SIT on soundi maailman eliittiä.
Seventh son on myös tosi munakas ja Powerslavella on oiken Hevit soundit
Matterikin tulee kovana kolmosena ja kaikki muu tulee tasaisena perässä.
"This is Iron Maiden, and the beast is back! I feel from the outset we all clicked on this one."
Kyllä ne Somewhere in Time -levyn soundit on ne meikäläiselle kaikkein mieluisimmat. Olen myös alkanut tosissani pitämään Fear of the Dark -levyn siitä ohuesta soundimaailmasta, mutta SiT tulee pysymään ykkösenä.
Last edited by Jazzë on Sun Sep 02, 2007 1:47, edited 1 time in total.
Omasta mielestäni soundit eivät tätä paremmaksi pääse missään vaiheessa. Aivan tajutun fiilis läpi levyn ja soundimaailmaa voisi sanoa maagiseksi. Sopivan kasari ja kitaroissa juuri tarpeaksi säröä. Todella hienoa kuuneltavaa ja toivon että pääsen vielä todistamaan näitä biisejä livenä.
Jos kakkonen pitäisi mainita, niin sanoisin X-factor. Synkää, erilaista Maidenia. Kuitenkin hieno tunnelma läpi levyn [/i]
"Egotism is the anesthetic that dulls the pain of stupidity." - Frank Leahy
POWERSLAVE ehdottomasti.Rumpu saundi on parasta mitä oon IKINÄ kuullu...
ja se selkeä aika"kirkas" kitara saundi on loistava.Bassossa ja laulussakaan ei ole moitittavaa.
Kerta kaikkiaan loistava albumi saundeiltaan ja muutenkin suosikki levy.
Kakkoseksi menee POM joka yltää lähes samaan tasoon kuin Powerslave mutta saundit siinä on jotenkin "tummemmat".
Yllätyksenä tuli ettei useampi ole samaa mieltä?Mutta mitä väliä.
Samoten NPFTD saundien saama suosio tuli yllärinä.
Aikaisemmin laitoin, että SIT ja Powerslave ovat lähinnä sydäntä. Niiden lisäksi laittaisin AMOLAD:in parhaiden listalle. Hyvin tasapainoiset ja tukevat soundit. Mielestäni Shirley on DOD:ia lukuunottamatta onnistunut hyvin tuotantopuolella.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...
Itse olen sitä mieltä että monien hehkuttama SIT soundimaailmoiltaan ei ole "niin" hyvä. SIT:in soundit kuullostavat ehkä hivenen liian hiotuilta ja se kuuluisa särmä jää paikka paikoin pois.
Paras on minunkin mielestäni ylivoimaisesti Piece Of Mind. POM on sitä mikä on kaikista eniten Maidenia. Rummut ja basso erityisessä roolissa tällä lätyllä. Myös SSOASS ja AMOLADin soundit ovat sitä kovinta luokkaa.
Bogardus wrote:Itse olen sitä mieltä että monien hehkuttama SIT soundimaailmoiltaan ei ole "niin" hyvä. SIT:in soundit kuullostavat ehkä hivenen liian hiotuilta ja se kuuluisa särmä jää paikka paikoin pois.
Paras on minunkin mielestäni ylivoimaisesti Piece Of Mind. POM on sitä mikä on kaikista eniten Maidenia. Rummut ja basso erityisessä roolissa tällä lätyllä. Myös SSOASS ja AMOLADin soundit ovat sitä kovinta luokkaa.
Samaa mieltä. SIT:n soundimaailma on hieman liian popmainen. Ei saada sitä raskautta paljoa.
^ Popmainen ehkä väärä sana, hiottu lähellä oikeaa. SIT:n eri soittimia äänitettiin eri studioissa ja taisipa Harriskin sanoa joskus homman lipsuneen hanskasta.
No voi nyt jeesuksen kivekset! Se että synat on kaikista eniten pinnassa justiinsa SIT:llä, niin levy ei ole muka heavy? Voi morjens. Kuunnelkaa nyt vittu se Sea of Madness ja ekat tahdit. Ei muka heavya? Tosi pop.
condemned wrote:No voi nyt jeesuksen kivekset! Se että synat on kaikista eniten pinnassa justiinsa SIT:llä, niin levy ei ole muka heavy? Voi morjens. Kuunnelkaa nyt vittu se Sea of Madness ja ekat tahdit. Ei muka heavya? Tosi pop.
Joo tuota Sea of Madnessia olin juuri tulossa hehkuttamaan, että tuo ei todellakaan ole pop. Eikä SIT siis todellakaan ole pop! Hiukan popvivahteita vrt. Wasted Years? SIT on loistava levy joka sisältää paljon huippubiisejä. Soundi on vaan hieman liian hiottu.
EDIT: Kolina myös pääsee kyllä todella oikeuksiinsa. Siitä hatun nosto.
condemned wrote:No voi nyt jeesuksen kivekset! Se että synat on kaikista eniten pinnassa justiinsa SIT:llä, niin levy ei ole muka heavy? Voi morjens. Kuunnelkaa nyt vittu se Sea of Madness ja ekat tahdit. Ei muka heavya? Tosi pop.
Joo tuota Sea of Madnessia olin juuri tulossa hehkuttamaan, että tuo ei todellakaan ole pop. Eikä SIT siis todellakaan ole pop! Hiukan popvivahteita vrt. Wasted Years? SIT on loistava levy joka sisältää paljon huippubiisejä. Soundi on vaan hieman liian hiottu.
EDIT: Kolina myös pääsee kyllä todella oikeuksiinsa. Siitä hatun nosto.
SIT on toosi heavy, mutta ne soundit on liian hiottuja mun makuun. Ei se tarkoita että levy olisi pop.
Silloin aikoinaan moni Maiden-fani oli sitä mieltä että SiT ja 7th Son olivat ylituotettuja ja niissä oli liikaa syntikoita. Ehkäpä juuri tämän takia Harris vei bändin toiseen suuntaan No Prayerilla.
SiTin soundi on minunkin mielestäni liian hiottu, etenkin laulu kuulostaa ylituotetulta, vaikka albumi muuten onkin Brucen ehkä kaikkien aikojen paras laulusuoritus. Koska minulla on hallussani kuitenkin vain albumin uudempi remasteroitu versio jonka soundit ovat aivan paskat, niin kovin tarkkaan en viitsi sitä lytätä, pitäisi kuulla taas se alkuperäinen.
Bogardus wrote:Itse olen sitä mieltä että monien hehkuttama SIT soundimaailmoiltaan ei ole "niin" hyvä. SIT:in soundit kuullostavat ehkä hivenen liian hiotuilta ja se kuuluisa särmä jää paikka paikoin pois.
Paras on minunkin mielestäni ylivoimaisesti Piece Of Mind. POM on sitä mikä on kaikista eniten Maidenia. Rummut ja basso erityisessä roolissa tällä lätyllä. Myös SSOASS ja AMOLADin soundit ovat sitä kovinta luokkaa.
Samaa mieltä. SIT:n soundimaailma on hieman liian popmainen. Ei saada sitä raskautta paljoa.
Ilman tota poppimaista agreen. Mutta johtuukohan tämä siitä syntetisaattorin käytöstä? Itse en oikein osaa itse topicin kysymykseen vastata.
Bogardus wrote:Itse olen sitä mieltä että monien hehkuttama SIT soundimaailmoiltaan ei ole "niin" hyvä. SIT:in soundit kuullostavat ehkä hivenen liian hiotuilta ja se kuuluisa särmä jää paikka paikoin pois.
Paras on minunkin mielestäni ylivoimaisesti Piece Of Mind. POM on sitä mikä on kaikista eniten Maidenia. Rummut ja basso erityisessä roolissa tällä lätyllä. Myös SSOASS ja AMOLADin soundit ovat sitä kovinta luokkaa.
Tuo on täysin totta. Alkuaikojen "raju ja hiomaton" soundii on kauas kadonnut. Se oli nimenomaan yksi asia joka sai minut kiinostumaan maidenista alunperin. Kuitenki, bändi muuttuu ja pakostiikkin soundit sen mukana. Vaikka SIT onkin erilainen, se on mielestäni silti paras. Toisena tulisi varmastikin debyytti. Ei näitä voi verrata toisiinsä. Niin erilaista tyyliä ne edustavat. Kummassakin on mahtavia elementtejä, niinkuin myös vähän huonompiakin.
"Egotism is the anesthetic that dulls the pain of stupidity." - Frank Leahy
Jos ihan tosimielessä puhutaan, niin kyllä Maiden on saanut aina jokaiselle levylleen juuri kyseisen levyn kappalemateriaaliin sopivat soundit. The X-Factorin soundeilla ei voisi kuvitellakaan esim. Holy Smokea tai muuta, mutta silti saman levyn synkät ja tunnelmalliset kappaleet ovat yhtä pataa karun soundimaailman kanssa. No Prayerilla sopivan rock-soundit rock-kamaan.
Sanotaan toiseksi parhaaksi SIT, mutta ekaksi menee X Factor, olenko ainoa? Ihan oikeasti tykkään, vaikka välillä tulee se olo että tästä puuttuu jotain, rummuista tai bassosta alapäätä? No kuitenkin, vastataan The X Factor. BNW:in saundit ovat yllättävän paskat parissa biisissä.
SSOASS jää toiseksi ja voittaja varmaankin SIT. Erittäin hyvä äänimaailma. Huonoimmat soundit omasta mielestäni on uusimmassa levyssä, vaikka eivät siinäkään huonot ole
Yksi juttu, mistä pidän Maidenissa on, että jokainen levy kuulostaa omanlaiseltaan nimenomaan tunnelman ja tuotannon puolesta. Kuten tuossa ylempänä mainittiin, ei jotain esim. Heaven Can Waitia voi kuvitella Piece Of Mindin soundeilla. Martin Birch oli kyllä yksi mestari tuottamaan levyjä. Hän oli Maidenille kuudes jäsen ja tärkeä osa levyjen teossa. Jokainen levy kasariaikaan on loistavasti ja ainutlaatuisesti tuotettu ja niillä on oma äänimaailmansa ja tunnelmansa. (debyytti ei vaan ole mielestäni onnistunut alkuunkaan tuotannon puolesta, minulle ei vaan uppoa se raaka ja viimeistelemätön soundi) Myös TXF:lle on onnistuttu loihtimaan hyvä äänimaailma, mutta VXI:llä mentiin taas huonompaan suuntaan.
Kevin Shirley on onnistunut parhaiten tällä viimeisimmällä levyllä. BNW oli myös hyvä, mutta DOD:in kanssa tuli hieman takapakkia.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...
reptile wrote:Yksi juttu, mistä pidän Maidenissa on, että jokainen levy kuulostaa omanlaiseltaan nimenomaan tunnelman ja tuotannon puolesta. Kuten tuossa ylempänä mainittiin, ei jotain esim. Heaven Can Waitia voi kuvitella Piece Of Mindin soundeilla. Martin Birch oli kyllä yksi mestari tuottamaan levyjä. Hän oli Maidenille kuudes jäsen ja tärkeä osa levyjen teossa. Jokainen levy kasariaikaan on loistavasti ja ainutlaatuisesti tuotettu ja niillä on oma äänimaailmansa ja tunnelmansa. (debyytti ei vaan ole mielestäni onnistunut alkuunkaan tuotannon puolesta, minulle ei vaan uppoa se raaka ja viimeistelemätön soundi) Myös TXF:lle on onnistuttu loihtimaan hyvä äänimaailma, mutta VXI:llä mentiin taas huonompaan suuntaan.
Kevin Shirley on onnistunut parhaiten tällä viimeisimmällä levyllä. BNW oli myös hyvä, mutta DOD:in kanssa tuli hieman takapakkia.
^ Puitpas aatteesi hyvin sanoiksi, ei voi muuta kuin oman mielipiteeni lisäksi kompata.
Täälläkin päin on kyllä pakko sanoa että Somewhere In Timella on parhaat soundit ja juuri niiden synasoundien takia. Niissä biiseissä on todella taianomainen ja maaginen tunnelma.