Meikäläiseen on aina vedonnut tarkka piirrostaide, tai kuva jossa on muuten asenne kohdallaan. Kaikenlaiset hässäkät ja tekotaiteellisuudet joutavat huitsin hittoon. Kyllä kansilla oli ainakin ennen suuri merkitys kuluttajien houkuttelussa, nykyään asia on valitettavasti jäänyt vähemmälle huomiolle. Seuraavat esimerkit paljastavat meikäläisen mieltymykset aikas hyvin.
Last edited by Iron Constable on Tue Nov 27, 2007 21:32, edited 4 times in total.
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Voivodin kannet ovat hienoja. Myös aiemmin mainitut To Mega Therion, No More Color, Don't Break The Oath ovat loistavia. Maidenin hienoin on ehdottomasti Somewhere In Time.
EDIT: ^ Slaughter In The Vaticanin kansi on myös yksi hienoimmista.
Tuo The Crownin deathrace kingin kansi pääsee paremmin oikeuksiinsa kun on se mustakantinen cd jewel jossa hopealla nuo kuvioinnit mustalla pohjalla. Kiiltelee silleen hienosti oikein! Löytyy kyseinen sepsiaaliversio hyllystä.
Sacrificing lives with apathy
torturing their captives ruthlessly
misery and anguish, morbid pleas
forgotten ghastly atrocities
Kieltämättä noi Voivodin kannet on just niitä, joita olen aina pitänyt aivan kammottavina. Kiva, kun joku postasi niistäkin esimerkin, vaikka vähän eri hengessä
Emperorit ja muut on jo tullut mainittua, joten ei niistä en enempää. Itseäni kuitenkin säväyttää Ed Repkan ja Ken Kellyn perinteinen tyyli. Repkahan on vastuussa Deathin Scream Bloody Gore, Leprosy ja Spiritual Healing -levyjen kansitaiteesta. Mies on myös vastuussa Megadethin Vic Rattleheadin siirtymisestä piirrettyyn muotoon maalaamalla mm. Peace Sells... But Who's Buying? ja Rust In Peace -lättyjen kannet.
Sellainen hauska tarina Kellystä, että Kiss yritti aikoinaan saada Destroyer-levynsä kantta maalaamaan tunnustetun taiteilija Frank Frazettan, mutta miehen hintapyyntö oli Kissille liikaa. Sitten sattuman kautta löysivät nuoren ja (silloin) tuntemattoman Ken Kellyn maalaamaan kannen halvalla, ja loppu on historiaa. Kävipä vielä ilmi, että Kelly on Frazettan serkku!
Yksi hieno Kelly lisää:
Kuulapsi, kuule Taika-Jimin huuto
Kuulapsi, avaa seitsemäs hylje
Toi The Gates of Slumber on vieläpä jäätävän kova levy!
Crushing the Holy Trinity-kokoelma. Taas aivan loistava, ja vinyylikoossa vasta pääseekin oikeuksiinsa. Ja vielä kun levyn teemana on juuri tuo pyhä kolminaisuus kolmena levynä.
Noissa on sitä jotain mikä miellyttää meikäläisen silmää. Maininnan ansaitsee myös täällä jo muutamaan kertaan esiin tuotu Celtic Frostin To Mega Therion.
Mutta kaikista hienoin on tämä:
|Faith No More|Candlemass|
|Tuska Open Air|Korn|
|Ilosaarirock|Kraftwerk||
|Muse|
Hienoin mitä nyt tulee mieleen on Arjen Anthony Lucassen's Star One - Space Metal. Tekijä oli muistaakseni joku NASA:n taiteilija ja vaikka levy onkin mielestäni aika vaisu niin kansi on komea.
Ihan uusista levyistä on pakko mainita Gamma Rayn LotF kakkonen ja Candlemassin King of the Grey Islands; eri ääripäitä mutta just täydellisiä molemmat. Muutenkin tuntuvat levynkannet viime vuosina taas parantuneen ja CG-kuonaa on paljon vähemmän, hyvä juttu. Ehkä Dance of Death oli se aallonpohja.
Helloween vielä toki pyristelee mutta eiköhän nekin ens levyllä palaa kunnon piirustuksiin...
Gandalf carries the magic staff
Divides the armies in half
In the deeps of Helm's they engage in battle
So insane it'll make you rattle