Olisikohan nykyisellään oma ranking jotain tämäntyylistä:
- 1. The Talisman
2. Coming Home
3. Isle of Avalon
4. Mother of Mercy
5. When the Wild Wind Blows
6. The Man Who Would Be King
7. Starblind
8. The Alchemist
9. El Dorado
10. The Final Frontier
Talismaani odotetusti ykkösenä, ja kyseessähän on yksi Maidenin 2000-luvun parhaista vedoista. CH pesee balladintyylisenä edellislevyn Out of the Shadowsin aika railakasti, ja Avalon vaan on niin tunnelmallinen ja eeppinen biisi. Ei virheetön, mutta silti hieno. MoM:n kertosäe on kieltämättä aika rasittava mutta muu biisi on sellaista nykyajan "perussynkkää" ja mukiinmenevää Maidenia, eli minuun uppoaa. Waildi Windi on noussut korkeammalle kuin alun perin luulin, itse asiassa perushyvä kappale nykyään kyseessä vaikka E-C-G-D – kliseisyys kyrsii. En silti voi kieltää etteikö biisistä löytyisi kauniita melodioita ja kohtia. Lyriikatkin toimivat kokonaisuudessaan yllättävän hyvin kun niihin on ensin tottunut, mutta pientä kankeutta löytyy.
Man Kingi on sellainen ristiriitainen teos. Intro syntikoineen tuo mukavan tuulahduksen 80-luvulta, keskikohta sooloineen uppoaa kybällä ja perussäe on ihan ok ehkä sen yhden kerran, mutta loppua kohden biisi notkahtaa tylsänpuoleiseksi. Dave on sentään saanut taas maittavia kitaraharmonioita tehtyä, esim. loppu. Tähtisokeassakin on jotain aavistuksen 80-lukulaista, maustettuna tuhdilla annoksella progressiivisuutta. Perussäkeet tosin ovat tässäkin aika pakkopullaa, ja tylsähkö veto myös tämäkin, vaikka siinä melkein viiden minsan korvilla meno sooloineen terävöittyy ja kulminoituu yhteen albumin parhaista hetkistä. The Alkemisti on mielestäni jo albumin paras "nopea pala", Doradonkin se pesee nykyisin omissa kirjoissani. Eihän tämä parasta parhautta ole, mutta ihmettelen biisin ylenpalttista moittimista. No, mielipiteensä kullakin mutta ainakin minä löydän tästä aika paljon hyvää. Tarttuva kertsi, tarttuva introriffi jne. Dorado on nykyisin mälsä, liika kuuntelu tehnyt tehtävänsä? Ainoina valopilkkuina Harrisin bassokolina - joka kyllä valitettavasti ei kiekon muilla biiseillä erotu läheskään niin hyvin kuin tässä - ja hyvät lyriikat. Ja on se pääriffi aika hyvä.
TFF:stä en jaksa enää runoilla, se hätyyttelee jo melkein Wildest Dreams -tasoa. No, jos jotain, niin Bruce vetää hyvin ja soolot ovat myös samaa luokkaa.