Makkke wrote:
Miten onkin mahdollista, että tällainen vanha Maiden diggari on missannut tällaisen biisin...
Make#34 wrote:
Itselleni kävi juuri samallatavalla noitten B`Side biisien kanssa, että tuli paljon uusia tuttavuuksia.
Tämä johtuu ainoastaan siitä, että te ette ole TODELLISIA Maiden-faneja!
(Mielestäni täysin asiallinen MS-tribuutti)
Niin joo... onneks ei Steve ja Blaze sanoneet samaa kun hoilasimme lavalla Heaven Can Wait biisiä Nummirockissa -96. Siitähän olisi saattanut vaikka pahoittaa mielensä.
Tulipa siinä sivussa autettua crew-väkeäkin eli jouduin auttamaan vanhaa brittisetää vetämään jonkun ihme hirviön kamoja päälle Edge of Darknessin soidessa korvissa... silloin kyllä uskoin olevani Maiden-fani, mutta näin se selvisi vuosikymmenen jälkeen karu totuus.
Tulipa tuota potkittua palloakin backstagella Maidenin (Steve, Nicko) ja Sepulturan heppujen kans
Ja asiaan taas.. B-puolet läpi kuunneltuani, voisin sanoa, että kyllä THAT GIRL on parhaiten mun makuun näistä ylijäämistä. Hieno biisi kaikinpuolin! Kiitettävää arvosanaa hipoo. Rok Rok!!
That Girl kuulostaa mahtavalta, mutta ei kuitenkaan ihan levylle asti
Myös Doctor Doctor on ihan paras. Blazen ääni sopii tähän rallatukseen mainiosti. Brucea en osaisi kuvitellakaan....
Hyvä biisi jossa kova meininki, mutta ei silti ihan albumitasoa.
I Live My Way
Hyvä akustinen alku, ja hieman surumielinen tunnelma. Olisi voinut ottaa albumille vaikka Look For The Truhtin tilalle. Blaze vetää tosi hyvin.
Judgement Day
Helvetti vie, miksei tätäkään otettu albumille?! Kertsi aivan mahtava, jossa hyvä riffi. Blaze näyttää taas. Kovat soolot.
--
Sitten live vedoista sanon vaan sen, että kaikki ovat mahtavia. Jumalauta kun on paskat housussa kun Steve näpyttelee Blood On The World's Handsin bassointroa ja Nicko Wasted Yearsin hi-hat aloitusta. Lisää tälläistä.
Year 2006
13.06 - Metallica @ Lauluvaljak
14.11 - Iron Maiden @ Harwall Areena
15.11 - Iron Maiden @ Harwall Areena
Miksi Best Of The B`Sides tulee kaivettua tuolta peltilaatikon pohjalta niin harvoin? Miksi? Pitänee varmaankin keksiä uusi säilytyspaikka marraskuun keikkalipuille, nimittäin ko. tuplalevy on saatava soittimeen lyhyemmillä väliajoilla.. Tässä muutama päivä
takaperin kuunneltuani tuon 31:n kappaleen kokonaisuuden tunsin oloni todella kevyeksi ja huolettomaksi, sillä levyjen sisältämät "teokset" suurelta osin suorastaan huokuvat rentoutta yms., joten jäkittämiselle ei todellakaan jää sijaa. Jokkoon toki kuuluu vakaavampaakin tavaraa tottakai, mutta yleisilme on ihailtavan pirteä. Live-vedoista on viitsi sanoa mitään, homman hanskassa pysyvyyttä silmällä pitäen..
UP THE B`SIDES
"Somedays you`re the pigeon, somedays you`re the statue.. but if you can you should only do things you love"
Itse en ole juuri ollenkaan b-sidejä kuulluut. Muutamia kuitenkin. Parhaat ovat Justice of the peace ja Judgement day. Molemmat ihan kelpoja ralleja albumille jorvaamaan esim. The unbelieverin ja *miettii pitkään* vaikka Aftermathin, vaikka loistava biisi tuokin. Ehkä kuitenkin Look for the truthin...
Kunniamaininnat myös Sanctuaryn Metal for muthas-versiosta, joka on kyseisen biisin ehdottomasti paras versio. Myös Doctor doctor kuullostaa ainkin livenä aivan mahtavalta biisiltä.
Old man: What is this garbage you're watching? I want to watch the news!
Headbanger: This IS the news.
B-puolista parhaat: Reach Out ja Doctor Doctor
Olen aina pitänyt Doctor Doctorista, vaikka en muuten UFOa kuuntelekkaan. Reach Out taas on radiosoittomainen kipale, mutta silti toimiva ja Adrianin ääni sopii tähän, kuin lihapullat perunamuusiin.
Jaaha, tämmönenkin topic löytyy, toki aion osallistua.
Tossa n. vuosi sitten innostuin enemmän kuuntelemaan noita b-puolia ja kyllä sieltä voi aika selvästi kahteen osaan ne jakaa: hyvät ylijäämäbiisit ja sitten ne vähän vitsillä väännetyt vedot.
Eddies Archive, Best of the B-sides on ihan mainio julkaisu, kattaen hyvin vuosien 1980-1999 b-puolet. Toki ois kiva saada kronologisessa järjestyksessä lista kaikista Iron maidenin b-puolipiiseistä, koska ei tässäkään ihan kaikkia ton ajan b-puolibiisejä ole.
Noh, mennääs omat suosikit läpi:
Phantom of the Opera (Live) (1981)
- Toimiva liveveto, Di'Anno hyvässä vedossa. Kiva kuunnella välillä tämän aikaistakin livevetoa. Remember Tomorrow (Live) (1982)
- Bruce vetää vähän eri tyylillä tämän kuin nykyään, sopii ehkä paremmin hänen kokeneemmalle äänelle nyt kuin nuorempana, ja bändi vetää ehkä normaalia nopeamman väliosuuden. Silti hieno tunnelma pysyy yllä. Reach Out (1986)
- Somewhere In Time aloitti sitten omasta mielestä niiden herkkupala b-puolien esiintulon. Tässä ensimmäinen esimerkki. Ensinnäkin on hieno kuulla Adrian laulamassa ja Bruce toki täydentää vetoa sopivasti. Eihän tämä olisi millään sopinut SIT:n tai Maidenin normaaliin tyyliin, mutta silti hieno biisi. That Girl (1986)
- Heti alun rummutuksista lähtien on hieno biisi, aikoinaan tätä tuli luukutettua todella paljon. Kitaroiden soundit ja kaikki muut ominaisuudet tekee tästä sitä Somewhere In Time - soundia minulle parhaimmillaan. Tämä biisi olisi voinut vaikka ollakkin itse levyllä. Fiilistä ja tunnetta piisaa. Toki pitää sanoa että ilman Nickoa tämäkään biisi ei olisi ollut näin hieno, kyllä se on se tasavarma bassorummun jytinä mikä tähän tekee sen viimesen silauksen. Black Bart Blues (1988)
- Hienoa rock-villittelyä jota ikävä kyllä tänäpäivänä ei enää Maidenin b-puolissa nähdä. Yksinkertainen ja toimiva veto, ja vielä huumoriakin kehissä. Massacre (1988)
- Thin Lizzyn klassikosta on tehty ihan hyvä versio. Vaikka ei toki alkuperäistä voitakkaan, on tämä hieno kuulla toisen suosikkibändini versioimana. Bruce saa kyllä tästä pointsit, upea tulkinta. Prowler '88 (1988)
- Uusintaversio klassikosta, ja voisin sanoa että voittaa alkuperäisen omilla listoillani. Se johtuu varmasti siitä, että tykkään niin paljon enemmän Brucesta kuin Di'Annosta. Enemmän raakaa ja nopeampaa menoa mukana, ehkä ne on ne asiat mitkä tekee tästä paremman. Olisikohan näitä uusintaversioita lisääkin jossain pölyttymässä (Charlotte toki löytyy samalta vuodelta)? Kill Me Ce Soir (1990)
- Noi pienet ranskalaisjutut tuo tähän biisiin oman fiiliksensä. Vähän hitaampi tahtikin tekee tähän omaa fiilistä, jälleen kuunneltava b-puolipiisi, vaikka onkin vähän liian pitkä. Communication Breakdown (1990)
- Vähän semmosta Black Bartin tyylistä suoraviivaisempaa rock-menoa josta diggailen kyllä. I Can't See My Feelings (1992)
- Hyvä ja yksinkertainen biisi, mahtavat ja voimakkaat kitarat tuo tähän oman tunnelmansa. Olisi ihan hyvin voinut olla itse levyllä, parin muun FOTD-hulluttelu b-puolen seasta tämä erottuu joukosta edukseen. Justice of the Peace (1995)
- Aikoinaan yllätti näiden X-Factor b-puolien kovuus, näissä olisi suurta potentiaalia itse levyn biiseiksi. Tässä eka esimerkki, tanakkaa ja suoraviivaista menoa jota olisi kaivattu enemmän levylle. Judgement Day (1995)
- Justicen tyylillä jatketaan ja hyvää on meno, Nicko tykittää ihan täysillä tässäkin, selvästi miehen parhaimpia vuosia vielä nuokin ajat. I Live My Way (1995)
- Kaks muuta X-Factorin sinkkua oli jo hyviä, mutta tämä on niistä se paras. Koko bändi vetää ihan uskomattoman tyylikkäästi ja etenkin Nickon rummutteluista lähtee propsit. Blaze tulkitsee upeasti, miksi, oi miksi tätä ei laitettu itse levylle? Ei tätä löydy edes Eddies Archivestakaan, tuli vasta youtubesta vastaan, pitäs löytää jostain itse levyversio. Doctor, Doctor (1995?)
- Taitaa olla tämäkin X-factorin b-puolia. Hyvä veto ja pääsee aika lähelle jopa alkuperäistä, kyllähän tätä kuuntelee, eikä ole mikään hutaistu versio, selvä kunnioitus alkuperäiseen on mukana. The Evil That Men Do (1998)
- Selvä osoitus siitä, että kyllä Blazeltakin suurinosa Brucen vedoista sujui, ei toki pääse ihan joka paikassa samoihin korkeuksiin, mutta silti hyvä veto. Futureal (1999)
- Upea veto, harmi kun tätä Ed-Hunter kiertuetta päässyt elävänä todistamaan, ehdoton Top-3 kiertue maidenilta. Bruce is back! Wasted Years (1999)
- Ei häpeä yhtään alkuperäiselle levytykselle, ja pitää ihmetellä miten bändi onnistui vielä 9 vuoden jälkeenkin tästä julkaisusta vetämään tämänkin niin upeasti, on ne hienoja miehiä. Aces High (1999)
- Jälleen parhautta kehissä, uskomaton veto, Nicko on ihan liekeissä tässä, unohtamatta muuta bändiä. The Wicker Man sinkun muut biisit (1999)
- Man On The Edge, Powerslave ja Killers toimivat myös Ed Hunter-turneen livevetoina upeasti. Wicker Man (Radio version) (US Promo) (2000)
- Ehkä parempi mitä itse levyllä oleva versio, pieni lisäjuttu taustalauluun lisätty kertsiin ja onnistuneesti. Paschendale (Orchestral version) (2004)
- Yhtä kaunis kuin levylläkin oleva versio, viuluja ja muuta ei ole liikaa, vaan sopivasti. Journeyman (Electric Version) + Age Of Innocence... How Old? (2004)
- Hauska veto lopussa ja toki Nickokin on päässyt mukaan. Eikä toki itse Journeymaninkaan versiointi ole ollenkaan huono. Hallowed Be Thy Name (Radio 1 Legends Session) (2006)
- Uskomattoman hieno veto, tätä tulee kuunneltua paljon kun haluaa jotain vaihtelua studio ja livevedoille.
Here's a message to you my friend: Just search, you'll find the way
Slaughter - Times They Change
Jyyd wrote:Communication Breakdown (1990)
- Vähän semmosta Black Bartin tyylistä suoraviivaisempaa rock-menoa josta diggailen kyllä. I Can't See My Feelings (1992)
- Hyvä ja yksinkertainen biisi, mahtavat ja voimakkaat kitarat tuo tähän oman tunnelmansa. Olisi ihan hyvin voinut olla itse levyllä, parin muun FOTD-hulluttelu b-puolen seasta tämä erottuu joukosta edukseen.
Nämähän on molemmat covereita, ensin mainittu alunperin Led Zeppelinin ja tuo I Can't See My Feelings Budgien. Joten sikäli ehkä vähän kaukaa haettua, että tuo jälkimmäinen veto olis ihan levylle asti päätynyt...
Through the darkness of future past, the magician longs to see. One chants out between two worlds: Fire walk with me.
Nämähän heittelee vähän laidasta laitaan. Esimerkiksi minulle nuo Burning Ambition tai Kill Me Ce Soir eivät ollenkaan iske.
Parhaat:
I Got the Fire (Brucen kanssa) (paras?)
Rainbow's Gold
Juanita
That Girl
Sheriff of Huddersfield
Prowler '88
Charlotte the Harlot '88
Communication Breakdown
All in Your Mind
Roll Over Vic Vella
I Can't See My Feelings
Space Station No 5
Judgment Day
I Live My Way
Doctor Doctor (haastaa)
Pass the Jam
Hocus Pocus
Laitoin vaan covereita/vitsibiisejä, paitsi '88 versionnit. Pitää kyllä katsoa ne rock/orchestral/mitälie mixit.
E:Journeyman electric mixin kertosäe kuulostaa paljon paremmalta kuin alkuperäinen. Muutenkin parempi.
Last edited by nickorules on Thu Jul 01, 2010 11:50, edited 2 times in total.
Oi aikoja arkoja,
Aikojen uhriparkoja,
Hyveen kirveitä,
Tekoja hirveitä,
Kun lait luonnon omat
Rikkovat luonnottomat.
Hyvä akustinen alku, ja hieman surumielinen tunnelma. Olisi voinut ottaa albumille vaikka Look For The Truhtin tilalle. Blaze vetää tosi hyvin.
Look for the Truthan on X Factorin kolmen parhaan biisin joukossa! No mielipiteitä on monia.
Unbelieverin olisi saanut tiputtaa ja laittaa tämän ja Judgment Dayn levylle.
Itse taasen diggaan The Unbelieverista kuin jakomielitautinen riisipuurosta. Jos jotain pitäisi The X Factorilta tiputtaa, niin Blood On the World's Hands ja Man On the Edge olisivat minun valintani. Eivät missään nimessä heikkoja biisejä, mutta B-puolista löytyisi kovempaakin tavaraa.
Tähän topiciin en ole tainnut vielä vastata, joten listaanpa lyhyesti muutamat omat B-puoli suosikkini (en ota nyt mukaan ollenkaan levybiiseistä tehtyjä eri versioita):
That Girl
- Tunnelmallinen biisi hienoilla kitarajutuilla höystettynä.
Reach Out
- Yltiökasari popahtava biisi, jonka kuuntelu saa aina hyvälle fiilikselle. Smith laulaa kerrassaan upeasti. Hieman Dokken-meininkiä, mutta erittäin hyvää sellaista.
Juanita
- Tämä coveri rokkaa kuin hirvi moottoritiellä. Bruce laulaa asenteella. Dickinsonin eläytyvä suoritus juuri tekee muuten vain perushyvästä kappaleesta todellisen helmen.
Justice of the Peace
- Blazen aikakauden B-puolista oma suosikkini. Melodinen kappale hienoilla laulumelodioilla höystettynä.
Burning Ambition
- Alkuaikojen unohdettuja Maiden-timantteja. Omasta mielestäni hakkaa jopa valtaosan debyyttilevyn biiseistä.
I Live My Way
- Simppeli biisi, joka saa hyvällä tuulelle. Basso kolisee erityisen upeasti.
Jos joku huippuveto unohtui, niin päivittelen listaa vielä myöhemmin.
Hammer wrote:
. Jos jotain pitäisi The X Factorilta tiputtaa, niin Blood On the World's Hands ja Man On the Edge olisivat minun valintani. Eivät missään nimessä heikkoja biisejä, mutta B-puolista löytyisi kovempaakin tavaraa.
Oho mitkä tiputus vaihtoehdot, Man on the edge nyt vaan yksinkertaisesti toimii ja Blood on yksi levyn parhaista, mutta nämähän ovat näitä kuuluisia makukysymyksiä...
-83 - 88 ajalta löytyy parhaat B-puolet kuten suurin osa muustakin priimatuotannosta. -90 luvulla ei tullut juurikaan merkittäviä kappaleita ja 2000-luku nyt on mitä on - ihan kivaa hajutonta ja mautonta suurimmaksi osaksi. Toivoa soppii, että Final Frontier pelastaa päivän.