Tinnitus Brutale, Korvissa Soi...Soi...Soi

[Jussi K]

ns: Hypocrisy - Fuck U

"Viimeisen levyn", '97 japsibonus on silkkaa Motörheadia!

[Lappis]

Faith no More - Sol Invictus

Vinyylin hain ja toiseksi viimeinen kappale soimassa. Ja valitettavasti mitään ei ole jäänyt päähän Superheroa lukuunottamatta. Toki on hienoa, että bändi ei mene sieltä, mistä aita on matalin ja duunaile jatko-osia Digging the Gravelle ja muille täsmähiteille. Mutta en mä olisi pahastunut, vaikka sellaisia tältä levyltä olisi löytynyt.
Se tietty hulluus, mikä on aina määrittänyt FNM:n, tuntuu nyt olevan täysin kateissa. Pientä yritystä on, mutta missä on Cucoo for Caca-tyyliset runttaukset? Tai Everything's Ruined-tyyliset superkertosäkeet? Jizzlobberin kaltaiset murskajaiset? Naked in front of a computer-tyyliset yllätyspommit?

Ei voi mitään, olen varsin pettynyt. Jotenkin tuntuu, että jatkan Faith No Moren kanssa vanhoilla levyillä.

[Karpaasi]

Se tietty hulluus, mikä on aina määrittänyt FNM:n, tuntuu nyt olevan täysin kateissa. Pientä yritystä on, mutta missä on Cucoo for Caca-tyyliset runttaukset? Tai Everything's Ruined-tyyliset superkertosäkeet? Jizzlobberin kaltaiset murskajaiset? Naked in front of a computer-tyyliset yllätyspommit?

Meikäläiselle Faith No More on sellainen yhtye, että aika monesti on tullut ensi kuunteluilla todettua, että "mitäs vittua nyt taas?" Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi, kun Ricochet vaihtuu Evidenceen, The Gentle Art of Making Enemies Star AD:hen tai Midlife Crisis RV:hen. Genrejen välillä hypitään hulluun tapaan, eikä yllätyksetkään periaatteessa ole yllätyksiä, kun niitä voi suorastaan odottaa. Uusimmat kaksi levyä ovat olleet heppoisempaa materiaalia minulle, eikä niillä ole minusta ollut tällaisia hetkiä. Uusi levy oli tyylillisesti aika johdonmukaista, mutta tietty skitsous puuttuu levykokonaisuudesta.

[Lappis]

^

Juuri näin.
Mä kyllä diggailin (ja diggailen) myös Album of the yearia, mutta tämä uus on jotenkin liian...johdonmukainen, kuten hyvin ilmaisit. Äijät ovat vanhentuneet ja ehkä se hulluus on karissut matkan varrella pois. Pattonhan ei käsittääkseni ole tälle levylle säveltänyt mitään ja mikäli näin, sen kyllä kuulee juuri siinä hulluuden puuttumisessa. Mikäli vielä levyttävät, Patton mukaan ehdottomasti biisien tekoon ja ehkä sieltä vielä sitä kunnon sekoilua ja genrehyppimisiä tulee.

[Jussi K]

In Flames - Discover Me Like Emptiness

Olipa sitä mennyt aikaa, kun viimeksi Soundtrack To Your Escapea (2004) olen kuunnellut. Tuskan keikka oli kyllä ilmeisen hyvä, kun sai jonkinmoisen IF-discografiaputken päälle näin seuraavaksi viikoksi! Tähän bonariin loppuu oma digipakini.

[Hese]

Nuclear Blast Allstars - Ruling The World feat. Tony Kakko

Yhdeltä parhaimmista kokoelmalevyistä (sisarlevy Out Of The Dark), Into The Lightilta. Tarvii etsiä nämä molemmat kyllä hyllyyn.

Out Of The Dark:

"Dysfunctional Hours" 4:23 (feat. Anders Fridén of In Flames)
"Schizo" - 3:32 (feat. Peter Tägtgren of Hypocrisy and Pain)
"Devotion" - 3:40 (feat. Jari Mäenpää of Wintersun)
"The Overshadowing" 3:43 (feat. Christian Älvestam formerly of Scar Symmetry)
"Paper Trail" - 4:19 (feat. John Bush of Anthrax)
"The Dawn of All" - 4:10 (feat. Björn "Speed" Strid of Soilwork)
"Cold Is My Vengeance" - 3:46 (feat. Maurizio Iacono of Kataklysm)
"My Name Is Fate" - 4:02 (feat. Mark Osegueda of Death Angel)
"The Gilded Dagger" - 4:30 (feat. Richard Sjunnesson and Roland Johansson (both formerly) of Sonic Syndicate)
"Closer to the Edge" - 4:36 (feat. Guillaume Bideau of Mnemic)

Into The Light:

Dirty Wings (feat. Tobias Sammet of Edguy)
Terrified (feat. Peter "Peavy" Wagner of RAGE)
Ruling the World (feat. Tony Kakko of Sonata Arctica)
Death is Alive (feat. Mats Leven of Therion, Krux, At Vance)
Bloodsucker (feat. Marcel "Schmier" Schirmer of Destruction)
Slaves to the Desert (feat. Hansi Kürsch of Blind Guardian)
A Perfect Day (feat. Andi Deris of Helloween)
Eternally (feat. Oddleif Stensland of Communic)
Inner Sanctuary (feat. Marco Hietala of Nightwish, Tarot)
In the Picture (feat. Tarja Turunen formerly of Nightwish)

[Jussi K]

ns: Virgin Steele - Anger Never Dies

Jaa, uuden Nocturnes Of Hellfire & Damnationin bonuslevyllä on sitten yksi hyvä biisi, tämä. Olisi kyllä tehnyt terää itse albumillekin, rentosävyinen mutta sävykäs, bassottelu edellä kulkeva kipale. Tai, no ei a Greater Burning Of Innocence ja Haunted Wolfshine ole myöskään hullumpia, näin wanhalle fanille.

[Hese]

^Pari hyvää biisiä ja loput kirjaimellisesti paskaa. Miksei voi vetää oikeilla rummuilla?

[Jussi K]

Kalmah - Ready For Salvation

For The Revolution 2008, yksi suosikkejani heiltä. Ja ne hetket, kun Kalmah saa kitaramelodiat osumaan näin.. niin jopa mie tartun ilmakitaraan

[Hese]

^Ei tuolla bändillä huonoa levy kyllä ole! Toivottavasti kohta tulisi jo uutta levyä, kovin on hiljaista ollut siellä rintamalla.

Powerwolf - We Are The Wild

Uusi Powerwolf on sitä tuttua ja turvallista.

[Jussi K]

ns: Savatage - Tonight He Grins Again

voi jumalauta, on tämän Streetsin helmen tultava Wackenin keikalla kun on kerran uudella turhuuskokoelmalla (Return To...) mukana myös! Sitten märistään, kuten Jon Oliva's Painin 2009 Tuskan keikalla myös, vaikkei tätä tullutkaan, ja mistä olen edelleen katkera. Kolme ja puoli minuuttia kuitenkin vain lisää.

[IndianaJones]

Blind Guardian - Theatre of Pain

On tooodella kova biisi kyllä edelleen tämä, enemmällä kuuntelulla taannoisen keikkansa jälkeen on olleet sakemannit muutenkin. Mikähän oli, kun tämän porukan levyt aika harvoin viihtyivät soittimessa, nyt tuntuu, että pitää pyöritellä koko tuotanto läpi useampaan kertaan. Kuinka monesta keikasta on mehuissaan vielä näinkin pitkään jälkikäteen? No onhan noita, Aria, muutama Maideni, eka kerta kun näki Priestin... mutta oli tämä jotenkin spesiaali. Itse biisin emolevy soi jo läpi, mutta pakko tämä oli heti perään laittaa uudestaan. Melkein tekisi mieli pistää koko levy uusintarundille, onse musa vaan parhaimmillaan parasta.

[Jussi K]

^ ostinkohan tokana BeeGeenä aikoinaan Somewhere Far Beyondin (kronologisesti lukion ykkösen Luulajan reissulta keväällä '99 napatun Tales From The Twilight Worldin jälkeen) ja tuo TOP oli heti suosikkibiisi siltä. Aika hittisinkkumainen rakenne jotenkin.

ns: Robin Beck - Love Don't Live Here Anymore

1992 Human Instinct on vähemmän rock ja pehmeämpi, kuin upean Robinin 1989 Desmond Child-"vaikutteinen" Trouble Or Nothin' klassikko. Jeff Porcarosta alkaen sessiosoittajien kermaa mukana joten siitäkään ei jää homma kiinni; perkeles kun en toukokuussa päässyt On The Rocksin keikalle, pitäisiköhän mennä Nottinghamiin syksyllä kun täti olisi siellä..



edit: Running Wild - Highland Glory (The Eternal Fight) (instrumental)

ose aina upeaa, kuten koko Death Or Glory '89. Milloin SINÄ kuuntelit viimeksi tätä albumia?

[IndianaJones]

Overkill - The Killing Kind

Tämähän oli vallan hyvä levy, muistelin että kelpo kamaa, mutta pitkästä aikaa kuunneltuna toimi erinomaisesti. Harvoin kuulee hehkutettavan, mutta suotta. Melkeinpä kaikki muut biisit toimii hyvin paitsi Bold Face Pagan Stomp, joka onkin sitten suoraan sanoen huono. Ehkä Let Me Shut That For You on myös hieman tasaisempi, muuten hyvää Overkilliä muutamalla todellisella helmellä varustettuna. Battle, God-Like, Burn You Down/To Ashes, The Mourning After/Private Bleeding, Cold, Hard Fact... onhan näitä kovia biisejä.

[Jussi K]

Ozzy Osbourne - Perry Mason

Radion armoilla toimistolla vielä pe asti, sitten 3 vkoa lisää lomaa & neljät festarit..

edit 6 pv myöhemmin ti:

Slaughter - The Wild Life

Ah, tällaista sen ihmiselon pitää olla: LOMAA nukkua 11, aamiainen & kahvit vedetty 13 mennessä ja pakkailla aamun Wacken-lentoa varten 1992 parasta ennen-päivänsä ohittaneen, elähtäneen hårdrockin kera!

[Hese]

Wolfheart - The Hunt

Viikon päästä bändin toinen levy ulos, odotukset aika korkealla. Saukkoselta ei vielä huonoa matskua ole tullut paitsi Dawn Of Solacen synkistely taitaa itseasiassa olla herran tuotannossa ainut mikä ei maistu.

[Iron Constable]

Iron Maiden - Drifter (Live)

Di´Annon keulimaa liveä jostain 80-luvun alusta, niin, Best Of B-Sides disc 1 menossa. Pohjustetaan taas vähän uutta odotellessa. Meikäläisellä varsinainen revival menossa

[Lappis]

Children of Bodom - Follow the Reaper

Kuuntelin tuon uuden Bodom-biisin eli nimikkobiisin ja se ei nyt ihan täysin lähtenyt. Siitä sit innostuin kuuntelemaan tätä nuoruuden levyä ja tämä kyllä toimii loistavasti. Joskus vuosia sitten taisin kritisoida levyä liiasta tilusta, mutta fuck that, nuoren miehen puheita ei lasketa. Loistava levy kaikinpuolin.
Nämä kolme ensimmäistä pitää ostaa takaisin hyllyyn, tuli joskus myytyä ne rahapulassa. Harmi, original painokset. No, shit happens.

Edit: Tässä tullut nämä kolme ensimmäistä kuunneltua ja ovat kyllä rautaisia levyjä. Tulihan näiden tahtiin harjoiteltua soittoa itsekkin aikoinaan. Ei se Laiho mikään turha jätkä ole tuon skitan kanssa.

Edit II: Yllättävässä Bodom-"huumassa" kuuntelin sitten levyjä eteenpäin ja totesin, että Hate Crew-levy on vielä melkeinpä samaa sarjaa FTR:n kanssa. Totaalinen romahdus tapahtuu Are you dead Yeat?-levyllä. Tästä onkin jo sit vaikeaa löytää oikein mitään hyvää. Muutama yksittäinen kohta/riffi, mutta kokonaisuutena varsin heikko esitys. Pitänee tässä muutaman päivän aikana kokeilla kuunnella nyt nämä kaikki lävitse, mutta ei kyllä mitään alkupäätuotannon kaltaisia odotuksia ole.

[Iron Constable]

Thunder - Black Water

Tämä bändin uusin, Wonder Days-lätty on kyllä oikein hyvä. Mahtavasti ovat miehet ja bändi vanhentuneet. Voisi kai sanoa, että eivät ole koskaan näin hyvää musaa tehneet. Saakelin upeaa, juurevaa hard rockia. Solistin äänikin on pysynyt 100% tunnistettavana, mutta sävy on parantunut kuin viini vanhetessaan. Suosittelen varauksetta !!!

[Finnish Eddie]

Rush-Limelight

Pitkästä aikaa Moving Pictures kuuntelussa . Yksi kovimmista levyistä (ja biiseistä) koskaan...

[Hese]

Wolfheart - The Hunt

Viikon päästä bändin toinen levy ulos, odotukset aika korkealla. Saukkoselta ei vielä huonoa matskua ole tullut paitsi Dawn Of Solacen synkistely taitaa itseasiassa olla herran tuotannossa ainut mikä ei maistu.

Wolfheart - Veri

Toisen kerran kuunneltu läpi ja ei pettänyt tämä. Vielä kun äksä toimittaisi vinyylin perille, mutta on vissiin kaikkien levyfirmojen vinyylijulkaisut reilusti myöhässä tänä syksynä.

[Jussi K]

Yllättävässä Bodom-"huumassa" kuuntelin sitten levyjä eteenpäin ja totesin, että Hate Crew-levy on vielä melkeinpä samaa sarjaa FTR:n kanssa. Totaalinen romahdus tapahtuu Are you dead Yeat?-levyllä. Tästä onkin jo sit vaikeaa löytää oikein mitään hyvää. Muutama yksittäinen kohta/riffi, mutta kokonaisuutena varsin heikko esitys. Pitänee tässä muutaman päivän aikana kokeilla kuunnella nyt nämä kaikki lävitse, mutta ei kyllä mitään alkupäätuotannon kaltaisia odotuksia ole.

Samaa mieltä Follow The Reaperista & HCDR:ista täällä, kuten myös AYDY:n rankasta floppaamisesta, joten suosittelen varautumaan samanmoiseen ideaköyhyyteen Blooddrunkilla seuraavaksi.. Relentless Reckless Forever väläytteli jo sitä parempaa matskua (edellisiin vuosiin verrattuna), mitä uusimmalla Halo Of Bloodilla saatiin vielä enemmänkin sitten. Ei sekään mikään moderni klassikko ole, mutta toivotaan että nousukausi jatkuisi I Worship Keijosilla.

ns: Dreamtale - Dreamtime

Huomenna keikalle On The Rocksiin!

[Iron Constable]

Ghost - Cirice

Erittäin hieno biisi. Vähän vanhaa Black Sabbathia, vähän doom-vibaa, pikkasen Blue Öyster Cultia ja sitä myötä erittäin paljon 70-lukulaista fiilistä ja ihokarvat nostattavaa painostavaa kauhuleffatunnelmaa. Silti, tietyssä kohtaa laulumelodiaa tulee mieleen aivan kedon kukkaset, toki vain pienen hetken viivähtäen, mutta kuitenkin. Selkeää, yksinkertaista, mutta pirullisen tehokasta. Mahtava kitarasoolo, niin selkeää, niin alleviivaavaa.

Jos uusi levy on edes vähäsen tämän biisin tasoa, meikä alkaa innostua. Ruåttalaiset, prkl, ihmeellinen kansa, mistä näitä ideoita sikiää.

Makustelkaa ihmeessä, tämä jos joku on erilaista ja ajatuksia/tuntemuksia nostattavaa musaa tässä tasapäistämisen maailmassa.

https://www.youtube.com/watch?v=-0Ao4t_fe0I

[Hese]

^Yritin, taas. Ei vaan maistu, ei sitten yhtään! Aivan hirveetä!

Before The Dawn - Unbroken

[IndianaJones]

Ghost - Cirice

Erittäin hieno biisi. Vähän vanhaa Black Sabbathia, vähän doom-vibaa, pikkasen Blue Öyster Cultia ja sitä myötä erittäin paljon 70-lukulaista fiilistä ja ihokarvat nostattavaa painostavaa kauhuleffatunnelmaa. Silti, tietyssä kohtaa laulumelodiaa tulee mieleen aivan kedon kukkaset, toki vain pienen hetken viivähtäen, mutta kuitenkin. Selkeää, yksinkertaista, mutta pirullisen tehokasta. Mahtava kitarasoolo, niin selkeää, niin alleviivaavaa.

Jos uusi levy on edes vähäsen tämän biisin tasoa, meikä alkaa innostua. Ruåttalaiset, prkl, ihmeellinen kansa, mistä näitä ideoita sikiää.

Makustelkaa ihmeessä, tämä jos joku on erilaista ja ajatuksia/tuntemuksia nostattavaa musaa tässä tasapäistämisen maailmassa.

https://www.youtube.com/watch?v=-0Ao4t_fe0I

Ghost on ihan parasta kamaa, pitäisi oikeastaan hommata yhtyeen kaikki levyt, eka ehkä perinteisimpänä eniten mun mieleen. Todella hyvä bändi, joka ei välttämättä tarvisi tuota naamari/saatana-gimmickiä musansa tueksi oikeastaan. Ompahan sitten imagon kanssa vielä hieman spesiaalimpaa.

Sanoinko jo että Ghost on ihan törkeän hyvä? Enforcerin ja Graveyardin ohella ehkä parasta uudempaa kamaa, ja kaikki ylläri Ruotsista. Ja Ghostia näistä ei voi haukkua edes pelkäksi uudelleenlämmittelyksi enää, ekan levyn kohdalla ehkä vielä vähän pystyi.

EDIT: nojoo, laitetaan nyt vielä mikä soi:
Ghost - Con Clavi Con Dio
Eli debyyttiä uuniin. On tässä vaan jotain perin kiehtovaa.