Running Wild

[Planeettapää]

Ja ei, en ymmärrä niitä ihmisiä, joille ei Shadowmaker kolahda, mutta minkäs sille voi, jos toisten korvat on viritetty eri taajuuksille kuin omani.

Olen samaa mieltä, Shadowmaker on hyvä levy. Mutta enpä noin ylipäätään hirveästi ymmärrä ihmisiä, ja olen lakannut edes yrittämästä jo aikoja sitten

[Hese]

Running Wild
As previously announced a new RUNNING WILD album is in the making. The yet untitled album will be released worldwide on Steamhammer/SPV. Release date is set for September 20, 2013. Details will follow.

[Jussi K]

Siinä sitä seuraa, vähän myöhästyneenä. Mutta eipä haittaa, odotukset ovat oikeastaan niin nollassa kuin tämän tason yhteisen historian omaavan legendabändin kanssa voi vain olla. En kyllä ainakaan sokkona osta enää, varsinkaan täyteen hintaan.

German power metallers RUNNING WILD will release their new album, "Resilient", on October 4 in Germany and October 7 in the rest of Europe via Steamhammer/SPV. The North American release date will be revealed soon, but the CD will definitely arrive in the U.S. this October.

Says RUNNING WILD mainman Rolf "Rock'n'Rolf" Kasparek : "I really love working at the moment and am currently getting down to business on the overdubs. I can hardly wait to present the new material to the many RUNNING WILD fans worldwide."

According to a press release, RUNNING WILD fans "can look forward to a total of twelve brand-new numbers, ten of which will feature on the regular CD, and twelve on the limited edition. The album's opener will be called 'Soldiers Of Fortune', and the title track, 'The Drift' and 'Run Riot' will be three typical RUNNING WILD numbers. The most outstanding song on the album, however, will be called 'Bloody Island', with almost ten minutes playing time one of the longest tracks in RUNNING WILD's career to date."

Adds Rolf: "As a composer, it's, of course, difficult for me to pigeonhole the new material stylistically, but friends who have heard the demo version of 'Bloody Island' claim that it would have fitted in on 'Pile Of Skulls'."

According to Rolf, "Resilient" is audibly tougher and more compact than its predecessor, "Shadowmaker", which was released in April 2012 via SPV/Steamhammer.

"'Shadowmaker' happened to come about slightly unexpectedly and spontaneously, even for me," says Rolf. "The album has brought back the fun I used to have with RUNNING WILD, and my fans will get to feel this fun when 'Resilient' comes out in October!"

[The Prisoner]

odotukset ovat oikeastaan niin nollassa kuin tämän tason yhteisen historian omaavan legendabändin kanssa voi vain olla

AAMEN!
Taas on kauniit korulauseet ja hienot biisien nimet ja luvataan olevan Pile of Skulls-tasoista kamaa, ihan niinku Shadowmakerinkin kanssa, vaan mitä saatiin; paska-olohuonetuotettu-rumpukone-rokkilevy. Taaskaan ei mitään mainintaa levyllä soittavista muusikoista tai mistään muustakaan olennaisesta. Rolf ja P.J. soittaa jälleen kaiken kahestaan P.J.:n makuuhuoneessa ja tuloksena on Toxic-X tai Giant-taste merkkinen digitaalinen kertakäyttötuote.

Salaa tietenkin toivon... Lokakuussa se paljastuu, joko huikea pankin räjäyttävä yllätys tai sitä jöötiä mitä oli edellinenki pökäle. Me and the boys. Voi vittu.

*miksikö olen niin vitun negatiivinen asian suhteen? Running Wild oli aikoinaan maailman paras bändi, vanhat levyt ovat sitä vieläkin. Nyt se on bändinä muisto vain.*

[Planeettapää]

Joku Rolfin kaverin kommentti nyt ei mun mielestä mene vielä mistään lupauksesta

[The Prisoner]

http://running-wild.net/index.php

"Rolf: "As a composer, it's of course difficult for me to pigeonhole the new material stylistically, but friends who have heard the demo version of "Bloody Island" claim that it would have fitted in on "Pile Of Skulls".""

Mitä luulet olisko Rolf moista julkaissut jos olisi täysin eri mieltä kuin "kaverinsa".


EDIT: Toki on mahdollista että tuo "ystävä" onkin sama "rumpali" joka "bändissä" on muutaman viime levyn ajan "soitellut".
Sitten kun käsissä on samaa kuraa kuin aiemminkin ei ainakaan tarvitse selitellä omia sanomisiaan koska "kaverihan" sen sanoi...

[Planeettapää]

"Rolf: "As a composer, it's of course difficult for me to pigeonhole the new material stylistically, but friends who have heard the demo version of "Bloody Island" claim that it would have fitted in on "Pile Of Skulls".""

Mitä luulet olisko Rolf moista julkaissut jos olisi täysin eri mieltä kuin "kaverinsa".

EDIT: Toki on mahdollista että tuo "ystävä" onkin sama "rumpali" joka "bändissä" on muutaman viime levyn ajan "soitellut".
Sitten kun käsissä on samaa kuraa kuin aiemminkin ei ainakaan tarvitse selitellä omia sanomisiaan koska "kaverihan" sen sanoi...

Jaa-a, en tiedä olisiko, ja aika samantekevää. Vaikea mun on kuitenkaan tulkita mitään lupailuja jonkun aiemman levyn tasoisesta kamasta kun demoversioita kuullut kaveri väittää että hänen mielestään kuulemansa biisi olisi sopinut sellaiselle levylle (mikä sinänsä voi tarkoittaa mitä hyvänsä). Ihan oma vikansa jos jotkut yli-innokkaat fanit tulkitsee bändiläisten kommentteja liian kirjaimellisesti ja sitten vaatii päitä vadille kun omat kuvitelmat ei toteudukaan.

[Hese]

The tracklist of the upcoming album called "Resilient" has been published. Those of you who have not yet read it, please find the song titles below. Any song title you love so far already just by reading it?

"Resilient"- Tracklist:

01. Soldiers Of Fortune
02. Resilient
03. Adventure Highway
04. The Drift
05. Desert Rose
06. Fireheart
07. Run Riot
08. Down To The Wire
09. Crystal Gold
10. Bloody Island
11. Payola & Shenanigans (Limited Edition Bonus Track)
12. Premonition (Limited Edition Bonus Track)

[The Prisoner]

...kansi sentään on saatu parempaan kuosiin kammottavan Shadowmakerin jälkeen...
http://running-wild.net/index.php

[Karpaasi]

^Genrensä puolesta uskottavampi kansi kyseessä, mutta taiteellisesta näkökulmasta paskahan toki tuo silti yhä on.

Itse en Runkkareita pahemmin ole kuunnellut. Hyllystä löytyy kahdeksan vuotta sitten ostetut Under Jolly Roger sekä Death or Glory, joista jälkimmäinen on aika mukiinmenevä levy aivan päättömällä aloitusraidalla. Ei kuitenkaan erityistä hinkua tullut ostaa lisää bändiltä kamaa, mutta kyllähän tätä ilokseen kuuntelee.

[The Prisoner]

Tossahan sitä, uutta tuotosta. http://youtu.be/XFj5rtJKye4
Nyt alan varovaisesti toivoa...
Kuulostaa vihdoinkin... joo, uskallan sanoa, hyvältä. Josko koko lätty ois kuosissa..?

[Hese]

^Koko pätkä pyyhki Shadowmakerilla lattiaa, eli ei sieltä VOI tulla kuin parempi levy.

[IndianaJones]

Oho, yllättävän hyvältä kuulosti kyllä, jospa Running Wild yllättäisi, olin Rolfin tuominnut jo täysin turhaksi tyhjänpäiväisyyksiä suoltavaksi kehäraakiksi, mutta näköjään sieltä vielä löytyy henkeäkin. Hyvä niin!

[Ukonvasara]

Nyt kun on Shadowmakeria on useamman kerran kuunnellu läpi, niin ei tuo nyt aivan skeidaa ole. Lätyllä on kyllä hetkensä, vaikka kokonaisuutena hieman vaisu esitys onkin. Mutta helkkari että tuo uusi biisinpätkä kuulostaa ihan vanhalle kunnon Runkkarille. Nyt alkoi toivo elämään!

[Jussi K]

Oli tuo nyt parempaa kuin oikeastaan mikään edellisellä, mutta silti kylmään päähän iski heti ajatus, ettei tuo kertsi ole Rolfin historialla kummoinen. Kivaa kuitenkin, että soundit saattaisivat olla parempaan päin.

Ja saisihan vaikkapa 2. heikoimmaltaan The Brotherhoodiltakin tuollaisen pätkän helposti aikaan, että into + piukkuus noisee. Tai paljon pidemmänkin, eihän se tarvitsisi kuin Siberian Winterin kokonaan "näytteeksi"

[Hammer]

Kuuntelin eilen muistinvirkistykseksi Black Hand Inniä. En muistanutkaan, että levyllä on niin konemainen rumpusoundi. Aivan karmea rumpusoundi (ja tylsät rumpuraidat muutenkin), ja tuo soundi uhkaa pilata muuten niin upean levyn. Aloin myös pohtia, miksi uusien levyjen rumpukonetta dissataan niin älyttömästi, kun jo vanhemmilta levyiltäkin löytyy täysin koneelta kuulostavaa rumputyöskentelyä.

Shadowmaker on edelleen oikein hyvä lätty siinä missä mikä tahansa Running Wildin julkaisema pitkäsoitto (Victory on kokonaisuutena heikoin, eikä mitenkään erityinen albumi), eikä kannata väittää tätä fanipoikakommentiksi, koska en pidä edes itseäni erityisen kovana RW-fanina. Hetkelliset "die hard -fanituskaudet" ovat kaukana takanapäin. Diggailen useista bändin levyistä paljon, mutta sittenkään yhtye ei ole mulle lähelläkään kärkisijoja.

Pitää tsekkailla uutta matskua, jahka ehtii. Uudelta levyltä odotan paljon, koska en ole vieläkään joutunut RW:n kanssa pettymään, vaikka fanaattisimpina Running Wild -diggailuaikoinani ilmestynyt Rogues en Vogue olikin ehkä RW-asteikolla semi-pettymys itselleni (Victoryn ilmestyessä en tiennyt koko bändin olemassaolosta). Rogues en Vogue on hyvä levy, mutta odotukset olivat silloin fanipoikakauden takia ihan pilvissä. Odotin suurin piirtein liki bändin parasta levyä.

^Genrensä puolesta uskottavampi kansi kyseessä, mutta taiteellisesta näkökulmasta paskahan toki tuo silti yhä on.

Joskus yksinkertainen miellyttää silmää. Tuo kansi sopii Running Wildille. Taiteelliset mieltymykset ovat myös usein makuasioita. Itse diggailen kuvataiteessa eniten Edvard Munchin maalausten outoudesta, vaikka taiteen asiantuntijoiden mielestä Munch ei kai olisi lähelläkään kirkkainta kärkeä. Ennemmin mä katselen RW:n kannessa salamoita ja merirosvomeininkiä kuin jotain postmodernia taidepaskaa, joka kai on taiteellisesta näkökulmasta tarkasteltuna sitä "oikeasti hyvää".

[Jussi K]

Aloin myös pohtia, miksi uusien levyjen rumpukonetta dissataan niin älyttömästi, kun jo vanhemmilta levyiltäkin löytyy täysin koneelta kuulostavaa rumputyöskentelyä.

Enemmän kai näillä, erityisesti kahdella uusimmalla, dissataan kitarasoundien oudon ohutta digitaalisuutta. Jos joillain bläkkisbändeillä oli aikoinaan "mehiläispesäkitarat" niin Rolfin tapauksessa se on enemmän kuin se lapsena entiseen hillopurkkiin napattu yksittäinen kimalainen, joka siellä surisi.

Minulle Black Hand Innin bassarit (1. kertaa jo tuolloin ainakin kaksi rundia heille soittanut Jörg Michael Musilak RW-levyllä!) jytisevät komiasti. Fight The Fire Of Hate!

[Hammer]

^ Itselleni ei liika power-bassarimeininki ole koskaan ollut mieleen, mutta ymmärrän kyllä, että sinulle enemmän poweriin suuntautuneena maistuu. Mä diggailen enemmän RW-rumpaleista Iain Finlaysta ja Stefan Schwarzmannista. Lempirumpalini kaikista maailman kannuttajista voisi olla tällä hetkellä taitojensa, monipuolisuutensa ja tyylitajunsa ansiosta Mr. Snowy Shaw. Heti perässä tulee iso liuta muita maagisia rumpaleita. Melkein joka tyylistä ja genrestä löytyy joku/joitain.

Mä en ole koskaan ollut erityisesti tuplabasareiden enkä blast beatin ystävä, vaikka oikein ja sopivassa määrin käytettynä molemmat voivat olla hienoja tehokeinoja. Liiassa määrin alkaa vaan ärsyttää.

Black Hand Innin rumpusoundi on jotenkin vaan liian konemainen, mutta tietysti on hienoa tietää, että oikea rumpali on vetänyt rummut purkkiin. Levynähän Black Hand Inn on Running Wildin parhaimmistoa. Mainitsemasi Fight the Fire of Hate on myös itselleni yksi levyn kohokohdista, kuten myös Soulless, Dragonmen ja Freewind Rider. Levyn paras biisi on eeppinen päätösraita Genesis (The Making and the Fall of Man), joka on myös yksi koko tuotannon parhaista. Bonusbiisi Dancing on A Minefield on aina nostettava esiin, sillä se on minun makuuni yksi levyn tarttuvimmista ja riffeiltään toimivimmista esityksistä.

[IndianaJones]

Black Hand Inn ja sen rumpusaundi... tästä on kaverin kanssa väännetty useinkin vitsiä, Jörgin saundihan on aika, noh, metallinen ja kumiseva, sekä törkeän kovalla miksauksessa. Levyä on ainakin omasta mielestä aika rankka kuunnella pauhaavien kannujen takia volat jos vähääkään ovat kovemmalla. Biisithän ovat, kuten jo mainittu, oikein mainioita, mutta kyllä Jörg vähän vetää levyn pojoja alaspäin. Tosin onhan sillä saksanmaan panssariajoneuvolla jokaisella Stratolevyllä melkeinpä identtinen turbosaundi eikä se siellä ehkä niin paljoa häiritse. Jospa se on hieman pienemmälle jätetty miksauksessa sitten. Ja toki samaa ongelmaa on havaittavissa Masqueradella muttei siellä ehkä niin selkeästi hyppää esille.

Mutta kyllä vaan RW on kova, pitkästä aikaa uuden klipin innoittamana tuli kuunneltua Pile of Skulls läpi. Onhan tuo Treasure Island ihan parasta ikinä, paljon kovempi kuin joku ylipitkä Black Hand Innin Genesis.

[Jussi K]

Onhan tuo Treasure Island ihan parasta ikinä, paljon kovempi kuin joku ylipitkä Black Hand Innin Genesis.

Totta. Ja mitä Dancing On a Minefieldiin tulee, niin kas kun ns-ketjussa joskus tuumasinkin että:

Running Wild - Return Of The Dragon

Hassua vasta näin reilun 12 vuoden kuuntelun jälkeen huomata, miten Thin Lizzy-vaikutteinen tämäkin RW-klassikko (albuminsa parhaita, top 3 biisi) oikeastaan on. Vaikka tuplakitaraharmoniat ja kelttihenkisten Lizzy/Moore -kappaleiden tyylinen rummutus Jörg Michaelilta eivät juuri tuokaan mitään muuta mieleen.

The Rivalry on kuitenkin aina ollut melkoisen ylipitkä, kun jo takakansi mainostaa 68:55 kestoksi. Jos tältä olisi vielä julkaistu sinkku, niin Man On The Moon & The Poison olisivat ensimmäisenä joutaneet lentämään veks, sen täytteeksi. Ihan kuten Black Hand Innillä Dancing On a Minefield ja Poisoned Blood ovat juuri samantasoisia biisejä, jotka tuon kohtalon ihan täydestä ansiosta kokivatkin.

[Hammer]

^ Pyh. Genesis ja Dancing on A Minefield ovat molemmat täyttä timanttia. Putsatkaa vaikut korvistanne ja yrittäkää vielä kerran. Mikä on, jos ei Minefieldin heavymetallinen riffi iske (ai niin, Jussi onkin enemmän power-miehiä... melkein unohdin)?

[The Prisoner]

Lisää kuunneltavaa http://www.running-wild.net/resilient/

Pakko myöntää että odotukset laskivat. Vaikka kyseessä onkin todella lyhyet näytteet biiseistä niin se ainakin käy selväksi että midtemmosta ei juuri poiketa ja se on huono se. No, edelleen kuulostaa paremmalta kuin kammottava Shadowmaker.

Parilla kuuntelulla jäi mieleen parhaiten Soldiers of fortune, Fire Heart ja Bloody Island (joka näiden kahden jo ilmestyneen klipin perusteella voi nousta korkeallekin RW-biisien listalla) sekä negatiivisessa mielessä "I'll do it my way"-teemainen lapsellinen horina lyriikoiden puolelta. Nyt vittu oikeesti. Olet, Rolf, kova jätkä harrikoines mut tota kapina-lässytystä on jo kuultu riittävästi. Olis hienoa jos pureuduttais tosissaan vaikka poliittisiin epäkohtiin tai sitte iha reilusti siihen vanhaan kunnon merirosvoteemaan, siellähän riittää ammennettavaa.

[Jussi K]

Impen arvio Palmilta.

Ja samaan tapaan tämä parantaa noin 280% Shadowmakerista! Pari ekaa biisiä ovat kamalia, ihan kuin Rolf lämmittelisi vielä inistessään esim. nimikon kertsiä, mutta sitten alkaa puolivälin tullen olla lentoa ja laukkaa melodioissa. Melkein kuin vuosituhannen vaihteessa jo, ei siis kuitenkaan "ennen vanhaan", mutta sitä nyt en todellakaan odottanut. Parasta sitten Victoryn jo yhden kuuntelun perustella kuitenkin!

[Hese]

Olikos tätä mainittu täällä vielä, ruottalaiset vetää hyvin RW meiningeissä:

Blazon Stone - Return To Port Royal (Full Album 2013)

[Planeettapää]

Resilientistä en keksinyt ilmestyessään oikein mitään järkevää sanottavaa, joten piti tuossa eilen huvikseen kuunnella uudelleen, en jaksanut loppuun asti. Eikä tästä kovin syväluotaavaa analyysiä nytkään saa aikaiseksi.

Täysin tyhjänpäiväinen ja mitäänsanomaton levy, johon tuskin tarvitsee enää palata. Tuli sellainen fiilis että lähestulkoon kaikki laulumelodiat on suoraan Rogues En Voguelta, Adventure Highway lähes suora toisinto jostain Shadowmakerin biisistä, ja tämän ja The Driftin rumpuraidat melkeinpä samat kuin kahessa edellämainitun levyn biisissä. Toi upea eeppinen mestariteos Bloody Island varmaan vituttavin biisi koko bändin historiassa. No joo, oikeasti ei edes vituta, naurattaa vaan.

Keksin sellaisen teorian että Rolf Kasparek on joskus 2005 jälkeisenä aikana paennut johonkin toiseen galaksiin ja jättänyt doppelgängerinsa T.T. Poisonin julkaisemaan levyjä bändinsä nimissä, tuloksena nykyversio RUNNING MILD. Shadowmaker ehkä kuulostaa siltä että se on tehty lyhyessä ajassa, mutta juuri siksi siinä oli mielestäni jotain piristävää spontaaniutta. Tämä taas kuulostaa siltä että on oikein yritetty tehdä Running Wildia faneille ja lopputulos on mielikuvituksetonta ja tasapaksua jöötiä = bändin paskin levy.

Noh, Rolf varmasti tekee edelleenkin sitä mitä haluaakin tehdä ja siitä hänelle nostan ikuisesti hattua. Eipä vaan ole enää mielenkiintoa uusia julkaisuja kohtaan. Keikalle menisin silti jos Suomeen asti tulisivat, tämäkään tuskin kovin realistinen ajatus?