Saa epäillä trolliksi, mutta Hooks in You rokkaa sukat jaloistani ja housut kinttuihin. Helvetisti parempi Maidenin tyyliin sopimaton rokkeribiisi kuin Weekend Warrior. Kertosäkeen lyriikat on totaaliurpot, mutta melodiat on tarttuvia. Huksin JUU!
Fear of the Dark on puoliksi melkoinen jämälevy (Chains of Misery, The Apparition, Teh Fugitive, From Here to Eternity), mutta yksi levyn ehdottomasti aliarvostetuimmista kappaleista on Fear is the Key. Bruce vetää koko biisin nimiinsä ihan suvereenilla tulkinnallaan.
Karpaasi wrote:
Fear of the Dark on puoliksi melkoinen jämälevy (Chains of Misery, The Apparition, Teh Fugitive, From Here to Eternity), mutta yksi levyn ehdottomasti aliarvostetuimmista kappaleista on Fear is the Key. Bruce vetää koko biisin nimiinsä ihan suvereenilla tulkinnallaan.
Itse pidän Chains of Miserystä ja The Fugitivestäkin, mutta Fear is the Key on kyllä aivan tajuttoman hyvä biisi. Brucen tulkinta on varsinkin Fear of the Darkin yleisen tason mittapuulla maaginen. Sen lisäksi biisi kuulosta pirun muhkealta.
"Living in this place,
Staring into space we find
We might share the corners of our lives
Infinity runs deep,
Eternity that we can't keep
Melting through the frozen wastes of time" Bruce Dickinson - Navigate The Seas Of The Sun
Fear of the Darkilta rupes soimaan päässä, täälläkin jo sataan kertaan sanottu Judas be My Guide ja Fear is the Key, tosi hienoja kappaleita. Sitte vähän parempaa aliarvostettua settiä edustas DEJA VU, maailman hienoimpia biisejä ikinä.
''No! We are not an English rock band... We are dental floss salesmen from Montana.''
Iron Maiden since 2006
Maiden Helsinki 2008, 2013, 2x2018; Birmingham 2023
Strange World on mielestäni hyvinkin aliarvostettu biisi, joka on varsin tuntematon ja unohtunut näköjään bändiltäkin kokonaan. Mielestäni Maidenin parhaita rauhallisempia vetoja. Tiedä sitten miltä se kuulostaisi Dickinsonin vetämänä...
Sitten tietysti mistä jaksetaan aina jauhaa niin koko Somewhere in Time -albumi on mielestäni aliarvostettu ja jäänyt liian vähälle huomiolle Wasted Yearsia ja Heaven Can Waitia lukuunottamatta.
The Duelists on myös suuresti aliarvostettu. Biisi ansaitsisi enemmän kuin olla bändin vähiten tunnettuja biisejä 80-luvulta.
Como Estais Amigos on mielestäni parhaita Blazen kanssa tehtyjä biisejä mutta sitä(kään) bändi ei ole soittanut livenä.
Ja vielä nostaisin esiin Gates of Tomorrowin joka on DoD-albumilla vähän väliinputoaja ja saanut täälläkin aika paljon paskaa, vaikka minusta ihan kelpo biisi onkin.
There was a point to this story, but it has temporarily escaped the chronicler's mind.
- Douglas Adams: So Long, and Thanks for All the Fish
DoD:lta biisit Rainmaker ja Gates Of Tomorrow ovat suosikkejani,ei ehkä levyn parhaita mutta todella hyviä ja aliarvostettuja.
Myös X-Factorilla on monia hienoja biisejä,jotka voisivat olla todella mahtavia Dickinsonin vetäminä.
Myös tuo Krugbitin mainitsema Como Estais Amigos olisi todella hienoa kuulla keikalla.
TNOTB-albumilta biisit 22 Acacia Avenue ja Children of the Damned. Pitää myös lisätä listaan Total Eclipse,joka on sinkkubiisi mutta löytyy nykyisestä painoksesta.
Jos katsotaan kappaleen arvostuksen ja hyvyyden korrelaatiota, niin aliarvostetuimmat kappaleet ovat The Angel and the Gambler ja Don't Look to the Eyes of the Stranger. Kummatkin ovat oikein meneviä kappaleita, vaikka valtaosa faneista ei pidä kummastakaan.
Esimerkiksi Fates Warning ja Still Life ovat aliarvostettuja vaikka livesoittamisen ja keskivertofanien tuntemuksen perusteella, mutta enemmän bändiä kuunnelleet pääosin pitävät molemmista kappaleista.
Oi aikoja arkoja,
Aikojen uhriparkoja,
Hyveen kirveitä,
Tekoja hirveitä,
Kun lait luonnon omat
Rikkovat luonnottomat.
^Millä tavalla nuo biisit ovat mielestäsi ''meneviä''? Varsinkin Angel And The Gamblerin sanominen hyväksi kappaleeksi kummastuttaa vaikka mielipiteitä on toki niin monta kuin on fanejakin. Ainakin itselleni kyseinen kappale on selvästi bändin tuotannon pohjanoteeraus, jossa aivan onnettomista ideoista venytetään melkein 10 minuuttia kestävä biisi. Vielä, kun kyseistä tekelettä vaivaa muiden Virtual XI-levyn biisien tapaan kertosäkeen täysin järjetön toisto niin ei vaan voi ymmärtää miten joku voi siitä jopa pitää.
Angel And The Gamblerin lyhyempi versio on itse asiassa hyvinkin toimiva veto. Siitä on ylimääräiset karsittu pois. Se albumiversio nimenomaan on aika kauhea kaikkine jankkauksineen. Kummastuttaa vaan, mitä on Harrisin päässä liikkunut, kun on sen pidemmän version jättänyt levylle. Olisi se pidempi joutanut sinkun b-puoleksi tai vaikka jättää kokonaan julkaisematta.
Don't Look To The Eyes Of A Stranger on Maidenin surkein kappale. Jopa kauheampi kuin AATG:in pitkä versio, mikä on jo saavutus. Siinäkin sitä jankkaamista ihan liikaa ja se kauhea "humppa"-pätkä siinä lopussa pilaa pilaa biisin lopullisesti. Jos joku tuosta jotain hyvää löytää, niin hienoa. Itse en löydä.
Try to hold some faith
in the goodness of humanity...
maidenpoker wrote:^Millä tavalla nuo biisit ovat mielestäsi ''meneviä''? Varsinkin Angel And The Gamblerin sanominen hyväksi kappaleeksi kummastuttaa vaikka mielipiteitä on toki niin monta kuin on fanejakin. Ainakin itselleni kyseinen kappale on selvästi bändin tuotannon pohjanoteeraus, jossa aivan onnettomista ideoista venytetään melkein 10 minuuttia kestävä biisi. Vielä, kun kyseistä tekelettä vaivaa muiden Virtual XI-levyn biisien tapaan kertosäkeen täysin järjetön toisto niin ei vaan voi ymmärtää miten joku voi siitä jopa pitää.
Menevä lienee väärä sanavalinta.
The Angel and the Gamblerissa on kyllä menevä rock-poljento. Kummatkin ovat omalla tavallaan kiehtovia, ei missään nimessä Maidenin parhaita kappaleita, mutta kuitenkin ovat saaneet mielestäni aiheettoman paljon kuraa ylleen.
Oi aikoja arkoja,
Aikojen uhriparkoja,
Hyveen kirveitä,
Tekoja hirveitä,
Kun lait luonnon omat
Rikkovat luonnottomat.
maidenpoker wrote:^Millä tavalla nuo biisit ovat mielestäsi ''meneviä''? Varsinkin Angel And The Gamblerin sanominen hyväksi kappaleeksi kummastuttaa vaikka mielipiteitä on toki niin monta kuin on fanejakin. Ainakin itselleni kyseinen kappale on selvästi bändin tuotannon pohjanoteeraus, jossa aivan onnettomista ideoista venytetään melkein 10 minuuttia kestävä biisi. Vielä, kun kyseistä tekelettä vaivaa muiden Virtual XI-levyn biisien tapaan kertosäkeen täysin järjetön toisto niin ei vaan voi ymmärtää miten joku voi siitä jopa pitää.
Kyllä siitä voi pitää. Itse en muista juuri yhtäkään - hivenen karrikoituna - biisiä 7th Sonin jälkeisestä tuotannosta, mutta tuo Angel and The Gambler kolahtaa kovaa, voisin kuunnella sitä vielä toisenkin mokoman toisin kuin näitä 2000-luvun "progeiluja".
The Loneliness Of A Long Distance Runner - introsta loppuun hieno biisi Judas Be My Guide - muistuttaa hittejä kuten The Evil That Men Do. En tiedä minkä takia jäänyt niin vähälle huomiolle Holy Smoke - hieno ja kantaaottava biisi, sais tulla livenä vielä joskus
"Good night... from Iron Maiden... from Eddie... and from the boys!"
!
