Sonata Arctica

GODOFTHUNDER · Post by **GODOFTHUNDER** » Sat May 26, 2007 23:52

Mahtavalta kullostaa kommentit! Olinki jo aikeissa tulla kyselemään tänne, mitä levyn ostaneet ovat mieltä, mutta eipä nyt tarvinnutkaa.. Jos noin hyvä levy on kyseessä niin sitten pitänee käydä tsekkaamassa bändi qstockissa, vaikkei muita hyviä bändejä tulisikaan.. Itsellä osto edessä keskiviikkona koeviikon päättymisen kunniaksi.. Youtubeen joku jo näköjää koko levyn laittanu, mutta pitääpä malttaa olla kuuntelematta biisejä joita ei ole jo kuullut (keikalla).. Keskiviikkoa odotellessa! Np. Paid in full

Pentelesh · Post by **Pentelesh** » Sun May 27, 2007 10:48

No meikäläisen korvaan tuo uusi Sonata on aivan susi levy. Muutama hyvä biisi ja sen jälkeen tusinan verran aivan susia. Kyllähän sen ymmärtää, etteivät jaksa enää suoraa tukutukua tehdä/soittaa, mutta näillä biiseillä ei meikältä irtoa kuin 6/10 pistettä.

Post by **Iron Constable** » Wed May 30, 2007 1:09

Pitkän kaavan kautta kommentti UNIA-levystä.

In Black And White

- Käynnistyy tunnistettavilla Sonata-koskettimilla, sitten seuraakin outoa murjomista. Kertosäettä lähestytään kuitenkin perinteisemmällä tavalla ja kertosäe mukaan lukien Kakko ja kumppanit kuulostavat oikeastaan juuri siltä miltä pitääkin. Kappale kuulosti aluksi kovin oudolta, mutta kuuntelujen myötä on noussut yllättävänkin hyväksi alkuvaikutelman huomioiden. Soolo-osuus on onnistunut ja tausta kuulostaa myös hyvältä. Ennen 3½ minuutin hienoa suvantokohtaa kokeillaan edelleen näitä uusia juttuja, mutta melko varovaisesti kuitenkin. Hyvä niin, koska nuo karjumiset ”räkälaulu” eivät oikein kuulosta hyviltä. Suvannon jälkeen mennään loppuun perinteisempää ja uudempaa soundia kokeillen. Kokonaisuus paranee kerta kerralta, kappaleessa on piilevää potentiaalia. 8½

Paid In Full

- Mukavan selkeä aloitus ja Klingenbergin pimputtelut taustalla sopivat tunnelmaan kuin nenä päähän. Kakko kuulostaa perinteiseltä itseltään ja muutenkin biisin fiiliksessä on kovasti tuttua. Ilmiselvä valinta sinkuksi, varmasti levyn helpoimmin lähestyttävä ja turvallisin raita. Joku sanoisi hieman tasapaksuksi, minä kehun tasaisen varmaksi. Ei tässä mitään huikean erikoista ole, mutta palaset loksahtelevat kohdalleen vaivattoman tuntuisesti ja eihän tästä voi kuin pitää. Koskettimien vahva ote jatkuu, kuten läpi koko levyn. Eikä tuo haittaa, koskapa mr. Klingenberg osaa asiansa ja menossa on monipuolisuuden makua. 8½

For The Sake Of Revenge

- Perhanan pörinä. Vaivaa heti aluksi ja jatkuu läpi kappaleen. Juuri kun pääsin koskettimia kehumasta. En tiedä mitä tuolla matalalla pörinällä on haettu, mutta minusta se rikkoo muuten mitä mainioimman kappaleen tunnelman aika hyvin. Fiilis biisissä on hyvin rento ja kai tätä voisi vaikka puoliballadiksikin kutsua, toki tempoa tulee loppua kohden lisää, mutta silti yleisfiilis biisistä on jotenkin, herkkä. Ennen kuin tarkempaa analyysiä ehtii tekemään, loppu onkin jo ovella. Vähän outo, mutta kiehtova, ja pörisevä. 8

It Won´t Fade

- Kovasti maalaileva alku ja mahtipontinen räsähdys saa biisin täyteen laukkaan. Nyt on kovasti elokuvamainen meininki, mutta tämähän oli tuttua jo edelliseltä levyltä. Kakolta aika aggressiivista laulua, lauluraitoja vaikuttaa olevan ihan jonkun verran päällekkäin ja kovasti on monipuolista ulosanti. Tässä parin minuutin kohdalla jalka vatkaa jo aika mallikkaasti, joten taitaa olla tähän asti levyn kovin biisi menossa. Tässä on jotain uutta nyt etsitty ja löydettykin, tässä konseptissa antaa tulla lisää vaan, sillä meno on aika vaikuttavaa. 3½ minuutin paikkeilla tunnelma muuttuu jotenkin leppoisammaksi ja samalla lähdetään hieman haahuilemaan urille, jotka olisi voitu jättää löytämättäkin. 4.15 – 4.50 on melkoisen mielenkiintoista tunnelmaa ja lopussa palataan biisin parhaaseen teemaan. Tätä voi Sonatan mittakaavassa väittää jo sävellykseksi. Leffaa vielä loppuun ja hyvä oli. 9

Under Your Tree

- Mitäs nyt hempeillään ? Kakko joutuu artikuloimaan kovin tarkasti ja kyllähän siitä hieman töksähtelevää menoa syntyy, mutta äänenväri ja suoritus muuten paikkaa lausunnan ongelmat. Ilmassa on hieman rakkauslaulun tms. tuntua, 2½ ensimmäistä minuuttia ovat tasoa, jonka Sonata on ylittänyt urallaan suhteellisen monta kertaa, eli kauheasti ei lähdetä vielä tuulettamaan. Meno ei sen kummemmin muutu loppua kohtikaan, joten otetaan tämä tässä vaiheessa pienenä suvantona, jonka aikana voi vaikka hakea jääkaapilta välipalaa. Ei tästä oikein saa kiinni kunnolla, selvästi levyn heikointa materiaalia tähän mennessä. Tylsähkö kokonaisuus. 6½

Caleb

- Niukasti levyn pisin biisi. Tuleehan sitä pituutta, kun alkuun akat höpäjää outoja. Silencellä oli sentään möreä-ääninen mies. Mennään It Won´t Faden tapaan jylhempiin ja tuotetumpiin maisemiin, mikäs siinä. Tarinaahan tässä kerrotaan ja sellainen on poljentokin, aika rauhallisesti taas edetään. Jotenkin kappaleen puolessa välissä alkaa vaan tuntua siltä, että ei tässä oikeastaan päästä oikein mihinkään. Aika tasapaksua jööttiä, kunnes Henkka ottaa komennon 3:40 kohdalla ja sitten ajaudutaan Nightwishin territorioon aika selvästi. Kitarasoolo kiinnittää erityisen huomion, tiukka ja kuulas rypistys. Tasapaksun alun jälkeen biisi monipuolistaa otettaan kohti loppua selvästi. Hyvä niin. 8+

The Vice

- Alussa vähän yritystä pieneen rypistykseen ja vauhtiin, basaritkin lätisevät pitkästä aikaa levottomasti. Aika nopeasti kuitenkin ajaudutaan oudompiin äänimaisemiin, Kakko kokeilee taas uusia juttuja, voin kuvitella, että levy on ollut mukava laulaa, ei todellakaan mennä samassa putkessa koko aikaa. Melkoista sillisalaattia tämä biisi on, mutta pitää mielenkiinnon yllä aika maittavasti. Fiilis on jotenkin lorumainen, lasten satua tässä taotaan kuulijalle päähän, tai siltä ainakin alkaa tuntumaan. Lopetus on outo kuten koko biisikin. 8½

My Dream´s But A Drop Of Fuel For A Nightmare

- Melkein ehtii luulla bändin balladilla iskevän, mutta nopeasti tulee tempoa lisää ja jälleen orkesterisovituksia, leffafiilis säilyy ja vahvistuu. Mikäs hemmetin mieskuoro siellä huutelee ? Tässä vaiheessa levyä on tullut jo selväksi, että power-Sonata on kadonnut jonnekin ja bändi luo nahkaansa melko rankalla kädellä. Tässäkin on tunnelmaa joka lähtöön, pillipiipari/kansanlaulufiilis tulee välillä, sitten mennään ihan leffasoundtrackiin ja kaikkea siltä väliltä. Klassisia aineksia on soitannossa myös aika paljon. Kertakaikkisen jännä luomus tämä biisi, mahtavan vaihtelevaa menoa, punaista lankaa silti kadottamatta. Kakko perhana, kynä on terävänä, mieshän on lähestulkoon pikku-Holopainen ! 9

The Harvest

- Queen. Yhdellä sanalla eka mielleyhtymä kappaleen alkaessa. Alun selvien vaikutteiden jälkeen siirrytään sitten ei niinkään yllättäen tempoilevaan ja monitahoiseen ilmaisuun. Nyt mennään aika 50/50 hyvän ja ei niin hyvän materiaalin välillä. Onko se Kakko tosiaan kaikissa äänissä, vai kuinka paljon tuolla on käytetty muita ihmisiä. On meinaan melkoista laulajan performanssia koko levy. Soolo-osasto loistaa tässä biisissä ja vauhtia tulee välillä yllättävän paljon. Voisin kuvitella, että tämä(kin) kappale vaatii avautuakseen huomattavasti keskivertoa enemmän kuuntelua. Ei todellakaan helppoa materiaalia, ei bändille, eikä kuulijalle. Muutamakin vanhan polven fani saattaa olla tässä vaiheessa todella ihmeissään. Laulumelodiassa lainataan välillä Brucen b-puolta, sitä biisiä missä lauletaan hiiristä. Kyllä te tiedätte. 8+

To Create A Warlike Feel

- Otsikon toiminnassa Iron Maiden onnistui hienosti viimeisimmällään. Niin, tämähän on se digin bonusbiisi. Kertosäe on levyn keskitasoa parempi, kaikkiaan tämä tuntuu sopivan aika kivuttomasti levyn muun materiaalin joukkoon. Orkesteri-ainekset ovat läsnä ajoittain, Kakko tyrkkää erittäin monipuolisesti taas ja se hemmetin lallattava taustalaulu vaivaa siellä täällä tätäkin biisiä. Tarkoituksellista, aivan varmasti, en vain vielä ole osannut päättää, onko hyvä vai huono asia. Ei tästä mitään sotafiilistä tule, ennemminkin entistä sekavampi olo. Rohkeita poikia ovat, kun tällaisen rieskan laittavat ilmoille. Ei päästetä vanhaa fania helpolla, mutta positiivisen puolella ollaan kyllä komeasti. Monipuolinen biisi, jossa siellä täällä aivan hiton hienoja kohtia, kuten kitarat n. 4:15-4.25. Piristävä, tasaisen varma kappale. 8½

The Worlds Forgotten, The Words Forbidden

- Lyhyt ja outo. Varsinkin jos tämä oli balladiksi tarkoitettu. Suodattimen kautta laulua alkuun ja hieman utuinen fiilis, sitten päivä kirkastuu. Aika epätavallinen sävellys tämäkin, mutta omalla tavallaan hyvin viehättävä. Riffiäkin viljellään lopussa sen verran paljon, että balladiksi tässä on juuri sopivasti voimaa. Aika hieno. Nimestä plussa, kuten koko levylläkin, innovatiivista kappaleitten nimeämistä. 8+

Fly With The Black Swan

- Sonata Arctica goes country. Ei sentään, vaikka alussa sellaisia fiiliksiä tulikin. Johan Metallica Loadilla sitä koetti, eikä hyvältä maistunut silloinkaan. Jos alkulevy pettikin siinä mielessä, että vaikutti suht tavalliselta, niin loppua kohti kyllä ote on tiivistynyt, jokainen biisi on omalla tavallaan monipuolinen, kokeileva ja sanalla sanoen outo kokonaisuus. Varmasti kestää kuuntelua tämä levy, joidenkin kohdalla vain on vaara, että parin pyöräytyksen jälkeen levy jää hyllyyn pölyttymään tai päätyy peräti divariin. Jumankekka kun tässäkin mennään 3:00 jälkeen sellaisissa Mikki Hiiri-tunnelmissa, ettei mitään väliä. Siis ihan Disney-meininkiä. Toisin kuin useimmissa muissa, tässä biisissä niitä hyviä kohtia on ehkä keskivertoa vähemmän, ja siitä rokotan. Siltikin, tästä saattaa löytyä vaikka mitä, kun vain jaksaa kaivella. Kertosäe pätevöittää biisin kasin kastiin kuitenkin. 8-

Good Enough Is Good Enough

- Ensin kuunnellaan teema vanhalta savikiekolta ja sitten pannaan pieni jousikvartetti olohuoneeseen. Kakko on pamautettu ihan keulille ja kyllähän miehen ääni soi erittäin kauniisti edelleen, uusia puolia on ukko kaivanut ilmaisustaan tällä levyllä enemmän kuin koko tähänastisessa tuotannossa yhteensä. Kuten tässäkin biisissä, jänniä värejä löytyy äänestä sinne tänne. Kauheasti aina moititaan Kakon ääntämystä, mutta kyllähän mies on esim. Kotipeltoon verrattuna huomattavasti helpommin sulatettava tapaus, puhumattakaan noista etelä-Euroopan ja Amerikan ihmeistä. Hieno biisi ja varmaankin se levyn virallinen kaunis kappale. Ja hyvä onkin. Ei todellakaan tylsä, pelkästään Kakon laulun voimalla mennään hyvän puolelle. Rauhallinen, eteerisen kaunis päätös tasaisen hyvälle levylle. 8½

Vain yksi selvästi heikompi biisi, kaksi hieman muita parempaa ja loput erittäin tasainen, hyvä katras. Vaikea levy, joka avautuu varmasti vasta lukuisien kuunteluiden jälkeen kunnolla. Sonata Arctican linja on muuttunut melko radikaalisti, jotkut pysyvät kyydissä, jotkut eivät. Minusta tämä on selkeä suunta ylöspäin keskinkertaisen Reckoning Nightin jälkeen. Paluuta vanhaan ei liene ja power-sanan voi Sonatan kohdalla unohtaa täysin. Tämä on jotain aivan muuta. Elokuvamusiikkia, orkestraatiota, klassisia aineksia, kansamusiikkivivahteita, erittäin monipuoliset laulumelodiat ja huikea harppaus solisti Tony Kakolta tuntemattomille, mutta vakuuttaville seuduille. Koskettimet ovat vallannet alaa kitaralta, mutta silti hienoja soolojakin kuullaan, rumpukompit eivät ole sieltä yksitoikkoisimmasta päästä ja muutenkin koko levyä leimaa huikean monipuolinen ja kokeileva ote, joka ei kuitenkaan lipsu liian pahasti tai kauas itse asiasta. Positiivinen järkytys Blank Filen kautta aikoinaan bändiin ihastuneelle minulle, mutta tällä konseptilla saattaa olla tulevaisuutta, tukutuku-juttu oli kuitenkin loppujen lopuksi jo puhtaaksi kaluttu aihealue. Jatkan sulattelua.

Make#34 · Post by **Make#34** » Wed May 30, 2007 8:38

Olipa avartavaa lukea taas arvostelusi. Olen paininut tämän uusimman levyn kanssa, että ostaako ja milloin. Kylläpä tuo pitää tuolta hakea tai ostaa vaikka Sloveniasta jos vaikka käydään alan mestoissa.
Sonata on uponnut aina, mutta kaverinikin, hirvee Sonata fani, sanoi että aika erillainen levy ja ei vielä tiedä tykätäkkö vai ei!

GODOFTHUNDER · Post by **GODOFTHUNDER** » Wed May 30, 2007 18:19

Nonnii! Nyt on sitten kaks kertaa unia pyörähtänyt soittimessa ja täytyy sanoa, ettei todellakaan joutunut pettymään.. Odotin tasapaksua levyä, jossa olis ehkä pari vähän kovempaa biisiä, mutta kyllä nämä kaikki kuulostavat jo helvetin kovilta vaikken ole kahta kertaa enempää levyä kuunnellu.. Ensimmäiset neljä + The Vice ovat tällä hetkellä ne kovimmat tältä lätyltä.. Ja niinkuin Jussi K totesi tuossa viime sivulla, Kakon välillä raivolla räkimät lyriikat ovat aivan mahtavaa kuultavaa.. Vielä kun kaikki biisit aukeaa kunnolla niin voi olla, että tässä on 2007 vuoden kovin levy!

Np. The vice

Make#34 · Post by **Make#34** » Wed May 30, 2007 20:43

^ Ihan mielenkiinnosta kysäsen, että onko sulla noi aiemmat Sonatan levyt ja mitä niistä tykkäsit verrattuna tähän uusimpaan?

GODOFTHUNDER · Post by **GODOFTHUNDER** » Wed May 30, 2007 20:55

Make#34 wrote:^ Ihan mielenkiinnosta kysäsen, että onko sulla noi aiemmat Sonatan levyt ja mitä niistä tykkäsit verrattuna tähän uusimpaan?

Ei löydy valitettavasti vielä ku For the sake of revenge DVD tämän unian lisäksi niin vaikeaa verrata.. Ecliptica ja Reckoning night tosin on seuraavana ostoslistalla..

Hese · Post by **Hese** » Wed May 30, 2007 21:10

GODOFTHUNDER wrote:
Make#34 wrote:^ Ihan mielenkiinnosta kysäsen, että onko sulla noi aiemmat Sonatan levyt ja mitä niistä tykkäsit verrattuna tähän uusimpaan?

Ei löydy valitettavasti vielä ku For the sake of revenge DVD tämän unian lisäksi niin vaikeaa verrata.. Ecliptica ja Reckoning night tosin on seuraavana ostoslistalla..

Hommaas tuo ensin, bändin paras levy

Make#34 · Post by **Make#34** » Wed May 30, 2007 21:18

Jeo Ecliptica on todella mahtava ja itse olen tykännyt kyllä kaikista. Wintersheart Guild oli kanssa helvetin hyvä.

Jussi K · Post by **Jussi K** » Wed May 30, 2007 22:10

Melkeinpä voin kohta, viikon kuuntelun jälkeen jatkaa "aina sitä parempaa SA:ta, mitä uudempaa" -sääntöä koskemaan tätä uusintakin. Edelleen vain se yksi heikko biisi, eikä todellakaan mitenkään erikoisen kummallista kokonaisuutena.
Lähinnä tuo lukuisat laulunauhat & kuorot vaihteluineen tekevät yksinkertaisia keikkayhteislauluralleja odottavien toiveet tyhjiksi.

Jussi K · Post by **Jussi K** » Fri Jun 01, 2007 22:26

Tublapostaus, mutta Ossin ansiokkaan mittainen haastattelu ilmestynyt tänään. Äänessä Kakko & Klingenberg.

reptile · Post by **reptile** » Tue Jun 05, 2007 19:25

Aika odottavaisin mielin, mutta samalla hieman pelonsekaisin tuntein laitoin uuden Sonatan levyn soittimeen ja eipä sen ekan kuuntelun jälkeen juuri ihmeempiä käteen jäänyt. Monipuolista, haastavaa, mielenkiintoista materiaalia siellä tuntui olevan. Nyt levy on pyörähtänyt +10 kertaa ja uskallan jo sanoa siitä jotain.
Unia on juuri sellainen, kuten haastatteluissa on käynyt ilmi, eli erilainen, haastavampi, kuuntelua vaativa, mutta samalla myös Sonatan paras levy, kiistattomasti. Kappaleissa tapahtuu aiempaa enemmän, vaihtelua on paljon ja sitä kautta haastavuutta. Aluksi pelkäsin, että tässä on käsillä floppi, josta ei saa mitään otetta, mutta monet kuuntelukerrat ovat avanneet levyn ja osoittaneet, että muutos on onnistunut.
Levyltä on loppujen lopuksi aika vaikea sanoa sitä yhtä kohokohtaa, sillä koko levy on tasaisesti loistava. Ei ole huonoa kappaletta joukkoon eksynyt. Jokainen kappale kuuluu levylle ja puolustaa paikkaansa. Elokuvavaikutteet kuuluvat muutamassa kappaleessa ja koukkua on enemmän kuin viehekaupassa. Sonatalle ominaista melodisuutta löytyy myös ja vaikka uutta on pajonkin, Unia on puhdasverinen Sonata Arctica-levy, uusilla mausteilla vain.
Soitannollisesti tämä on myös loistava levy, sillä yksioikoista tukutukua ei juuri kuulla, vaan monipuolisuutta on hurjasti lisää. Tony Kakko osoittaa edelleen olevansa Suomen paras hevilaulaja. Muutamia herkullisia soolojakin kuullaan ja rumpukompitkin ovat mielenkiintoisia, koskettimien maalaillessa hienoja kuvioita.
Vaikea kuvitella Sonata Arctican enää tekevän samanlaista materiaalia kuin mitä esimerkiksi Winterheart's Guildilla on, sillä sen verran hyvin tämä uusi suunta tuntuu bändille istuvan. Tällä lunastetaan helposti paikka ykkösenä Sonata Arctican levyjen joukossa. 10/10

Kuningas_Arthur · Post by **Kuningas_Arthur** » Tue Jun 05, 2007 20:38

Kun ei ollut vaihtoehtoa Kolahtaa ja kovaa ja sen keskimmäisen välistä niin laitoin sitten sen ylimmän, vaikkei se lempibändeihini kuulukkaan. Hyviä lauluja löytyy vaikka millä mitalla, mutta mikään ei ole aivan mahtavaa. Keskivertoa parempi bändi kuitenkin.
Uusinta levyä ei ole hyllyssä enkä ole siltä yhtään biisiä kuunnellut vielä joten siitä en voi sanoa mitään...

Flanker · Post by **Flanker** » Sun Jul 29, 2007 13:59

No nytpä tuli nähtyä Sonata livenä 666stockissa. Olihan tuo jo viime vuonnakin muistaakseni mutta silloin missasin kun keskityin tuohon virvoke-puoleen. Ihan hyvä keikka (pyroja \o/) ja tuntui uppoavan yleisöönkin. Kakko on ihan ok-laulaja, mutta täytyy sanoa ettei hänellä lavakarismaa ole pätkääkään eikä se nörttivaatetus ole laisinkaan katu-uskottava

Sonatalta en muuta ole kuullut kuin Winterheart's Guildin joka on kuitenkin mielestäni hyvä levy, joten kaipa tuota pitää enemmänkin tsekkailla. Paikoin vähän yksioikoista tuo tukutuku, mutta paremmin tämä minuun on toistaiseksi kolahtanut kuin joku DragonForce.

Jussi K · Post by **Jussi K** » Mon Aug 06, 2007 12:58

Liimatainen pihalla, Viljanen pysyvästi tilalle.

Uusi lätty on sen sijaan viihtynyt koko kesän mittaan kuuntelussa, eiköhän tuo vastakin. Monimuotoisuuden syytä kenties, ettei väsy ollenkaan & aina löytää jotain uutta. Saisivat vain ottaa lisääkin biisejä mukaan / vaihdella settiä, mutta tämmöisiä turvallisiahan nämä festarivedot ovat, mitä on parisen tullut tässä julkaisun jälkeenkin nähtyä.

ozz3 · Post by **ozz3** » Mon Aug 06, 2007 13:52

Tuli eilen todistettua Sonata toista kertaa tälle kesälle, ensin siis Saunassa ja nyt Ankkarockissa.

Keikka oli oikein laadukasta viihdettä, ainoa ongelma oli se, että keikka oli lähes hiilikopio Saunan vedosta, settiä myöten. Toki ymmärrän, että kun on pyroja ja muita härpäkkeitä mukana, se rajoittaa setin vaihtelua, mutta toisaalta sitä toivoisi että settiä vaihdeltaisiin hieman. Esimerkiksi The Boy Who Wanted To Be A Real Puppet olisi ollut siistiä kuulla niiden iän ikuisten hittien sijaan. Muutenhan siis bändillä oli komea draivi päällä ja Kakko lauloi paremmin kuin olen koskaan hänen kuullut laulavan (tämä siis kolmas Sonata keikka minulle). Uusissa biiseissä on mukavan vaihtelevaa särmää ja tuovat hyvää vaihtelua sille ainaiselle tuku-tuku-tuku -linjalle.

Klubikeikkaa en ole Sonatalta vielä koskaan katsonut, mutta jospa joskus tässä lähitulevaisuudessa.

Post by **Iron Constable** » Mon Aug 06, 2007 21:11

Katohan. Aika hyvin Sonatan pojat panttasivat tietoa, ennenkuin virallistivat suhteensa Eliakseen. Eipä haittaa, ainakin Saunan keikalla tykästyin Viljasen soittoon, mainio kitaristi. Ikävä, että Liimatainen möhli uransa Sonatassa noinkin typerällä tavalla kuin pakoilemalla pakollista palvelusta. Kukin tyylillään. Tähän tulikin kaksi aika "kovaa" tietoa samalle päivälle, Kainulainen->Evergrey ja Viljanen->Sonata.

reptile · Post by **reptile** » Tue Aug 07, 2007 18:58

Jussi K wrote:Liimatainen pihalla, Viljanen pysyvästi tilalle.

Jestas..
Luulin, että Jani vielä palaa bändiin, mutta olinkin aika pahasti väärässä. Itsepähän on hommansa sotkenut... No ei siinä mitään, ilmeisen hyvä paikkaaja on kuitenkin saatu. Enpä ole Viljasen soittoa koskaan kuullut, mutta kommentit ovat olleet positiivisia kautta linjan, joten eiköhän herra hommansa hoida.

Make#34 · Post by **Make#34** » Wed Nov 21, 2007 21:46

Nyt jo tuli Uusin Unia levy ostettua Bonusbiisien kanssa!
Kyllähän tätä kuuntelee ja vaatii todellakin monta kuuntelua tämä, mutta sehän ei haittaa. Pidän vain itse kyllä niin mahtavan paljon tuosta Kakon äänestä. En vaan voi sille mitään

Livenä nautin kyllä aina nähdä tämän bändin vaikka toiset dissaa Kakon liikehdintää ja eleita. Paskan marjat

maidenpoker · Post by **maidenpoker** » Wed Nov 21, 2007 22:40

Sonata iskee ja oikein kunolla. Kaikki bändin kevyt sekä Dvd For The Sake Of Revenge löytyvät hyllystä ja livenäkin olen Sonatan nähnyt kerran ja toinen tulee joulukuussa Kaapelitehtaalla.

prowler · Post by **prowler** » Wed Nov 21, 2007 23:05

Itselle on Sonatan seuraaminen jäänyt käytännössä kokonaan, kahden ensimmäisen levyn jälkeen. Tuo Ecliptica on mielestäni todella kova ja täynnä huippu biisejä. Silence on vielä erittäin hyvä, sitten hajoaa mielestäni homma täysin.

Uusimmilta levyiltä olen kuullut materiaalia ja se ei ole minua vakuuttanut. Uudet kipaleet vaan tuntuvat kovin valjuilta, kun vertaa esim Blank Fileen,Fullmooniin ja muihin poljentoihin.

Redeemer · Post by **Redeemer** » Wed Nov 21, 2007 23:06

Kyllähän tuota Sonataa tule silloin tällöin kuunneltua. Vähemmälle kuitenkin jää, Poweria kun ei nykyään tule paljoakaan kuunneltua.

Ei kuitenkaan huonoimpia bändejä mitä Suomessa tällä hetkellä metallin saralla pyörii. Omasta mielestäni yksi suurimpia Sonatan heikkouksia on biisimateriaalin epätasaisuus. Osa kappaleista toimii loistavasti, mutta vastaavasti osa kappaleista on todella huonoja.

Useimmiten tulee kuunneltua Songs in silence: live in Tokyo-kiekkoa, jotenkin sopiva levy mukaan otettavaksi automatkoille.

Kokonaisuutena Sonata arctica jättää kuitenkin positiivisen mielikuvan.

childofthedamned · Post by **childofthedamned** » Sat Dec 01, 2007 17:49

Sonatasta pidän lähinnä siksi, että sitä on tullut kuunneltua kouluajat, ja ehkä vähän enemmänkin. Syy tuohon on, että mutsini on niin innokas fani, etteipä oikein muuta ole kuunnellutkaan (paitsi onhan nuo COB ja Norther esimerkiksi muita sen mielestä erittäin hyviä, tykkäähän tuo myös Maidenistakin jonkin verran, jos ei pitäisi, ei varmaan edes olisi varannut mulle lippuja ensi vuodeksi!). Nyt mä en voi olla pitämättä Sonata Arcticasta, jotenkin siihen on vain 'tottunut'.

Parhaimpia biisejä ovat Silver Tongue, Champange Bath ja Weballergy.

Make#34 · Post by **Make#34** » Sun Dec 23, 2007 14:32

Kuinkas moni täältä on tulossa tuonne 29.12 Kaapelitehtaalle. Itse menossa ja jos näette niin tulkaa heittää läppää

Koittanut nyt kuunnella jonkin verran uusinta Unia levyä. Paljon kuuntelua tarvitseepi!

Jussi K · Post by **Jussi K** » Sun Dec 23, 2007 14:43

Jossain Oulun kehnossa ilmaislehtihärpäkkeessä oli Tony lupaillut näille keikoille harvinaisempia biisejä ihan oikealla "soitettiin alkurundi niitä aika tylsäksi käyneitä varmoja kappalevalintoja" -havainnolla, joten ihan mielenkiinnolla odotan. Pari edellistä nähtyä keikkaa käyneetkin kuiviksi niiden Brokenin, Blinded No Moren, Replican, Last Drop Fallsin, Victoria's Secretin kanssa haukotellessa.

Toki esim. henk. koht. suosikki My Land tai huikea Don't Say a Word toimivat aina tappavasti livenä.

Rautaneito.com

Sonata Arctica

Iskeekö Sonata?