Megadeth

[Jawbreaker]

Musiikki: Ei ole rässiä

Eini. Paitsi eka levy. Mutta se onkin sellainen Ö-luokan levy että ei sathanas.

Miten niin vain EKA levy?
Eiköhän kaikki debyytistä Rust In Peaceen saakka ollut puhdasta rässiä.

Ei helvetissä ole! Jos haluat tietää mitä rässi oikeasti on niin tutustuppa Anthraxiin, Kreatroiin tai Sepulturan neljään ekaan.

Meikäläinen kuule on kuunnellut nuita viaikka kuinka kauan, ja nuo voat sitä OIKEATA rässiä.
Minun mielestä Rusti n Peace ON RÄSSIÄ, vaikka siinä ei olekkaan sinä voimaa ja vihaa niin paljon kuin esim noissa ylhäällä' mainituissa.

[KURRE]

^ Muokkaa älä tuplapostaa ukkolo, ärsyttävää systeemii lukee vidhu.

[Jawbreaker]

¨^Sori tuli kahesti

[Brain Damage]

Olen kuunnellut viime päivinä tuota Greatest Hits: Back To The Startia ja täytyy sanoa, että helvetin kova lätty on kyseessä. Dave Mustaine on loistava laulaja ja kitaristi ja muutenkin bändi on erittäin kova. Parhaimpia biisejä tällä hetkellä: In My Darkest Hour, Peace Sells, Angry Again, Trust, Symphony Of Destruction, Dread And The Fugitive Mind...

[Makal]

Just, DAVE MUSTAINE Says He Won't Play PISTOLS' 'Anarchy' Because Of 'Anti-Christ' Reference - Aug. 1, 2005

http://www.roadrunnerrecords.com/blabbe ... emID=39974

[Jawbreaker]

No huhhuh. Tuohan nyt on täysin naurettavaa.
Jatkuvaa haloota omasta uskonnostaan.

[Jukka]

No huhhuh. Tuohan nyt on täysin naurettavaa.
Jatkuvaa haloota omasta uskonnostaan.

Eivätkös ne kaikki ole samanlaisia? Bye Bye Mustaine, meni viimeinenkin respecti. Loistava biisintekijä ja kitaristi, nyt mies täysin pilalla. Helkkarin Jeesus, minkä taas teki. Support the war against Christianity!

[Jawbreaker]

Levyarvostelua:
Peace Sells...But Whos Buying 1986

Bändi:
Dave Mustaine: Laulu & kitarat
Chris Poland: Kitarat
David Ellefson: Basso
Gar Samuelson: Rummut

Arvostelutyyli: Biisi biisiltä


1.Wake up Dead
Mustainen kyynisiä tarinoita ja toimiva riffimylly. Hyvä avauskappale.
Hyvä tiiviste krapula helvetistä ja rellestelystä.



2.The Conjuring
aah... Mitä riffittelyä! Mustainen vokalisointia parhaimmillaan ja äärimmäisen mallikkaat sanoitukset, sekä "sormet solmuun" soolottelu.
"I've got your soul"



3.Peace Sells
Biisi alkaa kaikkien tuntemalla bassointrolla. Höysteeksi saamme mustainen vokalisointia ja mahtavia tarinoita. Toimiva riffimylly ja tehokas kertosäe takaavat loistavan biisin.



4.Devils Island
Tämä biisi on pienimuotoinen väliinputoaja verrattuna tehokkaaseen
avauskolmikkoon. Biisi kuuluu vielä nykyisinkin settilistaan ja se on ihan hyvä se, vaikka toivoisi tämän levyn muitakin biisejä nykyiseen settilistaan. Biisissä on tehokas kertosäe ja
riffimylly toimii, kuten aina.



5.Good Mourning/Black Friday
Tämä biisi alkaa rauhallisella akustisella soolottelulla.
Itse biisi alkaa paha enteisellä "Good Mourning" lausahduksella.
Kuten muissakin tämän albumin biiseissä, tässäkin on takakireää vittumaista vokalisointia ja mahtavia kertösäkeitä ja mahtava riffimyllyä, eikä sovi unohtaa sanoituksia.



6.Bad Omen
vähän erikoisimpi sanoituksiltaan, jonka merkitystä en kunnolla ymmärrä(joku muu voisi valaista minua tässä asiassa), mutta sen sijaan riffi ja soolomylly toimii, kuten aina. Mustainen takakireää vittumaisesta nasaali äänestä saamme nauttia tässäkin biisissä.



7.I Ain't Superstitious
heheh, Willie Dixonin biisistä tehty hauska covervalinta.
Hyvin nostaa pisteitä levyn loppupuolelle. En oikein osaa tämän kummemmin arvostella tätä kappaletta.



8.My Last Words
Mosh!!! Tässähän taittuu niska kun tämän biisin tahdissa niskaa heiluttaa!
Levyn(Ehkä) paras kappale! Kappale alkaa Polandin mallikkaalla soololla ja biisi räjähtää mahtavalla riffillä.
Mustainea parhaimmillaan!
"You, you, Next Victim, you next to die"



Elikkä kokonaisuutena tämä on kympinlevy ja julkaistu Thrash-levyjen kultavuonna 1986.
Tämä on lähestulkoon tappoa tapon pariin, tosin joissakin biiseissä on havaittavina pientä löysyyttä, mutta sehän ei kokonaisuutta haittaa.
1990 Megadeth teki sen taas, eli julkaisi tappoa!!
Plussaa maailman (ehkä) parhaasta kansikuvasta!

[Black_Adder]

^...olipa kriittinen arvostelu, aivan niinku oma arvostelu Maidenin SOASS:sista.

[Jawbreaker]

Levyarvostelua:
Youthanasia (1994)

Bändi:
Dave Mustaine:Kitarat & Laulu
Marty Friendman:Kitarat
David Ellefson:Basso
Nick Menza:Rummut

Elikkä nyt on taas tulossa Megadethin levyarvosteluita kokemattomille Megadeth faneille.
Mielestäni tämä on yksi on yksi parhaita Megadeth albumi, joka jatkaa melko samoilla jalan jäjillä kuin edellinen albumi ja myyntimenestys Countdown to Extinction.
Levyllä on paljon erinomaisia ja hyviä kappaleita, joista moni onkin jo klassikkoainesta MM. A Tout Le Monde



1.Reckoning Day
Hieno avaus/perus - riffi. Tämän biisit eivät todellakaan naurata ja huomioni kiinnittyi aivan ensimmäisenä tämän levyn ostaessani Mustainen kiristyneeseen ääneen.
Modernisoitu tiukkariffittely pysyy hienosti kasassa, joka koskee myös hienoja sooloja.
Erinomainen alku. "Don'T want no revenge.'"



2.Train of Consequences
Tässä biisissä jatkuu edellisen kappaleen tiukanmoderni riffittely. Sellasta riffiä riffin perään että voihan perkele. Yksi tämän levyn paraskappale ja Megadethin parhaita ikinä tehty biisejä. Omistaa perhanan hienon kertosäen, joskaan ei kovin kaunis sanoituksiltaan.



3.Addicted to Chaos
Kappale alkaa Nick Menzan hienolla rumpuintrolla maalaillen sanoituksillaan jo surullisia tunnelmia. tämä biisi omistaa hienon kertosäen ja hienot soolot. Riffiä riffin perään linjaa jatketaan. Mutta itse kappale on silti Pienimuotoinen väliinputoaja seuraavaan kappaleeseen verrattuna!



4.A Tout le Monde
Niisk...Kaunis akustinen intro jonka päälle maalaillaan Suicideanotea semmoisella tahdilla että voihan kyynel. Biisi omistaa yhden maailman kauneimman kertosäkeen. Friendman vetäisee kauniita sooloja ilman turhia tiluliluja. Kyllä se Mustaine osaa.
"A Tout le Monde, A Tout Mes Amis, je vous aime, je dois partir. These are the last words i'll ever speak."



5.Elysian Fields
Murräyhhhhhhh mitkä riffit! Tämä on jo vähän nopeampaa linjaa oleva kappale, joka omistaa hienon kertosäkeen ja upeat soolot.
Varsinkin upea harmonikka soolo kruunaa kaiken
Mielinkiintoista tekstiä sen Mustainen käsistä kyllä lähtee.



6.The Killing road
Vittu mikä intro/perus riffi!! Minuakin vituttaisi jos olisin tämän sanoituksen henkilö, sillä sen verran mukavaa tekstiä tämä on
Tämä jatkaa myös suhteellisen nopeaa linjaa edellisen kappaleen tapaan.
"I losta my life to the killing road"



7.Blood of heroes
Ei todellakaan mikään lempibiisini, sillä tämä on jo vähän heikompi biis, mutta ei niin kauhean huonokaan.Akustinen intro on kieltämättä intro on kieltämttä kaunis ja
Kuuluisa riffiä riffin perään jatkuu Mustainen kireän äänen kera.
Kertosäe on aika raivostuttava mielestäni, joka alkaa väkisinkin vituttaa.
Kappale on juuri oikeassa kohtaa levyä.



8.Family Tree
Selkeä parannus edelliseen melko köyhään kappaleeseen.
Biisi alkaa hienolla hienolla kitara introlla, jonka jälkeen Ellefson näyttää suunnan.
Kauniita/murhaavia riffejä muidenkin levyn biisien tapaan, kunnes edellisen biisin tapaan, kertosäe pilaa kaiken!
Perkele kun osaa olla ärsyttävä kertsi!
Ketsiä edeltävä verse on tosin kaunis ja sooloissakaan ei ole valittamista, eli tämä on loppujen lopuksi ihan hieno kappale.



9.Youthanasia
Biisin introsta tuli mieleen Devils Island, mutta pian huomaankin että se väite olikin aika turha. Menza tekee hienot komppityöt tässäkin biisissä.
biisi maalaa enemmän raskaita ja hidasta tunnelmaa. Sanoitukset pistävät tosissaan miettimään asioita vähän tarkemmin.
Tässä biisissä on jo hieno kertosäe, tosin kuin kahdessa edellisellä.
muutaman minuutin päästä biisi nopeutuu ja sanoituksetkin rankistuvat, ja huhuhhu tuota Mustainen ja Friendmanin soolottelua!
Pian biisi alkaa taas palata perus hitaaseen tunnelmaan.
Levyn parhaita kappaleita.



10.I Thought i knew it all
Biisi alkaa kuten suurin osa muistakin kappaleista, junttavaalla riffillä joka jatkuu lähes koko biisin ajan. Vittu mikä kertsi!!!
Ja ai että nuita Friendmanin ja Mustainen sooloja!
Sanoitukset ovat tässäkin biisissä melko miettimään pistäviä ja surullisia.



11.Black Curtains
Perusjuntti riffillä alkava kappale, joka jatkuu taas lähes koko biisin ajan.
Vittu mikö kertsi muutes! Biisi on aika paljon tuota perusriffi/kertosäe linjaa ilman turhia kikkaluita.



12.Victory
No vihdoinkin sitä huumoria . Neronleimaus kirjoittaa Megadethin biiseistä oma biisi
Hauska kappale joka päättää levyn loistavan levyn.



Eli kokonaisuutena ei ihan kympinlevy, mutta ehdottomasti Megadethin parhaita!
Suosittelen kaikille kokemattomille Megadeth faneille ja tietysti muillekkin.
Seuraavat levyt olivat jo selkeä lasku, eli tämä on viimeinen Megadethin täydellinen lätty.
Suotta aliarvostettu ja parjattu levy.
Voittaa selkeästi edellisen levyn Countdown to Extincition, joka ei myöskään huono ollut.
Menzan hienoille rumputykeille iso plussa!!!

[Sugar Daddy]

Nyt kaikki alkavat ylistää tuota Youthanasiaa, kun muutama kuukausi sitten myin tuon Kellari-Jeesukselle ehkä viiden kuuntelun jälkeen. Totesin keskinkertaiseksi ja ei siis iskenyt silloin, mutta jo silloin hiipi mieleeni ajatus siitä, että olisiko pitänyt antaa enemmän mahdollisuuksia sille. Nyt hehkutuksien saattelemana latasin Train of Consequencesin ja totesin sen aivan mahtavaksi biisiksi. Pitäiskö sitä sijoittaa rahansa uudelleen tähän levyyn?

[Jawbreaker]

^ Kyllä!!! Mars kauppaan siitä!!
Näin pian se ihmismieli voi muttua.

[Heretic]

6.Bad Omen
vähän erikoisimpi sanoituksiltaan, jonka merkitystä en kunnolla ymmärrä(joku muu voisi valaista minua tässä asiassa), mutta sen sijaan riffi ja soolomylly toimii, kuten aina. Mustainen takakireää vittumaisesta nasaali äänestä saamme nauttia tässäkin biisissä.

Biisi kertoo joukosta ihmisiä ketkä palvovat saatanaa, niillä on iso seremonia mihin ne kutsuu saatanan siinä toivossa että se pelastaisi. Sen sijaan saatana raiskaa ja tappaa kaikki.

[Jawbreaker]

^ Kiitos valtavasti!
Englannin kielentaitoni ei taida olla vielä tarpeeksi hyvä.
Nooh.. Vielä kerran kiitokset Heretic.

[Sugar Daddy]

Menin kaupungille metsästämään tuota Youthanasiaa ja kävi niin hyvä tuuri, että bongasin alkuperäisen CD-version tuosta. Itse en pidä noista Megadethin remastereista, kopiosuojaus ja kaikkea. Sitä paitsi jostain oudosta syystä mielestäni tuolla alkuperäisellä on paremmat soundit kuin remasterilla. No kyllähän levy alkoi potkimaan, ei vieläkään mikään kympin levy, mutta ysiin taipuu helposti.

Lisäksi ostin vielä Peace Sells...But Who's Buying? -levyn ja kappas kun sitäkin löytyi alkuperäisenä. Ei ollut tarkoitus ostaa sitä, mutta en voinut vastustaa kiusausta. Hyvin potkii tämäkin levy. Suoraviivaista speed metallia parhaimmillaan. Ysin pintaan tämä menee, hieman parempi kuin Youthanasia.

Eli voin ainakin näitä suositella, mukaan vielä Rust in Peace (edelleen Megadethin paras tuotos, arvosana puhdas 10) niin on mannaa.

[Jukka]

Menin kaupungille metsästämään tuota Youthanasiaa ja kävi niin hyvä tuuri, että bongasin alkuperäisen CD-version tuosta. Itse en pidä noista Megadethin remastereista, kopiosuojaus ja kaikkea. Sitä paitsi jostain oudosta syystä mielestäni tuolla alkuperäisellä on paremmat soundit kuin remasterilla. No kyllähän levy alkoi potkimaan, ei vieläkään mikään kympin levy, mutta ysiin taipuu helposti.

Ja niitä levyjähän ei ole pelkästään masteroitu uudestaan, ne on myös miksattu täysin uusiksi. Joka ainakin RIP:n kohdalla on mennyt mielestäni enemmän metsään kuin järkevämpään suuntaan. CTE:on ihan onnistunut miksaus, esim. Sweating Bulletsiin on lisätty se kitaraintro, jota alkuperäisessä ei ollut.

[P.K.]

Ainakin Peace Sellsin uudelleenmiksauksista en tykännyt ollenkaan, ja sen nojalla tein päätöksen että niitä muitakaan ei tarvitse hommata. Kuulosti niin hirveältä paskalta. Onneksi ehdin hommata jotain 2 kuukautta ennen noiden remastereiden julkaisua ostamaan Megadeth-katalogin Youthanasiaan asti originaaleina miksauksina. Eikä ollut paha sijoitus kun levyt taisivat olla 9,95€ kappale. Killing is my Business tosin taisi olla halvempikin.

[Phantom]

Itse pidän näitä Megadethin remastereita täysin turhana. Muistaakseni Dave joutui laulamaan parikin Rust In Peace kappaletta uudestaan ja levyjen uudet miksaukset eivät myöskään paljoa vakuuta.
No, onneksi itseltäni löytyy kaikki alkuperäiset 'Deth levyt aina Countdown To Extintioniin asti, eli juuri ne tärkeimmät.

[KingOfTwilight]

Mulla on vain Rust ja Peace remastereina (ja olen kuullut alkuperäiset) ja tykkään noiden saundeista älyttömästi, kaikki yksityiskohdat kuuluu paremmin. Tosin Rustin tapauksessa taustahuudot Take No Prisonerssissa ja Five Magicsissä oli parempia niissä alkuperäsissä. Vielä pitäis Countdown ja So Far hommata remastereina, varsinki tuossa ekassa on niin huonot saundit että huh huh.

[Sugar Daddy]

Osoittautui sitten tämä Youthanasia todelliseksi kasvuriksi. Todella addiktoiva levy, tekee mieli kuunnella koko ajan. Mielestäni Megadethin tunnelmallisin levy, ei voi mitään.

[The_Air_Raid_Siren]

Täytyy sanoa, että kyllä kuulostaa taas Megadeth hyvältä. Oli jonkin aikaa taukoa Megadethin kuuntelusta, mutta kylläpä ovatkin nyt sitten parina viime päivänä taas pyörineet Megadethin levyt tiuhaan soittimessa. Etenkin Youthanasia ja The System Has Failed sekä nyt Risk (+No Risk Disk). Pitäisi joskus sijoittaa näihin monien kehumiin lättyihin Rust In Peace; So Far, So Good, So What ja Countdown To Extinction. En vain ole vielä päättänyt että ostaako alkuperäiset vai remasteroidut versiot. Kummankohan puolelle tämä edellä käyty väittely on nyt oikein kääntynyt...

[Kaukkis]

^Mielipiteet remasteroitujen ja alkuperäisten suhteen ovat jakautuneet ihmisten välillä melko reilusti. Itse kuitenkin pidän noista uusien painosten saundeista, ehkä kokonaisuutena enemmän, tosin Rust In Peacella on alkuperäisellä joissakin biiseissä paremmat soundit kuin remasteroidussa (ainakin Five Magics ja Take No Prisoners). Countdownilla ei juurikaan ole soundieroa alkuperäiseen, pieniä juttuja lukuunottamatta.
SFSGSW!:n alkuperäis-version kuultuani huomasin että tuolla oikeastaan on paremmat soundit, tarpeeksi räkäiset ja sopii musatyyliin täysin

[Sugar Daddy]

^^Osta VAIN alkuperäisiä, mutta pidä kiirettä. Meinaan, että uutena ei varmaankaan enää paljon mistään löydä, mutta sitten käytettynä. Alkuperäisiä siis, remastermixeissä on huonot soundit (parhaimpana esimerkkinä mielestäni Youthanasia). Sitä paitsi alkuperäisissä on aina enemmän tunnearvoa kuin remastereissa, ainakin mulla.

[The_Air_Raid_Siren]

Kaikki tähän mennessä hankkimani levyt taitavatkin olla alkuperäisiä paitsi Risk kun siinä on No Risk Disk mukana, vai kuinka?

Kyllä olen muistaakseni joissain käytettyjen levyjen liikkeissä noita alkuperäisiä pyörivän, pitäisi ensi ostosreissulla panostaa sitten näihin.

[Kaukkis]

^Riskin ilmestyessä joissain painoksissa tuli tuo No Risk Disk mukana, eli on alkuperäinen.