Debyyttilevy omaa hetkensä, niin hyvät kuin nolotkin. Nimibiisi lienee sitä parasta antia. Ei tämä silti usein soittimeen eksy.
SWOD on todella kova. Oikeastaan se Glennin tylsä pianonpimputusbiisi ei ole koskaan itselle toiminut. Kokonaisuutena huippulevy.
SAS ei kokonaisuutena oikein kolahda. Sinner on järkyttävän kova livenä ja Diamonds and rust toimii aina. Muutama köyhä veto pilaa kuitenkin kokonaisuuden.
SC on aika kaksijakoinen levy. Nimibiisi, BBY,BTM, Exciter ja BOROD ovat klassikkokamaa. Muut biisit sitten aikas tylsiä. Kuuluisa Leather&Studs-imago alkoi äijillä kehittyä näihin aikoihin...

Killing Machine ei joskus uponnut, nyt senkin edestä. Kokonaisuutena tasaisen kova levy.
70-luku oli Priestin pohjatyötä puhjetakseen kaupallisesti kukkaan British Steelin myötä. Glenn ja K.K. olivat sairaan kovia kepittäjiä jo tuolloin. Robista ei varmaan tarvinnekaan kommentoida.