Joojoo, semmonen Tuska sitten.
Perjantai lähti heti käyntiin Mokoman keikalla. Oli kyllä aika helvetin väsynyt veto, pari ekaa biisiä jaksoin seurata melko edestä, mutta sitten painuin taaemmaksi rokkipoliisiksi. Basistin heilumiset ja Kasvot Kohti Itää ainoat asiat mikä keikasta jäi mieleen, ei hyvä.
Amon Amarth yllättikin sitten positiivisesti, varsin asiallista musiikkia ja kova livebändi, hyvä meininki oli. Näiltä voisin harkita jonkun levynkin ostamista jopa.
CARCASS olikin sitten totaalista tappoa. Eturivistä seurasin siinä Bill Steerin edessä, kieltämättä äijät ehkä vähän jähmeitä lavalla, mutta biisit toimi ja soitto oli timmiä, mitä muutakaan voi toivoa. Helvetin kova keikka, ajattelin jo, että tästä ei helposti paljoa paremmaksi pistetä.
Entombedin seurailin sivummalta, setti oli aika epätuttu Left Hand Pathia, Revel in Fleshia ja Stranger Aeonsia lukuunottamatta. Supposed to Rotin olisin myös kuullut mieluusti, vaikka onkin ollut enemmän tai vähemmän vakiokamaa bändin setissä joskus. Hyvä keikka, mutta jäi vähän Carcassin varjoon.
Lauantai lähti sitten käyntiin Sotajumalalla, puolet setistä jaksoin eturivistä seurata, mutta Mynni ei ilmeisesti ollut tarpeeksi kännissä kun ei kovin viihdyttävä keikka ollut. Sitten päälavalle venailemaan Behemothia, joka olikin ihan-vitun-kova. Raamatun repiminen + vika biisi oli jotain todella asiallista. Yhden levyn (Thelema.6) bändiltä omistan, joten setti ei kovin tuttu ollut, mutta hyvin heilui kuitenkin pää.
Fields of the Nephilimiin pääsin sopivasti eturiviin ja siinä sitten oltiinkin loppupäivä. Kieltämättä yhtye ehkä vähän väärässä paikassa, mutta toimi miulle. Näin se pitääkin vetää, antaa musiikin puhua puolestaan, mitkä vitun välispiikit? Toimi hienosti, tosin levyltä tällainen varmaan toimis paremmin, pitää harkita näidenkin levyjen ostamista.
Seuraavaksi sitten Kreator.
KTULU wrote:Niin ja se ysärin ainoa kova biisi Phobia toimii naurettavassa yksinkertaisuudessaan aivan loistavasti. Lopetuskaksikko oli aivan järkyttävän tappava.
Tätä ei voi kuin kompata, Phobia on ehkä paras yhteislauluveisu ikinä. Voices of the Dead toimii myös tuossa tarkoituksessa hyvin, muuten ehkä vähän turha biisi setissä, vaikka hyvä kappale sinänsä onkin. Mutta joo, kyllä mie tykkäsin Kreatorista. Setissä ei pahemmin valittamista (Joku Behind the Mirror/Awakening olis ollut kiva kuulla, tollasta medleytähän ovat ihan lähivuosina soittaneet, mutta kaikkea ei voi saada. Eipähän tullut mitään europeaftertheraineja), bändi soitti timmisti jne. Mille vois joskus vähän muutella noita välispiikkejä, mutta toimii se näinkin, eka keikka kun oli.
Ja ei saatana, MORBID ANGEL iski ihan puun takaa. Tai siis, bändin taso oli tiedossa ja biisit kuunneltu hyvissä ajoin ennen keikkaa, mutta silti. Ehkä tähän mennessä kovin keikka mitä olen todistanut, pesee Rushin ja Heaven&Hellin helposti. Kohokohtia setissä Dawn of the Angry, Slime-Emptiness -kaksikko ja Altarsin biisit. Dominaten olisin toivonut kuulevani, mutta ei voi valittaa. Uusi biisi myös hiton kova.
Sitten sunnuntai. Päivä alkoi sopivasti Korpiklaania kattomaan tulleille kavereille vittuilulla ja naureskelulla, mahtoi 'tuttaa. Nilen nimmarisession jälkeen suuntasin Sue Stagelle, jossa Cowboyt lopettelivat juuri.
Saabas wrote:Dying Fetus oli kyllä niin älyttömän tylsä, ettei mitään rajaa. Rumpalilta ihan hienoa suorittamista, mutta yhtä ja samaa biisiä tuntuivat kyllä veivaavan koko keikan.
Tälle täydet kompit kanssa. Älyttömän geneeristä, tylsää mättöä, ehkä levyltä kuunneltuna toimis paremmin. Muutaman ekan biisin jaksoin siitä tokasta rivistä seurailla, sitten siirryijn sivummalle kattomaan.
Nile olikin sitten ihan omaa luokkaansa. Lauantain paras, vaikka Unas oliskin ollut hienoa kuulla ja setti oli aika samanlainen kuin marraskuun keikoilla. Sarcophagus tuli kuitenkin, tätä ei Tampereella viimeks kuultu!
Slayer oli väsynyt. Kuten Saabas sanoi, vikat 30min toimi parhaiten (ja parit yksittäiset biisit, War Ensemble ja Dead Skin Mask lähinnä), muuten ihan liikaa uusia biisejä ja aika rutiinivedolta vaikutti bändinkin puolesta. Hienoahan se on, ettei ratsasteta vain vanhalla maineella, mutta kun ne uudet biisit ei toimi niin ei toimi. Olisivat nyt kerrankin vetäneet kunnon klassikkosetin, The Antichrist ja Seasons olis ollut erityisesti hienoa kuulla. Eihän se paska keikka ollut, mutta ei mitään elämää suurempaa. Pienoinen antikliimaksi koko tapahtumalle jopa, en kyllä käsitä hehkutusta Slayeristä maailman kovimpana/ihan vitun kovana/whatsoever livebändinä. Tulipahan surffaustakin kokeiltua tossa keikan aikana, oli kivaa. Ainiin, pisti myös vituttamaan ne vähäpukeiset muijat, jotka sylki verta porukan päälle yleisössä. Eipä tossa muuten mitään, mutta kun sivullisetkin luonnollisesti "kärsii" tästä niin painukoot niille vitun folkmetal keikoilleen näillä meiningeillä.
Mutta joo, kova oli Morbid Angel, Carcass, Kreator, Nile/Behemoth, siinä parhaimmat järjestyksessä.
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.