Albumikeskustelua ja äänestys: Piece Of Mind

[Pertti Keinonen]

terveisiä ruotsista,
...ja kun työreissussa ollaan laskinkin on mukana. levykin soi mukavasti kannettavassa ja olutta on sopivasti mukissa

Peke "Perskutarallaa" on Rautaneito.comin mieshuorakerhon Ruotsin pään edustaja. Se on vaan jonkun verran paskaista puuhaa siellä päin .

Ja asiaan:

Piece of Mind

Kansi-osastolla jatketaan siitä mihin TNOTB:lla jäätiin. PoM on itse asiassa vielä parempi. Hienot värit ja hyviä kuvia, joissa huumoriakin on mukana. On siinä ollut jätkillä varmaan naurussa pitelemistä, kun niitä aivoja on tuijotettu haarukat ja veitset kädessä.

Soundit ovat kohdallaan. Metalliset kitarat, Steven basso kolisee kuten pitääkin ja Bruce on uransa huipulla. Tervetuloa Nenä. Yleisesti jokaisessa biisissä on loistavat soolot ja Dickinson laulaa tällä levyllä virheettömästi. En niitä jokaiseen biisiin erikseen kirjoittele.

Kotkat Kuuntelevat
Jos yhdistää kaksi suurinta suosikkiani kulttuurin saralta eli Clint Eastwoodin ja Iron Maidenin, mitä muuta siitä voi syntyä kuin jotain fantastista. Tässä biisissä on yksinkertaisesti kaikkea, mitä Maidenissä pitää ollakin. Erityismaininnan annan tunnelmasta konekiväärin laulaessa, että on ihan kuin tässä oltaisiin hyppäämässä laskuvarjolla natsien kimppuun Alpeilla. Huikea biisi, jolla voisi avata keikkoja seuraavalla kiertueella. 5+

Seksiä ja mustaa magiaa
Rauhallinen alku antaa happea äskeisen ruudinkatkuisen orgasmin jälkeen. Tämä olisi voitu soittaa ehkä aavistuksen verran nopeammin, kuten livenä, mutta tässä tapauksessa se ei häiritse, kuten Hallowedin kanssa TNOTB:lla. Miten vitussa Dickinson on voinut kirjoittaa näin hyvän biisin yksin? Mieshän on nero! Laulusta aistii, että omasta biisistä on kysymys, sellaisella antaumuksella se hoidetaan. Kylmät väreet menevät joka kerta, kun päästään kohtaan ”And the Seed is sown in a holy place ...And I waited for a dawn!” vai miten se nyt ihan tarkaan menikään. Sen verran on tullut LADia kuunneltua, että ”Motherfucker!” huutoa oikein kaipaa tuohon loppuun. Onko muuten koskaan saatu varmistusta, että oliko se Nicko vai joku yleisöstä? 5

V***n isä, kun petti
Kertosäe – näin sen pitää mennä. Jos vertaa esim. Out Of The Silent Planetiin, niin eron huomaa. Kertosäkeestä voi tehdä mielenkiintoisen hyvinkin helposti sen 18 kertaa toistuvan yhden rivin sijasta. 4½

Seiso sanojesi takana
Biisissä on hyvä sanoma, mutta ei tämä kovin kummoinen ole sävellyksenä. Livenä välillä jopa pitkästyttävä. Vähän välipalan makua. Tyyntä myrskyn edellä. 2½

Ryssät helvettiin
Jos täytyisi yksi kipale ottaa autiolle saarelle, niin tämähän se melkein olisi. Tässä on kaikki. Ei sitä tarvitse enää edes selittää. Samanlaista fiilistä kuin Paschendalessa. Mikä sen pellin nimi on, johon Nicko Trooperissa jatkuvasti vetää, ja josta kuuluu sellainen ”SPLÄSH!”. 5+

Hukkuisko vai ei
Still Lifessa on oma tunnelmansa, mutta ei tämä ole oikein koskaan auennut. Nightmares kohtaa ei kuulosta hyvältä. Kovassa seurassa jää muiden varjoon. 3

Dinot ja muut sankarit
Tämä on oikeasti huono. Aihe, lyriikat ja Spinal Tap meininki. Silti kuuntelen tämänkin ennemmin kuin otan selkääni (Angel & The Gambler) 1½

Terästä kylkiluihin
Spinal Tap jatkuu, mutta laukkakomppi on aina purrut meikäläiseen. Tämä toimii parhaiten autossa aurinkoisena kesäpäivänä. Lyhyt, mutta loistava soolo Davelta(?). 3

Paris – Dakar -ralli
Tämähän mulla on soittoäänenä kännykässäkin. Alussa luodaan hieno tunnelma ja helposti silmät kiinni laittaessa lähtee aavikolle päin leijailemaan. Tuuli vaan sihisee korvissa. Outo, mutta kiehtova bassokuvio, joka on ilmeisesti aikas vaikea pala soittaakin. Jotenkin taiteellinen vaikutelma. Kirjaakin yritin joskus lukea, mutta ei se oikein iskenyt. Lyriikat eivät siis ole oikein auenneet ja vaikuttavat kenties sen takia hiukan hölmöiltä. Kai se Kivi tämänkin aukaisee. Bruce vetää viimeisen rivin ”He has the power to make it all end” niin korkealta, että eipä taida enää niihin korkeuksiin päästä. Lopun instrumentaaliosuus päättää hienosti tämän mestariteoksen (siis koko levyn). Näin levyt pitää päättää. Vetää hiljaiseksi. 5

KA: 3,83

[trooper]

Mikä sen pellin nimi on, johon Nicko Trooperissa jatkuvasti vetää, ja josta kuuluu sellainen ”SPLÄSH!”.

Spläshistä en tiedä, mutta veikkaisin semmosta peltiä kuin china. Sitä se Nicko mun mielestä käyttää aika reippaasti. Soundi siinä on tosin aika lähellä peltisen roskapöntön kantta, kun se isketään kiinni.

[cuomi]

Where Eagles Dare

+Nickon rummuttelut
+Bruce
+toimii
+konekiväärit sopii tunnelmaan
-"se pitkä kitaraosuus" hieman liian pitkä

4.5

Revelations

+Bruce
+tunnelma
+sanat
+Harris
-"kertosäe" hieman tökkii

5

Flight Of Icarus

+Soolot
+Bruce
+Meno
+Kertsi
- Jokin puuttuu

4

Die With Your Boots on

+Alun riffi
+Bruce
-Vähän kömpelö kertosäe

4

The Trooper

+Alkuriffi
+legenda
+Bruce
+Steve
+Dave ja Adrian
+Kaikki

5

Still Life

+Alun viesti huvittaa
+Brucen tulkinta
+tunnelma
+kitarat
-Kertsi ontuu

4.5

Sun And Steel

+Bruce
-Muuten vaisu

1.5

To Tame A Land

+sanat
+Harris
+Bruce
+toimii

5

[Pertti Keinonen]

To Tame A Land

+sanat
+Harris
+Bruce
+toimii

5

No sanos, mikä niissä sanoissa on sun mielestä hyvää. En tarkoita tällä nyt sitä, että pitäisin itse niitä paskoina, vaan lähinnä sitä, että kun ne menevät itselläni hiukan yli hilseen, niin miten olet itse ne kokenut? Samalla kritisoin hieman plussa ja miinus tyyliä yleisesti siitä, että laittamalla biisin perään esim. + Harris tai + toimii ei paljoa valaise lukijalle, että no mikä siinä Harrisissa nyt oli tällä kertaa hyvää. Enemmän tarinaa, vähemmän yhden sanan luetteloita, pliis.

[Paddy]

Niin ja Pera voisi kirjoittaa seuraavalla kerralla ne biisien nimet oikein. Tosin noi suomenkieliset muunnelmat olivat melko hauskoja. Nåjåå, ihan sama...

[poolrules]

Samalla kritisoin hieman plussa ja miinus tyyliä yleisesti siitä, että laittamalla biisin perään esim. + Harris tai + toimii ei paljoa valaise lukijalle, että no mikä siinä Harrisissa nyt oli tällä kertaa hyvää. Enemmän tarinaa, vähemmän yhden sanan luetteloita, pliis.

Muiden arvosteluperusteluihin mitenkään puuttumatta. Niin itse ainakin jos olen laittanut vaikka +Harris tai +Bruce, niin sillä olen tarkoittanut Steven soittoa tai Brucen laulua koko biisissä. Taasen jos vain joku tietty kohta on erityismaininnan arvoinen, niin silloin olen pyrkinyt mainitsemaan vain sen. Ite tosin tykkään lukea noita + ja - arvioita, niistä kun yleensä saa aika hyvän perustelun annetuille arvosanoille. Toki myös syvällisempiä tarinoita on välistä mukavaa lukea.

[ozz3]

Here we go again

Where Eagles Dare 4
+Mr. Nicko McBrain
+Mr. Bruce Dickinson
+Basso kolisee kuten pitääkin
+Sävellyksenä mainio
+Murrayn ja Smithin tupla-soolo
+Konekivääri
-Laulussa tiettyä hätäisyyttä
-Kaipaisi ehkä hieman tiivistystä

Revelations 5
+Mr. Bruce Dickinson parhaimmillaan
+Riffit
+Melodiat
+Sanat
+Temmonmuutos ja kappaleen rakenne
+Soolot
-Liian vähän soitettu livenä

Flight Of Icarus 5
+Mr. Bruce Dickinson venyy jälleen parhaimpaansa
+Rytmiryhmä McBrain & Harris
+Sanat yksinkertaiset ja loistavat
+Soolot
+Lopetus
-Musavideossa Brucen viikset....

Die With Your Boots On 3.5
+Alkuriffi
+Hyvä kertosäe
+Sävellys jälleen mainio
+Mr. Dickinson (mutta vain hetkittäin)
+Murrayn soolo ja basso sen taustalla
+Smithin soolo ja basso sen taustalla
-Ylipitkä
-Liikaa toistoa

The Trooper 5
+Riffit
+Mr. Bruce Dickinson
+Mr. Steve Harris
+Nickon lautaset
+Sanat
+Fiilis
+Soolot
-Musavideon nahkahousut aivan kamalat

Still Life 4.5
+Tunnelma
+Sanat
+Sävellyksenä nerokas
+Soolot (varsinkin alku-vingutukset)
-Alun takaperoinen viesti melko turha

Quest For Fire 3
+Alun rummuttelut
+"Kiva" riffi
+Smithin soolo
-Sanat
-Dickinsonin yli-yrittäminen (?)
-Ei yllä millään levyn muulle tasolle

Sun And Steel 4
+Laukkakomppi
+Dickinson väläyttää jälleen...
+...kuin myös Harris
+Tarttuva kertosäe
+Tuplasoolo
-Liika toisto
-Muun levyn taso laskee arvostusta

To Tame A Land 5
+Sävellys pelkkää timanttia
+Sanoitus pelkkää timanttia
+Dickinson pelkkää timanttia
+Soolot pelkkää timanttia
+Harrisin sormet tulessa
-Avautuakseen kunnolla vaatii kirja-sarjan lukemista

Keskiarvo pyöristettynä: 4.3

Ranking at the moment:
1.Piece Of Mind 4.3
2.The Number Of The Beast 4.2
3.Iron Maiden 3.8
4.Killers 3.3

[Migren]

Where Eagles Dare 3
MacBrain aloittaa urakkansa hienosti tämän kappaleen myötä. Rummuista ja Brucen hienosta laulusta huolimatta kappale ei oikein tunnu syttyvän tarvittavalle tasolle. Perusriffit (joita viljellään turhankin paljon, kappale kärsii toistosta) eivät mielestäni ole juurikaan kummoiset, kun taas kertosäe on erinomainen vähän joka kannalta. 3:17 ajassa alkava osa on todella siisti, ja soolo myöskin hieman biisiä rauhoittaen erinomainen. Hieman ehkä häiritsee nuo konekiväärinlaukaukset, muttei paljoa.
Biisi olisi vaan pitänyt jättää hitusen lyhykäisemmäksi, toistoa karsia, ja arvosana olisi voinut nousta ehkä kokonaisen numeron.

+Nicko McBrain
+Bruce kovassa vedossa
+soolo
+3:17 alkava kohta
-hieman turhan pitkä näillä aineksilla, samat riffit kiertävät moneen kertaan


Revelations 4,5
Intro ei vielä varsinaisesti herätä suurempia tuntemuksia, mutta laulun alkaessa jo alkaa tuntua että kohta sieltä tulee jotain spesiaalia. Brucen ääni pehmenee upeasti rauhallisen kohdan alkaessa. Tämä osa on biisin kantavia voimia hienoine bassokuvioineen ja erittäin kaunis. Tuosta alkavasta nopeammasta kohdasta nyt en sano juuta enkä jaata, ei mikään ihmeellinen muttei ärsytäkään. Sitten taas rauhallinen, nyt Brucen upealla tulkinnalla varusteltuna. Mies osaa eläytyä aivan loistavalla tavalla näihin rauhallisiinkin osuuksiin, ja säröisimmissä paikoissa taso on aivan yhtä korkea. Olisin kyllä jättänyt tuon ´Go´-huudon pois. Ensimmäinen soolo ei nyt ole mitenkään erikoinen missään suhteessa. Taustakitara on melko mitäänsanomaton. Toinen soolo on reippaasti elävämpi. Näiden jälkeinen kitaramelodia -osa onkin jo erittäin menevä, ja hieno. Biisi loppuukin kauniisti Brucen pehmeään lauluun.

+rauhallinen osio on erittäin kaunis
+kitaramelodiat
+Steven basso rauhallisten kohtien taustalla
+Brucen upea eläytyminen sekä laulumelodiat
+soolot, sekä varsinkin niiden jälkeinen osa
+lopetus


Flight of Icarus 4
Ihan biisin alku menee lähinnä ohi korvien. Sitten laulun alkaessa alkaa enemmän kiinnittämään huomiota. Säkeistöjen taustat ovat jokseenkin yksinkertaiset, ja biisi nojautuukin lujasti lauluun. Väliosa ennen kertsiä onkin jo aivan erinomainen hienoilla laulumelodioilla. Kertosäekin on mukaansatempaava, vaikkei aivan yhtä hieno, mielestäni. Soolot lähtevät taas hieman tylsästi käyntiin, mutta toisen soolon aikana kun taustakitarakin tajuaa soittaa jotain alkaakin jo kuulostamaan oikein hyvältä. Lopun soolo ja sen tausta lataavat hyvin kaiken biisissä keräytyneen yhteen ja Bruce sitten vapauttaa tuon kaiken loppukiljaisullaan. Jos näin on mahdollista sanoa


+Brucen laulu erinomainen
+kertosäe ja varsinkin sitä edeltävä väliosa varsin mukaansatempaavat
-hieman tylsät ja ponnettomat säkeistöjen taustat, toiseen sooloon sentään tulee kunnon taustariffi

Die With Your Boots On 3,5
Biisi lähtee menevästi käyntiin, ja kulkee kitaroiden mukana ihan mukavasti. Säkeistö jatkaa menevää linjaa, laulumelodiat ovat myös aika mukavat, kuten myös bassottelut. Väliosa enne kertsiä on aika hyvä, nostattaen menoa mukavasti. Kertosäe on sinänsä ihan hyvä, mutta siihen kyllästyy melko helposti, ja jotenkin mieleen eksyy koko ajan häiritsevästi Sonata Arctican cover -veto. Daven soolo on sellaista keskiluokkaa, basso taustalla on ihan siisti. Sen jälkeinen osa on semmoista melko huomaamatonta kamaa, lauluosa ei ole kovin kummoinen. Adrian taasen loistaa soolossaan.
Biisin suurin heikkous on varmasti itsensä toistaminen, ja kuluvuus kuuntelussa.

+pääriffi
+Steven bassottelut säkeistöjen sekä soolojen taustalla
+hyvä, menevä fiilis
+Brucen laulusuoritus, taaskin
+Adrianin soolo varsinkin
-toistaa itseään turhan paljon, ei kestä montaa kuuntelua


The Trooper 5
Aah. Alkukitarat. Jotain aina yhtä hienoa, biisi käynnistyy loistavalla fiiliksellä, ja heti perään jo legendaksi noussut kitaraharmonia -riffi. Brucen ääni loistaa soolona lauletuissa pätkissä, ja muutenkin. Hieman häiritsee tuo efekti huudatuksessa. Tämän biisin soolot taas ovat aivan upeat, jos ei ole kitaraa kädessä niin käsi alkaa lähes automaattisesti hapuilemaan ilmakitaran kaulaa. Kappale kulkee loppuun asti samalla intensiteetillä, ja loppuriffi on jokseenkin tyhjentävä.

+tajuton alku
+ne kitaraharmoniat..!
+Brucen laulusuoritus taas kerran aivan mahtava, jonkinlainen raakuus äänessä iskee
+laulustemmat
+käsittämättömän upeat soolot
-ehkä hitusen kulunut ahkerassa kuuntelussa


Still Life 4,5
Aivan alussa olevan nickon viestin olisi mielestäni voinut tökätä jonkun biisin loppuun paremminkin, mutta ei siitä sen enempää. Biisi alkaa aivan tajuttoman hienolla, unisella tunnelmalla, ja soolokitara on jollain tavalla käsittämättömän hieno. Bruce lisää tunnelmaa käsittämättömälle tasolla pehmeällä, mutta jotenkin kiihkomielisellä laulullaan. Taustalla menevä kitarakin on jotenkin täydellinen tähän paikkaan, soundia myöden. Varsinaisen säkeistön kitarariffi on hieno, jatkaen alun sanelemaa tunnelmaa. Brucen ääni sopii tähänkin kappaleeseen täydellisesti. Lyhyt väliosa ennen kertosäettä antaisi odottaa jotain upeaa, mutta kertosäe on pienoinen pettymys, se nyt ei vaan tunnu sopivan kappaleen tunnelmaan. Lisäksi minua ärsyttää toisella kerralla tuleva "will give me peace of mind" -kohta. Sen jälkeen tuleva kitaraväliosa on ihan toimiva. Soolo lähtee liikkeelle todella hienosti, mutta jotenkin jämähtää siihen samaan, ehkäpä tylsän taustakitaran ansiosta. Toinen soolo on hieman turhan oloinen, paitsi sen loppu sopii erinomaisesti tulevaan. Viimeisen säkeistön rumpukomppi on muuten tilanteeseen aivan täydellisesti sopiva, ja "hand in hand, then" -kohdan laulu on jotain käsittämätöntä.

+uninen tunnelma heti alusta lähtien
+alun soolo
+Brucen ääni syventää tunnelmaa vielä entisestään jonkinlaisella kiihkolla
+säkeistön kitarariffi
+"hand in hand then", aah mikä kiihkoinen ääni
-"will give me peace of mind"
-Nickon viesti alussa...
-kertosäe ei oikein sovi tunnelmaan

Quest For Fire 2,5
Ihan ensimmäinen osa on hieman arvailun varaan jättävä; ei oikein tiedä onko sieltä tulossa jotain hyvää vaiko jotain ihan muuta. Ja laulun alkaessa huomaa heti karseat lyriikat, mutta laulumelodia on aika hieno silti; "caves were home" -vetäisy nosti ensimmäisellä kuuntelukerralla melkeinpä hiukset pystyyn. Kertosäe taas onkin jollain tavalla ihan kelpo, jollain tavalla taas melkein ärsyttävä. Toisen kertosäkeen jälkeen tuleva kitaraharmonia -osuus on aika keksimällä keksityn oloinen. Pian vaihtuva bassokuvio pelastaa tosin siitä jonkin verran. Soolot nyt menee taustalla. Lopussa paluu alkuun töksähtää todella pahasti.

+säkeistössä ja laulumelodiassa on jotain ideaa
+Brucen vetäisy, "caves were home"
+kertosäkeistö
-kitaraharmonia-osuus
-lyriikat
-lopetus töksähtää todella hölmösti


Sun And Steel 2
Tästä biisistä ei oikein tunnu keksivän paljoa sanottavaa. Mikään ei juuri iske, muttei niin hirveästi ärsytäkään. Kertosäkeestä tulee jotenkin kesä mieleen. En tiedä onko hyvä vaiko huono asia. Soolo on levyllä ainoa jossa ei tunnu olevan minkäänlaista ideaa. Haiskahtaa jokseenkin täytebiisiltä.

-levyn ainoa ihan turha pakosta tehty soolo. Ei mitään ideanpoikastakaan.
-aika täytebiisin oloinen, ja liikaa toistoa.


To Tame A Land 4,5
Alku luo heti erinomaisen tunnelman biisille, ja se tunnelma pysyy aika hyvin koko kappaleen ajan. Jotenkin kaukainen soundi lead-kitarassa sopii hyvin, ja haitsun lyönnit nostattavat intron tunnelmaa vieläkin. Kappaleen varsinainen aloitus sitten hieman notkahtaa tuosta tunnelmasta, eikä tuo kitarariffi varsinaisesti kovin hyvä ole. Lead-kitara luo todellakin tunnelman jostain aavikosta ja paahtavasta auringosta. Ajassa 2:49 alkava kohta on suorastaan kaikessa yksinkertaisuudessaan nerokas, ja tunnelma kohoaa taas taivaisiin. Brucen julistava ääni sopii tähän aivan upeasti, luoden jonkinlaista uhkaavuutta, kuin julistaen jostain korkeuksista alemmilleen. Sooloja edeltävä, ja aloitusta kierrättävä kohta jatkaa hyvää linjaa. Soolot ovat ihan hyvät, mutteivät loistavat. Niiden jälkeinen kitaraharmonia on aivan loistavan hieno, jatkaen samaa kaavaa ja tunnelmaa. Lopussa, kuten niin monessa Maidenin biisissä, käydään taas alku läpi, eikä se nyt mitään haittaakaan. Olisi lopettaa voinut kyllä tuohon edelliseenkin osaan.

+alku luo hyvin tunnelmaa
+2:49 alkava kohta, basso luo upean tunnelman, Bruce nostaa julistavalla äänellä edelleen
+alkumelodiaa pyörittävä kohta ennen sooloja
+soolojen jälkeinen osio taas ylläpitää erinomaista tunnelmaa
-biisin "alkaessa" tunnelma hetkeksi latistuu alkuun nähden



Ka ~3,6. Tuli hiukkasen huonompi tulos kuin muistin tai odotin. Noh, Powerslavea odotellessa....

[Pertti Keinonen]

^Loistava arvio. Tällaista on hieno lukea.

Vetäisin noi biisien nimet suomeksi hiukan hirtehisesti, kun jokainen ne kuitenkin tunnistaa jo järjestyksestä.

[asa]

Onko muuten koskaan saatu varmistusta, että oliko se Nicko vai joku yleisöstä?

Kyllä se on Mr Nose Himself, ja tämä on fakta.

[Peke]

terveisiä ruotsista,
...ja kun työreissussa ollaan laskinkin on mukana. levykin soi mukavasti kannettavassa ja olutta on sopivasti mukissa

Peke "Perskutarallaa" on Rautaneito.comin mieshuorakerhon Ruotsin pään edustaja. Se on vaan jonkun verran paskaista puuhaa siellä päin .

perskutarallaa...

ei kannata kadehtia , mutt kotia selvisin ilman traumoja ja ilman arpii perseessä, sun vuoro ens kerralla mennä ruåtsii.... OK?


ja sinulle jäsen Migren
Ihan loistavasti laadittu arvostelu tasoltaan....... siinä on meille kaikille mallia mihin pitää pyrkiä

lisää

[Migren]

^&^^^ Suuret kiitokset, mukava kuulla että joku piti

[DejaWu]

Jätin topicin lukematta varmuuden vuoksi, ettei mikään vaikuta mieleipiteisiini, joten here we go!


1. Where Eagles Dare (Tämähän on parempi, kuin muistinkaan. 4½)
+ Mahtava aloitus levylle.
+ Rumpukikkailut
+ Tunnelma
+ Kolinabasso
+ Hyvät soolot.
+ Brucen vokaalit
- Olisi saanut olla hivenen lyhyempi

2. Revelations (Levyn eliittiä. 4½)
+ Brucen vokaalit!
+ Melodiat
+ Sanoitukset
+ Tunnelma
- Ei mitään, muttei tämä silti ihan täydellinen ollut.

3. Flight Of Icarus (Kulunut biisi. 3½)
+ Sanat
+ Soolot
+ Kertsi
+ Lopetus
- Toisto
- Loppukirkaisu

4. Die With Your Boots On (Väliinputoaja. 3)
+ Alku
+ Jotkut riffit
+ Sanat
+ Soolot
+ 3.23-3-43 välinen kohta
- Duuri voittoiset sävelet
- Taustavokaalit Bridgessä
- Kertsi
- Brucen laulutyyli
- Toisto

5. The Trooper (Klassikko. 4)
+ Jumalauta, toimii! (Muttei n. 100 kuuntelukerran jälkeen)
+ Kaikki riffit
+ Fillit
+ Brucen vokaalit
+ Tunnelma
+ Soolot
- Kyllästyminen

6. Still Life (Levyn kohokohta. 5+)
+ Tunnelma!
+ Alkusoolo
+ Murray
+ Sanat
+ Brucen tulkinta
+ Kaikki muukin
- Alkuhöpinä

7. Quest For Fire (Parempi kahdesta. 3½)
+ Alku
+ Ennen sooloa alkava riffi
+ Soolo
- Sanat
- Kertsi

8. Sun And Steel (Ei ihan näin. 2½)
+ Draivi
+ Kyllä Maidenilla on aina sooloissa tunnelmaa.
- Sanat
- Kertsi
- Duurivoittoisuus
- Keskinkertainen laukkakomppi

9. To Tame A Land (Takaisin Still Lifen osoittamille Dyyneille. 5+)
+ Tunnelma
+ Sanat (Dyyniteema yms.)
+ Raskaus
+ Joka Ikinen Riffi
+ Instrumentaalikohta
+ Pinnalla kuuluva basso
+ Pakko tähänkin on laittaa: Soolot, jumalauta!
+ Mahtava lopetus mahtavalle levylle.

Kokonaisuudessaan Maidenin uran tähän mennessä paras levy. Joka biisissä loistavat soolot. Kansi on myös mahtava, ei vaan sovi levyn teemaan (vaikkei nyt olekkaan teemalevy). Brucen laulussa on tapahtunut jonkilaisia muutoksia The Number Of The Beastista, mutta onneksi vain parempaan suuntaan. Plussaa myös McAivoin debyytistä Maidenissa.
+Kansitaide
+McBrain
+Kaksi täydellistä biisiä

Ka = 4, mutta nostan sen 4.2

[Lionheart]

Tästä levystä alkoi Maiden-hulluus. Kertoo jo jotakin.


Where Eagles Dare

+McAivon rummutus (etenkin bassorummun käyttö)
+Militaristinen meno (don't ask...)
+Soolot toimivat

Ei tästä(kään) mitään erityisen pahaa sanottavaa keksi. Erinomainen levynavaus. 4


Revelations

+Aivan tajuton intro.
+1. säkeistö ja sitä seuraava kolmen kitaran uskomattoman hieno osio...
+...jonka jälkeinen nopea kohta...
+...ja ne loput rytmin vaihdokset.
+Mystiset lyriikat.
+Nerokkaat soolot.

Ei vieläkään mitään valittamista. Tätä saisivat enemmän livenä soittaa. Levyn paras. 5


Flight Of Icarus

+Ihan kelpo kappale...
-...mutta auttamattoman keskinkertainen.

Ei tästä vaan keksi mitään muuta sanottavaa. Ei huono kappale, muttei koskaan ole koskettanut minua millään saralla. 3


Die With Your Boots On

+Asialliset lyriikat.
+Alku (etenkin Harris)
+Kertosäe.
+Soolot.
-Lopussa liikaa hokemista, toimisi paremmin lyhempänä.

Rokkaavampi palanen, eikä ollenkaan hullumpi. 4


The Trooper

+Se kitaramelodia.
+Bändin yhteensoitto.
+Lyriikat.
+Soolot.
+Kaikki!!
+Henkilökohtaiset syyt.
-Pahasti kulunut käytössä.

Ei tätä voi enää sanoin kuvailla. On se vaan niin hieno. 5


Still Life

+Rauhallinen mutta uhkaava alku, tunnelma säilyy läpi kappaleen.
+Brucen paras suoritus tällä levyllä, etenkin tuo alku.
+Lyriikat.
+"Will give you Piece Of Mind"-toteama.
-"Nightmares"-huudatukset häiritsevät (tarkoituksellista?)

Loistava kappale, jonka perustana on tiivis tunnelma. 4.5


Quest For Fire

+Harris kertosäkeen aikana.
-Aivan pyöristyttävän huonot sanat.
-Täytekappaleen täydellinen esimerkki.
-Ei loista millään osa-alueella.

Tässä vaiheessa biisien taso romahtaa. Miksi tämä piti tehdä? 1.5


Sun And Steel

+Ihan kiva komppi ja meininki.
+Kertosäe.
-Lyriikat...
-Tässäkin pahasti täytebiisin makua.

Turhanpäiväinen biisi.Ehkä tämänkin laittamista levylle olisi voinut miettiä uudestaan. 2


To Tame A Land

+Nerokas intro (etenkin rauhalliset kitaramelodiat)
+Keskiosan hidastus pelastaa paljon.
-Perus säkeistöt eivät toimi, melodiat ei iske (tosin loppua kohden paranee.
-Bruce olisi voinut laittaa ehkä vähä dramaattisemman laulun.
-Lyriikat eivät tavoita lähdeteoksen tunnelmaa.

Maidenin heikoin eeppinen kappale. 3


Hyvä lätty, vaikkakin häiritsevän epätasainen. Yht: 3.4(oho, vähemmän kuin luulinkaan...huolestuttavaa?)...wait aa minute, Still Life unohtui...tarkemman laskutuloksen jälkeen: 3.6 (noloa).

[Iron Constable]

Tästähän se alkoi mullakin. En jaa sympatia tai snif-pisteitä, tämä on tarpeeksi kova muutenkin. Jo älppärin gatefold-sleeve taiteineen sai/saa sydämen läpättämään, mainitsen tässä kuten myös biisien yhteydessä, että tämä on kaikkien aikojen parhaiten laulettu hevilevy. Nannaa kerrassaan. Mutta asiaan, levotontahan tuo mun kerronta on, mutta se onkin tajunnan virtaa pikakirjoituksella samalla kun levyä kuuntelin. Toki nyt kirjoitan sen paperilta "puhtaaksi".



Where Eagles Dare 4½

- hieno sisäänajo Mcbrainille, rumpalin biisi. Alusta saakka on myös selvää, että Bruce on kehittynyt edellisestä levystä aimo harppauksin. Erittäin hyvät ja selkeät soundit. Hieno jyräävä perusriffi. Kitaratyöskentely kautta linjan ensiluokkaista, paljon toistoa, mutta se sopii tähän biisiin. Tuttu tarina hyvin kerrottuna, Brucen lopetushuuto on yksi levyn monista vokaalihelmistä.

Revelations 5

- Brucen paras sävellys Tears of the Dragonin ja Powerslaven ohella. Kappaleen rakenne kaikkine osineen on jotain sairaan hienoa. Maidenin parhaita lyriikoita, Bruce vetää todella tunteella. Ty-ty-ty rumpujen jälkeen tuleva hiljaisuus ja "humina" on hieno kohta. 4:00 - 6:00 jyrää komeasti, loppusäkeistö "It is You"-loppuineen on tällä arvosteluasteikolla vähintään kutonen.

Flight of Icarus 5

- Alun junttauksesta lähtien klassikko. Jos minulta kysytään, Brucen kaikkien aikojen vakuuttavimmat vokaalit. Paras kertsi toimivinen stemmalauluineen, kovaa ja korkealta-koulun peruspilari. Brucen loppurääkäisy, kovempaa vetoa ei ole eikä tule. Loistava loppu.

Die with your boots on 3½

- 0:00 - 0:25 lupaava alku, lässähtää vähän laulun tullessa sisään ja melodian muuttuessa. "If you gonna die"-huuto ei ole koskaan oikein maistunut. Hivenen liian hilpeä kokonaisuus. Brucen suoritus jatkaa levyn huikean tasokasta linjaa. Hyvät soolot ja etenkin basso taustalla ynnä sen jälkeinen twin guitar-attack, sitten Bruce ja lisää sooloja aina 4:27 saakka, kunnes paluu "heikompaa" osioon. Nopea lauluosuus plussaa lopussa.

The Trooper 5

- Yksi Maidenin vetävimmistä aloituksista 0:00 - 0:36. Laulu tulee jostain sydämen pohjasta, hienot lyriikat, filmi vain pyörii mielessä kun kuuntelee, oo-oo-oo on yleisölaulatusten aatelia. Sooloja on vaikea paremmaksi pistää. Nickolla on hienoja juttuja tässä biisissä. "He pulls the trigger and I feel the blow"... Täyttä rautaa alusta loppuun. Eka kuulemani biisi, enkä ihmettele että koukkuun jäin.

Still Life 4½

- Sopivan tasapainottava alku levyn tässä vaiheessa. Kuunnelkaa kitaroita Brucen "kuiskauslaulun" taustalla, yeah ! Monipuolinen kappale jossa hieman poikkeavia kulkuja kitaroilla ja muutenkin hyvää riffiä ja sooloa. Bruce sopivan salaperäinen koko ajan. Mainio B-luokan kauhuleffasanoitus.

Quest for fire 4

- Bruce Bruce Bruce. "HOUM", "NIGHT" ja kertosäe ynnä "BEASTS", tiedätte mitä tarkoitan. Steven basso kertosäkeessä ja välillä 1:56 - 2:23 todella loistavaa kuunneltavaa. Hyvät soolot ja kertosäe. Älkää aina valittako sanoista, ne nimittäin lauletaan niin saatanan hyvin, että ihan sama vaikka olisivat siansaksaa. Intro ja outro toimivat.

Sun and Steel 3

- Käynnistyy vetävällä laukalla joka kantaa läpi biisin. Kertosäe tekee tästä biisin, lauletaan kivasti "kahdessa kerroksessa", hyvät harmoniat, välttävät soolot. Ehkä hieman simppeli veto tälle levylle. Brucen tavanomaisin esitys.

To tame a land 4

- 0:00 - 1:00 luodaan eeppistä tunnelmaa, 1:00 - 2:25 biisi etenee aika simppelisti kunnes "ruler of the stars" potkii homman eteenpäin ja 3:10 - 4:00 seuraa yksi levyn komeimpia laulusuorituksia tuettuna uhkaavalla soitolla. 4:00 - loppuun onkin sitten melkoista soittamisen juhlaa, tasapuolisesti kaikki soittajat laittavat parastaan, tuplakitaroiden aatelia kuullaan, ja yllättäen lopetetaan kuten aloitetaan.

Keskiarvoksi tärähtää peräti 4.3, jossa ei ole yhtään liikaa. Yksi kaikkien aikojen levyistä.

Oma ranking nyt:

Piece of Mind 4.3
The Number of the Beast 4.2
Killers 3.4
Iron Maiden 3.3

Nousujohteista tähän mennessä...

[Wrathchild]

Where Eagles Dare 4.75
Loistava aloitus loistavalle levylle. Rumputyöskentely on mahtavaa läpi kappaleen ja eikä laulussakaan ole valittamista. Ainoana miinuksena kappaleen ehkä hieman liian pitkä kesto.

Revelations 4.75
Aivan fantastinen livebiisi. Studioalbumillakin toimii loistavasti,mutta tempo on ehkä liian hidas. Joka tapauksessa tunnelma on upea, sanat hienot ja biisinrakenne loistava.

Flight of Icarus 4
Positiivisin yllättäjä. Ei ole ikinä kuulunut suosikkeihini ja olisinkin ulkomuistista antanut jotain 3pisteen pintaan. Mutta nyt tämäkin biisi iski yllättävän lujaa. Loistava kertosäe ja loppu ovat kappaleen parasta antia.

Die with your boots on 4.25
Kappaleen alku on mahtava ja tykkään myös kertosäkeestä. Ei ole kuitenkaan mestariteoksen elementtejä.

The Trooper 5
Legenda! Mahtava kitarointi kuullostaa taivaalliselta ja asennetta on vaikka muille jakaa. Soolotkin ovat mainiot ja yksinkertaisesti kaikki vain toimii.

Still Life 5
Loistavat melodiat ja tunnelma. Kertakaikkisen hieno biisi joka on mielestäni levyn toiseksi paras. Alun soolo ja rauhallinen lauluosuus kuullostavat upeilta.

Quest for fire 2.25
Mielestäni heikoinlenkki. Ei vain iske ja lopun sooloja lukuunottamatta melko heikko kokonaisuus.

Sun and Steel 3.5
Ihan hyvä kappale,jonka kertosäe on mainio. Jää kuitenkin todella kovassa seurassa toiseksi huonoimmaksi kappaleeksi.

To tame a land 5
Mielestäni levyn paras veto. Käsittämättömän hienot melodiat ja tunnelma. Brucen laulusuoritus on myös aivan upea. Täydellinen lopetus ehkä Maidenin parhaalle albumille.

Keskiarvoksi tuli noin 4.3, joten POM meni ylivoimaiseen johtoon tällä hetkellä. Saattaa olla myös kärjessä loppuun saakka,mutta erittäin varteenotettavia haastajia on useita.
Tilanne:
1.Piece Of Mind 4.3
2.The Number Of The Beast 3.5
3.Killers 3.1
4.Iron Maiden 3.0

[Starstruck]

Lionheart: Jotain jäi puuttumaan.

[Powerslave]

Where Eagles Dare
Levy alkaa hyvin McBrainin rumpuintrolla, mies loistaa muutenkin koko biisin ajan. Brucen laulu ja riffit ovat taas Maiden-laatua. Biisi jää junnaamaan muutamassa kohdassa hieman pitkäksi aikaa. Soolotkin on levyn huonoimpia. 4

Revelations
Alun hitaat kohdat ovat todella hienoja. Melodiat ja riffit, molemmat ovat mahtavia. Mahtavuutta korostaa vielä lyriikat ja Dickinsonin laulu. Tehty live-biisiksi. Soolot eivät vieläkään yllä parhaalle mahdolliselle tasolle. Silti todellista Maiden-eliittiä 5

Flight Of Icarus
Intro-riffistä loppuun asti löytyy menoa ja meininikiä. Hyvästä tarinasta tehty hyvät lyriikat. Kertosäekin toimii todella hyvin. Ensimmäiset soolot levyllä, jotka ovat oikeastikin hyvät. 5

With Your Boots On
OK rock-biisi. Riffit toimivat, mutta paikoitellen aika keskivertoista laulua Brucelta. Hieman liian iloinen biisi ja lyriikat ovat todella kauheita. 3

The Trooper
Biisi on ehkä soitettu puhki, mutta ei se kumoa sitä tosiasiaa ettei riffit tai soolot olisi hyviä. Harrisin basso puskee hyvin naamalle kokoajan. 5

Still Life
Tunnelma on taas katossa, koko bändi näyttää osaamisensa ja lyriikat ovat taas upeita. Jokin käsittämätön voima, tekee taas tästä biisistä niin hyvän. Levyn parhaimmistoa. 5

Quest For Fire
Tikulla ja kivellä saa tehtyä tulen, mutta minkä takia siitä piti tehdä biisi? Varsinkin jos lyriikoista tehdään niin huonot. Ei mikään mikään mestarillinen sävellystyö, vaikka muutamat riffit ovatkin ihan hyviä. 2

Sun And Steel
Sama kuin DWYBO:ssa. OK rock-biisi. Riffit toimivat, mutta paikoitellen aika keskivertoista laulua Brucelta. Hieman liian iloinen biisi ja lyriikat ovat todella kauheita. 3

To Tame A Land
Taas upea lopetus levylle. Todella hieno melodia alussa, mutta biisi alkaa kunnolla vasta kahden minuutin kohdilla. Hieno biisihän tämä on, mutta lyriikat ei ole koskaan kunnolla auenneet, mutta syynä on tietysti se etten ole kirjaa lukenut. 4

Keskiarvo: 4.0

1. Piece Of Mind 4.0
2. Iron Maiden 3.5
3. The Number Of The Beast 3.5
4. Killers 3.1

[NightTrain]

Where Eagles Dare: 4

Klassinen rumpuintro. Nicko paukuttaa muutenkin heinosti koko biisin ajan. Biisin riffit ovat hyviä, joskin niitä jauhetaan paikoin liikaa. Sieltä täältä olisi kappaletta voinut ehkä hieman pätkiä, toisto rokottaa pisteitä. 2 minuutin jälkeen alkavat kitaraosuudet ovat mahtavia, sopivat biisin aiheeseen tunnelmanluojina täydellisesti. Tulitus-äänet olisi voinut jättää pois, ne häiritsevät hieman.

Revelations: 5

Todellinen mestariteos. Tempoa, kuten monesti todettua, olisi voitu hieman nostaa. Biisi on lyyrisesti kiehtova, alun "virsikohta" on mainio. Sen jälkeen tuleva rauhallinen kitarointikohta on myös maidenmaista mahtavuutta, suorastaan kaunista. Kappale senkun vaan paranee, mitä pidemmälle se pääsee. Rauhalliset ja räväkämmät kohdat vuorottelevat mukavasti. Bruce laulaa mallikkaasti ja sanoissa on fiilistä. Loppupään soolot eivät ole mitenkään mullistavat, mutta muuten biisi on jotakuinkin täydellinen. Kokonaisuutena kappale ei jää kauas kaikkien aikojen Maiden-kärjestä.

Flight Of Icarus: 5

Jykevä alku. Totutun hyvä vokaalisuoritus Brucelta. Nostatteleva perussäe ja eliittiin kuuluva kertsi (vaikkakin taustalaulut tökkivät vähän). Upeat soolot ja hyvä loppurutistus. Terävintä kärkeä Maidenin lyhyiden biisien sarjassa.

Die With Your Boots On: 3

Mukaansatempaava aloitusriffi. Perussäe hyvää perustasoa. "If you gonna die"-taustahuudot ovat erittäin tökeröt, niistä sakotetaan. Kertosäekään ei mitenkään erikoinen, jotenkin junnaava. Loistavat soolo-osuudet pelastavat melko paljon.

The Trooper: 5

Tässä klassikko, jossa ei paljon kiistelemistä ole. Mahtavuutta, kuuluu jokaisen kitarasoittajan yleissivistykseen. Legendaariset sanat ja Brucen jollain tavoin raaka tulkinta. Säkeistöjen väliset huudatukset ovat täyttä asiaa. Myös kitarasoolot ovat klassikkostatuksen arvoiset. Tätä on Iron Maiden.

Still Life: 5

Vahva tunnelma läpi biisin. Brucen kuiskauksenomainen laulu toimii hyvin. Hyvät sanat. Perussäkeet ja kertsi hyviä. Sooloja ei tarvitse tälläkään kertaa hävetä. Kokonaisuudessa ei moitteen sijaa.

Quest For Fire: 3

Sanoja on morkattu niin paljon, etten enää niihin puutu. Ovathan ne kieltämättä hieman kömpelöt. Muuten biisi kuitenkin on ihan hyvä. Kenties hieman täytebiisin makua siinä levyn parhammistoon verratessa, mutta kyseessä on niin kova levy, että nämä heikoimmatkin kappaleet jytäävät mallikkaasti. Kitarat jälleen loistavat, kuinkas muutenkaan.

Sun And Steel: 3

Ehkä tätä levyn heikompaa päätä jälleen. Kertosäe biisin paras osa. Ei pahemmin valittamista, mutta ei tämä mitään kovin järisyttävääkään tarjoa. Peruskauraa.

To Tame A Land: 5

Levy saa arvoisensa päätökseen. Koko biisi on maustettu mielettömän hienolla, aavikkomaisen karulla tunnelmalla. Tämä biisi on messissä jahka lähden ajelemaan Mustangilla Arizonan aavikoille. Kitaramelodiat hypäävät jälleen ensimmäisenä silmille. Viimeistään nyt vakuutuin siitä, että kyseessä on yksi kaikkien aikojen levyistä, mitä kitarointiin tulee. Ja miksei muutenkin.


Keski-arvo: 4,2

Ensimmäisiä "oikeita" Maiden-levyjä Best Of The Beastin jälkeen. Suuri osa biiseistä omaa siis melko suurta nostalgia-arvoa. Soundipuoli ei tällä lätyllä ollut kehittynyt vielä huippuunsa... Riippuu tietenkin kuka mistäkin tykkää. Mainittakoon vielä, että karu kansitaide on yksi Maidenin hienoimmista.

EDIT: Ja vielä tuo oma ranking...

Piece Of Mind: 4,2
Iron Maiden: 3,6
Killer: 3,2
The Number Of The Beast: 3,2

[Ipe]

Eli toistamiseen tämän levy kimppuun, kun tallensin vahingossa Powerslaven arvostelun alkuperäsen päälle, kun yritin ottaa siitä pohjan

Where Eagles Dare 4+

+McBrain
+Kitarariffit
+Dickinson tulessa
+Vikasäkeistö
-Toistoa väliosassa vähän liikaa
-Konekiväärit

Revelations 5

+Alun soitto/laulu yhdistely
+Dickinson
+Sanat todella upeat
+Toimii livenä
+Soolot
+Kolmas ja vika säkeistö täyttä rautaa!
-Kertosäe aivan pienenä miinuksena

Klassikko! Kappale aukesi minulle jo aikoinaan ensimmäisellä kuuntelukerralla, oli yksi niistä harvoista..

Flight of Icarus 4+

+Kitariffit
+Kertosäe
+Soolot
+Loppu kirkaisu
-Ehkäpä liiallinen toisto?

Die With Your Boobs On 3

+Hyvä alkuriffi
+"They died with boots on." säkeistö, jonka jälkeinen kitarasoolo
-Kertosäe varsinki kertosäen kuorolaulu Steltä ja Adrianilta

Levyn heikoinlenkki

The Trooper 5

+Legenda riffit
+Sama kaava, kuin Hallowed Be Thy Name:ssä alussa
+Sanat
+"Oooooooo-ooooo--oooo"
+Livenä hekumaalinen
+Soolot
+Tempo

Klassikko

Still Life 4,5

+Alun rauhallisuus
+Biisin käyntiin lähteminen Nickon fillin johdolla
+Kertosäe
+Oikeastaan kaikki säkeistöt loistavia
+Dickinson
+Lopetus
-Alun puhe

Quest For Fire 4

+Rummut alussa
+Dickinson
+Kitarasoolot
+kitarariffit ennen sooloja
-En oikeen keksi miinuksia biisistä, mutta ei kyllä klassikoksi silti yllä.

Tässä biisissä maidenin top-5 soolot, jotka nostavat biisin keskiarvoa yhdellä

Sun and Steel 3,5

+Tehokkuus
+Kertosä
+Rokkimaisuus
+Riffit
+Biisin lopetus "Life is like a wheel. And it's rolling still" (Rytminvaihdos)
-Toisto?
-Säkeistöt vähän tylsiä

To Tame a Land 4,5

+Melodiat
+Riffit
+Harris
+Soolot
+Väliosuudet
-Sanat

Lähes klassikko. En vain pidä sanoista, mutta ne ovat kuitenkin todella hyvin sovitettu biisiin..

Elikkä huomasin, että arvosanani noussut vähän viime kuuntelun, mutta parempi näin 4,2

[Finnarry]

Onko kukaan koskaan ajatellut miltä tämä albumi kuulostaisi Cliven soittamana? Jos Clive ei olisi lähtenyt bändistä nämä biisit ja albumi olisi silti luultavasti julkaistu tällaisenaan, koska Nickollahan ei ole näppejä ollut pelissä itse biiseissä millään tavalla. Clivehän lähti bändistä vain vähän ennen albumin nauhoitusten alkua.

Kyllähän monet kappaleet ovat nimenomaan Nickon takia elävöityneet niin paljon että näin jälkeenpäin ajateltuna ne Cliven "perussoitolla" ei olisi niin vetävän kuuloisia. Where eagles dare anyone?

[Ipe]

^Niin olisihan se hauska kuulla miltä kuullostaisi Where Eagles Dare feat. Burr Niin, mutta jos nämä spekulaatiot jättäisi kokonaan pois, kun sellaista ei tapahtunut eikä tule tapahtumaan. Eikä Burr tule koskaan olemaan parempi rumpali, kuin McAivo

[Lionheart]

Lionheart: Jotain jäi puuttumaan.

Ei perkl! D'oh! Asia korjataan pikapikaa...

edit: asia korjattu

[Lionheart]

Eikä Burr tule koskaan olemaan parempi rumpali, kuin McAivo

Ja tämähän tulikin monelle yllätyksenä ottaen huomioon miehen nykyisen terveyden tilan...

[Ipe]

^ Niin kyllä tiesin hänen nykyseistä terveydentilasta, mutta oikeataan tarkoitin vain sitä, että ei hän ikimaailmassa ole ollut/on/tule olemaan yhtä kova rumpali, kuin McBrain

Mutta eiköhän lopeteta tämä offtopic tähän.