Dream Theater

Jukka · Post by **Jukka** » Wed Oct 12, 2005 10:30

DREAM THEATER Perform PINK FLOYD's Entire 'Dark Side Of The Moon' Album In Amsterdam
On October 11 at the Heineken Music Hall in Amsterdam, DREAM THEATER performed PINK FLOYD's "Dark Side of the Moon" in its entirety as their second set. Tracks performed were as follows:

01. Speak to Me
02. Breathe
03. On The Run
04. Time
05. Breathe (Reprise)
06. The Great Gig in the Sky
07. Money
08. Us And Them
09. Any Colour You Like
10. Brain Damage
11. Eclipse

This continues DREAM THEATER's tradition of covering a "classic album" in entirety whenever doing a two-night stand in the same city (the band previous covered METALLICA's "Master of Puppets" and IRON MAIDEN's "The Number of the Beast" in 2002). Joining the group for the performance was Mike Kidson on saxophone (from "the Australian Pink Floyd Show") and Theresa Thomason (who previously appeared with DREAM THEATER on "Scenes from a Memory" and "Live Scenes from New York").

DREAM THEATER are scheduled to perform the album one more time on October 25 for the second night of their two-night stand at the famous Hammersmith Apollo in London.

Tuo olisi kyllä ollut mukava kuulla. Meikä nimittäin diggaa isosti tuosta DSOTM:a. Eiköhän tästäkin bootti jossain vaiheessa kävele vastaan.

Hammer · Post by **Hammer** » Sat Oct 15, 2005 13:21

Dream Theaterin esikoislevy When Dream And Day Unite on pyörähdellyt nyt soittimessa kolmeen otteeseen, joten voisin hieman omia tuntojani valoittaa tätä tekelettä kohtaan. Aika paljon levyllä on suoraviivaisempaa ja paikoin jopa kaupallisemman kuuloista materiaalia, verrattuna bändin seuraaviin, klassikon statuksen saavuttaneisiin albumeihin. Progressiivista otetta ja jamittelua kyllä löytyy biiseistä, muttei niin paljon kuin voisi DT:n tapauksessa yleisesti kuvitella. Enemmänkin melodista ja tunnelmarikasta materiaalia on levy pullollaan.

Instrumentaali The Ytse Jam edustaa mielestäni levyn progeilevampaa puolta, mutta myös omalla tavallaan erikoisemman Light Fuse And Get Awayn näkisin aika kokeilevana teoksena. Sisältääpä tuo Light Fuse And Get Away jopa hieman Led Zeppelin vaikutteista menoa, etenkin kertosäkeestä tulee Zeppeliinit itselleni mieleen välittömästi. Levyn kaksi viimeistä biisiä ollaan säästetty ikäänkuin sinne spektaakkelin paikalle ja hienosti kyseiset teokset levyn lopettavatkin. Monipuolista kuultavaa, mutta eivät aivan vedä vertoja Images & Words levyn elämää suuremmille biiseille. A Fortune In Lies, Status Seeker ja Afterlife ovat ehkä helpoimmin aukeavinta ja radioystävällisintä kamaa levyllä. Ei pidä käsittää väärin, sillä kaikki nuo kolme ovat upeassa tunnelmassaan ja tarttuvuudessaan todella hyviä biisejä. Status Seeker niukasti kolmikosta parhaimpana. Levyn parhaimmaksi biisiksi nostaisin tällä hetkellä siltikin The Killing Handin. Nautittavaa soitantaa bändiltä ja ennen kaikkea laulaja Dominicin hieno tulkinta. Uskomattoman aliarvostettu laulaja mielestäni tämä Dominici. Mies vetää tunteella, tyylikkäästi korkealta ja onnistuu luomaan biiseihin lisää tunnelmaa koskettavilla laulusuorituksillaan. Kaverissa on sekoitus useiden loistavien laulajien ääniä, Geoff Tate tulee ehkä eniten mieleen, kuten Ipe jo aiemmin tässä topicissa mainitsikin.

Kaiken kaikkiaan When Dream & Day Unite oli todella positiivinen yllätys, ei pettänyt Dream Theater minua vieläkään. Myös levyn pituus, reilut 51 minuuttia on juuri sopiva ja puutumista ei kerkeä aiheutumaan kuuntelun lomassa. Siltikään en nostaisi tätä debyyttiä aivan Images & Wordsin ja Awaken tasolle, mutta kovin kauaksi ei niistäkään jäädä. Yksi tyylikkäimmistä ensimmäisistä albumeista, mitä olen tähän mennessä miltään bändiltä kuullut. Sen verran halvallakin levyä myydään (esim. CDON:ssa), että suosittelen ehdottomasti tutustumaan.

Purkkiliha · Post by **Purkkiliha** » Sun Oct 16, 2005 22:05

^Mun mielestä Dominicin ääni kuulostaa paikottain vähän väkisin väännetyltä. En henkilökohtaisesti pidä Dominicista, ei sovi mielestäni myöskään yhtään dream theaterin musaan. Jossain muussa bändissä se voisi toimiakin.

Edit. The Ytse Jamista vielä... Olenko mä ainoa kenelle nousee mieleen powerslave tyyliset egyptitunnelmat?

Sad wings of destiny · Post by **Sad wings of destiny** » Sun Oct 16, 2005 22:27

Provinssisa kun DT oli, niin en jaksanut kertakaikkiaan katsoa kuin jotain 15 min keikasta ja sitten leirintälueelle taas juomaan. Levyllä toimii paljon paremmin.

Voimanorja · Post by **Voimanorja** » Wed Nov 16, 2005 22:15

^^^^yllä mainittuun voin sanoa että siltä itsestänikin tuntuu... vaikka en nähnyt ole

Ostin siis tuossa eilen tuon Images and Words -levyn.
Tosiaankin kuulosti täydeltä kuralta.
Levyä sitten soittelin ja nyt on kuunneltu 4-5 kertaa läpi ja tosi hyvältä kuulostaa!
Eli enää kuuntelemisen jälkeen siinä ei mitään kuraa olekaan, niinkuin arvasinkin!

Taidan heti huomenna ostaa yhden levyn lisää. Kunnon musiikkia!

Ainiin, Special Thanks to Ipe

Ipe · Post by **Ipe** » Tue Nov 22, 2005 10:10

Edelliseltä sivulta näkee kokonaan mitkä biisit soitettin Euroopan kiertueella. Päivittelin niitä sinne sitä menoa, kun keikat olivat vedetty, mutta itse asiaan. Kertaalleen on tullut kuunneltua Falling Into Infinity levy ja ihan ensimmäisen kuuntelun mietteitä vähän käyn lävitseni.

Levyhän oli seuraavana vuorossa lähes täydellisen suoran jälkeen. Change Of Seasons EP julkaistiin vuonna 1995, Falling Into Infinity pääsi päivänvaloon vuonna 1997. Varmasti oli kavereilla paineita jatkaa samanlaista mahtavuutta mitä aiemmilla neljällä studio-albumeilla oltiin saatu. Musiikillisesti ollaan menty hiukan suoraviivaisempaan suuntaan, mm. kikkailua ollaan siis vähennetty, mutta mitä näistä yhden kuuntelun mietteistä voi oikeasti sanoa?

Falling Into Infinityn materiaali siis on yksinkertaisempaa, kun ollaan totuttu kuulemaan neljällä aiemmmalla albumilla. Toistoa tietyissä biiseissä on havaittavissa samoin suoraviivaisuuteen ollaan panostettu tietyllä tavalla enemmän tämän näkee kitaratilutteluista ja pianosooloista, ne ovat hillitympiä. Rytminvaihdokset ovat kanssa hillitympiä, myöskin levyllä on havaittavissa ehkä biisien itsetoistantaa. Myöskin tiettyjä kohtia ollaan venytetty ehkäpä liiaksikin. Toki aiemminkin biisejä ollaan venytetty, lisäkuuntelujen jälkeen huomaa vasta lopullisen loistavuuden ja huonot puolet. LaBrien ääni on synkempi ja raspisempi, toki korkeatkin ja puhtaat vokaalit pulpahtelavat aina välillä esille. Kuitenkin lopputuloksesta se tuttu ja loistava Dream Theaterin jälki on tunnistettavaa. Oli sitten

-lasit päässä tai ei niin ainakin musiikin loistavavuuden huomaan paremmin. Pääsee musiikkiin tietyllä tavalla paremmin sisälle ja huomaa perusasioissakin tehdyn jäljen positiivisella tavalla. Mitä aiemmin mainitsin musikin "huonoista" puolista, nämä asiat jäivät yhden kuuntelun jälkeen mieleen, mutta silti musiikista aistii sen totutun loistavuuden. Dream Theaterin uusi suunta ei ole parempi, kuin vanha konsepti, mutta silti onnistunut.

Fanien eron musiikissa huomaa siitä, kun ei-fani keskittyy etsimään musiikista ne huonot puolet/kohdat. Ei-fani ei myöskään kykene hahmottamaan musiikin eri ulottavaisuuksia tietyllä saralla vaan tyytyy yksinkertasuuteen.

+ Tuttu ja turvallinen DT:n jälki havaittavissa
+ Soitanta on kokonaisuutena hyvää jälkeä
+ Levyn tasainen materiaali
+ Paremmat biisit
- Ennalta-arvattomuus
- Uusi suunta ei täytä kaikkia odotuksia mihin aiemmin oltiin totuttu

8,5/10

Nojoo. Ihan turhaan nyt ensimmäisen kuuntelun perusteella rupesin jo kokonaisarvosanaa rustaamaan, mutta muokkaan sen sitten myöhemmin oikeaan arvoonsa ja lisään kommentteja.

Powerslave · Post by **Powerslave** » Wed Dec 21, 2005 19:10

http://www.mikeportnoy.com/forum/tm.aspx?m=1101836

Uutta liveä siis pukkaa. Olihan tuota huhuttu jo vähän aikaa, mutta nyt tuli tuo varmistus. Toivottavasti tällä kertaa Kevin Moore suostuisi soittamaan Space Dye-Vestin.

Ipe · Post by **Ipe** » Wed Dec 21, 2005 19:23

Vielä kerkeäisi itsekkin paikanpäälle.

Kaikki Dream Theaterin ulostamat levyt ovat pakollisia hankintoja. Mielenkiinnolla odotan minkälaisen setin kaverit veivaavat siellä.

Pah · Post by **Pah** » Fri Dec 23, 2005 23:06

Octavarium live video!

http://video.google.com/videoplay?docid ... 39923&q=DT

The Hellion · Post by **The Hellion** » Mon Dec 26, 2005 12:28

Pakko heittää tänne hieman mietteitä DT:n Live At Budokan DVD:stä, se on nimittäin loistava! Koukutuin heti kun sen sain katsomaan alusta loppuun nupit kaakossa ja perkele kun oli kova. Myös uudella 5.1 järjestelmällä saattaa olla osuutta asiaan että kuulosti niin jumalaiselta mutta anyway, nousi kyllä DT:n pisteet tämän DVD:n myötä niin perkeleesti, nousi bändi omilla listoille niin lähelle kärkeä kun vain voi. Erityisesti Mike Portnoyn rumputyöskentelyä on niin ilo katsella, kaveri vaikuttaa kuin joltain hullulta tiedemieheltä riehuessaan settinsä takana mutta erittäin hyvällä tavalla. Jos joku joka DVD:n omistaa ei ole vielä seurannut Bonus levyltä koko Instrumedleyn ajan Portnoytä niin suosittelen tekemään sen mahdollisimman pikaisesti. Mutta onhan bändissä tietysti muitakin jäseniä, esim John Petrucci joka vakuutti meikäläisen kanssa lopullisesti tällä DVD:llä, varsinainen velho kitaran varressa. Labrie ei kyllä ole meikäläisen lemppari vokalisti mutta hoitaa hommansa DVD:llä erittäin hyvin ja miltä DT kuulostaisi ilman häntä?

Ainoana miinuksena koko Live At Budokan DVD:ltä voi heittää yleisön, joka on perus Japanilaiseen tapaan aivan liian rauhallinen, hieman eturivin päät ja nyrkit viuhuu, huomasinhan yleisössä myöskin paljon porukkaa puku päällä? Kavereilla pitäisi näyttää yksi Maidenin keikka Suomesta ja käskeä ottamaan siitä mallia. Mutta yhtä kaikki, DVD:n arvosanaksi voi kivuttomasti laittaa 10-.

VictoriaPage · Post by **VictoriaPage** » Wed Dec 28, 2005 22:05

Pitää nyt itekki sanoa muutama sananen maagisesta DT:stä. Kuuntelua takana 14-vuotiaasta asti eli 4 vuotta. Kaikki studioalbumit löytyvät levyhyllystä ja suurena fanittajana en voi sanoa lähes yhtään huonoa sanaa ko. bändistä. Vieläkin itken verta joka päivä kun en Hellsingin keikalle päässyt (ruotsin yo-kirjotukset..

), mutta ens kiertueella voitte olla varmoja, että kyseisen neidin voi sieltä bongata. Parhaita biisejä en pysty enkä halua luetella, koska listasta tulisi aivan liian pitkä.

Top3-albumit ovat kuitenkin:
1. Images & Words (ylläri)
2. Metropolis pt.2: Scenes From A Memory
3. Six Degrees Of Inner Turbulence

Kolmannelle sijalle olisi ehdolla pari muutakin albumia, mutta tänään Six Degrees vei voiton niukasti. 2 ekaa sijaa kuitenkin on ja pysyy tuollaisena, se on sata varma tässä vaiheessa.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Dec 29, 2005 2:06

Lisää naiskauneutta siis foorumille, tervetuloa ;)

Jos nyt viestiäsi hiukan tutkailee niin huomaa, että niitä legendaksi jo tulleita DT-laseja et ainakaan omista. Ne on tippunut jo vuosien saatossa. Minulta vielä alennusmyynneistä jäänyt ne, täytyy heittää poies kunhan tokenen näistä DT:n tarjoamista fantasisista tunnelmista. Live at Budokania viimeksi edellispäivänä kuulleena täytyi oikeen pistellä käsiä että voiko oikeasti noin hyvää musiikkia tehdä sekä taidolla, että tunteella? Vastaushan on kaikille selvä, paitsi poolrules:lle ;). Harmin paikka, että jäi keikka väliin kirjoitusten takia. Paljon menetit mutta eiköhän aiemmilla sivuilla lukevat keikkaraportit hitusen verran helpoita loputonta vitutusta. Itseltäni vielä puuttu DT:n tuotannosta kaksi albumia, Oulun kaunottaren top-3 albumi ja ToT. Hankinnassa on ollut jo liian pitkään, mutta eiköhän jostain halvalla löydettynä tartu heti mukaani. Oma top-3 tämän hetken listani ilman näitä kahta ovat tällähetkellä tälläiset:

Top-3

1. Images & Words
2. Falling into Infinity
3. When Dream and Day Unite

VictoriaPage · Post by **VictoriaPage** » Thu Dec 29, 2005 2:55

Lähinnä noiden keikkaraporttien lukeminen tuottaa tuskaa (oon varmaan masokisti sillä on tullu luettua ne varmaan 31 kertaa läpi). Hyvän arvostelun oli Ipe kirjottanu Scenesistä aikasemmin, oli ilo lukea.

poolrules · Post by **poolrules** » Thu Dec 29, 2005 11:07

Ipe wrote:Vastaushan on kaikille selvä, paitsi poolrules:lle .

Mitä vit? Minähän tiedän vastaukset kaikkiin kysymyksiin.

Tosin niiden oikeassa olemisesta saattaa, joku joskus olla eri mieltä.

edit: yritetty karsia karuimpia typoja.

VictoriaPage · Post by **VictoriaPage** » Sat Dec 31, 2005 2:22

Kuuntelin tuossa eilen "iltasaduksi" Six Degrees Of Inner Turbulencen 1.levyn ja taas oli niin nannaa. Ei voi tajuta miks jotku haukkuu sitä albumia (Tässä kohdassa mainittakoon, että itekki joskus inhosin sitä

)! Eka levyhän sisältää 3 "herkkis"-biisiä ja 2 hieman rankempaa. Varsinkin Blind Faith on aivan upea, siinä on se jokin. Ehkä tähän vaikuttaa se, että biisin lopussa on Rudessin soolot. Entisenä/nykyisenä pianistina lämpenen lähes aina Jordanin soolo-osuuksille, on se vaan niin loistava! Jos nyt miinuksia kuitenkin pitäis antaa eka levylle, niin heti tulee mieleen Misunderstoodin loppu. Petruccin kitarasessio menee (myönnän) tässä välissä aivan överiksi: pari minuuttia kappaleen lopusta pois niin hyvä tulis. Tästä asiasta valittaa moni muukin. Muuten biisissä ei ole omasta mielestäni mitään vikaa.

Olis kiva kuulla porukan mietteitä myös Liquid Tension Experimentistä, Transatlanticista ja muista DT:n tyyppien sivuprojekteista. Esim. mitä mieltä ootte LaBrien tuoreesta soololevystä jne?

The Hellion · Post by **The Hellion** » Sat Dec 31, 2005 12:37

VictoriaPage wrote:Olis kiva kuulla porukan mietteitä myös Liquid Tension Experimentistä, Transatlanticista ja muista DT:n tyyppien sivuprojekteista. Esim. mitä mieltä ootte LaBrien tuoreesta soololevystä jne?

LaBrien soololevystä ja muista ei mitään käsitystä mutta Liquid Tension Experimenttiin olen tutustunut sen verran että ,kröhöm, olen warettanut molemmat albumit. Molempien levyjen aloitusbiisejä (Acid Rain & Paradigm Shift) sekä muutamaa muuta yksittäistä biisiä lukuunottamatta aika mitään sanomatonta kamaa mielestäni. En tiedä viekö vokaalien puute vaiko liika kikkailu mielenkiinnon mutta jonkun takia ei nappaa läheskään samalla tavalla kuin Dream Theater. Vaikka enhän pitänyt aluksi DT:stäkään juuri tuon liian kikkailun takia ja menin perkele vielä sen takia luopumaan Awake albumista. Eli liekö vain kuuntelun puutetta, how knows mutta jo Acid Rainin takia kannattaa ainakin harkita Liquid Tension Experiment 2 levyn hankintaa.

Ps: Six Degrees Of Inner Turbulence on todellakin hyvä levy.

NP: Dream Theater - The Glass Prison

MuurarinEno · Post by **MuurarinEno** » Tue Feb 07, 2006 1:21

Tulipa tämmönen juttu vastaan:
Between 05:51 and 06:07 of the song "In the Name of God", there was a hidden composition buried beneath the far louder sounds of the song itself which lay undiscovered for over a year and a half. The band did not tell anyone that a hidden "nugget" (as it became known amongst Dream Theater fans) was present in the song, and only when Mike Portnoy mentioned it in his Drums of Thought DVD over a year later did someone find it. The Mike Portnoy message board was rife with fans scouring the song looking for what it might be, until Darryl Revok mentioned that from 05:51 to 06:07 there appeared to be morse code audible, which Nick Bogovich isolated and discovered that when translated to English, the phrase "eat my ass and balls" (a Mike Portnoy catchphrase) was the result.

Ja onhan DT:llä vaikka kuinka näitä tämmösiä. Esim seuraavan albumin eka biisi alkaa samalla äänellä kun edellisen albumin vika biisi loppuu.

Chrome · Post by **Chrome** » Tue Feb 07, 2006 19:14

Juu, esimerkiksi Octavarium-pitkäsoiton nimikkokappalehan on täynnä näitä "nuggetteja".

Tuota DT:n DVD:tä Live In Budokania olen monta monituista kertaa tuijottanut haltioissani. Saapa siten nähdä, mitä tuo äijäryhmä keksii kiertueensa päättävässä special-konsertissaan aprillipäivänä, joka on määrä taltioida DVD:lle (ja ilmeisesti myös CD:lle)

Tuosta konsertin settilistasta on itseasiassa palkintokilpailukin, jos jotakuta sattuu kiinnostamaan.

Jukka · Post by **Jukka** » Wed Mar 22, 2006 11:46

Kaivoinpa hyllystä esiin pitkän tauon jälkeen Metropolis pt.2: Scenes From A Memoryn. Ja hyvältähän tämä kuulostaa edelleen. Muita DT-levyjä en oikein koskaan ole pidemmän päälle jaksanut Images And Wordsin ja tämän ohella muuten, kuin lähinnä kuriositeettina.

Erikoismaininta Fatal Tragedyn noin 2.30:n Queen-tribuutille. Loistava pikku jippo.

ozz3 · Post by **ozz3** » Sat Apr 01, 2006 15:06

Nyt kannattaa antaa CDON:ille periksi ja hakea Dream Theaterin ns. "pyhä kolminaisuus" hyllyyn! Nimittäin...

...hintaan 6,95€/kpl:
Images And Words
Awake
Metropolis Part 2: Scenes From A Memory

Tuohon hintaan suosittelen kyllä kaikille!

NP: Dream Theater - Under A Glass Moon

Powerslave · Post by **Powerslave** » Sun Apr 02, 2006 8:04

Eilen Radio City Music Hallissa kuvatun keikan settilista.

The Root Of All Evil
I Walk Beside You
Another Won
Afterlife
Under A Glass Moon
Innocence Faded
Raise The Knife
The Spirit Carries On
~~~intermission~~~
Overture
About To Crash
War Inside My Head
The Test That Stumped Them All
Goodnight Kiss
Solitary Shell
About To Crash (reprise)
Losing Time / Grand Finale
Vacant
The Answer Lies Within
Sacrificed Sons
Octavarium
~~~encore~~~
Metropolis Pt. I

Notes: 2nd set and encore featured a 20+-piece orchestra.

Ihan hyvältä näyttää. Onneksi Innocence Faded löytyy DVD:ltä, koska biisi on mielestäni yksi DT:n parhaista. Myös koko SDOIT on yllättävä veto. Ilmeisesti Overture soitettiin ensimmäistä kertaa livenä, eikä taustanauhana. Myös Another Won ja Raise The Knife kiinnostavat.

Niille, jotka ihmettelevät miltä levyltä Another Won tai Raise The Knife löytyy. Another Won löytyy Majesty-demoilta ja Raise the Knife on ylijäämäkamaa ACOS-FII ajoilta.

corppa · Post by **corppa** » Thu Apr 06, 2006 17:05

Tuli topicin innoittamana hankittua läheisestä levykaupasta tuo Images&Words, ja tässä olen nyt pari kertaa kuunnellu läpi. Tää on kyllä ensikuuntelun perusteella tosi kova levy! En oikein osaa mitään biisejä mainita tältä kuulemalta, mutta Take The Time, joka tällä hetkellä soi, on ainakin helvetin kova

Pitää ehdottomasti perehtyä bändiin paremmin. Mitäs suosittelette seuraavaksi levyksi? CDON:issa näkyisi Metropolis part 2 ja Awake olevan 6,95/kpl, kumpi kannattaisi ottaa? Vai kenties molemmat

poolrules · Post by **poolrules** » Thu Apr 06, 2006 17:12

^Tietysti molemmat, mutta jos vain toisen ostat niin sitten ehdottomasti Metrpolis pt.2

Ipe heittää sitten paremmat perustelut.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Apr 06, 2006 17:46

corppa wrote:Tuli topicin innoittamana hankittua läheisestä levykaupasta tuo Images&Words, ja tässä olen nyt pari kertaa kuunnellu läpi. Tää on kyllä ensikuuntelun perusteella tosi kova levy! En oikein osaa mitään biisejä mainita tältä kuulemalta, mutta Take The Time, joka tällä hetkellä soi, on ainakin helvetin kova

Pitää ehdottomasti perehtyä bändiin paremmin. Mitäs suosittelette seuraavaksi levyksi? CDON:issa näkyisi Metropolis part 2 ja Awake olevan 6,95/kpl, kumpi kannattaisi ottaa? Vai kenties molemmat

Hiukan erikoista tosiaan, että näinkin nopeasti avautui yksi kaikkienaikojen parhaimmista levyistä. Puhuttiin sitten kokonaisuutena tai kappaleyksilöinä, niin levyn monipuolinen tarjonta ja moniulotteiset kappaleet antavat sen täydellisen antonsa yleensä vasta monien hikisten kuunteluiden jälkeen. Tarvitaan "se" hetki. Puhun siis asiasta yleiseltä kannalta, näin kävi itsellä ja monella muullakin, kun aikoinaan perehtyivät levyyn. Jos itsesi osalta ovi on avoinna maailman ehkäpä kovimman bändin maailmaan, niin ei kannata jättää menemättä. Sen sanon, että levyllä ei ole sekunnin murto-osaakaan mitkä mielestäni oltaisiin voitu tehdä paremmin, biisien erinlaisuus ja samalla kappaleiden vangitseva ote on jotain sellaista mitä en ole kuullut, kun todella harvoilla levyillä. Jos niilläkään. Pakko kuunella ainakin kerran viikossa levy lävitse, aina. Jotain niin uskomatonta se tarjoaa jokaisella kuuntelu kerralla.

Bändin tulevista hankinnoista suosittelen ihan ilman minkäänlaisia omantunnon mietityksiä jokaista albumia. Mutta jos ensimmäisenä hankkisit vain sen "pyhän kolminaisuuden". Itse en pidä tästä kolmen levyn yleistämisestä, kun tietää minkälaista materiaalia on tämän kolmen levyn ulkopuolella. No kuitenkin halvalla lähtee CDON:sta molemmat, niin kannattaa ehdottomasti hankkia ne, vielä kun saa. Ehtii sitä myöhemminkin miettiä pyhän kolminaisuuden tarkoitusta ja mahtia.

"Pyhä kolminaisuus" eroaa toisistaan paljonkin. Eli ei kannata odottaa, että kaikki kolme toistavat samoja kaavoja, kun täydellisellä I&W:lla. Awake on suoraviivaisempi, mutta jotenkin vaikeammin avautuva kun I&W itseni ja muidenkin mielestä. Pidin pitkää avautumisen jälkeen Awakea Dream Theaterin parhaimpana levynä, mutta tutustuttuani muihinkin levyihin huomasin bändin ainutlaatuisen taidon tehdä mahtavia kappaleita ja levyjä. Nykyinen suosikki vaihtelee lähes päivittäin. LaBriella on Awakella raspinen ääni, mielestäni sopii albumin kieromaisuuteen hienosti, toki niitä puhtaita melodianvirtojakin esiintyy albumilla, mutta kokonaisuutena hiukan vihaisemalla asenteella mennään. Metropolis 2 on täydellinen konseptialbumi. Siellä kappaleet etenevät musiikiin ja lyriikoiden ehdoilla enemmänkin. Metropolis kappaleesta otettu paljon melodioita ja pieniä osuukia mukaan, kuitenkaan levy ei ole pidennetty kopio Metropolis kappaleesta, vaan jotain aivan muuta. Hanki molemmat alkuun, sen jälkeen vaikka kroonisessa järjestyksessä yhtyeen muut tuotokset, jos siltä tuntuu. Only a Matter of Time

corppa · Post by **corppa** » Thu Apr 06, 2006 18:03

^ Suurkiitos Ipelle loistavista vinkeistä! Vaikuttaa ehdottomasti todella mielenkiintoiselta bändiltä. Nyt eikun CDON:iin tekemään tilausta, katsotaan mitä muuta tarttuu mukaan kun nuo DT:n pari lättyä.