Manowar

[Bogardus]

En tiedä onko mulla mahdollisesti Maiden-lasien lisäksi ilmestynty päähän myös Manowar-lasit, sillä kun ajatukseni muunsin tekstiksi on tuloksena lähes pelkkää hehkutusta tästä uudesta levystä.

Tätä levyä ei voi kuunnella mielestäni kuin kokonaisuutena. Biisit "sitoutuvat" toisiinsa niin hyvin että edes yhdenkään välihymnin skippaaminen ei tulisi mieleenkään. Teemahan tällä levyllä on hieno ja sitä vaalitaan koko levyn läpi kaikenmaailman puheilla ja vaikka ei ymmärtäisi sanaakaan englantia pysyisi tarinassa mukana. Siitä pitää huolen mm. tykkien äänet, hevosten hirnumiset ja laukkaaminen, sotilaiden huudot yms. Kornia ehkä, mutta sehän kuuluu perkele asiaan!

Manowarilta on kai tulossa lisääkin tälläisiä konseptialbumeita eri sotajumalille. Tämän albumin sotajumala siis Odin jota ei ole vaikea arvata kun katsoo biisilistaa...

1. Overture To The Hymn Of The Immortal Warriors
2. The Ascension
3. King Of Kings
4. Army Of The Dead, Part I
5. Sleipnir
6. Loki God Of Fire
7. Blood Brothers
8. Overture To Odin
9. The Blood Of Odin
10. The Sons Of Odin
11. Glory Majesty Unity
12. Gods Of War
13. Army Of The Dead, Part II
14. Odin
15. Hymn Of The Immortal Warriors
16. Die For Metal (bonuskappale)

Tuossa siis paksunnetulla nuo itse biisit, muut on välisoittoja, introja, outroja, hymnejä...

Ensimmäinen biisi on total hymni, joka kestää yli kuusi minuuttia. Hienoa musiikkia, klassista siis. The Ascension on johdantoa levyn ensimmäiselle "oikealle" biisille, King Of Kingsille, joka on tuttu biisi jo aiemmin mulle tuosta Eartshook -DVD:ltä. Hieno biisi kerrassaan ja sopii tuohon rakoon täydellisesti.

Army Of The Dead, Part. 1 & 2 ovat kanssa tarinankannalta enemmän tärkeitä biisejä kuin musiikillisesti, eli välisoittoja. Sleipnir ja Loki God Of Fire ovat sitä mitä odotinkin. Tappoa. Täydellisiä biisejä molemmat, ensimmäinen ehkä hitusen parempi. Molemmat jo nyt omia Manowar-suosikkejani. Huolella tehtyjä mestariteoksia. Blood Brothers on vähän omalaatuinen kappale. Ihan ok, mutta jää mulla noiden kahden viimeisen varjoon.

Overture To Odin ja Blood Of Odin ovat piiitkiä johdantoja levyn ehkä parhaalle biisille, Sons Of Odinille Täydellistä, prkl! Niin mahtava biisi. Ei voi todeta muuta kun että on se DeMaio vaan NERO!

Glory Majesty Unity on taas tarinaa. Hienosti tehty kyllä, vähän elokuvamainen fiilis tässä tulee. Gods Of War on kanssa hieno biisi Nimikkobiisiin on tottakai panostettu kovasti, mutta silti ei niin hyvä kuin nuo edellä mainitut mestariteokset. Jokatapauksessa, tämäkin on täyttä METALLIA alusta loppuun. Army Of The Dead, Part II on lopetus tälle kuolemanarmeija -saagalle käsittääkseni. Sanoihin en ole kiinnittänyt huomiota juuri yhtään, kansivihkon tekstit kun on piru vieköön joillan symboleilla. Odin on biisinä tämän levyn heikointa antia. Siltikään en huonoksi teilaisi, mutta vähän täytekappaleen makua tässä kuitenkin on.

levy loppuu komeasti Hymn Of The Immortal Warriorsiin ja siihen on hyvä lopettaa tämä hieno kokonaisuus. Vielähän sitä seuraa tietenkin varmaan tällä hetkellä yleisesti ottaen levyn kuulluisin kappele, Die For Metal joka on siis bonuskipale. Ensimmäisen kerran kuulin Youtubesta ja se oli joku liveveto eikä kuullostanut miltään muulta kuin paskalta. No, nyt on alkanut jo vähän paremmalta kuullostamaan, mutta silti junnaava ja tylsä kappale ja onneksi on bonusbiisi eikä itse levyn biisi. Olisihan tämä selvästi levyn "oikeista" biiseistä heikoin lenkki.

Jos olisin parin päivän kuuntelun perusteella antamassa jonkinlaisia arvosanoja noille biiseille niin siinä kävisi näin.

*King Of Kings = 4+
*Sleipnir = 5
*Loki God Of Fire = 5-
*Blood Brothers = 3+
*The Sons Of Odin = 5
*Gods Of War = 4+
*Odin = 3+

Aikamoista hehkutusta tuli, mutta koittakaa kestää

[Karpaasi]

Manowar goes Virgin Steele?

Saas nähdä, ostan huomenna Masterplanin ohella. Ois parempi toimia, perkele.

[Voimanorja]

PERKELEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEEE!

Äidin kanssa tuossa puhuttiin, että Manowaria kattomaan Metal Merch Day - Ultimate Spring Festivaaleilla. 4. huhtikuuta, Ateenassa.

90% varma lähtö, enää lentoliput.

Warrior's Stage :
Manowar
Rhapsody Of Fire
Holyhell
Battleroar
Innerwish


Wizard's Stage :
Tiamat
Epica
Inactive Messiah
W.E.B.
Crossover
Universe 217
Emerald Sun
Geroge David and Gang


Ja Manojen sivuilta nappasin:

MANOWAR has decided to give away a free shirt to all fans who come to one of the shows and have travelled from another country. If you can identify yourself with your passport at one of the merchandise stands, you will receive this exclusive and special shirt, that will not be for sale anywhere. On top of this you will also receive another cool merchandise item for free.

MANOWAR want to show all of you road warriors how much they appreciate the fact that you travel huge distances to see the band play live.

[Iivis]

^ Miksi odottaa huhtikuulle, kun 11.päivä Maaliskuussa on Maidenia tarjolla Ateenassa

[poolrules]

Tuli äsken katseltua tuo bonus dvd ja perinteinen kertakäyttö bonus levy sieltä paljastui. Sisältönä oli siis noin 10 min pätkä levyn teosta, kitara mainos jossa Karl Logan kehuu itse suunnitelemiaan kitaroita, lyhyt bändin valokuvaajan haastattelu, dokkari siitä kuinka valmistetaan maailman parhaat bändi-paidat ja loppuun lyhyt video "manowar motskarista". Siinä se lyhykäisyydessään. Ei muuten ollut yksiäkään tissejä tolla dvd:llä!

[Bogardus]

^Ei tissejä! Pettymys. No joo, vaikka ltd-version ostin en odottanutkaan tuolta bonarilevyltä juuri mitään...

[asa]

Manowarilta on kai tulossa lisääkin tälläisiä konseptialbumeita eri sotajumalille. Tämän albumin sotajumala siis Odin jota ei ole vaikea arvata kun katsoo biisilistaa...

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyr

Mä en vielä sano uudesta levystä mitään muuta kuin HELL YEAH!!! Lisää kuuntelua alle ja kattava selostus uudesta levystä seuraa myöhemmin.

[Bogardus]

^HELL YEAH! -siinä on hyvä kuvaus kahdella sanalla tästä levystä. Saa nähdä uppoaako teikäläisen kaltaiselle lähes elämäntapa Manowar-fanille. Uskoisin.

[Edward Mannerheim]

Tuli äsken katseltua tuo bonus dvd ja perinteinen kertakäyttö bonus levy sieltä paljastui. Sisältönä oli siis noin 10 min pätkä levyn teosta, kitara mainos jossa Karl Logan kehuu itse suunnitelemiaan kitaroita, lyhyt bändin valokuvaajan haastattelu, dokkari siitä kuinka valmistetaan maailman parhaat bändi-paidat ja loppuun lyhyt video "manowar motskarista". Siinä se lyhykäisyydessään. Ei muuten ollut yksiäkään tissejä tolla dvd:llä!

Eikä ollut muuten Joey DeMaio edes äänessä. Pari kertaa ukko näkyi, mutta haastatelluksi miestä ei oltu saatu.

[Jeeves]

Nyt on yksi kuuntelu Gods Of Waria takana. Ei nyt vielä mitään lopullista arviota pysty antamaan, mutta pettymys tämä ei ainakaan ollut. Kaikista välisoitoista ja puheosuuksista huolimatta tuntuu olevan erittäin tiiviin ja laadukkaan oloinen paketti. Vähän pelotti tuo välisoittojen määrä, mutta kaikki kappaleet tuntuvat silti sulautuvan hienoksi kokonaisuudeksi. Nyt kyllä lisää kuunteluja alle. Ehdottomasti.

Ja ei jessus tuota spesiaaliversion paketointia! Aika hulppea mötikkä kyllä, hyvän albumin lisäksi mahtihieno koriste hyllyyn. Jos levyn aikoo ostaa, niin ei kyllä kannata tyytyä tuohon karvalakkiversioon.

[Jeeves]

Ja tuo lyriikka-asia ei itseäni pahemmin haittaa, ihan jännä juttu kirjoittaa lyriikat tuollaisina riimuina

Itse asiassa vihossa ei ole lyriikoita laisinkaan. Itse kiinnostuin sen verran noista teksteistä, että opettelin kohtuu sujuvasti lukemaan noita tekstejä. Ensimmäiset sivut valottavat ihan yleisesti levyn teemaa, eli löpinää Odinista jne. Ja loput sivut vain luettelvat Manowarin taustaryhmän, henkilökunnan ja sen sellaiset.

EDIT: Oho, tuplapostaus. En huomannutkaan, ettei ollut ketään ehtinyt väliin kirjoittaa.

[Roskisdyykkari]

^ Aijaa, kiitos tiedosta. Näköjään kuitenkin Manowarin sivuilta löytyy ihan englanninkielellä kaikkien biisien lyriikat sekä kaikennäköistä lisätietoa ja tarinaa.

Bonus DVD on nyt katsottu kerran ja ihan mielenkiintoista asiaahan siinä oli. Levyn teosta kertova dokumentti oli tietenkin se mielenkiintoisin osa, ja noin lyhyeksi dokumentiksi todella hyvä. Karlin kitaroiden mainostusvideokin oli kiinnostavaa katsottavaa luultavasti siksi, koska olen itsekin kitaristi, mutta loput dokkarit eivät olleet ihan niin kiinnostavia. Joey DeMaion kommentteja olisi ollut kyllä kiva kuulla.

Mahtipontisiahan kappaleet ovat ja tuovat itselleni mieleen Summoningin maisemia maalailevalla tyylillään, mutta Heavy Metal-levyltä odottelin kuitenkin hieman enemmän sitä Return of the Warlord-tyylistä kaahaamista.

Heh, itse juuri nimenomaan toivoin eniten, että tuollaiset Return of the Warlord -tyyliset peruskaahaukset olisi jätetty pois. Ja onneksi niin kävikin. Sinänsä kuitenkin sääli, että levyn kaikki mahtipontisimmat kappaleet ovat mahtipontisia, koska ne ovat niitä orkesteribiisejä, olisi ollut kiva kuulla joku todella eeppinen kitarabiisi tyyliin Gates of Valhalla. Onneksi sentään laulumelodiat olivat kuitenkin yleisesti ottaen todella hyviä tällä Gods of Warilla, eikä sitä perinteistä "puhelaulua" (esim Outlaw, Return of the Warlod jne) ollut paljon yhtään ainakaan muistaakseni (?). Kuitenkin Secret of Steel -tason laulumelodioita ei tältä levyltä ikävä kyllä löytynyt, toisaalta Sleipnirin kertosäe oli ihan hieno.

Mutta kuitenkin, levyä on nyt luukutettu melko paljon ja yhdeksi parhaimmaksi biisiksi on osoittautunut, yllätys yllätys: OVERTURE TO THE HYMN OF THE IMMORTAL WARRIORS. Mainio orkestraalinen tekele, eihän se nyt metallia ole, mutta levyn parhaimmistoa genrestään huolimatta. Siitä tulikin mieleeni, mitä ihmettä on tuo jauhaminen "oikeista biiseistä"? Jos biisistä puuttuu tuplabasaripaukutus ja sahaavat kitarariffit, eikö silloin kyseessä ole oikea biisi? Kyllä esimerkiksi tuo The Ascension on ihan yhtä oikea biisi kuin King of Kingskin. Ei pidä ajatella niin kapeakatseisesti. Army of the Deadit ovat myös ihan kivoja välibiisejä, ja Glory Majesty Unity oli elokuvamainen efekteillä varustettu puheraita, joka sopi myös ihan levylle. Olikohan tuo puhuja muuten sama, kuin se, joka puhuu The Warrior's Prayerissä? Kuulosti ainakin hieman samalta.

Jokatapauksessa kyseessä on loistava levy, joka kuulostaa joka kuuntelukerralla aina vain paremmalta.

[Voimanorja]

UGH!

Lennot ja piljetit festareille on varattu/maksettu. Enää hotellihuoneet ja koulusta loma.

Ja uutukainenkin tuli juuri ÄxÄstä, eli eikun kuuntelemaan.

[Jussi K]

Olikohan tuo puhuja muuten sama, kuin se, joka puhuu The Warrior's Prayerissä? Kuulosti ainakin hieman samalta

Epäilen, että Orson Welles -vainaan bändille tekemiä puheita olisi enää 19 vuoden tauon jälkeen enempää löytynyt uudelle narulle käytettäväksi.

[tsorl]

^ Ei oo Warrior's Prayerissä vaan sillä ekan levyn introlla(?). En kyllä muista kuka se isoisä on mutta ei se Welles ole.

edit: Arthur Pendragon Wilshire.

[Roskisdyykkari]

^ Jep. Viime kerralla kun kuuntelin tuon uuden levyn Glory Majesty Unityn, puhujan ääni kuulosti muistaakseni aika paljon samalta kuin sen "grandfatherin" ääni. Orson Welles puhui käsittääkseni Dark Avengerin ja Defendersin puhumiskohdat, ja Manowarin keikkaintron.

[Ane]

Ehkä vielä vähän aikaista sanoa, mutta onnistuneen levyn ovat tehneet. Ajan kuluessa saa paremman käsityksen levystä. Mielestäni Manowar on yllättänyt positiivisesti tekemällä monella tapaa heidän uransa kunnianhimoisimman ja erilaisen levynsä. Manowar+mahtipontisuus toimii aina ja siksi Manowar on heavy bändeistä juuri se jolle orkestraalijutut todella sopii. No, Manowarhan on bändi joka on pystynyt luomaan mahtipontisuutta pelkillä perussoittimilla. Manowarin usein sanotaan olevan aina sitä samaa, mutta tämän levyn kohdalla on kyllä turha siitä valittaa. Tuntuu kuin GoW on juuri sellainen levy, mitä olen odottanut. Kenties kokonaisuutena kaikkien aikojen Manolevy. Ei yhtään hutikappaletta ja yleensäkään yksikään kohta ei häiritse (Kuten esim. American trilogy, bassosoolot yms.).

Olen aina pitänyt The crown and the ringistä aivan helvetisti, vaikka ei heviä olekaan ja jotenkin halunnut enemmän tätä sankarimetallipuolta lisää. Hauskaa sikäli, että näen GoW:in olevan kypsintä ja vakavinta Manowaria ikinä (Saako Manowarista sanoa näin ).

Täytyy sanoa, että Joey ylitti odotukseni. Reaktio levyyn ois ollu vieläkin parempi, jos Sons of Odin EP:tä ei olis julkaistu. Sillä ovathan Gods of war ja Sons of Odin aivan erinomaisia.

[Larppa]

Olenko ainoa jonka mielestä Die For Metal on hyvä?

Itse levy on taas taattua Manowar-laatua kaikenmaailman välisoittoineen ja puheineen, viikinki-teema/mytologia puree!

[Jussi K]

Orson Welles puhui käsittääkseni Dark Avengerin ja Defendersin puhumiskohdat, ja Manowarin keikkaintron.

Joo, näitä meinasinkin, mutta muistelin tosiaan että olisi tehnyt tuon kamalan tarinanpätkän KOM:illekin, onneksi sitten ei. Hieman lisäkunnioitusta takaisin ohjaajalegendalle

[raastin]

Uusi levy on nyt kuunneltu pari kertaa läpi ja kyllä mie vaan tykkään. Levy toimii kokonaisuutena paremmin kuin yksittäisinä biiseinä. Ja kyllä noi kaikki välisoitot/hymnit/välispiikit on miusta helkutin hienoja. Maalailevat juuri ne eeppiset tunnelmat, mikä on miusta tän levyn vahvuus. Toi cd+dvd version pakkauskin on komea kuin mikä. Hyvä levy enkä todellakaan pettynyt.

Ostin myös Sign Of The Hammerin samalla kerralla ku tuon Gods Of Warin ja tämä onkin sitte jo helvetin hyvä levy. Muutamat biisit olivatkin jo tuttuja (Guyana & Sign Of The Hammer) ja ne tuntemattomatkin biisit potkivat persuuksille. Hyvä levy tämäkin, ei siitä mihikkää pääse.

HAIL AND KILL!

[Ane]

Nyt pidemmän kuuntelun jälkeen tunne erinomaisesta levystä on vahvistunut. Ei helkkari, kun on komeita kappaleita tällä levyllä. Tämä toimii kokonaisuutena ilman mitään tuskailuja. Aloituskappale Overture to the hymn of the immortal warriors toimii hyvin. Sons of Odinin, briljantin Gods of warin ohella eniten mieleeni ovat Blood brothers, hymn of the immortal warriors. Molemmissa on niin mieletön tunnelataus mukana, kun Adams pistää parastaan. Jälkimmäinen on hieno sävellys, vaikka klassisia piirteitä paljon sisältääkin.

Huonoa kappaletta levyllä ei olekaan. King of Kings on tullut yhä paremmaksi ja Die for metal on ihan toimiva metal-anthem, vaikka Brothers of metal pt. 1,2 ja WOTWU sen hakkaavatkin. Joku voi sanoa, että GoW:lta puuttuu nopea ja brutaali biisi tyylin Dawn of Battle, Kill with power, mutta minua ei ainakaan pätkääkään haittaa. GoW:lla miellyttää eniten sävellysten monipuolisuus ja hienosti rakennetut kappaleet. No, eiköhän Joey ole ennenkin nuo kertosäkeet ja dramatisoinnit hallinnut.

Joey DeMaion paras kokonaisuus kautta aikojen. Tietenkään Kings of metallien yms. nostalgia-arvoa on vaikea ohittaa. Tämän voi laittaa soimaan skippailematta, kun kappaleet nivoutuvat yhteen niin hienosti. Väliosia yms. saa olla, mutta ei niiden huonoja/pitkästyttäviä/turhia tarvitse olla.

[asa]

MANOWAR: Gods of WAR


23.2 sain UTI:lta viestin: "Joko olet hommannut Manowarin uuden?". Ei perkele, olin jo unohtanut tuon kauan odotetun spektaakkelin ilmestymisen syntymäpäivänäni. Opikelijan rahalla kun ei hirveesti ostella levyjä, joten luonnollisesti markkinoiden seuraaminen on myös vähentynyt huomattavasti, varsinkin kun sekin vähä menee Maiden reissuihin ja levyihin. Valitettavasti vaimo oli autolla töissä vielä muutaman tunnin ajan, joten vasta iltapäivällä pääsin kaupunkiin hakemaan levyn.

Siitä lähtien levyä on kuunneltu aktiivisesti Asan metallimajassa, ja voi pojat mikä levy siitä tulikaan! Itselläni oli ainakin tiedossa että Manowarin suuntaus on jatkunut yhä eeppisempään ilmaisuun, ja varsinkin Demaion arvostaman Rhapsodyn vaikutus kuuluu todella selkeästi.
Mahtipontiset "välisoitot" ovat komeaa kuunneltavaa, joskin jokaikinen "välisoitto" onkin vain klassisesti sovitettu versio levyn biiseistä, tai toisin päin. Eivät siis varsinaisesti omia biisejään.

Itseäni hieman häiritsee että välisoitot on soitettu pääasiassa syntikoilla ja sekvenssereilla. Levy olisi ehdottomasti vaatinut klasarikokoonpanon ilmavaa ja mahtavaa soittoa. Nyt hieman muovinen saundi ei anna biisien loistaa koko potentiaalillaan.
Muutoin saundit ovat ihan kohdallaan, joskin muutama miinus löytyy. Ehdottomasti suurin miinus on Demaion bassosaundi, joka on melko tukkoinen eikä tuo ihan tarpeeksi levyyn botnea. Kuunnelkaapa Gods of Warin loppupäristelyssä Demaion bassosaundia!!! Miksei tällainen saundi voinut olla koko levyllä!?!?!? Siinä meinaan takatukka lepattaa teinien Taunuksessa, kun Pera ja Turo rundilla tykittää autoon ylimitoitetulla subbarilla tulemaan. Heh, toivottavasti menee ikkunat rikki.
Lisäksi ärsyttää (taas) triggeroidut rummut. Todella kliinistä meininkiä, kaipaisin ehdottomasti enemmän setin omaa saundia ja tilavaikutelmaa. Nyt rummut kuullostaa harmittavan irtonaisilta, eivätkä jytise tarpeeksi. Viimeaikoina Manojen levyllä on kitarat jääneet hieman paitsioon, tai sitten niissä ollut nykyajan muhjuinen vallisaundi, eikä näin ollen erotu mikauksessa. Tällä levyllä kitarat kuuluu, ja ennenkaikkea ne ovat hienosti framilla miksauksessa. Ja sooloissahan Karl on suorastaan nero! Hienoa soittoa.


Overture to the hymn of the immortal warriors
Komeasti rakennettu draama ja upea aloitus levylle, Demaio on kyllä petrannut hellvetisti sävelkynäänsä, nämä biisit eivät nimittäin paljoa kalpene vertailussa "kunnon säveltäjiä" vastaan. Nimensä mukaisesti alkusoitto myöhemmälle Hymn of the Immortal Warriorsille. Upea, joskin hieman turha veto, sillä seuraava The ascension olisi toiminut myös alkusoittona levylle. Nyt hieman outoa kun alkuun tulee tavallaan kaksi introa.

The ascension
Jumalauta! Tämä kun pärähtää käyntiin kuoroineen, on niskakarvat pystyssä sekunnin sadasosassa. Suorastaan koskettavan upea ja mahtipontinen intro. Erittäin elokuvamainen ote kerrontoineen päivineen, ja toimii kuin junan vessa.

King of kings
Tämä biisi olikin jo ennestään aikaisemman Dvd:n bonuslevyltä tuttu. Iski jo ekalla kuuntelulla, eikä aika ole vienyt biisistä yhtään puhtia. Uskomaton METAL ANTHEM, joka saa puimaan nyrkkiä ilmaan kerta kerran jälkeen. Sanoisin jopa että tässä on yksi Manowarin parhaista biiseistä IKINÄ! Silkkaa täydellisyyttä jokaisella osa-alueella. Biisiä kasvatetaan loppuhuipennukseen erittäin komeasti.Joey DeMaio on nero, ja Eric Adams on jumala! KING OF KINGS!!!


Army of the dead, Part I
Erittäin upeasti laulettuja stemmoja (taisin laskea jopa 4) , tulee kummasti mieleen Queen. Ensimmäinen yllätys levyllä, joka sai leuan putoamaan lattialle. Adamsin toinen esitys monipuolisen äänensä esilletuomisessa, edellisellä levyllä olleen Nessun Dorman lisäksi. Että ne osaa.

Sleipnir
Sleipnir, tuo kahdeksanjalkainen hirmu, nopeampi kuin yksikään elävä hevonen ,vie kuolleet soturit Valhallaan. Biisin alustus hevosen hirnahduksineen (muuten tismalleen samat hirnumissamplet kuin Spirithorse of Cherokeessa ) sekä tarinoineen ehkä hieman turhan alleviivaava, olisi ehkä toivonut biisin lähtevän suoraan asiaan.
Taas kerran mahtava biisi, tavaramerkkiManowaria, olematta kuitenkaan samasta muotista. Manowar on hienosti tällä levyllään rikkonut hieman tuttuja sävelkulkuja ja samojen ideoiden kierrätystä, ja luonut hieman uudistunutta Manowaria, pysyen kuitenkin uskollisena omalle itselleen. Tästä oivana esimerkkinä ennen sooloa tuleva hieno riffi. Karl Logan on nero luomaan sooloja jotka ovat teknisiä, mutta melodisia ja jäävät soimaan päähän. Selvästi erittäin tarkasti harkittuja "pienoissävellyksiä" sävellyksen sisällä, aivan kuten Adrian Smithilla. Todella upea kertosäe.


Loki God of fire
En malta olla vertaamatta Manojen uutta levyä AMOLADIIN. Molemmilla levyillä bändi on löytänyt aivan uuden vaihteen. Biisi alkaa komealla riffillä. Kun Adams lähtee laulamaan alussa, tulee mieleen Judas Priest ja Angel of Retribution levy, muutenkin tämä biisi voisi olla ihan hyvin tuolla mainitulla levyllä. Kohdassa 2.22 A giant is he-fraasissa Adams kuullostaa aivan Halfordilta!
Ei tätä voi kuin kehua. Heavy metal on vittu parasta!


Blood brothers
Ainoa biisi levyllä, joka ei ole täysin auennut. Hieman tylsä ja yltiöpateettinen slovari, joka kyllä sinällään on ihan OK biisi. Eric Adamsin ääni oikeastaan kannattelee koko biisiä, ja sen takia sen jaksaa kuunnella alusta loppuun. Pitäisi varmaan tehdä lakimuutos ja kieltää Blood brothers -nimiset biisit, kun ei Maidenkaan siinä onnistunut.

Overture to Odin
Uskomaton sävellys. Koskettava, ja erittäin elokuvamainen. Alustaa tulevaa erittäin hienosti, kierrättää Odin kappaleen teemaa. Kumma juttu miten tavalliset käyrätorvet voi kuullostaa niin sotaisalle. Biisi lainaa hieman myös Army of The deadin teemasta. Harmittaa niin vietävästi kun levyllä ei ole OIKEAA orkesteria. Se vasta kuullostaisikin upealle!

The blood of Odin
Jälleen hienosti rakennettu draamankaari, ja kerronta on upeaa. Itseäni häiritsee vähän väliä tuleva "orchestral hit", tuntuu jotenkin irralliselta. Tarinankerronnan kannalta varmasti oleellinen, mutta tuskin jaksaa kuunnella enää sadatta kertaa.


Sons of Odin
Räjähtää käyntiin hienosti, mieskuoron sovitus on upeaa kuultavaa. Taas sarjassaan uudenlaista Manowaria, riffit on loistavia, eikä pers E-C-D meinikiä. Tulee jotenkin Blood of my enemies- fiilkset biisistä jostain syystä.
Lopun mieskuoropaisuttelu jopa Rhapsodyn vastaavia mahtipontisempi, joka on uskomaton suoritus! Viiden tähden heavybiisi, HAIL GODS OF WAR! Loppuhuipennus saa taas kylmät väreet pitkin selkää... Joey DeMaio on nero!


Glory majesty unity
Hieno alku biisillä, mutta lopun armeijan Warriors prayer -vastaukset ovat aivan karmeaa kuunneltavaa. Miksi on pitänyt tuhota se lausumalla erittäin monotonisesti ja robottimaisesti jokainen lause samanlailla? Lisäksi tuo "armeija" koostuu lähinnä Eric Adamsin äänestä. Miksei voitu käyttää samaa mieskuoroa joka lauloi Sons of Odinilla? Tulee yllämainituista syistä skipattua. itse tarina on hyvä ja mielenkiintoinen.


Gods of war
Ensimmäinen biisi, jonka uudesta materiaalista kuulin, ja se(kin) iski heti ensikuulemalta. En raaskinut ostaa aikanaan aivan ylihínnoiteltua sinkkua, vaikka fani olenkin, niin 18 euroa sinkusta on aivan liikaa.
Todella raskas biisi, taattua Manolaatua. Manowarin uusi eeppinen tyyli on bändille täysosuma, joka onneksi toimii, kun huonommin tehtynä ja toteutettuna se voisi olla täysi katastrofi. Joey DeMaio on nero (PART III). Ei mitään huonoa sanottavaa. Vielä erityismaininta jo alussa hehkuttamalleni bassosaundille kohdasta 6.57 eteenpäin. JUMALAUTA!!!!


Army of the dead, Part II
En tajua miten Demaio keksii näitä kosketinsoitin ja sovitusjuttuja? Pakosti joku asiaa paremmin tunteva (Rhapsodyn Alex Staropoli?) on sitä konsultoinut. Niin mielettömiä juttuja tulee jatkuvalla syötöllä, että kateeksi käy. Tuttu teema uudestaan samoilla lyriikoilla. Toimii.


Odin
Jälleen Odinin vasaraakin raskaampi biisi. Laatuheviä, vain kuten Manowar sen osaa. Biisissä palataan jo kolmannen kerran Army of The Dead teemaan, mutta tämä kunnon heavysovitus vasta tekeekin kunniaa sille.


Hymn of the immortal warriors
Koskettava aloitus, joka räjähtää myöhemmin levyn aloittavaan teemaan, jälleen vedettynä metallisen myllyn läpi. Läpi biisin on jälleen mykistäviä orkesteri- ja kuorosovituksia. Joey DeMaio on nero (PART IV). Jotenkin biisin lopetus ei ollut tämän mahtavan teemalevyn arvoinen paisutus, melkeinpä Sons of Odin olisi sopinut paremmin viimeiseksi biisiksi, juuri sen lopetuksen takia.


Die for metal
Biisi on fiksusti jätetty bonusbiisiksi, sillä vaikka onkin ihan kohtuullinen Metal Hymni, ei todellakaan pärjää vertailussa muille biiseille. Biisin säkeistö on sen akilleen kantapää, turhan mitäänsanomaton, mutta kertsi onkin jo hellvetin hyvä. Lyriikatkin turhan mitäänsanomattomat, josta pohjanoteerauksena:
SO I WALKED OUTSIDE INTO THE STREET
FROM A HALL I HEARD THUNDER AND SCREAMS
I WALKED INSIDE SO I COULD HEAR
AND THE GUY BESIDE ME GAVE ME A BEER

LOPPUSANAT:

Kuten yllä moneen kertaan todettu, on levy ehdottomasti kokonaisuus, mutta silti varsinkin levyn heavybiisit toimivat erittäin hyvin sellaisinaankin. Toki olisi saattanut toivoa että niitä varsinaisia biisejä olisi ollut enemmän, mutta kun niidenkin saatujen laatutaso on tuota luokkaa, niin en osaa valittaa. Se jää nähtäväksi jaksaako noita intsrumentaalibiisejä kuunnella enää sadannen kuuntelun jälkeen, mutta tämänhetkiset fiilikset lupaavat hyvää. Kaikenkaikkiaan lähes täydellinen suoritus, ja juuri niin kova levy (ellei kovempikin) kuin uskalsin toivoa. Minä en ainakaan menettänyt uskoani missään vaiheessa. En arvostellut biisejä numeroin, vaan annan kokonaisuudelle viisi tähteä, vaikka yllä jotain pientä purnattavaa löytyikin. Yö menikin levyn sulosointujen siivillä kuin varkain, ja nyt kun kello lähestyy kuutta aamulla, on hyvä lopettaa urakka tähän ja mennä näkemään unta Valhallasta.

HAIL THE KING OF KINGS, THE TRUE GODS OF WAR!!!!

[Aces High]

Todella hyvää ja mukavaa luettavaa metallikurko Asalta. Pidän todellakin lukemastani .

Todellista jytinää, Gods of War on määrännyt tahdin soittimessa lähes koko ajan ostosta asti. Leikkaa kuin veitsi kurkkua. Albumin kiinnostavuustaso nousi heti potenssiin 666 kun alkoi ottaa enemmän selvää näistä jumalista (toki voi olla itsestään selvyys). Silti vähäsen haittaava seikka onse , että tunnelmallisten soittojen ja kerrontojen ym. joukosta on havaittavissa liian vähän sitä menopuolta. Kuitenkin kaikki sen "menopuolen" biisit ovat turpaan mättäviä nyrkkejä joita on mahdoton väistellä. Isku kun on perillä niin se on KnockOut. Täystuhoa nyrkki ilmassa paukoen. Tunnelmalliselta soitto ja kerronta puolelta löytyy myös äärimmäisen kiehtovaa kuultavaa. Vielä vaan lisää kuunteluja kehiin , ei ole ollenkaan pahaksi.

Carry we who die in battle
Over land and sea
Across the rainbow bridge to valhalla
Odin's waiting for me !

[Benjamin Breeg]

Uskaltauduin sitten itsekin ostamaan albumin, kun porukka täällä ja muuallakin on hehkutellut sotajumalia ja nyt on 3 kuuntelukertaa takana... Päällimmäiset fiilikset etenkin kun luin vähän noita aikaisemmin kirjoittamiani viestejä on häpeä ja hämmentynyt. Miten vitussa oon voinut pitää melkein kaikkia ennakkokuuntelussa olleita biisejä King of Kingsiä lukuunottamatta huonoina ? Miten ? Die for Metallista nyt en pidä vielläkään, mutta huonompi, kuin American Trilogy ei kai nyt sentään... Muista albumin biiseistä on erittäin vähän pahaa sanottavaa. Kirjoitan arvostelun albumista myöhemmin, kun olen varmasti oikeasti sisäistänyt koko kiekon 666%:ti, ettei tule enää jauhettua enempää paskaa, kuin olen jo jauhanut.[/b]

[Starstruck]

Tässä mun arvio, joka (+läjä muita) löytyy osoitteesta http://www.unikpaper.fi.

MANOWAR
GODS OF WAR
Magic Circle Music

Kavahtakoon Teräsbetoni ja muut halvat jäljittelijät, Manowar on palannut! Yli neljännesvuosisadan toiminut ryhmä jatkaa ansiokasta työtään saralla, jonka bändi on omakätisesti luonut. Ottaa Manowarin sitten tosissaan tai heavy metal -parodiana, bändin ulosanti sekä visuaaliset puitteet herättävät varmasti itse kussakin vahvoja tunteita.
Gods Of War on hieman yllättäen Manowarin ensimmäinen täysverinen teemalevy. Norjan jumaltarustoon, tai tarkemmin ottaen Odiniin keskittyvä järkälemäinen albumi on pysäyttävä kokemus. Alkupään nopeat tykitykset King Of Kings ja Sleipnir sisältävät kertosäkeet, jotka juurtuvat välittömästi mieleen. Folk-vaikutteisen Army Of The Deadin stemmalaulut soivat kauniisti, ja sykähdyttävä Blood Brothers saa raavaammankin miehen liikuttumaan. Kaiken kaikkiaan Gods Of War on upea yhdistelmä voimaa ja melodiantajua. Ja kaiken kruunaa Eric Adamsin kirkkaana säilynyt ääni. Verrattuna vaikka toiseen kultakurkkuun, Bruce Dickinsoniin, vuodet ovat kohdelleet Adamsia ällistyttävän hyvin.
Moittimisen aiheitakin levyltä löytyy, tosin hyvin pieniä sellaisia. Levyn avaava instrumentaali, Overture To The Hymn Of The Immortal Warriors, on hiukan ylimitoitettu ja aavistuksen teollisen kuuloinen yhdistelmä koskettimia ja sinfoniaorkesteria, vaikka sävellys itsessään onkin loistelias. Varsinaisten biisien lomaan upotetut vastaavat raidat taas tukevat kokonaisuutta upeasti. Kuten aikaisemmatkin Manowar-albumit, Gods Of War sisältää jopa liiallisuuteen asti hehkutusta ja kliimakseja. Levyn puolivälin jälkeen miltei jokainen raita voisi olla loppuhuipennus. Vaikka mahtipontisuuteen toivoisi pientä vaihtelua, erottuu paketin ainoa keskitempoinen perusrypistys Loki God Of Fire ainoastaan negatiivisesti juhlavasta joukosta.

4½/5