Rautaneito.com

Tähän voisi kerätä parhaat rivit uudelta albumilta ja tulkinnat, että mistä biisit oikeastaan kertovat. Joukossahan on helpohkosti aukeavaa osastoa, mutta varsin paljon hieman jeesiä kaipaavia kappaleita.

Alchemistissa on ainakin helposti aukeavat sanat. Kertovat tästä herrasta. Starblindin sanoja olen koittanut pähkäillä mistä oikein kertovat... Jos joku tietää, niin kertokoon ihmeessä!

The Man Who Would Be Kingin lyriikat ovat aika jännät. Liittyykö juttuun joku syvempikin tarina, vai onko tämä vain tälläinen "sain aikaan loistavan melodian Steve! Auta minua pistämään tämä kasaan ja voitko keksiä jotkut kivat sanat tähän?"-biisi?

Coming Homesta sen verran, että sanat ovat taattua Brucea. Käsitin, että biisissä on toki vähän viittausta Brucen duuniin, mutta myös juttua "maallisen maan" jättämisestä taakse, olla vapaa kuin taivaan lintu ja mennä minne haluaa. Kotiinpaluu on kuitenkin aina kotiinpaluu ja vaikkei sinne aina pitkäksi aikaa jääkään, on sinne palaaminen ja kiitoradan valojen näkeminen utuisena aamuna aina hienoa tms. En ole kyllä mikään mestari tässä tulkitsemisessa...

E: Coming Homea on tullut "tulkittua" vähän erilailla tässä viidennellä kuuntelukerralla... Kirjoitan joskus kunnon ajatuksia näistä. Kai. Ehkä.

When The Wild Wind Blows pistää kyllä tosiaan herkäksi...
As he stares across tge garden, looking at the meadows and wonder if they'll ever grow again
Eikä biisin sanoitus edes ole sinänsä erityisen mullistava, vaikka todella hyvä onkin. Koko paketti on vain kasattu niin täydelliseksi!

When the Wild Wind Blowsin lyriikat ovat loistavat, biisin tunnelma on epätoivoinen ja surullinen. Käsittääkseni biisi kertoo pariskunnasta joka piiloutuu pommisuojaan atomipommia, ja lopuksi tappavat itsensä myrkyllä. Luulivat maanjäristystä räjähdykseksi. Myös Isle of Avalonin lyriikat ovat mielenkiintoisimmat pitkään aikaan.

Hevari wrote:When the Wild Wind Blowsin lyriikat ovat loistavat, biisin tunnelma on epätoivoinen ja surullinen. Käsittääkseni biisi kertoo pariskunnasta joka piiloutuu pommisuojaan atomipommia, ja lopuksi tappavat itsensä myrkyllä. Luulivat maanjäristystä räjähdykseksi. Myös Isle of Avalonin lyriikat ovat mielenkiintoisimmat pitkään aikaan.

Minä käsitin, että he kuolivat käsi kädessä säteilymyrkytykseen. Tai ainakin näin se taisi mennä animaatiossa. Biisin maanjäristyksen mainitseminen vähän hämmensi. Joku osaa kai selventää.

Huomasiko joku muukin että Talismanin yksi säkeistö on kuin suoraan Porin Sonispherestä, sopii jotenkin vaan niin jetsulleen trombiin/syöksyvirtaukseen.

Off in the distance a dark cloud
Approaching.
None could imagine what there
Was to come.
No, there's no one going back.
No, there's not a second chance.
As we strap onto the side
We pray to God that we don't die.

Summerganon wrote:

Hevari wrote:When the Wild Wind Blowsin lyriikat ovat loistavat, biisin tunnelma on epätoivoinen ja surullinen. Käsittääkseni biisi kertoo pariskunnasta joka piiloutuu pommisuojaan atomipommia, ja lopuksi tappavat itsensä myrkyllä. Luulivat maanjäristystä räjähdykseksi. Myös Isle of Avalonin lyriikat ovat mielenkiintoisimmat pitkään aikaan.

Minä käsitin, että he kuolivat käsi kädessä säteilymyrkytykseen. Tai ainakin näin se taisi mennä animaatiossa. Biisin maanjäristyksen mainitseminen vähän hämmensi. Joku osaa kai selventää.

Itse käsittäisin biisin kertovan maailmanlopusta. Todennäköisesti olen kuitenkin väärässä.

Can’t you see it on the T.V.?
Don’t believe them in the least bit
Now the days of our ending have begun

Say a prayer when it’s all over

^Siis biisin perustana toimii When The Wind Blows. Varsinaisesta maailmanlopusta ei ole kyse, mutta ydinaseen "vaikutuspiiriin" joutuneille tilanne on varmasti tietyllä tasolla selvä maailmanloppu.

Tästä tuli nyt sellainen pieni elokuva- ja biisiselostuksen hybridi, mutta molemmat nivoutuvat kuitenkin yhteen:

Tosiaan albumikeskusteluun tulikin kirjoitettua jo When the Wild Wind Blowsin lyriikoista, kun katsoin lähes samannimisen animaatioelokuvan eilen illalla. Animaation alussa on ydinsodan vaara jatkuvasti läsnä. Vanha brittiläinen Bloggsien pariskunta rakentaa maaseudulla sijaitsevan talonsa sisään pommisuojan yksityiskohtaisesti hallituksen teettämien lehtisten ohjeiden mukaan. Itse pommisuoja rakennetaan lähinnä puisista ovista. Bloggsien talo sijaitsee kauempana itse ydinpommin räjähdyspisteestä. Ydiniskun lopulta ilmaantuessa pariskunta menee olohuoneessa sijaitsevan puuovipommisuojan alle piiloon ja selviää.

Tämän jälkeen he piileskelevät tämän viritelmän alla kahden päivän ajan. Rouva ja herra sitten miettivät, onko missään radioaktiivisuutta tai ydinlaskeumaa, ja miltä nämä asiat edes näyttäisivät. Kun heidän päitään alkaa kivistää, he päättävät mennä ulos ottamaan raitista ilmaa. Bloggsit elävät jatkuvasti olettamuksessa, että asiat olisivat paremmin kuin ne oikeasti ovat: rouva Bloggs mm. miettii jatkuvasti asuntonsa siivoamista sen tuhouduttua, ja herra Bloggs on varma että heidät tullaan aivan pian pelastamaan. Sateen sattuessa Bloggsit keräävät ydinlaskeumavettä juotavaksi.

Youtuben tarjoamassa leffaversiossa puuttui osa, joten seuraavaksi vanha pariskunta onkin jo aika huonossa: tukka irtoaa päästä, ikenet vuotavat verta ja kaikenlaisia paiseita iholla. Mies rauhoittelee vaimoaan, että kaikki on ihan okei, huomenna mennään lääkärille hoitamaan ikenet kuntoon. Lopulta he menevät kuitenkin kellariin lukemaan hautajaiskäytössäkin suosittua Psalmi 23:a ("Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu...".) Päästyään osioon "Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa" nainen sanoo miehelleen: "Se riittää." Elokuva loppuu, ja pariskunta oletettavasti kuolee säteilymyrkytykseen.

Biisi menee siis eri tavalla kuin itse animaatio. When the Wild Wind Blowsissahan lopussa todetaan, että pariskunta veti (oletettavasti hieman isomman kaavan) pommisuojassaan myrkkyjuomat, kun he luulivat ydiniskun saapuneen. Todellisuudessa ydinisku oli vain maanjäristys. Kappaleessa varaudutaan myös vuoteen tai kahteen suojassa. Animaatiossa pariskunta ajattelee, että kaikki tulee olemaan ihan okei jo parin päivän sisällä. Bloggsit mm. ajattelevat vakuutuksen korvaavan kaiken, eli ydiniskussahan ei käynyt juuri mitään!

Kappaleen osio "He sees the pictures on the wall, it's falling down, upside down" viittaa todennäköisesti animaation hääkuvaan, joka tipahtaa seinältä ydiniskun vaikutuksesta. Samaisessa kohtauksessa näytetään tyylikäs, unenomainen animaatio avioparin yhteisestä taipaleesta. Tähän viittaavat myös kappaleen lyriikat aina säkeeseen "Of a lifetime spent together, long ago will be gone" asti. Oletettavasti kappale sijoittuu myös Britteihin, sillä pommisuojassa nautitaan teetä. Animaatiossa teetä juotiin luonnollisesti pari päivää ydinpommin räjähdyksen jälkeen.

Näin sivuhuomiona mielenkiintoista on, että Wikipedian mukaan elokuvan Bloggsin pariskunta perustuu Gentleman Jim nimiseen lastenkirjaan samalta kirjailijalta, Raymond Brigssilta (jouluklassikko "Lumiukon" luoja). Tämä selittänee jollain tavalla hahmojen naivistisuuden ydintuhon jälkeen, sillä ovathan he vain lasten piirroshahmoja. Melko hienoa ajatella, että omatekemät lasten suosikkipiirroshahmot tapatetaan ydintuhossa.

Karpaasi wrote: When the Wild Wind Blowsissahan lopussa todetaan, että pariskunta veti (oletettavasti hieman isomman kaavan) pommisuojassaan myrkkyjuomat, kun he luulivat ydiniskun saapuneen. Todellisuudessa ydinisku oli vain maanjäristys.

Näin itsekkin biisin sanoituksen pähkäilin koskaan elokuvaa tai animaatiota näkemättä. Toisaalta mielessäni kävi, että Steve suunnittelee itse takapihalle vastaavanlaista suojaa, koska on "viimeinen" levy menossa. Oishan se eräänlainen maailmanloppu.

Tervehdys vaan kaikille lautailijoille! Ensimmäistä viestiä tässä tuhrasin.

Tervetuloa vaan tänne!

Powerarse wrote:on "viimeinen" levy menossa.

Steve on todennut että ei jää viimeiseksi levyksi.

Olisi tosiaankin kiva tietää tuon The Man Who Woul Be Kingin sanojen tarkoitus. Siis itse olen ainakin sen tajunnut suomennoksellani, että mies on tappanut toisen miehen. ja hän rukoili anteeksi antoa jumalalta, mutta tuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan an eye for an Eye menetelmällä. Mutta oliko tämä mies sitten se kuningas, far far away the man who would be king?

Kiitokset Karpaasille hienosta tiivistyksestä, avautui biisi paremmin.

Coming Home sitten kertonee jostain lentokonepommituksesta/taistelusta, jossa Britit olivat osallisina. Olisiko ihan siitä, kun Saksa yritti valloittaa Iso-Britanniaa (vaimitensenytmeni) ilmateitse? Ainakin tuo "Albion", mikä biisissä mainitaan, on Brittein saarten muinainen nimitys. Ja muutenkin sellainen "Silver Wings" -meininki sanoituksissa.

OsmaGunner wrote:Olisiko ihan siitä, kun Saksa yritti valloittaa Iso-Britanniaa (vaimitensenytmeni) ilmateitse?

Battle Of Britain?

Taistelu käytiin aikavälillä 10. heinäkuuta – 31. lokakuuta 1940. Taistelun nimi tulee puheesta, jonka pääministeri Winston Churchill piti parlamentin alahuoneessa 18. kesäkuuta 1940: "Taistelu Ranskasta on ohitse, mutta taistelu Britanniasta on vasta alkamassa." Maailman ensimmäisessä lähes yksinomaan ilmavoimien käyttöön perustuneessa kamppailussa Luftwaffe pommitti raskaasti Britanniaa ja yritti saavuttaa ilmaherruuden Englannin kanaalin ja Etelä-Englannin yläpuolella. Ilmatilan hallintaa pidettiin edellytyksenä Operaatio Merileijonalle eli maihinnousulle Englantiin. Taistelu Britanniasta päättyi lopulta brittien voittoon.

Sisältää 100% veikkailua ja yltiöllisiä uskonnollisia näkökulmia!

Minua häiritsevät hieman nuo The Talismanin ja The Man Who Would Be Kingin sanoitukset. Varsinkin TMWWBK:n sanoitusten sisältö kuulostaa suorastaan pettymyksellisen vähäiseltä. Kappaleessa mies on tappanut jonkun, ja tuntee sen takia huonoa omatuntoa, näin lievästi ilmaistuna. Omasta mielestään mies tappoi pakosta. Jäin kuitenkin miettimään kappaleen nimen tarkoitusta: tarkoitetaanko nimellä miestä, jolla oli tapana olla kuningas, vai miestä, joka olisi kuningas. Veikkaan ensimmäistä vaihtoehtoa: tapettuaan vieraan miehen, hän menettää kaiken ylemmyyden tuntonsa ja pelkää Jumalan rangaistusta. Mies siis tuntee itsensä taas kuolevaiseksi. Aluksi minulle tuli mieleen Raamatun kertomus Kainista ja Abelista, mutta luulenpa, että sillä ei ole tämän kanssa tekemistä: Kain ei tappanut Abelia vahingossa, vaan piruuttaan, eikä lyriikat muutenkaan viittaa tähän.

The Talismanin veikkaisin kertovan joko uudisraivausmatkoja Euroopan puolelta länteen Amerikkaan. Länteen matkasi jengiä, joita ahdisti olla Euroopassa, kuten uskonnon vuoksi vainottuja kristittyjä yms. Eniten kummastuttaa kuitenkin tuon merimatkakuvauksen suuri asema lyriikoissa, mikäli kyse olisi onnen etsimisestä Amerikan luvatusta maasta. Enpä uskalla enempää arvailla tästä, kun saattaa mennä päin prinkkalaa. Ehkä tässä sitten on kyse siirtymisestä tämän puolisesta kuolemaan (matka auringonlaskua kohti, vesiteiden yli, luvattu maa jne.), mutta enpä tiedä mitään.

-edit: viimeksi opiskelin englantia 5v sitten, joten voi olla että TMWWBK:n käännöksessä on tullut virhe.

Hieno analyysi Karpaasilta!

Tosiaan Harriksen lyriikat poikkeavat hieman alkuperäisestä tarinasta, mutta luulisin että Steve on halunnut tuoda vanhaan tarinaan perspektiiviä nykymaailmasta. Medialla kun on tarve liioitella asioita järjettömiin mittasuhteisiin ja siitä seurauksena tuleva pelko ajaa ihmiset riistämään ennemmin vaikka hengen itseltään kuin antaa ydinpommin tuomat vaikutukset tappaa hitaasti mutta varmasti. Nykyään kun pitää päästä mahdollisimman helpolla kaikesta.

Enivesi, loistava tarina, loistava biisi ja loistavat lyriikat. Vietin viime yön juoden olutta ja kuunnellen levyä pariinkin otteeseen. Ensimmäisen kuuntelun jälkeen ja varsinkin kun When the Wild Wind Blowsin jälkeen tippa oli herkässä. Piti jo soittaa toveri Kuatsille ja purkaa tuntojaan! Sanoituspuolelta löytyy niin paljon, esim. Starblindiä ei tajua, maailmanlopun meininkihän siinäkin on mutta!

OsmaGunner wrote: Coming Home sitten kertonee jostain lentokonepommituksesta/taistelusta, jossa Britit olivat osallisina.

Mun mielestä tässä ei ole mitään sotaan viittaavaa, vaan yksinkertaisesti reittilentokapteenin duuniromantiikkaa, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei se ainakaan hävittäjälentäjästä kerro (BoB), koska viitataan "sataan sieluun siivillä" ja todetaan että ME lennämme tällä ukkoslinnulla jne. Siihen Spitfireen ei paljon possee mahtunut...

Karpaasi wrote:The Talismanin veikkaisin kertovan joko uudisraivausmatkoja Euroopan puolelta länteen Amerikkaan. Länteen matkasi jengiä, joita ahdisti olla Euroopassa, kuten uskonnon vuoksi vainottuja kristittyjä yms. Eniten kummastuttaa kuitenkin tuon merimatkakuvauksen suuri asema lyriikoissa, mikäli kyse olisi onnen etsimisestä Amerikan luvatusta maasta.

Kyllä tästä mulle tulee ainakin selvät Kolumbus / Magalhães / da Gama / joku -fibat.

QazKFD wrote:Mun mielestä tässä ei ole mitään sotaan viittaavaa, vaan yksinkertaisesti reittilentokapteenin duuniromantiikkaa, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei se ainakaan hävittäjälentäjästä kerro (BoB), koska viitataan "sataan sieluun siivillä" ja todetaan että ME lennämme tällä ukkoslinnulla jne. Siihen Spitfireen ei paljon possee mahtunut...

Samaa itse mietin, tässä biisissä on sellainen yleinen kaihoisa meininki ja tuntuu, että Dickinson on halunnut tehdä tällaisen biisin jo pidempäänkin. Nätit lyriikat.

The Final Frontier kertoo siitä itsestään eli kuolemasta ja kuolemisesta, melko suoraviivaista lyriikkaa.

Kukapa ei sitä läheisilleen jättäisi viimeisiä tervehdyksiä siinä kohtaa kun viikate on heilahtanut mutta järki vielä pelaa. Ja toivottavasti elämä on vedetty täysillä ilman katumuksen tunteita.

QazKFD wrote:

OsmaGunner wrote: Coming Home sitten kertonee jostain lentokonepommituksesta/taistelusta, jossa Britit olivat osallisina.

Mun mielestä tässä ei ole mitään sotaan viittaavaa, vaan yksinkertaisesti reittilentokapteenin duuniromantiikkaa, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei se ainakaan hävittäjälentäjästä kerro (BoB), koska viitataan "sataan sieluun siivillä" ja todetaan että ME lennämme tällä ukkoslinnulla jne. Siihen Spitfireen ei paljon possee mahtunut...

Näin näkisin asian itsekin, koska en kyllä löydä noista lyriikoista oikein mitään Battle of Britainiin liittyvää. Loistava biisi muuten kyseessä ja musiikillinen puoli ja sanoitukset tukee toisiaan erinomaisesti.

QazKFD wrote:

OsmaGunner wrote: Coming Home sitten kertonee jostain lentokonepommituksesta/taistelusta, jossa Britit olivat osallisina.

Mun mielestä tässä ei ole mitään sotaan viittaavaa, vaan yksinkertaisesti reittilentokapteenin duuniromantiikkaa, niin kornilta kun se kuulostaakin. Ei se ainakaan hävittäjälentäjästä kerro (BoB), koska viitataan "sataan sieluun siivillä" ja todetaan että ME lennämme tällä ukkoslinnulla jne. Siihen Spitfireen ei paljon possee mahtunut...

Jep, sama tulkinta on tehty täällä päässä. Vai kertooko biisi kymppikerhosta?!?

Joo, totta Quatsi puhut noista lyriikoista, nyt kun noita tarkemmin tarkastelee. Eihän noissa oikeastaan ole mitään sotimiseen liittyvää, mulla vaan joku kohta hämäsi ja vähän hätäisesti tulkitsin. Mutta hyvä kun korjasit, tuli otettua noikin tarkempaan syyniin.

Muuten, kun noita tarkemmin kuuntelee/tarkastelee, niin lyriikathan vetävät (lähes) vertoja Navigate the Seas of the Sunin kauniille lyriikoille. Ja ihan saatanan hieno kappale muutenkin.

OsmaGunner wrote:Ja ihan saatanan hieno kappale muutenkin.

Siis biisihän on kyllä hyvä! Ja on toki lyriikatkin, rullaavat nätisti ja sitä rataa... mutta kun tarkemmin miettii niitä, niin kyllähän se vähän päätä pistää pyörittään!

Siren wrote:Olisi tosiaankin kiva tietää tuon The Man Who Woul Be Kingin sanojen tarkoitus. Siis itse olen ainakin sen tajunnut suomennoksellani, että mies on tappanut toisen miehen. ja hän rukoili anteeksi antoa jumalalta, mutta tuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan an eye for an Eye menetelmällä. Mutta oliko tämä mies sitten se kuningas, far far away the man who would be king?

Käsittäisin tekstin pikemminkin niin, että mies puolustelee rikostaan, koska hänen piti tehdä "mitä miehen pitää tehdä" perustuen viisaan kirjan oppiin eli silmä silmästä. Ihan kuin kaveri olisi puolustanut itseään tai läheisiään tai sitten koston himossa pistännyt jonkun kylmäksi. Tämän teon kanssa hän sitten kamppailee omantunnon tuskissaan

Peke wrote:

Siren wrote:Olisi tosiaankin kiva tietää tuon The Man Who Woul Be Kingin sanojen tarkoitus. Siis itse olen ainakin sen tajunnut suomennoksellani, että mies on tappanut toisen miehen. ja hän rukoili anteeksi antoa jumalalta, mutta tuomioistuin tuomitsi hänet kuolemaan an eye for an Eye menetelmällä. Mutta oliko tämä mies sitten se kuningas, far far away the man who would be king?

Käsittäisin tekstin pikemminkin niin, että mies puolustelee rikostaan, koska hänen piti tehdä "mitä miehen pitää tehdä" perustuen viisaan kirjan oppiin eli silmä silmästä. Ihan kuin kaveri olisi puolustanut itseään tai läheisiään tai sitten koston himossa pistännyt jonkun kylmäksi. Tämän teon kanssa hän sitten kamppailee omantunnon tuskissaan

Tuokin olisi yksi käsitys. Ainakin nämä tekstit puolustavat saamaasi käsitystäsi:
On the judgments thet will haunt him ´til his grave
Hän teki tuomion (tappoi?) joka kummittelee häntä hautaan asti.
No one has the right to
take another life
But in his mind he had no choice
So be it
Kellään ei ole oikeutta ottaa toisen henkeä. Mutta hänen mielestään hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa. Olkoon niin.

Mutta sitten ihan eri kappaleeseen.
Mielestäni TheTalismanin sanat ovat kyllä aivan parhaat. Niitä kuin lukee samalla kuin kuuntelee biisiä, niin voi nähdä mielessään kuin laivat taistelevat turhaan myrskyä vastaan.
Never thought that we could
make it
Truly sight of shores divine
The sickness I am dying from
Never wanted it to end this way
Tuo on kyllä loistava pätkä