Metallica

[Lappis]

Tässä iski pitkästä aikaa kunnon 'Tallica-kuume päälle ja tuossa tuli kuunneltua Justice, Puppets ja Black pitkästä aikaa. Varsinkin mustaa levyä en ole kuullut aikoihin ja täytyy sanoa, että on kyllä prkleen kova levy. Aikoinaan aiheutti inhoreaktion(koska saman luokan flickat alkoivat yhtäkkiä kyselemään multa Metallican uusinta levyä, voisinko äänittää sen heille...). Eihän sellainen käynyt! Kukaan itseänsä kunnioittava yläasteikäinen minihevari ei kuuntele tyttöjen musaa.

Noista reaktioista on päästy, toivottavasti, ja levy kuunneltiin tosiaan pitkästä aikaa. Sandman ei ole koskaan kuulunut suosikeihin eikä ole sitä vieläkään, mutta Sad but True on nostanut osakkeitaan aika tavalla. Kuitenkin, edelleenkin, kaikkien näiden vuosien jälkeen, levyn top-kolmonen on täsmälleen sama kuin yläasteellakin: Holier than Thou, Through the Never ja The struggle Within. Ei mitenkään järjestyksessä, mutta noi biisit pommittavat parhaiten ja muistuttavat Metallican vihaisuudesta. The Unforgiven ansaitsee maininnan uskomattoman upeana sävellyksenä. Wherever I may roam ja My Friend of Misery myös parasta A-luokkaa. Of wolf and Man ja Don't tread on me jäävät hiukan muun levyn loistokkuudesta.

Saundithan tuolla levyllä ovat likipitäen täydelliset, mutta kyllä niitä hinkattiinkin aikoinaan. Erilainen kuin kasarilevyt, mutta ei kalpene lainkaan vaikkapa Puppetsin rinnalla. Mielentilasta kiinni, kumman kuuntelee mieluummin. Saisi Bob Rock olla vieläkin tekemässä hommia jäbien kanssa studiossa.

Justicesta ei voi muuta sanoa kuin että bändi on tiukimmillaan. Larsin basaripoljento on kautta linjan niin tiukkaa, että hirvittää. Se, paljonko on jälkikäteen korjailtu, on ihan irrelevanttia. Tiukkaa on soitto joka tapauksessa. Jos tuolla tiukkuudella olisi uusi levykin soitettu lävitse, niin tippuisi Spit out the bonen kanssa paikat hampaista. Ja se kuulostaisi tältä. Kuunnelkaa noita bassareita;
https://www.youtube.com/watch?v=l_XwcpvLEVA

Rumpalin tiukkuus määrittää koko bändin saundin, näin se vain on. Tämä kritiikki menee myös nykyMaidenille.

Justice ollut aina mun lempilevyjä. Paljon parjatut saundit ovat aina toimineet mulle ja biisimateriaali on klassista alusta loppuun. Nimikkobiisi on omalla kohdallani se heikoin lenkki. Dyers Eve ehkä se kovin biisi levyltä, The shortest straw toinen ikisuosikki.

Puppets...Hiukan löysempi kuin Justice, soitoltaan ja saundeiltaan. Saundit ovat kyllä hyvät, mutta esimerkiksi bassarit ovat hiukan miksattu piiloon. Sellaiset kivat laiskanpulskeat saundit. Biisit myös täyttä rautaa, Battery melkein yhtä tehokas pelin avaaja kuin Riden Fight Fire. Kovimpana biisinä täälläkin häärii päätöskappale Damage Inc. Voi pojat, kyllä tämäkin levy on poikasena soittimessa pyörinyt.

Kuunnellaan vielä debyytti jossain vaiheessa ja Ride. Load/Reload-akselia on tullut viime vuosina enemmän pyöriteltyä, joten ovat muistissa. St.Anger edelleen boikotissa.

[Iron Constable]

^Mulle toi Lightning-Puppets-Justice on semmoinen suora, ettei mistään muusta bändin kohdalla voi puhua samassa lauseessa. Lightning iski aikoinaan rajusti heti Kill ' Em Alin aiheuttaman kiinnostuksen viriämisen jälkeen. Puppets täräytti sitten suoraan kymppiin sen jälkeen ja Justice meni samassa nosteessa, siinä on omaa imua ja ne pahvilaatikkosoundit toimivat täälläkin todella hyvin. Varmaan levy, mitä aikoinaan ajokortin saamisen aikoihin kuunneltiin autossa ikkunat auki kaikkein eniten. Ei ehkä vähiten siksi, että paras kaveri oli armoton Metallica-fani. Tuo kolmen levyn suora on mulle pyhä, samalla tavalla kuin vaikkapa Maidenin Beast-Piece-Powerslave-Somewhere-Seventh Son tai Dion Holy Diver-Last In Line-Sacred Heart-Dream Evil.

Kolme levyä, jotka toimivat, edelleen, joka kerta, aivan 100% voimalla. Jumalaista laatua. Piste.

[Lappis]

Ride on aina ollut mulle se "kakkonen" noista vaihtoehdoista. Johtunee hiukan rupisesta tuotannosta ja parista heikommasta vedosta (Escape, The call of Ctulu). Creeping Death ei myöskään ole koskaan levyversiona säväyttänyt. Tai no, varmasti joskus skidinä, mutta ei aikuisena. Livevedot toki ihan oma lukunsa ja biisihän on livebiisien aatelia. Nimikkobiisi, ihan kuten Justicellakin, ei myöskään yllä ihan kympin tasolle. En osaa oikein syytä eritellä kummassakaan tapauksessa. Liika pituus? Puppetsin kohdalla itse asiassa samaa vikaa, vaikka hienoja musiikillisa jippoja biisissä onkin. Kansikuva on aina vedonnut ja aloitusbiisi on se kaikkien aikojen startteri. Riden ja Puppetsin bändilogo on se ainoa oikea.

Tässä katselen just liveä Mexico citystä -09. Aikamoista murhaa vaikuttaa olevan soittoa sekä biisilistaa myöden. Jameksen laulu on kyllä löytänyt taas viime vuosina mahtavan tason. Mitä nyt Lars välillä ylisoittaa ja sitä kautta ripuloi välillä biiseissä. Jasonin preesenssiä mä kaipaan edelleenkin lavalle, puhumattakaan miehen legendaarisista taustalauluista. Kyllä ne vaan toi biiseihin lisää eloa.

Ja vaikka tuo uusi levy kuinka nyt mukava yllätys olikin, niin oli samalla myös valitettava huomata, kuinka monta valovuotta perässä tämä uusi materiaali on noiden klassikoiden rinnalla. DM:n biisit tulee kyllä skipattua aika tehokkaasti tällä livellä. Eivät erotu mitenkään edukseen Puppetsien, Creeping Deathien ja muiden rinnalla. Mutta noinhan se menee melkein joka bändillä.

Nyt ei tule taas muuta kuunneltua kuin näitä "superlevyjä".

Edit:
Ride-nimibiisin kohdalla haukotus iskee noiden todella tylsien verse-laulusäkeistöjen takia. Soitantaosuudet puolivälissä biisiä ovat ne parhaimmat palat. Lauluosuudet eivät oikein toimi omalla kohdallani ja tällä viittaan lähinnä tuohon verseen.

Edit II:
Kuuntelin tuossa Metallica By Request-livevetoja parin vuoden takaa ja kyllä on paikoin karmeata kuunneltavaa Larssin soitto, valitettavasti. Siihen perään kun laitoin -93 vuoden liveä koko keikan muodossa, niin ero on kyllä hämmästyttävä. Tuntuu, että Larssin tyylitaju on pettänyt näinä päivinä ihan totaalisesti. Fillit lähtevät aivan liian aikaisin ja sit sitä samaa filliä(yleensä snarefilli) taotaan niin kauan, että se biisi ns. jatkuu. Paikataan omaa mogaa, liian aikaisin alkanutta filliä, samalla paukutuksella todella/liian kauan. Creeping Deathissa on loppupuolella kohta, mikä herätti ihan suoranaista myötähäpeää.
Ja näitä vastaavia tapahtuu useita per biisi. Tuskin voi mogailuksi sanan varsinaisessa mielessä sanoa. Armotonta "ylisoittamista", mikä oli Justicen aikoihin aisoissa ja sopi biiseihin hyvin, mutta nykyään...One kuulostaa tämän päivän liveissä pahimmillaan kammottavalta. Sielläkin muuten oli joku myötähäpeää herättävä rumpu"sovitus". Lars on aina kehunut, että "Olen maailman paras rumpali seuraamaan Jamesia.". Mä väitän, että James on maailman paras kitaristi pysymään Larsin sekoiluissa mukana.

Ylisoittaminen on todella jees, jos sen tekee Gene Hoglan/Mike Portnoy/Neil Peart-tasoinen tekijämies. Jokainen tietää, että Lars ei ole mikään synnynnäinen rumpalilahjakkuus, joten noi kikkailuhommat pitäisi suosiolla jättää ihan noille edellämainituille herroille.

Uuden levyn myötä tuli kiinnitettyä huomiota tosiaan noihin epätimessä oleviin "takabassareihin". Samaa kuunnellut vanhemmilta livevedoilta ja heti legendaarinen Seattlen veto ja aloitusbiisi Blackened pilataan antaumuksella Larssin bassareilla, jotka tuntuvat elävän ihan omaa elämäänsä. Eivät mene biisin ehdoilla, vaan täysin omillaan. Tässä palataan jälleen tuohon luonnonlahja-asiaan; Lars ei sitä ole ja näissä asioissa sen kuulee.

Jossain vaiheessa toi homma oli hanskassa, kuten noilla ysärin alun vedoilla. Tai sit ne on vaan tehokkaasti jälkikorjailtu. Sitä mä vaan ihmettelen, miksi uutta levyä ei ole korjailtu bassareiden osalta. Käsittämätöntä riman alitusta koko bändiltä, koska kukaan ei ole sanonut mitään. En tajua.

Tämä kritiikki siis mieheltä, joka on aina viimeiseen asti puolustanut Larssia. Nyt vain täytyy myöntää, että Ulrichin rumpalointi on tänä päivänä pahasti kateissa.

[Krugbit]

Albumikiertueen avauskeikan setti Etelä-Koreasta. Metallican standardeilla hyvinkin yllätyksetön ja ennalta-arvattava, mutta ehkä vetivät ihan tarkoituksella tuollaisen hittisetin kun eivät siellä päin maailmaa niin usein käy. Merkillepantavaa on myös, että tuossa ei ole yhtään kappaletta uutukaisen kakkoslevyltä, mutta eiköhän setti taas tyypilliseen tapaan tuosta elä jonkin verran. Ainakin Spit Out the Bonen voisi kuvitella saavan livesoittoa.

[Tumppa]

Lars taisi jossain yhteydessä sanoa, että kaikkia uusia biisejä tullaan soittamaan livenä. Olihan tuo noin muuten aika varman päälle vedetty setti, mutta eiköhän se siitä ala elämään.

[Pertti Keinonen]

Miten mahtoi lippukauppa eilen Helsingin ja muiden keikkojen osalta käydä? Sain netin kautta perjantaille helposti neljä vierekkäistä paikkaa alakatsomosta. Pojat sahaa uuden albumin matskua kitaroilla, bassolla ja rummuilla sen verran kovasti, että täytyy käydä keikalla niiden kanssa. Ja vanhin on jo kuski-ikäinenkin! Aijai, takapenkki kutsuu wanhaa

[antero_]

10 aikaan taisi olla loppuun varattu keikat? Kaikille lipun ostajille vissiin uusi levy kaupan päälle

[Tumppa]

Olikos kukaan eilen keikalla? Itse kävin ensimmäistä kertaa Hartwallilla ja katsomopaikan otin, vaikka permannollekin olisin varmaan aikanaan ehtinyt lipun varata. Harmittaa näin jälkeenpäin, sillä melko laimea tunnelma oli loppujen lopuksi, vaikka bändi soittikin erinomaisesti. Onpahan nyt kuitenkin koettu ja loppukuusta sitten Maidenia katsomaan.

[Pertti Keinonen]

^Kävin perjantain keikan katsomassa ja tykkäsin kovasti. Tunnelma ei mielestäni ihan Maidenin tasolla ollut, mutta erinomainen silti. Bändi veti hienosti ja lavasysteemit olivat näyttäviä. Hetfieldistä välittyi lämmin ja rento fiilis. Lupailivat ensi vuodeksi stadion/ulkoilma kesäkiertuetta. Milloinkas Stadikka valmistuikaan?

[Summerganon]

Hetfieldistä välittyi lämmin ja rento fiilis.

Perjantain show tuli itsekin nähtyä ja aika samanlaiset ajatukset. Tunnelma ja intensiteetti ei ollut ihan sillä kovimmalla tasolla, vai johtuneeko sitten siitä, että tuli pitkästä aikaa katsomossa oltua. Noh, kuitenkin, todella lämminhenkinen ja rento keikka oli. Hyvä fiilis välittyi ylimmille lehtereille asti ja varmaan joidenkin mielipiteitä jakavat perseilycoverit mielestäni korostivat tätä riemua ihan kivasti. Hyvin kulki ja settikin miellytti. Keskiviikkona oli näköjään tullut Shortest Straw, mutta eipä tässäkään valittamista ollut. Kova oli.

[Tumppa]

Keskiviikkona oli näköjään tullut Shortest Straw, mutta eipä tässäkään valittamista ollut.

Ei sentään. Muuten oli samat setit, mutta keskiviikkkona soitettiin Harvester of Sorrow, Fade to Black, Confusion, Die, Die My Darling, The Memory Remains ja Spit Out the Bone seuraavien biisien tilalla: The Four Horsemen, Welcome Home (Sanitarium), Dream No More, Last Caress, Creeping Death ja Fight Fire with Fire.

Tässä The Memory Remains keskiviikon keikalta. Hyvältä kuulostaa!

[Krugbit]

Perjantain keikka tuli nähtyä, itse olin kentällä melkein eturivissä ja siellä tietysti meininkiä olikin. Pari plektraakin lähti mukaan kotiin kun niitä heiteltiin keikan lopussa oikein urakalla. Maidenin keikalla onkin sitten tällä kertaa tyytyminen nosebleed-paikkoihin. Mutta hieno keikka kyllä, omasta mielestäni perjantain settilista oli kokonaisuutena parempi (ainakin paperilla, keskiviikkona kun en ollut paikan päällä) vaikka Spit Out the Bone harmillisesti jäikin kuulematta.

[Euronymous]

Tätä olenkin jo jonkin aikaa odottanutkin, eli ...and Justice for Allin Super Hyper Deluxe Editionia. Olen kuunnellut jo nämä "work in progress"-raakamiksaukset. Basso on kuultavissa ja soundit ja balanssit on hieman erit mihin on tottunut. Myöskin osa lead- ja soolokitaroista sekä lauluosuuksista puuttuu, jotka tuovat erilaista näkökulmaa biiseihin. Erittäin kattava pakettihan tämä on, aivan kuten edellisetkin vastaavat julkaisut!

[bultsi]

https://www.lippu.fi/artist/metallica/

https://youtu.be/S4KlQtBtK_A

Viimeksi tätä, täytyykin kaivaa lehtiartikkelit esiin. Sillä liput on hallussa ja nopeesti menee. Jos joku missas lipunmyynnin niin 2007 missasin ite mutta joku juniori pelasti n. viikko ennen keikkaa. Trokari siis. Vissiin?!? Hinta oli muistaakseni 2x alkuperäinen hinta. Eli n. 140€,

Onnea lippukaupoille. Livenationin ennakkomyynnille kiitos.

[Tumppa]

Ihan veikeä oli tuo uusi biisi ja Helsingin keikoille tuli kenttäliput hommattua. Pitkä aika odotettavana, mutta hyvää kannattaa jne.

[BlackBart]

Uusi biisi oli ihan jees Diamond Head/Motörhead-pastissi. Hetfieldin ääni kyllä soi paljon paremmin, kuin kahdella edellisellä. Tiettyä raakuutta äänessä.

Nuo liput ovat sitä luokkaa, ettei noista maksaisi. Niin paljoa ei innosta luopua rahoista