Gamma Ray
Moderator: The Killer Krew
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
Gamma Ray
Mitä ihmettä??? Eikö täällä ole Gamma Raystä yhtään topikkia? No, siihen tuli nyt muutos! Eli siis, mielestäni tämä Hansenin Kain johtama orkesteri on yksi parhaita power-bändejä, vaikka en yhtäkään levyä vielä omistakaan. Oikeastaan kaikki kuulemani biisit (n. 10 kpl) ovat olleet loistavia. Ostoslistalla (mikä muuten pursuaa ihan hemmetisti musiikkia) on ainakin bändin 'Somewhere Out In Space', joka kuulemani mukaan olisi ko. yhtyeen paras (?). Siinä ainakin ovat (loistavat) kuulemani 'Beyond The Black Hole' ja 'Valley Of The Kings'. Mutta, teidän vuoronne, olkaa hyvät...
"Darkness falls...
Penetrating my balls!"
Penetrating my balls!"
Monta kertaa olen ollut aloittamassa topicia Gamma Raysta, mutta aina jäänyt vaiheeseen. Hyvä että Sugar Daddy sai sen aikaiseks, sillä sen bändi kyllä ansaitsee. Onhan kyseessä kiistatta yksi kovimmista Power-metal bändeistä (jopa paras) ja Kai Hansen ON Power-metal!
Itse tutustuin Gamma Rayhin joskus vuonna -97, kun levykaupasta tarttui mukaan Heading for tomorrow ja heti kolahti. Pari muuta Ralf Scheepers laulamaa levyä eli Insanity & Genius ja Sigh no more on edelleen hankinta listalla, mutta muut studio lätyt hyllystä löytyykin + Blast from the past kokoelma. Ralfikin on kova kiekuja, mutta meikäläiseen uppoa kuin veitsi voihin Hansenin laulu, joku oma peräisyys siinä on mikä iskee.
1. Somewhere out in space
2. No world order
3. Powerplant
4. Land of the free
5. Heading for tomorrow
Tuollainen olisi lista jos levyt järjestykseen pitäisi laittaa. Debyytti on heikoin, vaikka siltäkin omat helmensä löytyy, esim. nimi biisi on loistava. Nuo neljä muuta mitä omasta hyllystä löytyy on kaikki loistavia levyjä (ne Hansenin laulamat) ja vaikea pistää niitä mihinkään järjestykseen, mutta ehkäpä tuo SOIS on kuitenkin se paras Gamma Ray albumi.
Livenä en ole bändiä todistanut, mutta jos siihen joskus mahdollisuus tulee niin sitä en missaa.
Itse tutustuin Gamma Rayhin joskus vuonna -97, kun levykaupasta tarttui mukaan Heading for tomorrow ja heti kolahti. Pari muuta Ralf Scheepers laulamaa levyä eli Insanity & Genius ja Sigh no more on edelleen hankinta listalla, mutta muut studio lätyt hyllystä löytyykin + Blast from the past kokoelma. Ralfikin on kova kiekuja, mutta meikäläiseen uppoa kuin veitsi voihin Hansenin laulu, joku oma peräisyys siinä on mikä iskee.
1. Somewhere out in space
2. No world order
3. Powerplant
4. Land of the free
5. Heading for tomorrow
Tuollainen olisi lista jos levyt järjestykseen pitäisi laittaa. Debyytti on heikoin, vaikka siltäkin omat helmensä löytyy, esim. nimi biisi on loistava. Nuo neljä muuta mitä omasta hyllystä löytyy on kaikki loistavia levyjä (ne Hansenin laulamat) ja vaikea pistää niitä mihinkään järjestykseen, mutta ehkäpä tuo SOIS on kuitenkin se paras Gamma Ray albumi.
Livenä en ole bändiä todistanut, mutta jos siihen joskus mahdollisuus tulee niin sitä en missaa.
-
- Crusader
- Posts: 7990
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Peruskamaa, peruskamaa. Kaikki levyt löytyy hyllystä, ja joskus jopa soittimesta. Ainoa mikä minulla tökkii aina välillä, on Hansenin karmea joikuminen. Jollain tavalla siihen on kuitenkin tottunut, koskapa näitä tulee kuunneltua. Musiikkihan on hyvää ollut aina, hieman muuttunut ja elänyt levy levyltä. Nyt ei jaksa niin kauheasti analysoida, mutta tässä ainakin kouluarvosanat ja muutama kommentti tuotannosta.
Ralf Scheepers-era
Heading for tomorrow: 8
Sigh no more: 8.5
Insanity & Genius: 9
Sairaan hienosti laulettuja levyjä, kahdella ekalla vähän haettiin muottia, joka sitten kolmannella jalostui jo hienosti toimivaksi kokonaisuudeksi.
Vokaaleissa Hansen
Land of the free: 9+
Somewhere out in space: 9-
Powerplant: 9-
No world order: 10-
Kaikilla levyillä on oma teemansa ja hieman sen mukainen äänimaailma. Land of the free on kunnianhimoinen, mutta loppujen lopuksi hieman sekava tekele. Somewherella on muutamia huimia viisuja, kuten Valley of the Kings, mutta levy on liian pitkä ja kärsii sen vuoksi parista täytebiisistä. Powerplant aukesi minulle hitaasti, nyt toimii jo paremmin. It´s a sin-cover on hauska ja löytyyhän levyltä selkeä Manowar-imitaatiokin. Uusin levy on lähes täydellinen. Tällä levyllä Gamma Ray on vähiten oma itsensä, biiseistä löytyy viitteitä niin Priestiin, Maideniin kuin vanhaan Helloweeniinkin. Kuunnelkaahan Eagle biisin bassot ja pitkät soolot, kuin Maiden kirkkaimpina hetkinään.
Taattua kamaa tekee Hansen & Co, mies osaa kepittää, mutta kieltämättä korkealle ulottuva, mutta pirullisen takakireä ja pään lävistävä lauluääni ei ole jokapojan heiniä. Tunnistettava kyllä. Livenäkin oli loistava taannoin Nosturilla, mutta enpä ole koskaan kuullut laulajan apuna käytettävän kaikua niin paljon kuin tuolla keikalla, ääni kuului vielä 3 sek sen jälkeen kun mies oli sulkenut suunsa, se vähän häiritsi.
Nyt alkaisi pikku hiljaa olla uuden levyn aika, edellisestä on jo vierähtänyt, liveä ei lasketa
Sugar Daddylle suosittelisin ensi alkuun monipuolista ja sopivan erilaista kolmikkoa, Insanity & Genius, Land of the free, No world order
Ralf Scheepers-era
Heading for tomorrow: 8
Sigh no more: 8.5
Insanity & Genius: 9
Sairaan hienosti laulettuja levyjä, kahdella ekalla vähän haettiin muottia, joka sitten kolmannella jalostui jo hienosti toimivaksi kokonaisuudeksi.
Vokaaleissa Hansen
Land of the free: 9+
Somewhere out in space: 9-
Powerplant: 9-
No world order: 10-
Kaikilla levyillä on oma teemansa ja hieman sen mukainen äänimaailma. Land of the free on kunnianhimoinen, mutta loppujen lopuksi hieman sekava tekele. Somewherella on muutamia huimia viisuja, kuten Valley of the Kings, mutta levy on liian pitkä ja kärsii sen vuoksi parista täytebiisistä. Powerplant aukesi minulle hitaasti, nyt toimii jo paremmin. It´s a sin-cover on hauska ja löytyyhän levyltä selkeä Manowar-imitaatiokin. Uusin levy on lähes täydellinen. Tällä levyllä Gamma Ray on vähiten oma itsensä, biiseistä löytyy viitteitä niin Priestiin, Maideniin kuin vanhaan Helloweeniinkin. Kuunnelkaahan Eagle biisin bassot ja pitkät soolot, kuin Maiden kirkkaimpina hetkinään.
Taattua kamaa tekee Hansen & Co, mies osaa kepittää, mutta kieltämättä korkealle ulottuva, mutta pirullisen takakireä ja pään lävistävä lauluääni ei ole jokapojan heiniä. Tunnistettava kyllä. Livenäkin oli loistava taannoin Nosturilla, mutta enpä ole koskaan kuullut laulajan apuna käytettävän kaikua niin paljon kuin tuolla keikalla, ääni kuului vielä 3 sek sen jälkeen kun mies oli sulkenut suunsa, se vähän häiritsi.
Nyt alkaisi pikku hiljaa olla uuden levyn aika, edellisestä on jo vierähtänyt, liveä ei lasketa
Sugar Daddylle suosittelisin ensi alkuun monipuolista ja sopivan erilaista kolmikkoa, Insanity & Genius, Land of the free, No world order
Nykyään melkein kaikki on jännää.
-
- Viikonloppusoturi
- Posts: 298
- Joined: Tue Jan 06, 2004 19:18
- Location: Joensuu
No World Orderia lukuunottamatta tutustumiseni Gammay Rayhyn on jäänyt yksittäisiin biiseihin. Pitäs vissiin hommailla noita muitakin levyjä, on nimittäin mielestäni erittäin monipuolinen ja hyvä albumi tuo mainitsemani (vaikka välttyy välillä vain nippanappa äitymästä liian mahtipontiseksi). Kaikki biisit loistavia, mukavia melodioita löytyy tarpeeksi.
Erikoismaininnan ansaitsee biisi Heavy Metal Universe (millä levyllä sitten lieneekään). Se jos ei ole hevimetallia niin sitten ei mikään
Erikoismaininnan ansaitsee biisi Heavy Metal Universe (millä levyllä sitten lieneekään). Se jos ei ole hevimetallia niin sitten ei mikään
Kissa on isompi kuin päästäinen.
Ihan laatu poweria. Hyviä kappaleita löytyy monia, mutta suuremmaksi faniksi minusta ei ole. Samoilla linjoilla Iron Constablen kanssa tuosta Hansenin laulusta (Onhan vanha Helloweenkin toimivampaa muitten laulamana). Jotenkin Gamma Rayssa ärsyttää se toisto. Tätä samaa poweria on kuultu jo niin monta kertaa aiemmin. Toiseksi konseptilevyt eivät koskaan oikeen ole olleet minun mieleeni, eivätkä Gamma Rayn kyseiset anna minulle ainakaan sen kummenpaa mielenkiintoa aiheeseen. Uusin No world order tosin oli positiivinen yllätys: täyden kympin levy. Lätyltä ei huonoa raitaa löydy ja tarttuva tämä levy ainakin on.
Suosikkilevyt löytyvät kolmikosta: Land of the free, SOIS ja No world order (kaikki konseptilevyjä!?!). Niissä myös parhaat kappaleet: Land of the free, Valley of the kings, Rebellion in dreamland, Heaven or hell, Damn the machine, heart of the unicorn, beyond the blackhole.
Kova bändi, mutta Helloween, Edguy ja Blind Guardian kiilaavat edelle tässä genressä.
Suosikkilevyt löytyvät kolmikosta: Land of the free, SOIS ja No world order (kaikki konseptilevyjä!?!). Niissä myös parhaat kappaleet: Land of the free, Valley of the kings, Rebellion in dreamland, Heaven or hell, Damn the machine, heart of the unicorn, beyond the blackhole.
Kova bändi, mutta Helloween, Edguy ja Blind Guardian kiilaavat edelle tässä genressä.
-
- Taka-ampuja
- Posts: 1170
- Joined: Sat Jun 19, 2004 22:11
- Location: Tampere
Niin kyllä mullakin joskus tuppaa ottamaan korvaan, mutta kun vertaa siihen aikaan, jolloin mies vielä lauleskeli Helloweenissä, on lauluääni parantunut selkeästi...Iron Constable wrote:Ainoa mikä minulla tökkii aina välillä, on Hansenin karmea joikuminen. Jollain tavalla siihen on kuitenkin tottunut, koskapa näitä tulee kuunneltua.
"Darkness falls...
Penetrating my balls!"
Penetrating my balls!"
Ah. Niin oikein nuori herrasmies siellä takana!poolrules wrote: Onhan kyseessä kiistatta yksi kovimmista Power-metal bändeistä (jopa paras) ja Kai Hansen ON Power-metal.
Ralfikin on kova kiekuja, mutta meikäläiseen uppoa kuin veitsi voihin Hansenin laulu, joku oma peräisyys siinä on mikä iskee.
Tuo pitää todellakin paikkaansa. Hansen sitä paitsi saa omiin sävellyksiinsä niin paljon enemmän tunnetta yms., että paljon mielummin kuunteleen juuri Gamma Rayn materiaalia Land of The Freestä eteenpäin.
Parhaat levythän sijaitsevat juuri Land of The Free-No World Order akselilla ja paras taitaa se Somewhere Out In Space olla.
No sitten vain odottamaan uutta levyä. Se tulee Tammi-Maaliskuussa jonka jälkeen on maailmankiertue. Suomessa bändi nähdään luultavimmin Nosturissa.poolrules wrote:Livenä en ole bändiä todistanut, mutta jos siihen joskus mahdollisuus tulee niin sitä en missaa.
Tässä muuten allekirjoittaneen (siispä meitsin) Gamma Ray- tribuuttibändi. Ainoana maailmassa!:
http://www.gammaray-tribute.cjb.net
Hansen ainakin arvosti kun hänelle levyn lähetin
No World Order ei ole edes monipuolisin Gamma Ray- lätty. Se levyhän on pikemminkin kunnianosoitus ja kumarrus perinteiselle heavylle. Insanity and Genius on sekoilua ihan laidasta laitaan.NightTrain wrote:No World Orderia lukuunottamatta tutustumiseni Gammay Rayhyn on jäänyt yksittäisiin biiseihin. Pitäs vissiin hommailla noita muitakin levyjä, on nimittäin mielestäni erittäin monipuolinen ja hyvä albumi tuo mainitsemani (vaikka välttyy välillä vain nippanappa äitymästä liian mahtipontiseksi). Kaikki biisit loistavia, mukavia melodioita löytyy tarpeeksi.
Erikoismaininnan ansaitsee biisi Heavy Metal Universe (millä levyllä sitten lieneekään). Se jos ei ole hevimetallia niin sitten ei mikään
Land of The Free ja Somewhere Out in Space ovat sitten paljon erillaista (edellisellä enemmän speedia ja jälkimmäisellä melodisia oivalluksia) musiikkia sisältäviä plattoja. SOIS:n vika raita, Shine On, jopa alkaa yökerho-jazzilla!
Jos NO WORLD ORDER välttyykin liukumasta mahtipontisuuden rajoille, niin edellisillä lätyillä tuo rima on vieläkin lähempänä. Heart of The Unicornin kertsi on oikeastaan mahtipontisinta mitä NWO:lla on. Noilla kolmella aikaisemmalla, sitten taas kuorot jylläävät vieläkin enemmän.
Heavy Metal Universe, tuo Manowar-pilailu, on siis Powerplantilla, joka on selkeästi Gammojen powermetal-levy. Se ei kuitenkaan ole mitään tyhjää cembalo-tilua, vaan ihan kunnon tavaraa. Anywhere in The Galaxy, Armageddon, Short As Hell, Gardens of The Sinner yms....
-
- Crusader
- Posts: 7990
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
Tarkennetaan. Peruskamaa siinä mielessä, että tohon voi perustaa päälle vaikka mitä Siis, mun peruskama on sitä, mitä on oltava, koska se on niin hyvää. Must Have sanois engelsmanni.Paddy wrote:Peruskamaa ja tuollaisia arvosanoja?Iron Constable wrote:Peruskamaa, peruskamaa.
Ralf Scheepers-era
Heading for tomorrow: 8
Sigh no more: 8.5
Insanity & Genius: 9
Vokaaleissa Hansen
Land of the free: 9+
Somewhere out in space: 9-
Powerplant: 9-
No world order: 10-
Ja Sugar Daddy, kyllähän Hansen on laulutunteja sitten Walls of Jerichon ottanut ja se kuuluukin. Sietää kuuluakin, sillä kyllä Walls oli/on vokaaleitten suhteen jotain aika huikeaa, eikä välttämättä positiivisessa mielessä. Ostinpa silti senkin aikoinaan älppärinä ja hyllyssä on vieläkin. Jotain maagista Hansenin tekeleissä on, keuhkoista huolimatta
Nykyään melkein kaikki on jännää.
Gamma Ray kyllä kolahtaa hyvin. Hansenin laulamat levyt iskee parhaiten, tosin en hirveän hyvin ole Scheepersin aikaiseen materiaaliin perehtynytkään. Powerplant on tällä hetkellä suosikkilevyni, sieltä löytyy myös Gamman paras kappale, eli Razorblade Sigh. Hansenin laulu toimii kanssa minulle hyvin (toimiihan se kyllä Walls Of Jerichollakin ). Kopiomelodioiden käyttöä on kyllä havaittavissa Gamman levyillä aika paljon, mutta eipä se menoa haittaa.
-
- Peräruiske
- Posts: 65
- Joined: Tue Oct 26, 2004 22:36
- Location: Turku
Land of the Free on ihan helvetin hyvä levy. Sigh no More taas ei niin hyvä. Loput on siltä väliltä. Gamma Ray puhkesi täysillä kukkaan kun Hansen päätti ruveta hoitamaan laulupuolen itse.
I am the terror that flaps in the night!
Now Playing
Now Playing
Gamma Ray on kova. Vaikka onkin "perus"-poweria, niin bändi on kyllä pystynyt lyömään oman leimansa musiikkiinsa. Sign no Morella aloittelin kun se ilmestyi ja lopetin ennen Insanity and Geniusta. Myin Sighin pois, kun jossain vaiheessa kyllästyin.
Powerplantin ilmestyttyä kaveri soitti levyä minulle yhdessä Somewhere out in Spacen kanssa ja koko ilta kuunneltiin sitten Send Me a Signia ja Valley of the Kingsiä! Ostimpa jossain vaiheessa kaikki studiolevyt ja keikallakin olen bändin nähnyt. Powerplant ja No World Order taistelevat parhaan GR-albumin tittelistä.
Parit arvioni: http://archaicmetallurgy.com/biography.php?bid=16
Powerplantin ilmestyttyä kaveri soitti levyä minulle yhdessä Somewhere out in Spacen kanssa ja koko ilta kuunneltiin sitten Send Me a Signia ja Valley of the Kingsiä! Ostimpa jossain vaiheessa kaikki studiolevyt ja keikallakin olen bändin nähnyt. Powerplant ja No World Order taistelevat parhaan GR-albumin tittelistä.
Parit arvioni: http://archaicmetallurgy.com/biography.php?bid=16
- "What's this?"
- "It's the womb."
- "Wow, they sound good."
- "No, it's the womb, where the babies come from."
- "It's the womb."
- "Wow, they sound good."
- "No, it's the womb, where the babies come from."
-
- Hang-Around
- Posts: 158
- Joined: Mon Feb 02, 2004 23:34
- Location: Oulu
Somewhere Out In Space on ehdottomasti paras Gamma Ray -levy. Loistavia tykitysralleja varsinkin levyn alkupuolelta ...Men, Martians and Machines, Somewhere Out In Space, Valley Of The Kings ja No Stranger (Another Day In Life) ... Levyn ainoa todellinen floppi on "Pray" -biisi. Melodista powermetallia parhaasta päästä.
Toki Powerplant ja Heading For Tomorrow on ihan Ok levyjä (en tosin ole koko tuotantoa kuullut), mutta eivät yllä SOIS:n tasolle.
Toki Powerplant ja Heading For Tomorrow on ihan Ok levyjä (en tosin ole koko tuotantoa kuullut), mutta eivät yllä SOIS:n tasolle.
"The prophecy, chaos not near
In chaos, prophecies begone
This child of dark, hath foreseen
He makes its own destiny..."
In chaos, prophecies begone
This child of dark, hath foreseen
He makes its own destiny..."
Pieni ote tänään postin tuomasta kirjeestä Gamma Ray Fan Clubista - Schizoid Clan Official Fan Club
But in 2005 there will be a lot more activities. The first public appearence of the band will be at the 10th Anniversary Bang Your Head Open Air on June 24/25 2005 in Balingen, Germany. Afterwards the new album with the presumable title Majestic will be released at the end of September which is followed by a huge tour.
But in 2005 there will be a lot more activities. The first public appearence of the band will be at the 10th Anniversary Bang Your Head Open Air on June 24/25 2005 in Balingen, Germany. Afterwards the new album with the presumable title Majestic will be released at the end of September which is followed by a huge tour.
-
- Peräruiske
- Posts: 69
- Joined: Mon Jun 28, 2004 19:31
- Location: Tampere
- Contact:
Kyllä vain. Gamma Ray on erinomainen orkesteri. Kovasti on tuota Hansenin laulua moitittu, mutta mä kyllä pidän siitä. Kuunnelkaa vaikka The Heart Of The Unicorn!! Enemmän minua ärsyttäää Ralf Scheepersin joikaus. Kaveri on kieltämättä teknisesti pirun taitava vokalisti, mutta ääni ei miellytä pätkääkään. Mutta se Ralfista... Eli kyllä meikäläisen suosikkiplätty Gamma-säteiltä on ehdottomasti viimeisin tuotos eli No World Order (ja levyn kannessa vielä komeilee koko poppoon nimikirjoituksetkin!). NWO on hiukan raskaammalla otteella tehty ja pitää sisällään muutaman täyden kympin biisin, kuten Eagle, Dethrone Tyranny, New World Order, Heaven Or Hell ja bändin ylivoimaisesti paras slovari Lake Of Tears... Ja livenä kerran nähneenä voi todeta, että homma toimii komeasti myös lavalla!
Nasse-setä on harvinaisen selvinpäin!
Tässä vähän tietoa uudesta "Majestic" (tekovaiheessa nimi on tämä) -levystä:
Siinä tulee yhdistymään ainakin tuo No World Orderin raskaus ja produktio, sekä perinteisen hevin elementit. Kappalemateriaali on myös kuuleman mukaan pikkuisen Somewhere Out In Spacen kaltaista, eli moniosaisia kipaleita odotettavissa. Hyvä hyvä.
Siinä tulee yhdistymään ainakin tuo No World Orderin raskaus ja produktio, sekä perinteisen hevin elementit. Kappalemateriaali on myös kuuleman mukaan pikkuisen Somewhere Out In Spacen kaltaista, eli moniosaisia kipaleita odotettavissa. Hyvä hyvä.
Onko kenelläkään noista Gamman Digipak -versioista tietoa sen vertaa, että onko bonusbiisit niin hyviä, että niistä kannattaisi pulittaa se n. 40e enemmän kuin tavallisista versioista? Jos saisin parin päivän sisään kommenttia asiasta, kun pitäisi päästä Gammaa tilaamaan ja kiireellä.
WHAT WOULD YOU DO IF VINCE NEIL SHOULD VISIT - BY MISTAKE - A DEATH GIG?
"I'd fuckin' kick his ass and while he's on the ground bleeding and crying I'd take a rancid smelly shit in his face and make him eat it!" -Chuck Schuldiner '86
"I'd fuckin' kick his ass and while he's on the ground bleeding and crying I'd take a rancid smelly shit in his face and make him eat it!" -Chuck Schuldiner '86
Tämä on niin legendaarista ja aina meinaa paskat housuun tulla nauramisesta. Eli:
Ralf-poju se aikoinaan lähti Gamma Raysta henkselit paukkuen. Mies oli niin varma pääsystään Judas Priestiin. No, pestiä Priestiin ei tullut mutta mies päätti perustaa maailman kaikkien aikojen huonoimman yhtyeen koskaan, Primal Fearin.
Tarinan opetus: Ei kannata paukutella henkseleitään, ainakaan Ralf-poikana. Ja ei varsinkaan Running in the Dust-biisin aikana
Jatkakaa
Ralf-poju se aikoinaan lähti Gamma Raysta henkselit paukkuen. Mies oli niin varma pääsystään Judas Priestiin. No, pestiä Priestiin ei tullut mutta mies päätti perustaa maailman kaikkien aikojen huonoimman yhtyeen koskaan, Primal Fearin.
Tarinan opetus: Ei kannata paukutella henkseleitään, ainakaan Ralf-poikana. Ja ei varsinkaan Running in the Dust-biisin aikana
Jatkakaa
"To be alive is more than just breathing"
Primal Fear onkin sellaista kodittoman miehen Priestiä, en tiedä miten niiden debyytti on hyllyyn eksynyt..löytyy mm. biisi nimeltä Formula 1. Voi helvetti...
Gamma Rayltä ei ole oikein kolahtanut kuin viimeisin levy, joka on ihan helvetin hyvä. Juuri sellaista powerin pitäisi olla, riffivetoista eikä mitään helvetin kosketinvetoista lässypaskaa. Onkohan yhdessäkään biisissä ns. pakollisia power-tuplabasareita? Hienosti osaa Hansen kiertää pahimmat kliseet ja saa aikaan tarttuvia biisejä joissa on kuitenkin tavaraa myös pintaa syvemmällä. Lisäksi hyllystä löytyy Blast From The Blast-kokoelma josta kyllä hyviä biisejä löytyy mutta eipä ole tullut innostutttua vielä muita lättyjä hankkimaan. Rebellion In Dreamland on kuitenkin aivan tolkuttoman upea biisi, siitä iso rispekt.
Gamma Rayltä ei ole oikein kolahtanut kuin viimeisin levy, joka on ihan helvetin hyvä. Juuri sellaista powerin pitäisi olla, riffivetoista eikä mitään helvetin kosketinvetoista lässypaskaa. Onkohan yhdessäkään biisissä ns. pakollisia power-tuplabasareita? Hienosti osaa Hansen kiertää pahimmat kliseet ja saa aikaan tarttuvia biisejä joissa on kuitenkin tavaraa myös pintaa syvemmällä. Lisäksi hyllystä löytyy Blast From The Blast-kokoelma josta kyllä hyviä biisejä löytyy mutta eipä ole tullut innostutttua vielä muita lättyjä hankkimaan. Rebellion In Dreamland on kuitenkin aivan tolkuttoman upea biisi, siitä iso rispekt.