vähän turhan kauan. Puolet lyhyempi olisi riittänyt. Elokuvan myötä tuo lopetuskin nousee toivoakseni uudelle tasolle. Sekä perus-versio että instrumentaali toimii mainiosti. En oikeastaan vielä tiedä kumpi on parempi.

Imaginaerum: Tämä medley on ehkä vähän turha tässä lopussa. Olisi melkein voinut jättää pelkästään sinne elokuva lopputeksteihin. Ei sillä, etteikö ihan hyvältä kuulostaisi.

[Hese]

Mitä ihmettä te ihmiset horisette, Ghost River on levyn kovimpia ralleja! Kolme yötä putkeen tuli töissä kuunneltua tätä uutta levyä ja onhan tämä ihan saatanan loistava levy! Jatketaan huomenna töissä lisää kun tuplaliksa juoksee ja metalli raikaa duuniautossa.

[Pentelesh]

Mitä ihmettä te ihmiset horisette, Ghost River on levyn kovimpia ralleja! Kolme yötä putkeen tuli töissä kuunneltua tätä uutta levyä ja onhan tämä ihan saatanan loistava levy! Jatketaan huomenna töissä lisää kun tuplaliksa juoksee ja metalli raikaa duuniautossa.

Ne horisee omaa mielipidettään, joka eroaa tällä kertaa teikäläisen mielipiteestä.

[WhiteRabbit]

On se Tuomas aikamoinen velho näiden melodioidensa kanssa. Helposti vuoden parhaimpia levyjä, ainakin omissa kirjoissa.
Anette ja Marco -lauluduo ei voi millään mennä metsään.

Tampereen Jäähallissa nähdään!

[Jazz78]

Laitoin uusimman levyn tilaukseen CDJapanista japsiversiona. Olen pyörittänyt sitä suomilättyä läpi ja pakko myöntää, että kevyesti ykkönen tämän vuoden julkaisuissa.

[QazKFD]

On se Tuomas aikamoinen velho näiden melodioidensa kanssa.

On! Ei edes etäisesti tullut Dance of Death mieleen ton I Want My Tears Backin loppuvaiheilla!

[Karpaasi]

On se Tuomas aikamoinen velho näiden melodioidensa kanssa.

On! Ei edes etäisesti tullut Dance of Death mieleen ton I Want My Tears Backin loppuvaiheilla!

Eri asia onkin, että onko sieltä otettu peruskelttimelodioiden kanssa oppia. Ei nimittäin nyky- Iron Maiden ole ihan ilmiselvimpiä inspiraation lähteitä varmaan edes muusikkopiireissä. Paitsi Kai Hansenille.

[darealjyra]

Ei nimittäin nyky- Iron Maiden ole ihan ilmiselvimpiä inspiraation lähteitä varmaan edes muusikkopiireissä. Paitsi Kai Hansenille.

En sitten näistä oikeista muusikoista tiedä mut on se ittelle nykyään suurempi inspiraation lähde kuin vanha Maiden

Tuomas on taitava lainaaja, sillä mitä levyä tuossa ohimennen toisella korvalla kuuntelin jonnekkin puoleenväliin saakka, lainataan siellä tuon Dance of Deathin (joka omalta osaltaan voikin olla kopioitu jostain kelttiläisestä kansanmusiikista) lisäksi lukemattomia muita juttuja, joista jotkin tunnistaa suoraan ja joistain tulee se fiilis, että on varmasti kuullut tän joskus ennenkin. Myöskin omaa tuontantoa, sillä olihan se I Want My Tears Backin tunnelma melodioineen ja taustoineen pöllitty muutamaa nuottia siellä täällä muokaten suoraan Dark Passion Playn Last Of The Wildsista. Tempoa myöten. Omaperäinen tapa yhdistellä eri tyylejä, mutta ei pohjimmiltaan musiikillisesti niin omaperäistä kuin mitä yleisesti pidetään.

Ehkä noiden kaikkien hehkutusten ja Tuomaksen lausuntojen myötä odotti jotain enemmän tältä levyltä, kun mieshän puhui alkuvaiheessa muutoksesta hyvinkin erilaiseen suuntaan, mutta samaahan tämä vaikuttas olevan kuin ennenkin, vähän eri mausteilla.

Noh, katotaan jos tuota joskus ehtii ottamaan tehokuunteluun, sillä viime aikoina on tullu niin loistavia levyjä, ettei tää yksinkertaisesti mahdu soittolistalle

[trooper]

Mitä ihmettä te ihmiset horisette, Ghost River on levyn kovimpia ralleja!

Helevettiäkö sinä horiset, KOVIN. Marco on ihan

[Jussi K]

Tuomas on taitava lainaaja, sillä mitä levyä tuossa ohimennen toisella korvalla kuuntelin jonnekkin puoleenväliin saakka, lainataan siellä tuon Dance of Deathin (joka omalta osaltaan voikin olla kopioitu jostain kelttiläisestä kansanmusiikista) lisäksi lukemattomia muita juttuja, joista jotkin tunnistaa suoraan ja joistain tulee se fiilis, että on varmasti kuullut tän joskus ennenkin. Myöskin omaa tuontantoa, sillä olihan se I Want My Tears Backin tunnelma melodioineen ja taustoineen pöllitty muutamaa nuottia siellä täällä muokaten suoraan Dark Passion Playn Last Of The Wildsista. Tempoa myöten. Omaperäinen tapa yhdistellä eri tyylejä, mutta ei pohjimmiltaan musiikillisesti niin omaperäistä kuin mitä yleisesti pidetään.

Mutta voiko omaa "pölliä"? vrt. Last Of The Wilds. Ja toisekseen ihan samaisesta DOD:ista siellä teidänkin Darkest Gracessa oli aineksia, tosin intron puolesta ja vain liven perusteella

Mutta tällähän on sitten Storytimen Abbasta (vaimo sanoo notta Mamma Mia -melodia tarkalleen) aina Sonatan White Pearl Black Oceansista Nik Kershaw:n The Riddleen (vaiko Maidenin kopionkopio?) ja paljon kaikkea muutakin siinä välillä ovat ihmiset kuulleet, mutta mitäpä sitten. Hyvä biisi on hyvä biisi.

[Iron Constable]

Harvinaisen paljon on saanut albumi suitsutusta, se lienee siis oikeasti hyvä Storytimeen on jäänyt oma tutustuminen, eipä tässä ole kiirettä, kaappaan kympillä mukaan sitten kun hinta tippuu. Jotenkin on tuo hankintojen kiirehtiminen supistunut vain muutamaan bändiin niistä kymmenistä, joita oli ennen, Nightwish mukaanlukien. Wishmasterin aikoihin piti lähteä oikein Hesaan asti, kun ei Porvooseen vielä ollut tullut. Ihme touhua, miten sitä viitti

[darealjyra]

Mutta voiko omaa "pölliä"? vrt. Last Of The Wilds. Ja toisekseen ihan samaisesta DOD:ista siellä teidänkin Darkest Gracessa oli aineksia, tosin intron puolesta ja vain liven perusteella

Toki voi. Last Of The Wilds oli tavallaan "uutta", ja tän uuden levyn biisin kohdalla tuli lähinnä väljähtynyt, "eikös tää kuultu jo viime levyllä"-fiilis. Ensivaikutelma on (valitettavan) usein biisiä määrittävä.

[ot]
Ja ei siellä TDG:ssä DODia ole, mut itekkin löydän vieläkin sieltä introsta tunnelman puolelta yhtäläisyyksiä Dream Theaterin In The Presence Of Enemies-biisiin, joka oli kovassa kuuntelussa sävellyksensä aikoihin.
[/ot]

[THUNDER]

No eipä ainakaan meikeläistä nuo lainailut/mielleyhtymät muihin biiseihin haittaa pätkääkään, loppupeleissä kyse on lähinnä toteutuksesta ja vivahde-eroista, siitä miten se melodia sovitetaan siihen biisiin ja minkälaisen tunnelman ja fiiliksen se onnistuu aikaansaamaan. Totta on että esim. tuossa I Want My Tears Back biisissä on meiningiltään paljon samaa kuin Last of the Wildsissa, mutta itse biisi on kokonaisuutena kuitenkin ihan eri kaliiberia. Vastapainoksi levyltä kuitenkin löytyy aika erikoisiakin ratkaisuja (mm. Scaretale ja Slow, Love, Slow).

Itse levystä vielä sen verran että on kyllä kerrassaan loistava teos, vie edellistä DPP:tä mennen tullen, vaikka ei sekään huono levy ole, vaikkakin epätasainen.
Ehkäpä ne kovimmat biisit ovat Last Ride of The Day, Ghost River, Song of Myself (eka puolisko varsinkin on loistava ja tässä ehkäpä Anetten paras laulusuoritus) ja The Crow, The Owl and the Dove joka on kasvanut ihan uusiin sfääreihin ollen levyn paras balladi.
Loputkin biisit ovat kuitenkin hyviä/erinomaisia sävellyksiä ja aika vaikea noita on mihinkään järjestykseen laittaa. Tuokin Arabesque menee vallan mainiosti siirtymävälikkeenä itämaisine tunnelmineen. Rest Calmin lopussa on tosin hieman liikaa toistoa ja tuo levyn päättävä Imaginaerum toiminee sitten leffassa vielä huomattavasti paremmin.

EDIT: typoja

[Jazz78]

Tänään olisi Tarjan viimeinen joulukonsertti Kankaanpäässä. Hommasin sinne lipun, kun on aika lähellä. Jos vaikka kävisi samalla sotkussa munkkikaffeella. Ostin myös tämän Live At Sibelius Hall CD+DVD yhdistelmän. Kaksi kertaa aiemminkin olen joulukeikalla käynyt... Minusta upeita!

[AntiSmuli]

Tulikin vähän change of planseja matkaan, kun tulevan rundin Oulun keikka heitti sold-outiksi. Tampere vaihtoehto #2, liput tilattu.

[Lappis]

2 kertaa kuunnellut ja ei kyllä vakuuta. DPP voittaa kirkkaasti tämän uutukaisen. Joku mua häiritsee tässä uudessa levyssä, en tiedä oikein, mikä; Onko toi loputon omien ideoiden kierrättäminen vai suhteellisen räikeät My Dying Bride-tribuutit, mutta ei vain lähde. Sinkkubiisi paras. Itseasiassa ainoa, missä on oikea kertosäe. Niin ja Van Halen-ripoff myös jäi mieleen, oliko heti kolmosbiisi ja kitarariffi. Ja toki Dance of Death-tribuutti. Herää vain kysymys, kuka helvetti oikeasti haluaa "pölliä" noinkin paskan ja naurettavan riffin?

Kuunnellaan hiljalleen lisää, mutta tällä hetkellä ehdoton pettymys. Tai oikeastaan se kirosana eli "ihan ok". Siloiteltu, nätti kokonaisuus, mutta liekö sit liian suorittamista? Tunne puuttuu. Kuten sanoin, en oikein tiedä, mikä häiritsee.
Ja Nighwishin yksi parhaimmista elementeistä loistaa poissaolollaan eli Empun liidityöskentely. Muutenkin koko kitarointi levyllä on aika turhaa. Miten olisi, Emppu ulos bändistä? Tietokonekompura vaan taustalle vetämään tuota "junttaa"

[Sakari Östermalm]

Nyt on levy pyörinyt niin monta kertaa työmatkalla autossa, että voin antaa siitä lopullisen tuomion. Onneksi olen itse vapaa tuosta Lappiksen musikaalisesta "taakasta". Tarkoittaen sitä, että meikäläiselle levy on jotain todella uutta, tuoretta ja erilaista. Mutta minähän en musiikista mitään tajua

En olisi ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen uskonut, että pidän levystä näin valtavasti. Levy on niin erilainen DPP:ihin verrattuna, mutta siinä tämän levyn valtava hienous onkin. Levyn parasta antia on lähes kaikki. Biisit on hienosti rytmitetty läpi levyn ja viimeinen biisi on koko levyn kokoava yhteenveto. Ainoa biisi, jonka skippaan joka kerta, on Rest Calm. Jostain kumman syystä vihaan kertosäettä, se on ihan helvetin ärsyttävä. Marcon alkuosuus ja kaikki muu toimii, mutta siltikin ei. Ei lähe. Ei pysty.

Vähänkö odotan maaliskuuta. Miä kusen silloin hunajaa. Ja aletaas pistää jotain syöminkiä pystyyn! Kuka lähtee mun kanssa johonkin syömään ja nauttimaan olutta ennen Hesan keikkaa? Ehkä huolin Peran mukaan, en ole varma. Alkakaas huudella niin varataan sitten sen mukaan pöytä jostain mestasta.

[Jazz78]

Vähänkö odotan maaliskuuta. Miä kusen silloin hunajaa. Ja aletaas pistää jotain syöminkiä pystyyn! Kuka lähtee mun kanssa johonkin syömään ja nauttimaan olutta ennen Hesan keikkaa? Ehkä huolin Peran mukaan, en ole varma. Alkakaas huudella niin varataan sitten sen mukaan pöytä jostain mestasta.

Miä lähtisin, mutta tuu Hesan jälkeisenä päivänä vielä Tampesterin keikalle...

[Sentinel]

Mä olen osin samoilla linjoilla kahden edellisen kommentin kanssa. Ensinnäkin pidän levystä todella paljon ja kyllähän tälle 4-4,5 tähteä out of 5 pitää antaa. Mutta se kyllä minuakin vähän häiritsee että kitaraosastolla levyllä ei juurikaan tapahdu. No, semmoiseksi tämä levy on vaan tehty. Mutta ei se onneksi tätä levyä tuhoa omissa kuuloelimissä. Levyn voima lepää pitkälti akselin Anette-Marcon vokaaleissa, välillä maustetta tulee hienoista taustakuoroista. Anette on kyllä minulle SE Nightwishin laulaja ihan ehdottomasti. Se kuvannee osaltaan jotain että sekä DPP että tämä on tullut hankittua heti ilmestyessään mutta Tarjan ajalta ei ole kuin kokoelma. Ja tämä ei ole mikään moite Turusta kohtaan, Anetten laulu vaan kolahtaa itselleni paremmin.

Levyltä ei tule juuri skipattua muuta kuin jazz slowari ja lopun puheosuus aina joskus, kaikki muu uppoaakin enemmän tai vähemmän hyvin. Enimmäkseen enemmän.

Pitäsköhän tässä itsekin herätä ja hankkia liput jollekin keikalle, ei ole tullut nähtyä livenä vielä.

[AntiSmuli]

Pitäsköhän tässä itsekin herätä ja hankkia liput jollekin keikalle, ei ole tullut nähtyä livenä vielä.

Areena, Joensuu Sold-out
Vuokattihalli, Sotkamo Sold-out
Club Teatria, Oulu Sold-out
Paviljonki Areena, Jyväskylä
Jäähalli, Helsinki Sold-out
Jäähalli, Tampere

Kannattaa pitää kiirettä.

[Risto Malinen]

Vähänkö odotan maaliskuuta. Miä kusen silloin hunajaa. Ja aletaas pistää jotain syöminkiä pystyyn! Kuka lähtee mun kanssa johonkin syömään ja nauttimaan olutta ennen Hesan keikkaa? Ehkä huolin Peran mukaan, en ole varma. Alkakaas huudella niin varataan sitten sen mukaan pöytä jostain mestasta.

Yksi vanha kolli ilmoittautuu!!

[Salamalla ratsastaja]

Levyltä ei tule juuri skipattua muuta kuin jazz slowari ja lopun puheosuus aina joskus, kaikki muu uppoaakin enemmän tai vähemmän hyvin. Enimmäkseen enemmän.

Slow Love Slow oli kyllä odotetustikin jotain ihan uutta, joka allekirjoittaneeseen ainakin kolahti kovempaa kuin mikään pitkään aikaan. Seuraavan levyn bluesjameja ja grindcore-mättöjä odotellessa . Mitä puheosuuteen tulee, niin siinähän kiteytyy koko levyn ja oikeastaan kaiken mahdollisen idea. Ehdottomasti levyn tähtihetkiä oikeasti koskettavalla tunnelmallaan muuten aika onnettomassa biisissä. Näin ne mielipiteet vaan vaihtelee.... Koko levystä tarkempaa arviota sitten minun osaltani tuonnempana.

[Jazz78]

Pitäsköhän tässä itsekin herätä ja hankkia liput jollekin keikalle, ei ole tullut nähtyä livenä vielä.

Areena, Joensuu Sold-out
Vuokattihalli, Sotkamo Sold-out
Club Teatria, Oulu Sold-out
Paviljonki Areena, Jyväskylä
Jäähalli, Helsinki Sold-out
Jäähalli, Tampere

Kannattaa pitää kiirettä.

Ei kai Vaasasta ole paha matka Tampereelle nääs?

[Hese]

Kuka lähtee mun kanssa johonkin syömään ja nauttimaan olutta ennen Hesan keikkaa?

Jos lupaat olla kiltisti niin harkitaan.

[Sakari Östermalm]

Levyn voima lepää pitkälti akselin Anette-Marcon vokaaleissa, välillä maustetta tulee hienoista taustakuoroista. Anette on kyllä minulle SE Nightwishin laulaja ihan ehdottomasti. Se kuvannee osaltaan jotain että sekä DPP että tämä on tullut hankittua heti ilmestyessään mutta Tarjan ajalta ei ole kuin kokoelma.

Unohtui tämä. Eli täysin samaa mieltä. Jos DPP ei Anetten osalta ihan täysin vakuuttanut niin nyt olen myyty. Ja Hietala nyt on ihan ihan kingi, sanomattakin selvää. Tarjan aikaisia levyjä en omista ainoatakaan, enkä osta. Nightwish-kirjan luettuani en pysty sitä kotkaa kuuntelemaan enkä muutenkaan ole sen hoilotuksen ystävä. Raumanmeren Juhannuksena joskus muinoin lähdin kesken keikalta himaan. Nyt ei tulis kyllä mieleenkään

Yksi vanha kolli ilmoittautuu!!

Jes! Jos nämä reffit nyt sitten toteutuisi

Jos lupaat olla kiltisti niin harkitaan.

Joo joo, tietty Minä sä mua, vanhaa ämmää, oikein pidät