Proge

ozz3 · Post by **ozz3** » Thu Jun 29, 2006 13:49

Ei ole hirveästi tullut tutustuttua kuin tuohon metalli-musiikin progeflirttailuihin, kuten Opethiin ja Dream Theateriin. Nyt on sitten taas vaikea sanoa mikä on "oikeasti" proge-metallia ja mikä ei, sillä nuita elementtejä löytyy aivan joka puolelta.

Muuten ei siis ole tullut kuunneltua kuin lähinnä Pink Floydia, joka on aivan mahtavaa tavaraa. Niin ja Rush on myös tuttua.

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 13:57

Pink Floydin kutsuminen progeksi on kyllä sellainen asia, jota en ehkä ihan täysin sulata. Olihan niillä vähän mutkikkaampaakin kamaa silloin uran alkupuolella, mutta ei ainakaan minulle tuo hidastempoinen "säkeistö, kertosäe, väliosa, parin soinnun syntikkamattoon nojaillaan neljä minuuttia, ja siihen päälle soitetaan bluespohjainen kitarasoolo, säkeistö, kertosäe x2" -rakenne niin hirveän progressiiviselta kuullosta. Ei se huonoa musaa toki ole. Onko Rush sitten progea? On ja ei. Riippuu levystä. Tosin onko millään tällä hiustenhalkomisella niin suurta merkitystä? Hyvä musiikki on hyvää musiikkia, mutta se mikä on itse kullekin hyvää musiikkia onkin sitten kokonaan toinen juttu. Genrerajojen määrittelemisestä puhumattakaan.

Jaahas. Olut puhuu täällä.

Bloodstone · Post by **Bloodstone** » Thu Jun 29, 2006 14:02

Purkkiliha wrote:Olen aina ihmetellyt miten jotkut ihmiset lukevat CMX:n tai Absoluuttisen Nollapisteen yms yhtyeet progeksi. Tekeekö ns. "tekotaiteellisuus" musiikista progea: EI. CMX:n biiseistä en nyt hirveästi ole löytänyt mitään yllättävää tai odottamatonta. Eikö se ole progen "päätavoite"? Genreily nyt ei yleisellä tasolla ole mukavaa, mutta huvittaa kuinka nykyään lähes kaikki luetaan herkeämättä progeen.

CMX nyt on tehnyt musiikkia laidasta laitaan. HC punkista rockiin, jonka kautta kokeilevampaan tavaraan. Dinosaurus Stereophonicus ja Aion levyiltä löytyy sitä progea. Dinosaurus on ikäänkuin tribuutti vanhoille sankareille ja Aion on synkkyydessään loistava, ehkä täydellinen levy.

Omat suosikkini progen osalta on nämä enemmän tunnelmiin panostavat bändit, kuten Pink Floyd ja Camel. Myös Marillion, Jethro Tull ja Yes toimii. King Crimsonin In The Court Of The Crimson King ja Red ovat molemmat progressiivisen rockin kärkilevyjä, mutta muu tuotanto on jäänyt aika etäiseksi.

Genesis on bändi, jonka musiikkiin en pääse sisälle, vaikka olen yittänyt. Lamb Lies Down On Bradway ja Foxtrot levyt ovat olleet kuuntelussa, mutta jokin niissä tökkii.

EDIT: Prkl unohdin Rushin. 2112 - Moving Pictures akseli on kuningaskamaa.

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 14:07

Bloodstone wrote:Genesis on bändi, jonka musiikkiin en pääse sisälle, vaikka olen yittänyt. Lamb Lies Down On Bradway ja Foxtrot levyt ovat olleet kuuntelussa, mutta jokin niissä tökkii.

Siksipä kannattaisikin hommata Genesiksen paras levy, eli Selling England By The Pound, joka on mestariteos, ei sen enempää eikä sen vähempää. Jännä sinänsä, että diggailet Marillionia, mutta et Genesistä. Alkupään Marillion kun on mielestäni aika paljonkin musiikillisesti velkaa Genesikselle. Fishin ja Peter Gabrielin lauluäänissäkin on ajoittain paljon samaa. Ai niin - ainoa oikea Marillion on Fishin aikainen bändi, myöhemmin samalla nimellä jatkanut orkesteri on minun mielestäni aika nihkeää vääntämistä.

trooper · Post by **trooper** » Thu Jun 29, 2006 14:10

Bloodstone wrote:Genesis on bändi, jonka musiikkiin en pääse sisälle, vaikka olen yittänyt. Lamb Lies Down On Bradway ja Foxtrot levyt ovat olleet kuuntelussa, mutta jokin niissä tökkii.

Siinä tapauksessa otappa kuunteluun Selling England By The Pound tai Nursery Crime. Ensimmäistä vaihtoehtoa suosittelisin enemmän - sen lisäksi, että se on Genesiksen paras levy, niin siitä löytyy myös Genesiksen ehdottomasti paras biisi "Firth of Fifth".

Täytyy myös mainostaa ei-niin-progea, mutta Genesistä kuitenkin. Se ehdoton kasariklassikko Invisible Touch on llllllloistava levy! Unohtamatta tietenkään We Can't Dancea.

ozz3 · Post by **ozz3** » Thu Jun 29, 2006 14:21

Sir wrote:Pink Floydin kutsuminen progeksi on kyllä sellainen asia, jota en ehkä ihan täysin sulata. Olihan niillä vähän mutkikkaampaakin kamaa silloin uran alkupuolella, mutta ei ainakaan minulle tuo hidastempoinen "säkeistö, kertosäe, väliosa, parin soinnun syntikkamattoon nojaillaan neljä minuuttia, ja siihen päälle soitetaan bluespohjainen kitarasoolo, säkeistö, kertosäe x2" -rakenne niin hirveän progressiiviselta kuullosta.

Tässä käy taas ilmi kuinka tuntematonta aluetta proge meikäläiselle onkaan. Vaan kyllä "Pink Floyd" tulee esiin lähes aina kun progesta jossakin kirjoitetaan tai puhutaan, eli siihen perustan tämän luuloni.

Mahtavaa kamaa, mitä sitten lieneekään.

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 14:23

ozz3 wrote:Mahtavaa kamaa, mitä sitten lieneekään.

Musiikki on musiikkia ja genrettäminen on runkkaamista.

Bloodstone · Post by **Bloodstone** » Thu Jun 29, 2006 15:43

Sir wrote:
Bloodstone wrote:Genesis on bändi, jonka musiikkiin en pääse sisälle, vaikka olen yittänyt. Lamb Lies Down On Bradway ja Foxtrot levyt ovat olleet kuuntelussa, mutta jokin niissä tökkii.
Siksipä kannattaisikin hommata Genesiksen paras levy, eli Selling England By The Pound, joka on mestariteos, ei sen enempää eikä sen vähempää. Jännä sinänsä, että diggailet Marillionia, mutta et Genesistä. Alkupään Marillion kun on mielestäni aika paljonkin musiikillisesti velkaa Genesikselle. Fishin ja Peter Gabrielin lauluäänissäkin on ajoittain paljon samaa. Ai niin - ainoa oikea Marillion on Fishin aikainen bändi, myöhemmin samalla nimellä jatkanut orkesteri on minun mielestäni aika nihkeää vääntämistä.

Diggailen nimenomaan Fishin aikaista Marillionia, myöhempää kamaa en ole edes kuullut. Tokihan Marillionista ja Genesiksestä löytyy paljon samaa, mutta Marillionin biisit ja soundimaailma miellyttää enemmän. Se on kyllä kumma juttu, että pidän Fishin laulusta, mutta Peter Gabrielin laulutyyli vaatii paljon sulattelua.

Genesiksen Foxtrot on itseasiassa, näin uudestaan tarkasteltuna, ihan ok-levy. Watcher Of The Skies on kyllä toimiva biisi. Suppers Ready tosin kaikessa mammuttimaisuudessaan on aika suuri pala purtavaksi. Lamb Lies Down On Bradwayta sitten en ole pystynyt sisäistämään.

Selling England By The Poundille voisin antaa mahdollisuuden, jos sitä noin kehutaan. Mutta nyt lisää Frank Zappaa soimaan. Onko tämän miehen tuotanto sitten progea?

CMN · Post by **CMN** » Thu Jun 29, 2006 17:33

Sir wrote:Pink Floydin kutsuminen progeksi on kyllä sellainen asia, jota en ehkä ihan täysin sulata. Olihan niillä vähän mutkikkaampaakin kamaa silloin uran alkupuolella, mutta ei ainakaan minulle tuo hidastempoinen "säkeistö, kertosäe, väliosa, parin soinnun syntikkamattoon nojaillaan neljä minuuttia, ja siihen päälle soitetaan bluespohjainen kitarasoolo, säkeistö, kertosäe x2" -rakenne niin hirveän progressiiviselta kuullosta. Ei se huonoa musaa toki ole.

Totta tuokin, joskaan Floydin kokeellisuus ei välttämättä näkynyt aina rakenteessa, vaan erilaisina kokeiluina, liittyivät ne sitten syntetisaattoreihin tai viinilaseihin. Muutenkin pidän itse progea pikemminkin kokeellisena kuin monimutkaisena, sillä eivät ne tahtilajikikkailut tee sinällään biisistä progressiivista. Kyllä mä itse pidän Pink Floydia progempana kuin näitä 15 minuuttisten, eeppisten tahtilajikikkatilulilujen mestareita.
Toisaalta taas proge on genrenä yksi hankalimmista lokeroista ja lokerointi on muutenkin suhteellisen perseestä, joten ehkä se hiusten halkominen on tosiaan turhaa.

Ostin tuossa eilen Von Hertzen Brothersin uusimman levyn, Approachin. Kannattaa ilman muuta tutustua. Kingston Wallin tyyliseksi tuota on sanottu vaikka missä, ja yhtäläisyyksiä kieltämättä löytyykin. Hyvää musaa.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Jun 29, 2006 18:15

Sir wrote:
ozz3 wrote:Mahtavaa kamaa, mitä sitten lieneekään.
Musiikki on musiikkia ja genrettäminen on runkkaamista.

Rush - oldschool-proge ja DT = newschool-tilulilu-progemetal

Asiantunteville proge on varmasti todella laaja käsite. Itselleni progea on tällähetkellä vain kahdenlaista eli; proge-rock ja proge-metal. Kummastakin käsitteestä voin sanoa Dream Theaterin levyjen perusteella ne erot. Vanhemman koulukunnan progebändit ovat valitettavasti vielä itselleni niin tuntemattomia, että jätän suosiolla kahden edellä mainitun käsitteen todelliset faktat asiantunteville. Itse käsitän eron DT:n levyjä verraten. Asian todellisen kannan ei todellakaan ollessa niin yksiulotteinen.

Edellämainitun asian tiimoilta en siis kerro mieltymyksiäni progeen sen enempää tällähetkellä. Bändikohtaiset hehktukset/dissaukset löytyvät asiaan kuuluvista topikeista. Asiantuntevien mielestä puhuminen niin laajasta käsitteestä monotomisesti on varmasti todella väärin, tästä syystä en edes pintaraapaisua enempää asiasta ota vielä kantaa.

Toisaalta tämä oma käsitykseni tällähetkellä on "nykynuorison" keskuudessa sentään hiukan selvempi, kuin oldschol-progesta puhuttaessa. Kaikki varmaan tietävät juuri nämä: Dream Theater, Opeth ja Fates Warning-bändit hiukan selvemmin kuin esimerkkinä: Camel, Yes ja Gong-vertaukset musiikkia puhuessa. Yhteistä on kuitenkin, ei nyt täysin sama, mutta lähes sama genre kuin tarpeeksi laajalta näkökulmalta katsotaan asiaa.

Itse en siis tunne genreä, kuin uudemman aikakauden mukaisesti. Tänään otin ensimmäisen askeleen kohti laajempaa näkemystä ostaen: Rush - Moving Pictures levyn. Toivonmukaan saan tästä levystä kiksit tutustua vanhemman aikakauden progeen, jota kautta pystyn hiukan enemmän ja laajemmin kertomaan progressiivisen musiikin vaikutuksia omiin musiikki elämyksiini. Eli turha tässä nyt on avata suutansa sen enempää genrestä, kun vain "toinen puoli"-genrestä on jotenkin tuttu. Jätetään se siis nyt asiantunteville.

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 18:24

^No et ainakaan huonolla levyllä aloittanut, vaikka Rushinkin "progeudesta" onkin monia mielipiteitä. Edelleenkin mainostan tätä saittia:

http://www.progarchives.com/

Sieltä löytyy järjetön määrä bändejä tsekattavaksi, ja osasta on biisejäkin kuultavana. Esimerkkinä genrettämisen lähtemisestä lapasesta laitan tähän alle sivuston oman genrejaon (nämä kaikki on siis progen alagenrejä, ja Rush löytyy sivuston mukaan Art Rock-genrestä):

* Art Rock
* Canterbury Scene
* Experimental/Post-Rock
* Indo-Prog/Raga Rock
* Italian Symphonic Prog
* Jazz Rock/Fusion
* Krautrock
* Neo Progressive
* Prog Folk
* Prog Related
* Progressive Electronic
* Progressive Metal
* Proto-Prog
* Psychedelic/Space Rock
* RIO/Avant-Prog
* Symphonic Prog
* Various Genres
* Zeuhl

Terminator X · Post by **Terminator X** » Thu Jun 29, 2006 18:51

CMN wrote:Floydin kokeellisuus ei välttämättä näkynyt aina rakenteessa, vaan erilaisina kokeiluina,

Echoes-videolla se kokeellisuus näkyy Dave Gilmourin suhteellisen punaisina silminä. On taidettu kokeilla vähän muutakin kuin noita musiikkillisia juttuja

Mutta sehän nyt on tossa tapauksessa itsestäänselvyys.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Jun 29, 2006 19:02

Perkuleen Siiri kun laitoit linkin. Kuuntelin kappaleet läpi = helvetin loistavaa kamaa! Varsinkin; The Pass ehkä parhaimpana jäi mieleen? CDON here I come.

EDIT: RUSH on bändi mistä puhun.

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 19:05

Ipe wrote:Perkuleen Siiri kun laitoit linkin. Kuuntelin kappaleet läpi = helvetin loistavaa kamaa! Varsinkin; The Pass ehkä parhaimpana jäi mieleen? CDON here I come.

HAH!

Kannattaa tosiaan lähteä tonkimaan niitä muitakin bändejä pikkuhiljaa. Tästä topicista varmasti löytyykin hyvä nippu outoja nimiä tutkittavaksi.

The Pass on tosiaankin Presto-albumin parhaimmistoa. Kokonaisuutena tuo levy ei mielestäni kuitenkaan ehkä niihin Rushin huippuhetkiin kuulu.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Jun 29, 2006 19:12

Sir wrote:HAH! Kannattaa tosiaan lähteä tonkimaan niitä muitakin bändejä pikkuhiljaa.

Joku raja nyt tähänkin. Eiköhän näiden kuuden Rushin levyn kanssa nyt painita hetki, tämän jälkeen loputkin luultavasti haltuun. Sitten vasta "tongitaan niitä muitakin bändejä".

Sir · Post by **Sir** » Thu Jun 29, 2006 19:15

^No mutta niin siinä luultavasti kuitenkin käy. Kun tutustuu yhteen hyvään bändiin itselleen uudesta musiikinlajista, niin sitä vaan kummasti alkaa kaivamaan esille aina vain lisää ja lisää... niin on käynyt monelle ihmiselle ja meikäläisellekin aikoinaan myös. Ensin tutustuin bändiin nimeltä Focus, ja sen jälkeen sitä sitten mentiin vain eteenpäin. Tietenkin Steve Harrisin maininnat omista suosikeistaan vei vielä lisää tuonne progen puolelle. Varhaisilta Genesis- ja Yes-levyiltä kyllä kuuleekin vallan mainiosti, mikä on nuorta Harrisia bassonsoitossa inspiroinut. Progarchivesista sitäkin kamaa löytyy - jos esimerkiksi Genesiksen The Knife-biisin loppupuoli ei ole vaikuttanut Harrisiin, niin ihmettelen kovasti.

Ipe · Post by **Ipe** » Thu Jun 29, 2006 19:23

^ Uskon hyvinkin näin käyvän, mutta pointtina olikin se että nämä viisi (ei kuusi, menin sekaisin laskussa) Rushin levyä pitää aluksi sisäistää, ennen kuin tutustutaan mihinkään muuhun proge-bändiin.

..Niin ja tässä välissä vielä hankitaan muidenkin genrien levyjä, siis metallisaralla. Katsotaan mitä tulee tapahtumaan ja milloin. En minäkään aamulla uskonut, että viisi levyä ostan putkeen Rushia, kun pari kappaletta olen vasta kuullut.

Faith No Morelta ostin sentään vain kolme.

Clairvoyant · Post by **Clairvoyant** » Thu Jun 29, 2006 22:38

Proge on noussut omilla listoillani Metallin kanssa johtavaksi musagenreksi. Vaikka Pink Floydia ei välttämättä luokitellakkaan progeksi, on se ehdoton lempiyhtyeeni genrestä ja yksi kaikkien aikojen bändeistä. Kaksi täydellistä levyä, Dark Side of the Moon ja Meddle, sekä liuta erinomaisia mm. Animals, Wish You Were Here, Wall, Piper at the Gates of Dawn ym.. osoittavat, kuinka uskomattoman kovaa tavaraa Floyd on. Psykedeelisyys on nimettävä Floydin yhteydessä, tästä bändistä ei tunnelmallisemmaksi enää pääse.
Progen isä, King Crimson on myös tullut suhteellisen tutuksi muutaman levyn katsastuksella, näistä parhaiten ovat toimineet Larks Tongue In Aspic ja In the Court of the Crimson King. Myös live USA antaa suht hyvää kuvaa bändistä. Rediä en ole harmikseni kuullut. Erittäin häröä ja loistavaa kamaa.
Camelia on tullut tsekattua yhden levyn, Miragen + muutaman irtobiisin verran. Mirage on albumina hyvä, erittäinkin rauhallisen tunnelman omaava progelätty. Etenkin Freefall ja Lady Fantasy ovat hypnoottista tavaraa.
Kingston Wall kuuluu suosikkeihin suomalaisista progeyhtyeistä. II ja III levyt on tullut katsastettua ja digattua. Bändissä toimii paitsi itämaiset vaikutteet, myös Petri Wallin omaperäiset vokaalit ja virtuoosirumpali Sami Kuoppamäen kuviot. Katsastamisen arvoinen bändi.
Näiden bändien lisäksi ei ole kokonaisia levyjä tullut kuultua, mutta yksittäisinä biiseinä mm. Frank Zappa ja Yes on toiminut melkoisen hyvin, suositeltavia levyjä? Genesis ei ole yksittäisten biisien perusteella itselleni toiminut, mutta kai se on tuo Selling England By the Pound tsekattava.
Metalliprogen puolelta tulee diggailtua DT:tä jonkun verran, kuten myös Opethia, joiden tuotanto toimii parhaiten juuri progressiivisimmillaan.

Finnish Eddie · Post by **Finnish Eddie** » Fri Jun 30, 2006 0:12

Jos Genesis-faneja kiinnostaa niin tässä olisi liveveto omasta favoritista "Dancing With Moonlit Knight ":

http://youtube.com/watch?v=RdD6L4cKKU8&search=genesis

Heh tuo Gabrielin vetimet ja spiikki on tosi prog

... YouTubesta löytyy vaikka mitä tämänkin topikin bändejä joten sieltä vaan selaamaan

.

Ja pari biisipakettia päälle;)...

http://youtube.com/watch?v=mWhtQBoLvKs&search=genesis
http://youtube.com/watch?v=k5B6T3H6XdA&search=genesis

Sir · Post by **Sir** » Fri Jun 30, 2006 9:17

^Jep, tuttu pätkä. Mulla on itseasiassa tuo DVD:llä. Vanhaa 70-luvun alkupuolen Genesistä on siinä enemmänkin, vaan kuvanlaatu on paikoitellen aika hirveä. Kyseessä taitaa olla jokin "puolivirallinen" julkaisu tai jotain.

Purkkiliha · Post by **Purkkiliha** » Fri Jun 30, 2006 21:29

Ipe wrote:
Sir wrote:HAH! Kannattaa tosiaan lähteä tonkimaan niitä muitakin bändejä pikkuhiljaa.
Joku raja nyt tähänkin. Eiköhän näiden kuuden Rushin levyn kanssa nyt painita hetki, tämän jälkeen loputkin luultavasti haltuun. Sitten vasta "tongitaan niitä muitakin bändejä".

Sitten vaan Rush-topiciin hehkuttamaan niitä ihmeellistä ihmeellisempiäkin levyjä. >

tsorl · Post by **tsorl** » Sat Jul 01, 2006 1:34

Evil Dead wrote:Täytyypä muuten kehua vielä yhtä bändiä, kun tuosta aiemmasta viestistäni jäi puuttumaan. Nimittäin Watchtower.
Osittain tämän topicin luoman innostuksen takia otin pitkästä aikaa kuunteluun bänin debyyttilevyn Energetic Disassemblyn ja huhuh minkämoista settiä koko kiekko sisälsikään, oli päässyt aivan unohtumaan. Jazz, proge ja thrashin aggressiivisuus yhdistyvät saumattomasti yhteen ja tuloksena 8 biisiä täyttä mahtavuutta.
Ja Rick Colaluca... mies jää tunnetuimpien kollegojensa varjoon turhan usein, varmaankin yksi metallin parhaimmista rumpaleista. Uskomatonta settiä ukolta.

Watchtower-mies Ron Jarzombekin myöhempi projekti Spastic Ink pistelee vieläkin paremmaksi ja on jo siinä rajoilla että viitsiikö sitä selvinpäin kuunnellakaan. Tässä vähän osviittaa miehen ajatusmaailmasta:

A Wild Hare
Part I - The New Prince
Part II - I'm Thumpin'
Part III - Bir-d
Part IV - Eating Greens
Part V - Fun On Ice
Part VI - Twitterpated

Hnmm!

Soul_Intruder · Post by **Soul_Intruder** » Mon Jul 03, 2006 23:10

Ite en oo kauheasti tuota vanhaa progea kuunnellut. Mutta tällaset iskee tolta progerock-puolelta: Spock's Beard, Neal Morse, Transatlantic, ei mitään älyttömän "rankkaa" musaa, mutta ei sen progen tarvitse ollakaan. Ja metallisemmalta puolelta iskee seuraavat(progemetal): Shadow Gallery, Ayreon, Evergrey, Opeth, Dream Theater.

Näiltä bändeiltä voisin suositella:

Spock's Beard- Snow, V
Neal Morse- ?, One
Shadow Gallery- Kaikkia levyjä voin suositella, parhautta.
Opeth- Blackwater Park, Still Life yms.
Ayreon- The Human Equation
Evergrey- Solitude dominance tragedy
Dream Theater- Awake, Images And Words, Octavarium (muita en oo kuullut vielä, mutta nuo kyllä vakuuttaa)

Siis näistä mikään ei ole ns. vanhaa progea, mutta jos tykkää myös uudemmasta niin sitten..kai nuo on, saa väittää vastaan.

Finnish Eddie · Post by **Finnish Eddie** » Tue Jul 11, 2006 13:27

Onkos muuten jo kukaan tutustunut Pink Floydin Pulse-dvd:hen? Hieman erilainen setti kuin cd-versiossa mutta aikas hieno paketti kaikin puolin. Soundit/mixaus huippua ja se valoshow

! Varmasti hienoin valoshow mitä millään bändillä olen tähän asti nähnyt. Gilmourin kitarointi/ laulu mahtavaa ja tiukasti yhteensoittava bändi. Ja Sam Brown taustalaulussa

... Ei ihan pahan näköinen täti.

HikiNeito · Post by **HikiNeito** » Tue Jul 11, 2006 14:46

Finnish Eddie wrote:Onkos muuten jo kukaan tutustunut Pink Floydin Pulse-dvd:hen? Hieman erilainen setti kuin cd-versiossa mutta aikas hieno paketti kaikin puolin. Soundit/mixaus huippua ja se valoshow ! Varmasti hienoin valoshow mitä millään bändillä olen tähän asti nähnyt. Gilmourin kitarointi/ laulu mahtavaa ja tiukasti yhteensoittava bändi. Ja Sam Brown taustalaulussa ... Ei ihan pahan näköinen täti.

Kyllähän tuo on nähty. Siis täyden kympin arvoinen konsertti. Paras valoshow mitä oon ikinä nähnyt. Settilista on loistava (Dark Side of the Moon kokonaan, mitä muuta voi toivoa?) mitä nyt paria biisiä en ole niistä kuullut. Taitaa Pulse mennä omalla listallani parhaaksi livekonsertiksi minkä olen koskaan nähnyt.

http://www.youtube.com/watch?v=A7BwROI9 ... nk%20Floyd Tuossa kyseisen konsertin Comfortably Numb. Varmasti hienoimmat 10min mitä oon musiikin historiassa kuullut/nähnyt. Gilmour vetää tuon mielestäni maailman parhaan kitarasoolon uusiin ulottuvuuksiin lopun venytyksessä.