Rautaneito.com

Paljon on jo biisistä keskusteltu, mutta nyt vaan lyhyesti: anna kouluarvosana (asteikolla 4-10) Maidenin uudelle sinkulle The Reincarnation of Benjamin Breeg.

Itse päädyn yhdeksikköön. Kuulosti jo ekalla kuuntelulla hyvältä, mutta aina vaan paranee. Kyllä tämä kiitettävän ansaitsee.

Sama kohtalo multakin. Ei ihan täydellinen, mutta ysin arvoinen kuitenkin. Vieläkin pelottaa että kuinka kovaa kamaa loppulevy on jos SINKKU oli tällainen! Ja olenko ainoa jonka mielestä tuo biisi ei tunnu yhtään niin pitkältä kuin mitä se on?

Vähän riippuu, miltä kannalta biisiä arvostelee. Siis, arvosteleeko nimenomaan sinkkubiisinä, vai ylipäätään Maidenin biisinä. Sinkuksihan tämä (ottaen huomioon bändin viimeaikojen sinkkuvalinnat) on mainio, kirkkaasti paras sinkkubiisi aikoihin. Yleisesti ottaen biisi on ihan ok, arvosanalla 7.5

Äänestän nyt ysiä, tämä arvosana siis onnistuneesta sinkkuvalinnasta.

Yrms_ wrote:Ja olenko ainoa jonka mielestä tuo biisi ei tunnu yhtään niin pitkältä kuin mitä se on?

Et! Reilu seitsemän minuuttia tuntuu menävän kuin siivillä. Annoin myöskin ysin.

Kympin annoin . Sen verran hyvä biisi kyseessä . Raskaat riffit ja pidän myös sanoituksista. Sitten keikalla kun pääsee kuulemaan tuon ;D Nannaa , eikös ?

Ysi. Loistava, muttei kuitenkaan täydellinen. Helposti meinasin ensin kympin antaa, mutta kun rupeaa miettimään niitä siellä olevia Hallowedeja, Seventh Soneja...

Hieno biisi, osoittaa Maidenin kyenneen uudistamaan itseään hyvin! Biisistä ei löydy oikeastaan mitään pahaa sanottavaa, uudenlainen Bruce on vain mainiota mielestäni. Biisi on kaikilta osin mahtava, joten onko syitä antaa vähempää kuin 10?

MUTTA jos verrataan näihin Maidenin ehdottomiin klassikoihin, vaikkapa Alexanderiin tai Seventh Soniin jää biisi niille kuitenkin. Ehkä se vaatii sen ajan noustakseen noiden kastiin, jos on noustakseen

Sanoisin 8. Ei ole lainkaan Maidenin parhaimpia. Mutta ei huonoimpiakaan, joten 8

Kahdeksikko tipahti. Avautumisen jälkeen pidin biisiä yhdeksikön paremmalla puolella, mutta lisäkuuntelut ovat kerta toisensa jälkeen laskeneet kappaleen arvosanaa huonommaksi. Ei se kumminkaan loppujen lopuksi niin erikoinen kappale ole Maideniltä.

Kappale silti pesee Wildest Dreamin sinkkuna 666-0, The Wickerman taas polkee Benjaminia 10-3.

+ Pääriffi, triplamelodiat, sanoitukset ja soolo.
- Pääriffin toisto, vähäiset riffit, Bruce.
- Alku on liian pitkä.

Laitoin selkeän ysin.

Todella hyvä sinkku antaa odottaa mahtavaa levyä.

Tietoisesti olen pyrkinyt välttämään enempiä kuunteluita, mutta noin muutaman kuuntelun perusteella helposti ysin matskua.

Kyllä toi on yllättävänkin kovaa kamaa. Vaikka ekat päivät meni uutuutta ihastellessa, nykyäänkin soi monta kertaa päivässä. Pikkasin monipuolisuutta ja erilaisia riffejä tonne väliosaan, niin kyseessähän olis kunnon klassikko! Pikkasen vois lyhentää myös alkuintroa, ja outron mahdollisesti poistaa. Nämä siis omia mielipiteitäni.

Arvosanaksi annoin 9. Kuitenkin ehdottomasti kyseessä on jopa Maiden-asteikolla meikäläiselle oikeasti KOVAA KAMAA. Pientä viilausta, kuten yllä mainitsin, niin pääsisi listoilla vielä korkeammalle.

On kyllä odotukset uuden levyn suhteen nyt ihan perkeleen korkealla, kirkkaimpana toiveena uusi SIT/SSOASS

UP THE IRONS

corppa wrote: On kyllä odotukset uuden levyn suhteen nyt ihan perkeleen korkealla, kirkkaimpana toiveena uusi SIT/SSOASS

Samat sanat. Odotan levyä, joka tunkee Maidenin kolmen parhaan albumin joukkoon. Ja luottamus on kova, että tällainen levy tulee.

Vahva ysi.
Oikein hyvä biisi, mutta odotan että levyllä on kovempiakin biisejä. Biisi lupaa kumminkin todella paljon.

9 annoin. Erittäin positiivisesti olen ottanut kappaleen vastaan, ja pidän hyvin sen uutukaisesta tyylistä. Todella hyvä kappale, ja kitaraosuudet ovat sitä taattua tavaraa. Daven soolo on kaikessa tyylikkyydessään juuri sitä mitä tässä haluaakin kuulla. Maiden ei ole onnistunut lahoamaan minnekkään, vaan puskee eteenpäin yhä kovemmin ja kovemmin. Uusi levy tulee varmasti olemaan klassikko ainesta, ja sen kappaleita tulee kuunneltua ja soitettua tovereiden kassa useaan kertaan.

Sanoisin 9.5. Ei täydellinen, mutta ei ysinkään arvonen.

Kyllä vaan 9 pamahti alun brucen nuhanenä laulusta huolimatta....
Jännitys tiivistyy levyä odotellessa...

Yhdeksän olkoon tolle kipaleelle arvosana.. Vitun hyvä! Mutta jotain siitä vielä puuttui?

Kyllä se sen verran kovaa kamaa on, että kymppi napsahtaa.
Aluksi ei oikein iskenyt, mutta tehokuuntelun jälkeen tulin tähän lopputulokseen: alku aivan helvetin hyvä, riffit sairaan hyviä ja kappale on tarttuva, sanatkin ihan ok. Soolokin napsahtaa hyvin

10

Tälläisen tasaluvun latasin biisille.

+ alku johdatus
+ Bruce
+ kolina basso
+ rankka alku riffi pieksee kuin maajussi muijaansa
+ laulumelodiat
+ kertosäe
+ 4:29 alkava raskas meno joka siirtyy 4:48 alkavaan linnoitus riffiin
+ soolo

Ei mitään miinusta , joten 10 on osuva arvosana .

Ipe wrote:Kahdeksikko tipahti. Avautumisen jälkeen pidin biisiä yhdeksikön paremmalla puolella, mutta lisäkuuntelut ovat kerta toisensa jälkeen laskeneet kappaleen arvosanaa huonommaksi. Ei se kumminkaan loppujen lopuksi niin erikoinen kappale ole Maideniltä.

Täysin sama juttu. Ei huono mutta ei siltikään mikään loistava. Mutta ihan hyvä silti joten kasi.

Kasin annan minäkin. NYt en ole pariin päivään tuota kuunnellut ja kuulostaisi varmaan kympin arvoiselta jos nyt kuuntelisin, mutta veikkaan että siitä häipyy se sellainen "loiste" jos liikaa kuuntelee näin aluksi. Riffeistä annan kyllä ison plussan.

Yhdeksänhän tuo. Selkeästi paras sinkkubiisi ikinä, uutta.

En nyt keksi mikä pudottaa yhden pojon, mutta kun kuuntelukertoja on n. 30 takana, niin ainahan se alun hohto hiipuu hieman. Tuo pitkä alku ei ole ollenkaan huono, verratkaapa No More Lies vastaavaan. Tämä pitää mielenkiinnon yllä. Ja kun biisi räjähtää kunnolla käyntiin niin väistämättä tulee helvetin hyvä fiilis siitä, että Dance of Deathilta on ihan vissisti parannettu. Se joka seuraavan kerran sanoo, että Maidenin kaikki biisit kuulostavat samalta saa nenuun.

Ihan helvetin kova biisi. Musiikkivideossa mukava katsoa studiotyöskentelyä. Näkee, että Brucekin nauttii täysin sydämin. Ja hra. Harriskin heiluu, kuin heinäkeppi bassonsa varressa. Hyvä Maiden!

Edit: Mr. Lappiksen arvio ko. biisistä olisi mukavaa luettavaa, anna tulla!

trooper wrote:
Edit: Mr. Lappiksen arvio ko. biisistä olisi mukavaa luettavaa, anna tulla!

Ja tällä kertaa olisi mukava kuulla arvio ilman periaatteellista dissausta...

Yhdeksän.

Alun hidas intro tuntui aluksi liian pitkältä, mutta loppujen lopuksi se on mielestäni sopiva. Alun kitarat ovat ja Brucen hiljainen laulu valmistavat hyvin kappaleeseen. Sen jälkeen loistava pääriffi ja Brucen upea mukaantulo. Myös noin 4'45 kohdalla alkava kitaramelodia sekä Daven soolo ovat timanttia. Tuo outro on jakanut mielipiteet, mutta mielestäni se on tarpeellinen. Henkilökohtaisesti en itse ainakaan välitä kappaleista jotka loppuvat kuin seinään. Miinusta hieman säkeistöjen samankaltaisuudesta ja riffien toistamisesta, mutta erinomainen sinkkuvalinta ja jos levyn yleinen taso on tämä on erittäin kova lätty tulossa.