Mitäpä tosta eilisestä keikasta nyt sanomaan. Motörhead vaan on Motörhead, eikä muuksi muutu. Ja hyvä niin.
Setistä en muuta valittamista löydä, kuin että tuo Rosalie oli munkin mielestä melko turhan kuulonen veto. Ja Sacrifice jäi puuttumaan.
Kiss Of Deathin biisit jyräs oikein hyvin, huippunaan Sword of Glory! Born To Raise Hell oli myös hieno kuulla, vaikka en ikinä sitä ennen olekaan niin kummosena biisinä pitänyt. Muuten setti taisikin olla melko sama kun -05.
Saundit oli kyllä selkeämmän oloset kun tampereella viimeksi. Ehkä johtuen juuri siitä, ettei Lemmy saanut haluamaansa volyymia.
Oli kyllä kova keikka. Motörhead ei petä livenä. Bändin esiintymisestä tahi settilistasta ei pahemmin moitteen sanaa löydy. Lemmy on aina Lemmy ja Campbell/Dee-pari hoiti hommansa mainiosti kuten aina. Settilistalta löytyi vaikka mitä helmiä. Esim Stay Clean, Killers, Metropolis, Doctor Rock ja Iron Fist jyräsivät kuin tuhat vasaraa!
Sounditkaan eivät olleet puuroa kun oli tällä kertaa ihan OK-tason korvatulpat (Earin kuusimalliset) päässä eikä volyymitaso ollut liian kova.
Yleisöstä kyllä miinusta. Oli ihan vitun passiivista porukkaa, eikä mitään liikehdintää ollut havaittavissa. Ehkä sen kirotun Ace of Spadesin aikana yksi ylimääräinen nyrkki liittyi kymmenen muun seuraan ilmaa hakkamaan. Motörhead vaan Pakkahuoneelle ensi kerralla, niin ei jää vajavaiseksi halli. Motörhead on bändi joka ei ansaitse noin helvetin passiivista firman saunaillasta keikalle tullutta porukkaa.
Lemmyn (ja Motörheadin) vanheneminen kuuluu kyllä, mutta IMO bändi vanhenee arvokkaasti ja yleisö saa koko rahan edestä. Lemmy veti vähän iisimmin joitakin biisejä vokaalien suhteen, onhan se ymmärrettävää että tässä vaiheessa elämää alkaa äänikin olla vähän kulunut. Mutta vittu, se asenne. Ei löydy toista tässä suhteessa samanlaista bändiä tältä pallolta.
MOTÖRHEAD, ROCK ´N´ROLL!
Niin joo lämppärit. Los Bastardos oli OK. Hanoi Rocks oli kova! Andy McCoy oli ihan jäässä ja vaikutti muutenkin olevan täysin pihalla maailman asioista mutta eipäs haitannut kun toinen kitaristi osasi hommansa ja soitto kulki hyvin. Tragedy, Malibu Beach & A Day Late A Dollar Short = yeah!
Bruusbruus wrote:...varsinkin Rosalie on ihan turha Motörheadin setissä.
Mä arvasin, että tästä joku alkaa nipottamaan. Mielipideasioita toki, mutta minusta tuo rokkasi kuin se kuuluisa hirvi siellä Motörhead-materiaalin seassa, varsinkin biisin outro kuullosti helvetin makoisalta. Mielummin tuon ottaisin settiin kuin sen ainaisen Just Coz You Got The Powerin. Ok, myönnetään .. olen jo pienestä pitäen ollut jonkinasteinen Thin Lizzy fani ja kaikki Phil Lynottin kunniaksi vedetty saa hieman herkistymään.
On muuten hienoa, että Motörhead jaksaa yhä vetää covereita. Näinhän on ollut jo vuosikymenniä. Hammersmithissä on Train Kept A-Rollin ja sitä rataa.
|Faith No More|Candlemass|
|Tuska Open Air|Korn|
|Ilosaarirock|Kraftwerk||
|Muse|
Joo, Thin Lizzy oli loistava bändi, vaan enpä kyllä Thin Lizzynkään vetämänä Rosaliesta innostu (tosin vain levyltä kuunneltuna), vaikka paremmin se toimikin kuin tämä Motörheadin versio. Laukkasi kuin kylkeen ammuttu hirvi.
Train kept a rolling oliskin ollut hienoa kuulla, se voisi tänäkin päivänä toimia.
oliko 32 vai 35? no sitä luokkaa kumminkin! Ja keikka oli omasta mielestäni helvetin hyvä. Lämppärit olivat loistavia paitsi hanoi rocks ei oikein sovi motörheadin lämppäriksi, koska motörhead on äijä potenssiin 3 musiikkia ja hanoi sellaista "glam homoilua" (<älkää ottako tota vakavasti )
Joo Helsingin keikkahan oli ihan helvetin kova. Lämppärit katseltiin, Bastardosin olin nähnyt ennenkin ja ihan hyvän keikan vetivät. Jostain syystä ei vain hirveämmin jaksanut innostaa. Hanoi Rocks oli ennakkoluuloihini nähden todella hyvä. Mike Monroesta sai muutamat hyvät naurut ja Andy McCoy varasti shown täysin huuruisella olemuksellaan.
Itse pääakti vetikin sitten niin asenne keikan, kun vaan ikinä pystyy. Itse en settilistasta jaksa itkeä pätkääkään. Meininki oli hemmetin hyvä ja murtuipa yhdelläkin fanilla käsi siinä hillumisen keskellä, itsekkin sain toki hieman damagea. Eikä ne sounditkaan missäänvaiheessa päässeet puuroutumaan verrattuna edelliseen Seinäjokikeikkaan. Lemmy oli yhtä karismaattinen, kuin aina ja jo mainittu säätö basson kanssa oli varsin mieleenpainuvaa. Mikkey Deen uudistettu rumpusoolo oli hienoa kuultavaa In The Name Of Tragedyn yhteydessä ja Phil Campbell hoiti hommansa paremmin kuin hyvin.
Motörhead ei vain yksinkertaisesti voi koskaan pettää. Ehdottomasti parhaita keikkoja, millä olen koskaan ollu, ellei jopa paras.
Last edited by Soldier Of Death on Thu Dec 13, 2007 16:13, edited 2 times in total.
Jos tarkemmin ajattelee, nin minulla ja Jumalalla ei ole kovinkaan paljoa eroavaisuuksia.
---------------------------------------------- http://deathfin.do-goo.com/index.forum
Oulun keikalle menevät apua!
Voisiko joku ostaa mulle Mikkey Deen signeeratun rumpukalvon? Voin maksaa vaivanpalkkaa/kantorahaa postimaksujen lisäksi.
Pistäppä vaikka yksäriä jos onnistuu.
In fact, if you don't understand this next song, you might as well fuck off and die - Bruce Dickinson
Paikalle saavuin vasta juuri keikan alkaessa ja narikassa ollessani takkia jättämässä Lemmyn ääni jo lavalla kuuluikin. Heti juoksu kentälle ja ei mennyt kuin muutama biisi niin olin jo Lemmyn edessä, eturivissä
Pirun hyvä keikka kyllä oli! Vaikkakaan en noita Kiss of Deathin biisejä sen enempää diggaile. Kaikki muu tosin oli täyttä rautaa, varsinkin Born to Raise Hell ja In the Name of Tragedy. Vähän oli kyllä setti lyhyt, mutta minkäs teet, vanhoja pappojahan nuo.
Äh, pitäisköhän sitä joutua kohta, saavun vielä ns. ääliöaikaan (narikkajonotusta juuri ennen pääesiintyjää -vajakein kansanosa tulossa aloitteluiltaan) kohta kun Hanoi Rockskin on jo aloittanut. Siivous vei vain mehut kukkakepistä ja ansaittu olut pitää nauttia loppuun.
Hyvä keikka kyllä. Setti oli ihan hyvä vaikka sisälsikin paljon tuntematonta kamaa. Mikkey Dee oli loistava ja soolon aikana ei tarvinnut haukotella. Soundit oli kyllä setin alkupuolella vähän sekavat, mutta ne taidettiin fiksata jossain vaiheessa.
Hanoi Rocks oli hyvä.
Yleisöä oli liian vägän ja se vähä mitä oli ei pahemmit tuntunut keikasta nauttivan kun olikin niin saatana hiljasta.
Siinä muutamat pointit keikasta.
OMC:n debyytti on sitä kunnon melo bm:ää. Beherith on normi bm:ää ja jotain ambienthomoilua taisi olla pari levyä.
KTULU wrote:Mikkey Dee oli loistava ja soolon aikana ei tarvinnut haukotella.
Mikkey Dee on aina loistava. Pitäisi itsekin käydä joskus todistamassa Motörhead livenä juurikin Deen ansiosta. Lemmy on kova, Mikkey Dee vielä kovempi.
kyllähän ne teatrialla tykitti mallikkaasti! täsysin tyytyväinen keikkaan! Setti oli hyvä: Uudet biisit oli parhautta livenä. Mukaan tarttu kiertue paita (born to loose) ja phillin pleku. ennestäänkin löytyy jo lemmyn ja phillin ja mikkeyn kapula. Los bastardos ei oulussakaan mitenkään erikoinen ollu mutta lämppäriksi ihan hyvä. hanoi rocks oli todella hyvä: monroe kiipeili taas lavarakenteissa ja sähläsi mikkitelineen kanssa ja juoksenteli kättelemässä eturiviä andy meinasi kaatua pahemman kerran kun meni ensin alemmalle tasolle ja siitä astui motörheadin roudaus laatikon päälle missä on rullat alla ja sitten se oli menoa. huh, jos ois paskemmin käyny niin ois varmasti ollu keikka pilalla. alku oli kyllä melko sähläystä mutta hyvä keikka oli silti.
Hammer wrote:Lemmy on kova, Mikkey Dee vielä kovempi.
Höpö höpö. Lemmy on messias, yhtään Mikkey Deetä väheksymättä.
Jos tarkemmin ajattelee, nin minulla ja Jumalalla ei ole kovinkaan paljoa eroavaisuuksia.
---------------------------------------------- http://deathfin.do-goo.com/index.forum
Oulun keikka miellytti ainakin mua, ei mitään valittamista. Los Bastardosit ei oikeen munkaan mielestä toiminut nyt, mutta Hanoit veti sitten niidenkin edestä, ne oli loistavia. Yleisökin oli enemmän mukana niiden aikana kuin Los Bastardojen. Motörheadin setti oli hyvä ja yleisökin oli kai ihan hyvin mukana, ainakin siltä näytti siellä missä itse olin. Loistava keikka.
"Rockmusiikki opettaa, kuinka eletään." - Joey Ramone.
Hammer wrote:
Mikkey Dee on meikäläiselle the heavy metal -rumpali.
Tuohon voin minäkin yhtyä milloin vain. Yksi parhaista rumpaleista perinteisemmän heavy metallin saralla. Todistanut kerta toisensa jälkeen olevansa melkoinen kone. Meikäläiselle puolestaan taas Lemmy on jotain vielä suurempaa.
Jos tarkemmin ajattelee, nin minulla ja Jumalalla ei ole kovinkaan paljoa eroavaisuuksia.
---------------------------------------------- http://deathfin.do-goo.com/index.forum
Hammer wrote:
Mikkey Dee on meikäläiselle the heavy metal -rumpali.
Tuohon voin minäkin yhtyä milloin vain. Yksi parhaista rumpaleista perinteisemmän heavy metallin saralla. Todistanut kerta toisensa jälkeen olevansa melkoinen kone. Meikäläiselle puolestaan taas Lemmy on jotain vielä suurempaa.
Kyllä. Mikkey Deen rumpusoolotkin ovat sellaisia, joita odottaa kuulevansa, kun useimmilla heavy-rumpaleilla ne ovat vain täsmälleen yhtä mitäänsanomattomia vuodesta toiseen. Ymmärrän, että joillekin Lemmy todellakin on se kaikista suurin keulahahmo. Joskus pitäisi nähdä Motörhead livenä itsekin, sillä paljon on kehuja ko. yhtyeen keikoista tullut luettua.
Hammer wrote: Lemmy on hyvä siinä, mitä tekee, mutta ei kuitenkaan mikään jumalolento.
Onpas. Lemmy on itse Jumala.
No, eipäs ole
Onhan Lemmy kaikista kovin karismaattisuudeltaan ja asenteeltaan, mutta en nyt tiedä onko soittonsa niin kovaa ja ruudikasta. DiGiorgia on jumala jos basisteista puhutaan
Mikkey Dee omastakin mielestä se kovin rumpali. Ei ainakaan heti tule mieleen kovempaa takojaa oman musiikkinsa alueelta. Kolliakseen ei tietenkään voi verrata, mutta ihan eri musiikkiahan äijät soittavat. Herra Dee on parhaimmillaan juuri sooloaan takoessa. Parhaimmat rumpusoolot kuulee häneltä, ehdottomasti. Niihin jaksaa jopa keskittyä, eikä vain odottaa ärsyyntyneenä loppua.
Voimanorja wrote:
Onhan Lemmy kaikista kovin karismaattisuudeltaan ja asenteeltaan, mutta en nyt tiedä onko soittonsa niin kovaa ja ruudikasta. DiGiorgia on jumala jos basisteista puhutaan
No olipas taas kekseliäs vertauskuva.
Jos tarkemmin ajattelee, nin minulla ja Jumalalla ei ole kovinkaan paljoa eroavaisuuksia.
---------------------------------------------- http://deathfin.do-goo.com/index.forum
Kyllähän tää jo jauhamiseksi menee mutta kyllä se Lemmy yksinkertasesti on jumala.(kyllä!)Senhän jo kuulee äänestä ja huomaa ulkonäöstä..tai itse ainakin kuvittelen jumalaa sellaiseksi.Jos semmosta heppua on edes olemassa.
andy meinasi kaatua pahemman kerran kun meni ensin alemmalle tasolle ja siitä astui motörheadin roudaus laatikon päälle missä on rullat alla ja sitten se oli menoa. huh, jos ois paskemmin käyny niin ois varmasti ollu keikka pilalla. alku oli kyllä melko sähläystä mutta hyvä keikka oli silti. 
