Go fuck yourself, jos väität Elementsin nimibiisin olevan powermetallia. Tietenkin kertosäe päätyy lopussa hieman junnaamaan, mutta biisi siältää silti upeita väliosia. Elementsin ykkösosa saa muutenkin mielestäni liikaa lokaa niskaansa. Kelpo levy mielestäni, vaikka sanat ovat paikoitellen aika korneja.Northernstar wrote: Elements on muuten yksi paskimmista power metal -kappaleista koskaan. Hyi helvetti.
Stratovarius ja johdannaiset
Moderator: The Killer Krew
-
- Hell Rat
- Posts: 340
- Joined: Sat Apr 08, 2006 9:43
"Ihan perseestä vittu. Mitä nämä ihmiset, mitä täällä on tavannu, tajuaa itsemurhasta. Ei vittu mittään. Mutta me tykätään vaan niin paljon." Sentencedin Sami Lopakka Saksan maalla syyskuusa 1996.
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Serenity. Hmmm. Tuntuu nyt vähän siltä, että herra Kotipelto on mennyt sieltä missä aita on matalin. Okei, levyllä on hetkensä ja useampi ihan tarttuva ralli löytyy, mutta tuntuu siltä, että yksikään biisi ei oikeasti kanna alusta loppuun, vaan kaikissa on jotain hömpötyksiä.
Laulusuoritus on selvästi huonompi kuin vaikkapa Coldnessilla, erittäin epätasaista materiaalia ja useampi kauhean laulajavoittoinen alku, jossa Timon tankero-ääntäminen pääsee valitettaviin oikeuksiinsa. Levyssä saattaa olla piilevää potentiaalia, mutta jaksaako sen kuunnella esiin, on eri juttu. Biisit ovat jotenkin köyhän oloisia ja Coldnessilla toiminut minimalistisuus on nyt vedetty huippuunsa ja hups, vähän ylikin.
Kaikkein suurimman kritiikin kohdistan erittäin kliseisiin sanoituksiin ja night-right tyyppisiin riimityksiin, joita itsekin tuli väsäiltyä joskus kauan sitten. Ei näin, Kotipelto tarvitsisi ammattiapua tällä saralla. Sisältöä sanoituksista on kyllä turha hakea, samanlaista huttua kuin Stratovariuksellakin. Eli olisiko pääteltävissä, että sanoitusvastuun takana siinäkin tapauksessa on Kotipelto ?
Oikeasti, en tiedä mikä tässä mättää. Mutta ei tunnu kunnolla lähtevän lentoon tämä levy. Paljon porua, vähän villoja.
Laulusuoritus on selvästi huonompi kuin vaikkapa Coldnessilla, erittäin epätasaista materiaalia ja useampi kauhean laulajavoittoinen alku, jossa Timon tankero-ääntäminen pääsee valitettaviin oikeuksiinsa. Levyssä saattaa olla piilevää potentiaalia, mutta jaksaako sen kuunnella esiin, on eri juttu. Biisit ovat jotenkin köyhän oloisia ja Coldnessilla toiminut minimalistisuus on nyt vedetty huippuunsa ja hups, vähän ylikin.
Kaikkein suurimman kritiikin kohdistan erittäin kliseisiin sanoituksiin ja night-right tyyppisiin riimityksiin, joita itsekin tuli väsäiltyä joskus kauan sitten. Ei näin, Kotipelto tarvitsisi ammattiapua tällä saralla. Sisältöä sanoituksista on kyllä turha hakea, samanlaista huttua kuin Stratovariuksellakin. Eli olisiko pääteltävissä, että sanoitusvastuun takana siinäkin tapauksessa on Kotipelto ?
Oikeasti, en tiedä mikä tässä mättää. Mutta ei tunnu kunnolla lähtevän lentoon tämä levy. Paljon porua, vähän villoja.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Mulle taas Serenity uppoaa melkoisen lujaa. Nähtäväksi jää, kuinka levy kestää ajan hammasta, mutta juuri tarttuvat kertsit ja hyvät melodiat sytyttävät. Vaikka diggailenkin Coldnesin tunnelmaa, mulle jäi siitä levystä kumminkin aika vaisu kuva. Serenity on huomattavasti tasaisempi, eikä tylsiä biisejä ole. Eihän tämä suuria musiikillisia uutuuksia tarjoa, mutta viimeistään tässä vaiheessa niiden, jotka moittivat Kotipeltoa toisen Stratovariuksen perustajaksi saavat mennä korvalääkäriin.
Lyriikoissa herra Kotipelto ei ole koskaan ollut vahva ja tässä se näkyy. Ehkä jonkinlaista tason nosta tällä saralla on tullut Coldnesiin verrattuna, mutta turhan usein sanoitukset ovat tasoa lukion äidinkielen koe.
Joka tapauksessa heikkouksineenkin Serenity lyö laudalta Coldnesin.
Lyriikoissa herra Kotipelto ei ole koskaan ollut vahva ja tässä se näkyy. Ehkä jonkinlaista tason nosta tällä saralla on tullut Coldnesiin verrattuna, mutta turhan usein sanoitukset ovat tasoa lukion äidinkielen koe.
Joka tapauksessa heikkouksineenkin Serenity lyö laudalta Coldnesin.
"Voi ärkyläpärkylä jumaluisa suitana!"
Minuakin nyt (jopa vain kerran kuulleena) tuo IC:n ritiikki yllätti, sillä jo tuo kuuntelu sai toteamaan tämän kahta edellistä paremmaksi, vaikken niitä aikoihin ole kuullutkaan. Coldnessilta jäi vain pari hääviä sävellystä mieleen, kuten myös aikalailla ensimmäiseltäkin, jossa tosin avittivat vierailijat mutta paskat soundit haittasivat. Perinnehevimäisempi on tämä, joten parempi. Kasarissa aina tulevaisuus 

Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
^No yleensähän se yllättää, jos minä jotain kritisoin. Kun pyrkimys on aina ostaa levyjä, joista tykkään. Pakkosyötöllä Serenity on alkanut toimimaan paljon paremmin, mutta se Mercenaryn mainitsema tunnelma mikä Coldnessilla viehättää, ei ole läsnä tällä levyllä. Vaikka kai se on itsestäänselvyys, kun Coldness oli nimensä veroisesti synkkä ja tämä taas vähän kuin aamunkoitto sumuisen yön jälkeen.
Levy on hieman kaksijakoinen, alkupään kappaleet 1-6 ovat aika tasaisen hyviä, parhaimpina Sleep Well, City Of Mysteries, King Anti-Midas. Seiskana oleva balladi on huono, seuraavana tuleva Mr.Know-It-All ei putoa alkuunkaan ja levyn päättävä eepos ei toimi kunnolla myöskään. Eli viimeisestä neljästä biisistä vain Dreams And Reality on samaa tasoa kuuden ensimmäisen kanssa. Okei, lopputuloksena ehkäpä kolme hyvää, neljä kohtalaista ja kolme heikohkoa kappaletta. Kyllä tolla saldolla Ok-tasolle päästään, mutta tällä hetkellä miehen soolotuotannossa levy tippuu niukasti heikoimmaksi minun kirjoissani.
Levy on hieman kaksijakoinen, alkupään kappaleet 1-6 ovat aika tasaisen hyviä, parhaimpina Sleep Well, City Of Mysteries, King Anti-Midas. Seiskana oleva balladi on huono, seuraavana tuleva Mr.Know-It-All ei putoa alkuunkaan ja levyn päättävä eepos ei toimi kunnolla myöskään. Eli viimeisestä neljästä biisistä vain Dreams And Reality on samaa tasoa kuuden ensimmäisen kanssa. Okei, lopputuloksena ehkäpä kolme hyvää, neljä kohtalaista ja kolme heikohkoa kappaletta. Kyllä tolla saldolla Ok-tasolle päästään, mutta tällä hetkellä miehen soolotuotannossa levy tippuu niukasti heikoimmaksi minun kirjoissani.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Siinä oon IC:n kans samaa mieltä, että parhaat zipaleet löytyy levyn alkupäästä, vaikkakin Once upon a time on mielestäni alkukuusikon heikoin. Sen sijaan Mr. know-it-all uppoaa mulle aika kovaa. Levyn päättävä eepos ei sen sijaan mikään erikoinen ole, mutta tämän tyylisiä biisejähän aina tulee kuunneltua vähän eri korvalla ja niiltä jotenkin odottaa vähän enemmän.
Ei Last defender misään nimessä huono ole, mutta eepoksena ei mikään erikoinen.
Vaisuhkosta päätöksestä huolimatta Serenity on ehdottomasti hankinnan arvoinen lätty. Sanoittaisko, että mukavata kevätmusaa uuteen aamunkoittoon.
Ei Last defender misään nimessä huono ole, mutta eepoksena ei mikään erikoinen.
Vaisuhkosta päätöksestä huolimatta Serenity on ehdottomasti hankinnan arvoinen lätty. Sanoittaisko, että mukavata kevätmusaa uuteen aamunkoittoon.
"Voi ärkyläpärkylä jumaluisa suitana!"
-
- Hiippari
- Posts: 1614
- Joined: Wed Feb 08, 2006 22:35
- Location: 666 kilometriä Hellsingistä
- Contact:
Kerran pyörähtäny nyt Serenity soittimessa ja melko hyvä levy on kyseessä.. Aukesi aika mukavasti ensimmäisellä kerralla ja huonoja biisejä ei ole ku King Anti-Midas ja After the rain, joka tuntuu niin väkisin väännetyltä balladilta, että hyi helvetti..
Ei oikeen tunnetta kyseisessä biisissä oo mukana.. Wirman yllättävän suuressa roolissa tällä levyllä, mutta eipä tuo mua ainakaan paljoa haittaa. Hyvinhä se vetelee.. Coldnessia, enkä Waiting for the dawnia ole vielä hankkinut, mutta ainakin Coldnessin voisi hankkia ihan muutaman maistiaisen perusteella.. Serenity on todella vahva kokonaisuus ja eihän sitä tiedä jos nuo kaks heikompaa kipalettakin vaikka aukeaisivat tässä muutaman soitto kerran jälkeen.. Ensimmäisen kuuntelun pohjalta voisin antaa levylle kouluarvosanan 8+!

Maiden todistettu:
06.07.05 Hellsinki 14.11.06 Hellsinki
15.11.06 Hellsinki 20.06.07 Rooma
01.07.08 Pariisi 02.07.08 Pariisi
18.07.08 Hellsinki 19.07.08 Tampere
06.07.05 Hellsinki 14.11.06 Hellsinki
15.11.06 Hellsinki 20.06.07 Rooma
01.07.08 Pariisi 02.07.08 Pariisi
18.07.08 Hellsinki 19.07.08 Tampere
-
- Hiippari
- Posts: 1614
- Joined: Wed Feb 08, 2006 22:35
- Location: 666 kilometriä Hellsingistä
- Contact:
Tuossa Tolkin haastattelu tältä päivältä! Mukana myös Esa Holopainen..
Maiden todistettu:
06.07.05 Hellsinki 14.11.06 Hellsinki
15.11.06 Hellsinki 20.06.07 Rooma
01.07.08 Pariisi 02.07.08 Pariisi
18.07.08 Hellsinki 19.07.08 Tampere
06.07.05 Hellsinki 14.11.06 Hellsinki
15.11.06 Hellsinki 20.06.07 Rooma
01.07.08 Pariisi 02.07.08 Pariisi
18.07.08 Hellsinki 19.07.08 Tampere
-
- Hell Rat
- Posts: 340
- Joined: Sat Apr 08, 2006 9:43
-
- Azazel
- Posts: 6078
- Joined: Fri Jul 15, 2005 17:18
En koskaan uskonut kommentoivani tämänsuuntaista asiaa, mutta menkööt nyt sitten.
Lainasin kirjastosta ihan päähänpistona muutaman puolikiinnostavan levyn, joista yksi on Kotipellon Serenity. Tietäen Stratovariuksen kautta Kotipellon varsin powermetallisen laulutyylin, en todellakaan odottanut levyltä mitään. Itse kun en sukkahousumiehiä ollenkaan ole, heh!
No, tulinpas todenneeksi että hyvä levyhän tämä on. Oikeasti toimivaa ja hyvin rullaavaa heavya. Vähän nyt syö ettei tullut Kotipeltoa tsekattua Sauna Openissa, siellä kun aika meni suurimmaksi osaksi päälavalla notkuilemiseen.
Tarttuvia kertosäkeitä, hyvin soitettua ja kipakasti kulkevaa ryminää. Eikä herra Kotipellon ylänuottiin mieltynyt vokalisointikaan haittaa, vaan kuullostaa oikeastaan erittäin mehukkaalta.
Taidan tulla vanhaksi.


Lainasin kirjastosta ihan päähänpistona muutaman puolikiinnostavan levyn, joista yksi on Kotipellon Serenity. Tietäen Stratovariuksen kautta Kotipellon varsin powermetallisen laulutyylin, en todellakaan odottanut levyltä mitään. Itse kun en sukkahousumiehiä ollenkaan ole, heh!

No, tulinpas todenneeksi että hyvä levyhän tämä on. Oikeasti toimivaa ja hyvin rullaavaa heavya. Vähän nyt syö ettei tullut Kotipeltoa tsekattua Sauna Openissa, siellä kun aika meni suurimmaksi osaksi päälavalla notkuilemiseen.
Tarttuvia kertosäkeitä, hyvin soitettua ja kipakasti kulkevaa ryminää. Eikä herra Kotipellon ylänuottiin mieltynyt vokalisointikaan haittaa, vaan kuullostaa oikeastaan erittäin mehukkaalta.


^ Niinhän se kannattaa, erityisesti kirjastoja supportoida. Itsellänikin jatkuvasti +/- 10 lätyn pino lainassa, laidasta laitaan.Nyt ääripäinä lienee Bruce Springsteenin We Shall Overcome: The Seeger Sessions Annhilatorin kevytmetallin kautta Luca Turillin soolotuotantoon & vanhaan Sadukseen. Usein on ollut tapana ottaa uudemman kerran vastaantullessa jotain, mikä ei todellakaan ole aiemmin napannut bändinä. Diggaamisreaktiota on tapahtunut esim. niin Deathin kuin Symphony X:nkin tapauksissa, vaikka joitain vuosia aiempi läpikuuntelu on saanut 'mitä paskaa' -ajatusta aikaan.
Itse aiheesta; ei Serenity ole edelleenkään mielestäni kauhan kummoinen. Semmoinen vähän alle seiskan levy, toki tietysti joitain hyviä hetkiä löytyy & Timon 70's heavyvaikutteet lämmittävät mieltä.
Itse aiheesta; ei Serenity ole edelleenkään mielestäni kauhan kummoinen. Semmoinen vähän alle seiskan levy, toki tietysti joitain hyviä hetkiä löytyy & Timon 70's heavyvaikutteet lämmittävät mieltä.
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Azazel
- Posts: 6078
- Joined: Fri Jul 15, 2005 17:18
Hitusen offtopicia, mutta menkööt...Tosiaan siis kirjastosta tänään nappasin muutaman levyn mukaan. Sellaisia jotka eivät todellakaan ole tavanomaisempia tsekkauksen kohteita, heh. No, totesin että kannattaa jatkossakin pitää silmät ja korvat auki, kun nytkin löytyi jotain hyvää sieltä. Heh.Jussi K wrote:^ Niinhän se kannattaa, erityisesti kirjastoja supportoida. Itsellänikin jatkuvasti +/- 10 lätyn pino lainassa, laidasta laitaan.Nyt ääripäinä lienee Bruce Springsteenin We Shall Overcome: The Seeger Sessions Annhilatorin kevytmetallin kautta Luca Turillin soolotuotantoon & vanhaan Sadukseen. Usein on ollut tapana ottaa uudemman kerran vastaantullessa jotain, mikä ei todellakaan ole aiemmin napannut bändinä. Diggaamisreaktiota on tapahtunut esim. niin Deathin kuin Symphony X:nkin tapauksissa, vaikka joitain vuosia aiempi läpikuuntelu on saanut 'mitä paskaa' -ajatusta aikaan.
Itse aiheesta; ei Serenity ole edelleenkään mielestäni kauhan kummoinen. Semmoinen vähän alle seiskan levy, toki tietysti joitain hyviä hetkiä löytyy & Timon 70's heavyvaikutteet lämmittävät mieltä.
Kahteen kertaan kuuntelin levyn tässä illalla. Ennätysmäärä poweriin kallellaan olevaa vokalisointia sisältävältä albumilta jos Helloweenia ei lasketa.

-
- Azazel
- Posts: 6078
- Joined: Fri Jul 15, 2005 17:18
Kun selailet Helloween-topicia niin huomaat että allekirjoittaneen posteista löytyy sellaista hehkutusta että ihan siirappi valuu.Karpaasi wrote:^Strato, ihan rohkeesti vaan, jos Timppa nappaa, niin tutustu reilusti koko laajaan power-skaalaan! Siellä on sellaista tuuttausta joka vie Kotipizzapeltoa kuin nymfo neitytpoikaa juhannusyössä!![]()
Kaapista saa kyllä tulla ulos, ja kyllä se nenä sieltä pilkistää jo, kun Helloweenista jutellaan!

No, otan kaikki metalligenret joskus työn alle, mutta powerin aika ei ole vielä.

Serenitylta en ole kuullut kuin radiohitit, mutta ihan ok:lta ovat kuulostaneet. Coldness sen sijaan on moneen kertaan kuultu ja päätynee hyllyyn kunhan kävelee vastaan siihen kuuluisaan "oikeaan hintaan". Perusheviä, ei sen kummempaa. Josset ole pelkän mustan metallin miehiä niin kyllä pitäisi toimia ainakin jossain määrin. 

Justice is lost
Justice is raped
Justice is gone
Justice is raped
Justice is gone
Haluatteko nauraa?
http://www.imperiumi.net/phpBB2/viewtopic.php?t=28501
En ainakaan löytänyt tästä vielä tällä laudalla kommentointia.
http://www.imperiumi.net/phpBB2/viewtopic.php?t=28501
En ainakaan löytänyt tästä vielä tällä laudalla kommentointia.
Tuolle on tullut naureskeltua koko päivän mittaan oikein kunnolla.Vekkuli wrote:Haluatteko nauraa?
http://www.imperiumi.net/phpBB2/viewtopic.php?t=28501
En ainakaan löytänyt tästä vielä tällä laudalla kommentointia.
Oops, olen varmaan kohta itsekin rosiksessa

"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1136
- Joined: Sat Apr 01, 2006 22:58
- Location: Tampere / LPR
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Mahtavaa menoa, siellä oli monta tuttua pieksämässä suutaan. Näin virkavallan edustajana voin sanoa, että ketjun viestit eivät olisi ylittäneet tutkintakynnystä, vaikka rikosilmoitus olisi tehtykin. Koska meillä on ilmoituksen vastaanottovelvollisuus, olisi kirjattu sekalaisilmoitus, jonka olisin sitten päättänyt hyvin ripeästi. Ja tämä tarina on tosi.
Nykyään melkein kaikki on jännää.
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1085
- Joined: Wed Oct 12, 2005 18:15
- Location: Oulu
-
- Hell Rat
- Posts: 340
- Joined: Sat Apr 08, 2006 9:43
...toisaalta melkoisia pikkusieluja, jotka toisen sairaudelle/heikkoudelle nauraa. Voihan sitä huonoa itsetuntoa kohottaa noinkin. Pahimmat koulukisaajtkin ne sisältä kaikista herkimpiä ovat. En hyhäksy Tolkin julkista vammailua ja toivon hartaasti, ettei sama maanis-depressiivinen vaihe ole jäänyt päälle, mikä alkoi syksyllä 2003. Näiltä huumorimieheltä vaan unohtuu kaikki se hyvä, mitä Tolkki on Suomi-metallille tehnyt. Stratovariuksen menestys aukaisi ovia muille suomalaisille bändeille varmaankin enemmän kuin minkään muun bändin menestys. Lisäksi Tolkki on tuottanut päälle melkoisen kasan pienempien bädien levyjä. Myönnän senkin, että Stratojen kahden viimeisen levyn materiaali on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta lähes silkkaa kuraa, eikä nuo Saana clipitkään vakuuttaneet, joita virallisella sivulla oli.
Silti. Antakaa sairaan miehen olla. Kun antaa kiukuttelevalle lapselle lisää huomiota, se innostuu entisestään.
Silti. Antakaa sairaan miehen olla. Kun antaa kiukuttelevalle lapselle lisää huomiota, se innostuu entisestään.
"Ihan perseestä vittu. Mitä nämä ihmiset, mitä täällä on tavannu, tajuaa itsemurhasta. Ei vittu mittään. Mutta me tykätään vaan niin paljon." Sentencedin Sami Lopakka Saksan maalla syyskuusa 1996.