King Diamond
Moderator: The Killer Krew
-
- Kisälli
- Posts: 529
- Joined: Tue Feb 07, 2006 17:47
- Location: jyväskylä
Seuraavaksi on sitten vuorossa Themin jatko-osa Conspiracy. Themin tarina on ehkä paras koko Kingin tuotannossa ja sitä olisi mielestäni voinut jatkaa Conspiracylle paremminkin. Myös biisimateriaali häviää selkeähkösti Themille vaikka parhaat biisit ovatkin aivan tappajia. Jokatapauksessa Conspiracy on kuitenkin kova levy ja varsinkin kitarasoolojen taso on edelleen pysynyt korkealla.
CONSPIRACY
Levy pärähtää todella lupaavasti käyntiin hienon ja monipuolisen At the Gravesin tahdissa. Upean rauhallisen ekan säkeistön jälkeen kappale lähtee tyylillä käyntiin, sisältäen useita hienoja osioita. Myös mainiot kitarasoolot tukevat tätä mestariteosta mallikkaasti ja se onkin top2 suosikkini tällä levyllä. Upea startti.
Yhtä kovalla ellei kovemmallakin jatketaan kun Sleepless Nights on vuorossa. "I cannot sleep at night..." kohdat taustamelodioineen ja perussäkeiden häikäisevät laulumelodiat ovat herkkua korville. Upean kuuloista on myös kun Kingi vetää "Then let us make you an eternal deal..." säkeistön todella matalalta, ja heti perään sitä seuraavan hienon säkeistön korkealta. Levyn alku todellakin on upea, sillä kaksi kovinta vetoa on heti kärkeen.
Seuraavassa biisissä tiputaan kahden killerin jälkeen korkealta alas. Lies on kingin tasolla todella keskinkertainen biisi eikä laulumelodiat tällä kertaa mielestäni todellakaan häikäise. Hyvääkin biisistä toki löytyy, sillä läpi biisin on havaittavissa kovia riffejä, jotka pitävät huolen kappaleen tasosta.
A Visit From The Dead onneksi nostaa taas tasoa ylöspäin. Biisi alkaa hienolla introlla sekä komealla rauhallisella ekalla säkeistöllä. Näiden jälkeen se lähtee tyylikkäästi käyntiin ja varsinkin perussäkeet ovat rautaa. Kertosäe voisi mielestäni olla parempikin, vaikkei se mikään huono ole. Kokonaisuutena huomattava parannus edelliseen.
Seuraavana tulee sitten The Wedding Dream, jonka selkeä kohokohta on eka kertaa vedettävän "Now everything turns to darkness..." säkeistön jälkeen alkava upea riffittely. Kokonaisuudessaan biisi on hyvä, mutta jotain jää kuitenkin puuttumaan. Ei mitään asiaa levyn parhaimmistoon.
"Amon" Belongs To "Them" onkin sitten aivan eri tasoa. Ehdoton kolmossuosikkini heti avauskaksikon jälkeen. Komea pääriffi, mainio kitarointi ja todellista juhlaa oleva kertosäe hyväilevät korvia läpi biisin. Todella hieno veto.
Tähän väliin tulee tunnelmallisen hieno Something Weird, jota seuraa Victimized. Ihan aikojen alussa tämä biisi oli itselleni kolmen kovimman joukossa, ja on edelleenkin top5 kauraa. Biisin aloittava riffi on mainio ja perussäkeet laulumelodioineen toimivat itselleni hyvin. Tässäkin kappaleessa riffit ovat yleisesti ottaen kovia ja Andy vetelee taas kerran mallikkaan soolon.
Let It Be Donen jälkeen levyn lopettaa instrumentaali Cremation. Siinä on toki hieno ja melko hyytävä tunnelma, mutta jotenkin tuntuu että levyn olisi voinut lopettaa paremminkin. Varsinkin jos verrataan Abigailin ja Themin lopetusbiiseihin, niin Cremation on kyllä melko vaisu.
Kova levy on kuitenkin kyseessä muutamasta fillerintyngästä huolimatta ja arvosanaksi annan
4/5
CONSPIRACY
Levy pärähtää todella lupaavasti käyntiin hienon ja monipuolisen At the Gravesin tahdissa. Upean rauhallisen ekan säkeistön jälkeen kappale lähtee tyylillä käyntiin, sisältäen useita hienoja osioita. Myös mainiot kitarasoolot tukevat tätä mestariteosta mallikkaasti ja se onkin top2 suosikkini tällä levyllä. Upea startti.
Yhtä kovalla ellei kovemmallakin jatketaan kun Sleepless Nights on vuorossa. "I cannot sleep at night..." kohdat taustamelodioineen ja perussäkeiden häikäisevät laulumelodiat ovat herkkua korville. Upean kuuloista on myös kun Kingi vetää "Then let us make you an eternal deal..." säkeistön todella matalalta, ja heti perään sitä seuraavan hienon säkeistön korkealta. Levyn alku todellakin on upea, sillä kaksi kovinta vetoa on heti kärkeen.
Seuraavassa biisissä tiputaan kahden killerin jälkeen korkealta alas. Lies on kingin tasolla todella keskinkertainen biisi eikä laulumelodiat tällä kertaa mielestäni todellakaan häikäise. Hyvääkin biisistä toki löytyy, sillä läpi biisin on havaittavissa kovia riffejä, jotka pitävät huolen kappaleen tasosta.
A Visit From The Dead onneksi nostaa taas tasoa ylöspäin. Biisi alkaa hienolla introlla sekä komealla rauhallisella ekalla säkeistöllä. Näiden jälkeen se lähtee tyylikkäästi käyntiin ja varsinkin perussäkeet ovat rautaa. Kertosäe voisi mielestäni olla parempikin, vaikkei se mikään huono ole. Kokonaisuutena huomattava parannus edelliseen.
Seuraavana tulee sitten The Wedding Dream, jonka selkeä kohokohta on eka kertaa vedettävän "Now everything turns to darkness..." säkeistön jälkeen alkava upea riffittely. Kokonaisuudessaan biisi on hyvä, mutta jotain jää kuitenkin puuttumaan. Ei mitään asiaa levyn parhaimmistoon.
"Amon" Belongs To "Them" onkin sitten aivan eri tasoa. Ehdoton kolmossuosikkini heti avauskaksikon jälkeen. Komea pääriffi, mainio kitarointi ja todellista juhlaa oleva kertosäe hyväilevät korvia läpi biisin. Todella hieno veto.
Tähän väliin tulee tunnelmallisen hieno Something Weird, jota seuraa Victimized. Ihan aikojen alussa tämä biisi oli itselleni kolmen kovimman joukossa, ja on edelleenkin top5 kauraa. Biisin aloittava riffi on mainio ja perussäkeet laulumelodioineen toimivat itselleni hyvin. Tässäkin kappaleessa riffit ovat yleisesti ottaen kovia ja Andy vetelee taas kerran mallikkaan soolon.
Let It Be Donen jälkeen levyn lopettaa instrumentaali Cremation. Siinä on toki hieno ja melko hyytävä tunnelma, mutta jotenkin tuntuu että levyn olisi voinut lopettaa paremminkin. Varsinkin jos verrataan Abigailin ja Themin lopetusbiiseihin, niin Cremation on kyllä melko vaisu.
Kova levy on kuitenkin kyseessä muutamasta fillerintyngästä huolimatta ja arvosanaksi annan
4/5
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1136
- Joined: Thu Jan 08, 2004 0:10
-
- Manowarrior
- Posts: 2771
- Joined: Tue Jul 26, 2005 21:59
- Location: Tampere
- Contact:
Oho, enpäs ole yhtään kommentoinut tätä Give Me Your Soul.. Please -levyä, eli nyt on sen aika:
Ensimmäisenä täytyy todeta se, että levy vaati paljon enemmän kuuntelua kuin esimerkiksi The Puppet Master -levy, johtuen lähinnä siitä, että aluksi musiikillisesti levy tuntui liian saman puun palasista rakennetuksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin pintaa syvemmälle päästessä, oli tämä vertauskuva kääntynyt lähes kokonaan positiiviseksi puoleksi, nimittäin soitannollinen teema on saatu hyvin tukemaan Kinkun tarinallista yhdenmukaisuutta. Lyhyesti äskeinen: Levy uppoaa kuin kirves syyttömän pojan päähän.
Levyn tarina -kuten täällä ollaan jo monesti sanottu- jää ikäänkuin kesken, tosin Hammerilla on tähänkin tietysti omat virtensä jälleen, mutta omasta mielestä tarina jää kesken, ehkäpä seuraavalla levyllä sitten tarina jatkuu loppuuun? Ideana ja toteutuksena tarina on Kinkkumaisen loistava, tosin viimeinen ripaus puuttuu, se hohto, se karmivuus, mitä esimerkiksi Themin tarina kantaa yllänsä alusta loppuun.
Soitannollisesti levy kulkee käsi kädessä jokaisen instrumentin kanssa. Jokainen soitin tukee toisiansa erinomaisesti, sooloille ja laulu- kuin kitaramelodioille myös erityisplussa. Riffit sopivat kappaleen yleisteemaan saumattomasti, sopivan tyylikkäitä, eikä mitään niin sanottuja "ylilyöntejä" eli kappaleiden saumattomuudesta eroavia riffejä ei levyllä ole. Juuri tästä saumattomuudesta pidän levyllä todella paljon.
Soundillisesti olisin ehkäpä rumpusoundeihin halunnut pientä muutosta, lautaset soivat liian hiljaa, ja basarien mäiskettä ei meinaa välillä erottaa kitaravallien alta.
Kingin vokaalit ovat hillittyjä, itse asiassa nykyään pidän enemmän tästä Kingin hillitymmästä vokaaleista, siellä missä falsettien pitää olla, löytyy falsetit, eli lähinnä kertosäkeiden taustalauluissa ja muutenkin toistokohdissa.
Livian vokaaleista emme saaneet nauttia samalla tavalla kuin The Puppet Master -levyllä, mutta herran jestas miten hyvin toimii erityisesti "Moving On" -kappaleessa.
Kappalemateriaali on todella laadukasta. Niitä huippu hetkiä levyllä löytyy melkein saman verran kuin hyviä hetkiä. Erityisesti Never Ending Hill (alun dissailuista huolimatta) on noussut ihan sinne eliittiin Kinkun koko tuotannossa, unohtamatta Is Anybody There?-, Mirror Mirror-, Give Me Your Soul- ja Moving On -kappaleita. Mutta mikä tärkeintä, lähes jokaisella osa-alueella ollaan koko levyn ajan vähintäänkin hyvällä tasolla, eli ne epätasaiset hetket, kuten Kinkun levyillä erityisesti tuppaa olemaan, ovat poissa.. Mutta kuitenkaan kokonaisuutena levy ei kuitenkaan kappalemateriaaliltaan ole niin loistavaa kuin täydelliseen levyyn tarvittaisiin, samoin tarinan lopetuksesta on otettava miinus.
Loppuun lyhyt yhteenveto: Kinkun toisiksi tasaisin levy, heti Abigailin jälkeen. "Them"-levy on parempi, koska tarina eritoten on niin hyytävää kamaa ettei mitään jakoa. Themin kappalemateriaali yksilöllisesti päihittää myös uusimman levyn, mutta kokonaisuutena jää hitusen uusimman taakse.
4,5/5
Top-4:
1. Abigail
2. Them
3. Give Me Your Soul.. Please
4. The Puppet Master
Keikkaa odotellessa.
Ensimmäisenä täytyy todeta se, että levy vaati paljon enemmän kuuntelua kuin esimerkiksi The Puppet Master -levy, johtuen lähinnä siitä, että aluksi musiikillisesti levy tuntui liian saman puun palasista rakennetuksi kokonaisuudeksi. Kuitenkin pintaa syvemmälle päästessä, oli tämä vertauskuva kääntynyt lähes kokonaan positiiviseksi puoleksi, nimittäin soitannollinen teema on saatu hyvin tukemaan Kinkun tarinallista yhdenmukaisuutta. Lyhyesti äskeinen: Levy uppoaa kuin kirves syyttömän pojan päähän.
Levyn tarina -kuten täällä ollaan jo monesti sanottu- jää ikäänkuin kesken, tosin Hammerilla on tähänkin tietysti omat virtensä jälleen, mutta omasta mielestä tarina jää kesken, ehkäpä seuraavalla levyllä sitten tarina jatkuu loppuuun? Ideana ja toteutuksena tarina on Kinkkumaisen loistava, tosin viimeinen ripaus puuttuu, se hohto, se karmivuus, mitä esimerkiksi Themin tarina kantaa yllänsä alusta loppuun.
Soitannollisesti levy kulkee käsi kädessä jokaisen instrumentin kanssa. Jokainen soitin tukee toisiansa erinomaisesti, sooloille ja laulu- kuin kitaramelodioille myös erityisplussa. Riffit sopivat kappaleen yleisteemaan saumattomasti, sopivan tyylikkäitä, eikä mitään niin sanottuja "ylilyöntejä" eli kappaleiden saumattomuudesta eroavia riffejä ei levyllä ole. Juuri tästä saumattomuudesta pidän levyllä todella paljon.
Soundillisesti olisin ehkäpä rumpusoundeihin halunnut pientä muutosta, lautaset soivat liian hiljaa, ja basarien mäiskettä ei meinaa välillä erottaa kitaravallien alta.
Kingin vokaalit ovat hillittyjä, itse asiassa nykyään pidän enemmän tästä Kingin hillitymmästä vokaaleista, siellä missä falsettien pitää olla, löytyy falsetit, eli lähinnä kertosäkeiden taustalauluissa ja muutenkin toistokohdissa.
Livian vokaaleista emme saaneet nauttia samalla tavalla kuin The Puppet Master -levyllä, mutta herran jestas miten hyvin toimii erityisesti "Moving On" -kappaleessa.
Kappalemateriaali on todella laadukasta. Niitä huippu hetkiä levyllä löytyy melkein saman verran kuin hyviä hetkiä. Erityisesti Never Ending Hill (alun dissailuista huolimatta) on noussut ihan sinne eliittiin Kinkun koko tuotannossa, unohtamatta Is Anybody There?-, Mirror Mirror-, Give Me Your Soul- ja Moving On -kappaleita. Mutta mikä tärkeintä, lähes jokaisella osa-alueella ollaan koko levyn ajan vähintäänkin hyvällä tasolla, eli ne epätasaiset hetket, kuten Kinkun levyillä erityisesti tuppaa olemaan, ovat poissa.. Mutta kuitenkaan kokonaisuutena levy ei kuitenkaan kappalemateriaaliltaan ole niin loistavaa kuin täydelliseen levyyn tarvittaisiin, samoin tarinan lopetuksesta on otettava miinus.
Loppuun lyhyt yhteenveto: Kinkun toisiksi tasaisin levy, heti Abigailin jälkeen. "Them"-levy on parempi, koska tarina eritoten on niin hyytävää kamaa ettei mitään jakoa. Themin kappalemateriaali yksilöllisesti päihittää myös uusimman levyn, mutta kokonaisuutena jää hitusen uusimman taakse.
4,5/5
Top-4:
1. Abigail
2. Them
3. Give Me Your Soul.. Please
4. The Puppet Master
Keikkaa odotellessa.
Nyt on sitten itsekin viimein jonkin verran pureskeltu tuota uutta kinkkua ja eihän se terä ole sieltä mihinkään kadonnut. Puppet Masterillehan tämä ei pärjää mutta ko. levyn hyväksi havaittuja ratkaisuja on hyödynnetty kyllä taitavasti myös tällä uutukaisella lohkaisulla.
Kingin vokaalit sisältävät tuttuun tapaan sekä tämän levyn fiiliksiin istuvia, ihan uudenlaisia sävyjä sekä mukavia vivahteita siellä täällä vanhemmasta tuotannosta.
Ja se listahan olisi nyt jotain tyyliin:
1. Puppet Master
2. "Them"
3. Abigail
4. The Eye
5. Conspiracy
6. Give Me Your Soul.. Please
7. House Of God
8. Fatal Portait
9. The Graveyard
10. Voodoo
11. The Spider's Lullabye
12. Abigail II
Suunnilleen noin ne menisi, joka tapauksessa omalla tavallaan erittäin mainioita ja vaihtelevia levyjä jokainen
Kingin vokaalit sisältävät tuttuun tapaan sekä tämän levyn fiiliksiin istuvia, ihan uudenlaisia sävyjä sekä mukavia vivahteita siellä täällä vanhemmasta tuotannosta.
Ja se listahan olisi nyt jotain tyyliin:
1. Puppet Master
2. "Them"
3. Abigail
4. The Eye
5. Conspiracy
6. Give Me Your Soul.. Please
7. House Of God
8. Fatal Portait
9. The Graveyard
10. Voodoo
11. The Spider's Lullabye
12. Abigail II
Suunnilleen noin ne menisi, joka tapauksessa omalla tavallaan erittäin mainioita ja vaihtelevia levyjä jokainen
Virallisella foorumilla King Diamond itse kirjoitti tulevasta promo-videosta:
"Latest latest news is that I know I will be in some pain this Wednesday when my part for the new King Diamond promo video will be shot. The video will be the song "Give Me Your Soul", chosen from your poll on this forum. It is scheduled to be finished just in time for Halloween (could be a week or two later but it's coming soon). About time, right? It's only been 17 years since the last King Diamond promo video."
Erittäin hienoa, että video tehdään juurikin levyn nimikkobiisistä.
"Latest latest news is that I know I will be in some pain this Wednesday when my part for the new King Diamond promo video will be shot. The video will be the song "Give Me Your Soul", chosen from your poll on this forum. It is scheduled to be finished just in time for Halloween (could be a week or two later but it's coming soon). About time, right? It's only been 17 years since the last King Diamond promo video."
Erittäin hienoa, että video tehdään juurikin levyn nimikkobiisistä.
On tullut tässä viimeaikoina kuunneltua koko King Diamondin tuotanto läpi ajatuksen kanssa, joten voisin laittaa pävitetyn KD-levyrankingin. Aivan kärjen takana erot ovat sen verran pieniä, että lista muuttuu fiiliksen mukaan. Vaatimattominkin King Diamond -albumi olisi kärkipäässä aivan minkä tahansa yhtyeen discografiassa.
1. Abigail
2. Give Me Your Soul... Please
3. "Them"
4. The Puppet Master
5. Voodoo
6. Fatal Portrait
7. The Eye
8. The Graveyard
9. House of God
10. Conspiracy
11. The Spider's Lullabye
12. Abigail II: The Revenge
Maailman täydellisin tuotanto minun makuuni.
1. Abigail
2. Give Me Your Soul... Please
3. "Them"
4. The Puppet Master
5. Voodoo
6. Fatal Portrait
7. The Eye
8. The Graveyard
9. House of God
10. Conspiracy
11. The Spider's Lullabye
12. Abigail II: The Revenge
Maailman täydellisin tuotanto minun makuuni.
Uunituore arvio Conspiracystä, hieman liian korkealla arvosanalla, varsinkin kun ottaa loppukappaleet huomioon. Jää song-by-song -kirjoitus yhtälailla kesken, kun levykin on aina viimeisellä kolmanneksellaan tuntunut tekevän, "Amon" Belongs To "Them"in jälkeen..
Sent from my Panzerkampfwagen Tiger using Enigma
-
- Crusader
- Posts: 7993
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Heip.
Nyt lienee jo vihdoinkin aika hommata tuo Kinkkendaalin uusin albumi, kun tuo joulukin on olevinaan tulossa. Ei minua kukaan kuitenkaan muista, joten kaipa se on hyvä tilata jotain, paketoida se ja laittaa pakettiin oma osoitteeni. Tulen iloiseksi.
Elikkäs lähdin kyselemään, että mitä tuossa Give me your soul... please -levyn digipackissa on ekstraa verrattuna karvalakkiversioon? Kovasti googlettelinkin asian tiimoilta, mutta ei silmään tahtonut sattua.
Nyt lienee jo vihdoinkin aika hommata tuo Kinkkendaalin uusin albumi, kun tuo joulukin on olevinaan tulossa. Ei minua kukaan kuitenkaan muista, joten kaipa se on hyvä tilata jotain, paketoida se ja laittaa pakettiin oma osoitteeni. Tulen iloiseksi.
Elikkäs lähdin kyselemään, että mitä tuossa Give me your soul... please -levyn digipackissa on ekstraa verrattuna karvalakkiversioon? Kovasti googlettelinkin asian tiimoilta, mutta ei silmään tahtonut sattua.
Eipä siinä ole mitään ekstraa, vaikka olisi mielestäni voinut ollakin.huussi wrote:Elikkäs lähdin kyselemään, että mitä tuossa Give me your soul... please -levyn digipackissa on ekstraa verrattuna karvalakkiversioon? Kovasti googlettelinkin asian tiimoilta, mutta ei silmään tahtonut sattua.
"I don't trust anyone who doesn't like Slayer."
-Mike Patton
-Mike Patton
-
- Berserkki
- Posts: 822
- Joined: Fri Oct 06, 2006 13:41
- Location: Helsinki
Kinkkendaali= paras lempinimi ever!
Joo siis pakko kysyä, oonko ainoa johon ei iske King Diamondin kutsuminen "Kinkuksi"? Mun mielestä se vaan kuulostaa jotenkin loukkaavalta kun yhtä maailman hienoimmista artisteista/taiteilijoista nimitetään ruuaksi. Jos lempinimeä käytän niin se on pelkkä "King". Eipä oo järin tärkeä asia mutta silti...
Kinkun maussa ei tosin ole mitään vikaa, nam nam ja mussun mussun vaan.
Joo siis pakko kysyä, oonko ainoa johon ei iske King Diamondin kutsuminen "Kinkuksi"? Mun mielestä se vaan kuulostaa jotenkin loukkaavalta kun yhtä maailman hienoimmista artisteista/taiteilijoista nimitetään ruuaksi. Jos lempinimeä käytän niin se on pelkkä "King". Eipä oo järin tärkeä asia mutta silti...
Kinkun maussa ei tosin ole mitään vikaa, nam nam ja mussun mussun vaan.
On this night, in this hour
We call upon the ancient power
Now swallow his demons semen stream
From the realms where Satan reigns supreme
We call upon the ancient power
Now swallow his demons semen stream
From the realms where Satan reigns supreme
-
- Azazel
- Posts: 6078
- Joined: Fri Jul 15, 2005 17:18
Munkin ranking menis suurinpiirtein noin. Uusinta en ole vielä tarpeeksi kuunnellut, että voisin lopullista mielipidettäni kertoa. Abigail II:n "pilaa" se kohta kun siihen hienon kitarariffin päälle lauletaan "Lightning was Striking".. En muista mikä biisi mutta se on aika hauska kohta..Hammer wrote:On tullut tässä viimeaikoina kuunneltua koko King Diamondin tuotanto läpi ajatuksen kanssa, joten voisin laittaa pävitetyn KD-levyrankingin. Aivan kärjen takana erot ovat sen verran pieniä, että lista muuttuu fiiliksen mukaan. Vaatimattominkin King Diamond -albumi olisi kärkipäässä aivan minkä tahansa yhtyeen discografiassa.
1. Abigail
2. Give Me Your Soul... Please
3. "Them"
4. The Puppet Master
5. Voodoo
6. Fatal Portrait
7. The Eye
8. The Graveyard
9. House of God
10. Conspiracy
11. The Spider's Lullabye
12. Abigail II: The Revenge
Maailman täydellisin tuotanto minun makuuni.
Mutta siis sellaista piti kysyä, että onko tuo Black Rose-levytys jostain kotoisin.. Totta kai se jossain vaiheessa pitää ostaa mutta onko laadullisesti millaista??

"Linkkarit", "Gunnarit", "Merkkarit" (Mercyful Fate), "Yökala", "Rautaneito"...condemned wrote:Et. Kaikki nuo vastaavat lempinimet minkä tahansa bändin kohdalla ovat aivan perseestä.
"Senarit", "Metukka", "Impukat". Ei ei.

Joo, Kinkun... korjaan, Kingin uusin hankintaan kunhan taas rahaa on. Samaan syssyyyn Ledareitten Nelonen ja Gunnareittenen Käytä Illuusiotasi Kakkonen.
"Aika liikkuu lailla pyövelin, viisaus on hetki hiljaisin"
-Hector
-Hector
Tuo Black Rose -äänite on helkkarin hauska tekele, sillä se on treenikämppälive, jossa kaikki soittomokat ja huudahdukset ovat tulleet nauhalle mukaan. Meininki on kirjaimellisesti aika underground, koska bändi soitti ko. setin jonkun vanhan tanskalaisen rakennuksen kellarissa. Ilmeisesti myös muutamat bisset oli alla, mutta meininki on loistava. Musiikillisesti homma on vanhan koulukunnan hard rockia enemmän Deep Purple -hengessä, mutta lyriikat ovat sitten jopa melkoisen sairastakin kamaa. Valitettavasti sanoituksia ei ole kansivihkoon printattu, mutta mukana on Kingin kuvaukset kaikista kappaleista. Hyvää musiikkia, jos 70-luvun "heavy" uppoaa edes kohtuullisesti. Kingin vokaalisuoritukset ovat vaihtelevia, erikoisia ja ehdottomasti kuulemisen arvoisia. Aika halvalla tuota luulisi jostain löytävän, joten osta ihmeessä pois kuljeksimasta.Bathory wrote:Mutta siis sellaista piti kysyä, että onko tuo Black Rose-levytys jostain kotoisin.. Totta kai se jossain vaiheessa pitää ostaa mutta onko laadullisesti millaista??
Nuo lempinimet ovat kyllä yleisesti perseestä. Meikäläisen jouluun tosin kuuluu Kinkun syöminen ja kuunteleminen, joten silloin tulee tuota mautontakin lempinimeä viljeltyä. King Diamond = King, NOT kinkku.
Onhan tämä tavallisuudesta poikkeava uutinen postattava tännekin, vaikka menee vaihteeksi tuplapostailun puolelle. King Diamond on ehdolla USA:n Grammy gaalassa sarjassa Best Metal Performance kappaleella Never Ending Hill. Samassa kategoriassa kilpailevat mm. Slayer ja Machine Head.
Lähde: http://www.covenworldwide.org/
Lähde: http://www.covenworldwide.org/
Kingiä livenä vuodelta 1986. NAM!
Last edited by urho47 on Tue Jan 01, 2008 14:33, edited 1 time in total.
1996 - Nummirock | 1998 - Helsingin Jäähalli | 2000 - Ruisrock | 2003 - Hartwall Areena | 2005 - Hartwall Areena | 2006 - Hartwall Areena | 2008 - Olympiastadion | 2010 - Sonisphere | 2013 - Olympiastadion | 2023 - Nokia Areena
Äsken tuli katsottua nuo San Fransisco '86 -livevideot. Vakuuttavaa meininkiä kaikelta osin, kuten osasin odottaakin. Tietysti äänenlaatu olisi voinut olla parempikin, mutta korvakuulokkeilla kuunneltuna biisit kuulostivat perhanan hyviltä. Kingin vokaalisuoritus kuului onneksi selvästi, sillä mies lauloi keikan kerrassaan mahtavasti. Bändin esiintyminen oli paikoin jopa hurmosmaisen riehakasta, vaikka Michael Denner oli totutusti se ujo kaveri lavalla, joka toki soittaa hyvin, mutta jättää moshaamiset muille. Mikkey Deen rumpusoolo olisi saanut näkyä kuvissa paremminkin, sillä ukko pieksi rumpujaan sellaisella nopeudella, että harva heavy metal -rumpali moiseen pystyy. Erityismaininta täytyy antaa basistille, sillä Timi "Grabber" Hansenin esiintymisessä oli asennetta isolla A:lla. Leveä haara-asento ja tyylikästä moshausta, hell yeah! Andy oli perinteiseen tapaansa hyvä, vaikka miehen kitarasoolo olisi voinut olla vieläkin timanttisempi.
Keräsin tuossa netistä löytämiäni viime vuosien King Diamond -haastatteluja. Suurin osa haastatteluista on ollut linkitettynä tähän topiciin, mutta koska niiden etsiminen on varsin työlästä, niin tässä linkit suoraan haastatteluihin. Itse en ollut aiemmin lukenut ainakaan tuota Metal Israel -haastattelun toista osaa, vaikka se oltiin tehty jo 2006 vuoden tammikuussa. Olin näet tuolloin juuri lähdössä armeijaan.
Muokkaan listaa, jos löydän lisää mielenkiintoisia haastatteluja.
Decibel Magazine
Metal Asylum 7.10.2007
Metal Israel 19.10.2005 Interview Pt.1
Metal Israel 7.1.2006 Interview Pt. 2
Metal-Rules (Andy & Mike Interview)
Metal-Rules 17.7.2005
Metal-Rules 5.1.2007 (Andy & Mike)
Metal-Rules 18.6.2007
Night Ritual Webzine
Imperiumi
Muokkaan listaa, jos löydän lisää mielenkiintoisia haastatteluja.
Decibel Magazine
Metal Asylum 7.10.2007
Metal Israel 19.10.2005 Interview Pt.1
Metal Israel 7.1.2006 Interview Pt. 2
Metal-Rules (Andy & Mike Interview)
Metal-Rules 17.7.2005
Metal-Rules 5.1.2007 (Andy & Mike)
Metal-Rules 18.6.2007
Night Ritual Webzine
Imperiumi