Albumikeskustelua ja äänestys: Iron Maiden

[Peke]

Phantom of the opera

Alkaa mahtavalla riffillä ja mahtavaa riffittelyä perään. Kaikki toimii rummuista Di’Annon luluun. Kahen minuutin paikkeilla vähän rauhallisempaa. Tämän jälkeen tulee niin mahtavaa sooloilua että!
Loppuun vielä parit laulut ja riffit niin se on siinä. Ehdottomasti yksi Maidenin parhaimpia biisejä. Tästä biisistä kuulla niin täydellinen versio kun vaan olla ja voi live after deathilla Brucen laulamana. 5

Mielestäni siihen LAD-version täydellisyyteen vaikuttaa kyllä enemmänkin Murray-Smith-Harris akselin toimivuus keskenään ja varsinkin näiden kitaragurujen harmooninen ystävyys. Pois jää päivän pahat fiilikset kun Live After Deathin ja Phantomin lyö koneeseen. Loppujen lopuksi on aivan sama kuka laulaa, kun instrumentaalit ja rytminvaihdot on tämän biisin suola ja karkki

[Esko666]

^^Niin siis sitähän minäkin tarkoitin mutta laitoin siihen vaan sen että Brucen laulamana vaikka olisihan siihen voinut kirjoittaa että klassisella kokoonpanolla (niin taidan tehdäkin). Eihän tässä biisissä mitenkään hirveästi haittaisi vaikka olisi pelkkä instrumentaali.

[Yngwie]

Tämähän on iätön klassikko. Varsinkin Prowler ja Phantom Of The Opera loistavat erinomaisilla riffeillään ja sooloillaan. Ja sitten tietysti se Iron Maiden...
''Where Ever, Where Ever, Where Ever You Are, Iron Maiden's Gonna Get You, No Matter How Far''

[asa]

^ Olihan veret seisauttava arvostelu ja tulkinta. Mitähän jos katsoisit muista viesteistä vähän mallia, ja yrittäisit paremmalla onnella uudestaan?

[iiron maiden]

Prowler 4
Sanctuary 3
Remember Tomorrow 4
Running Free 5
Phamtom Of The Opera 5
Transylvania 5
Strange World 4
Charlotte The Harlot 4
Iron Maiden 5+++

Erittäin hyvä ensimmäiseksi levyksi. Paras biisi on ehdottomasti IROOON MAIDEEEN

[Brain Damage]

Prowler 4
Sanctuary 3
Remember Tomorrow 4
Running Free 5
Phamtom Of The Opera 5
Transylvania 5
Strange World 4
Charlotte The Harlot 4
Iron Maiden 5+++

Erittäin hyvä ensimmäiseksi levyksi. Paras biisi on ehdottomasti IROOON MAIDEEEN

Ja taas näitä. Voisi edes jonkinlaisia perusteluja yrittää keksiä. Ja jos ei mitään tule mieleen, niin kannattaa ehkä miettiä onko sitten ollenkaan tuollaista pelkkää biisi+numero-listaa järkevää postata.

[iiron maiden]

Prowler 4 Mahtava aloitusbiisi ja mahtava aloitus riffi. Kerto on kohtuukamaa

Sanctuary 3 Alkuriffit ei minuun niin iske. Levyn heikoin kappale

Remember Tomorrow 4 Kelpo hidasveteinen biisi joka nousee kattoon raskaan osioni alkaessa. Hyvä laulusuoritus Di'annolta

Running Free 5 Mahtavat rumpukompit ja bassot alussa ja vielä kun kitara tulee mukaan on tunnelma huipussaan. Albumin parhaimmistoa

Phamtom Of The Opera 4 Vauhdikas biisi jossa on hyvät riffit. Kerto ei niin iske mutta kokonaisuudessaan erittäin hyvä biisi

Transylvania 5 Samaan tyyliin Phamtomin kanssa erittäin vauhdikas biisi jossa myös kelpo soolot

Strange World 4 Hyvän kuuloiset näpäytykset alussa ja mahtavalla soololla lähdetään liikkeeseen. Myöskin hyvä laulusuoritus Di'annolta

Charlotte The Harlot 4 Hauskan kuuloinen alku riffi, josta syntyy melko kauniin kuuloinen biisi. Erittäin nopeat soolot sopivat myös

Iron Maiden 5+++ Ehdottomasti levyn paras veto, jonka kuuntelua ei voi lopettaa kesken jos sen on joa aloittanut



Olaanko jo tyytyväisiä Brain Damage ???? [/i]

[Brain Damage]

Prowler 4 Mahtava aloitusbiisi ja mahtava aloitus riffi. Kerto on kohtuukamaa

Sanctuary 3 Alkuriffit ei minuun niin iske. Levyn heikoin kappale

Remember Tomorrow 4 Kelpo hidasveteinen biisi joka nousee kattoon raskaan osioni alkaessa. Hyvä laulusuoritus Di'annolta

Running Free 5 Mahtavat rumpukompit ja bassot alussa ja vielä kun kitara tulee mukaan on tunnelma huipussaan. Albumin parhaimmistoa

Phamtom Of The Opera 4 Vauhdikas biisi jossa on hyvät riffit. Kerto ei niin iske mutta kokonaisuudessaan erittäin hyvä biisi

Transylvania 5 Samaan tyyliin Phamtomin kanssa erittäin vauhdikas biisi jossa myös kelpo soolot

Strange World 4 Hyvän kuuloiset näpäytykset alussa ja mahtavalla soololla lähdetään liikkeeseen. Myöskin hyvä laulusuoritus Di'annolta

Charlotte The Harlot 4 Hauskan kuuloinen alku riffi, josta syntyy melko kauniin kuuloinen biisi. Erittäin nopeat soolot sopivat myös

Iron Maiden 5+++ Ehdottomasti levyn paras veto, jonka kuuntelua ei voi lopettaa kesken jos sen on joa aloittanut



Olaanko jo tyytyväisiä Brain Damage ???? [/i]

No, onhan tuokin nyt parempi kuin ylempänä oleva ''arvostelu.''

[Fender]

Prowler, 4-
Tämä ei ole koskaan ollut suosikkejani, mutta sen verran kovaa rymistelevä biisi, että pakko antaa neljä. Väliosa on pirun hyvä, ja "Got Me Feeling" juttu myös. Lopussa vähän turhahkoa toistoa, joten neljä miinus on arvosana.

Sanctuary, 3½
Perusrokkibiisi, toimii hyvin livenä, studiona vähän tylsä, ja tässähän sitä Janickin temppuilun jälkeistä "tän-täkä-tän-täkä" juttua ei ole. No, Muuten hyvä, mutta osittain hieman mielikuvitukseton soolo, hyvä, menevä riffi, ja ajassa 1.42 alkava juttu on täysin omiaan yleisönhuudatukseen. Niin kulunut, että kolme ja puoli.

Remember Tomorrow, 5
Tästä hyppää heti ensimmäiseksi bassointro esille. Hieno. Sanoitus on vähän arvoituksellinen, mikä nyt ei ole koskaan pahitteeksi. Todella heavy kertosäe, joka kuullostaa paremmalta livenä. Säkeistö on hiljainen, joka sitten yltyy mätöksi väliosaan. Tällä kertaa parempi soolo Davelta kuin Snctuaryssä, "ilmava". Ajassa 2.52 alkava juttu on helvetin hauska soittaa kitaralla, ja kuullostaa hyvältä kuunnellesakin. Toinen soolo, on ihan ookoo, levyllä, mutta aivan loistava se on H:n vetämänä Ullevilla. Mätön jälkeen taas hilaiseen, ja sitten ryminällä loppuun. Viiden pisteen biisi.

Running Free, 5
Tämä on aivan omaa luokkaansa livenä! Aivan uskomaton herra Aivon soittamana. Basso yhtyy jo muutenkin menevää komppiin loistavasti, ja sitten vielä kitarat päälle. Ahh. Säkeistö on ihan hyvä, mutta kertosäe paljon parempi. Sitten, ensimmäisen kertosäkeen jälkeen tuleva kitarajuttu, voi vittu, ihan helvetillistä touhua! Koko biisi jatkuu yhtenäisenä kokonaisuutena, joka päättyy hienoihin laulujuttuihin lopussa. Yeah! Tämäkin on viiden pinnan biisi.

Phantom Of The Opera, 4½
Hyvä riffi alussa, ja samantien lähdetään vauhdilla liikkeelle. Hyvin sovitettu laulu introriffi päälle. Ennen tempon vaihdosta tämä alkaa pikkasen tylsäksi kyllä käydä. No, sitten tulee se Daven soolo, hienohan se on! Sen loputtua alkaa Steven osuus. Perkele! Koko riffi on ihan helvetin hyvä, muttei toistoa ole silti käytetty liikaa. Seuraavaksi laukka käyntiin, ja kitaramelodia iskee päälle. Hyvänkuuloinen juttu, ja sitten lävähtää seuraava soolo. Tyypillistä Davea, eikä toinen soolo poikkea maiden-linjasta mitenkään. Lopuksi palataan lähes alkuun, elikkä tähän riffiin, tulee vielä yksi säkeistö ja that's it. Laitetaan neljä ja puoli.

Transylvania, 2½
Tämähän on instrumentaali, ja introriffi on ihan menevä, ja seuraavakin, mutta minua on aina jotenkin häirinnyt sen toisen jutun rumpukomppi. En ole vain tykännyt. Tässä biisissä on omasta mielestäni vähän liikaa toistoa, eikä innosta. Kaksi ja puoli.

Strange World, 4+
Tämä on hieno biisi, tunnelmallinen intro, joka ei ole läheskään liian pitkä. Strattonin alkusoolo on hieno, ja Maiden-kirjan mukaan Stratton aina innostui tätä soittaessaan. Mikäs siinä, hienohan tämä on. Sanat ovat "kivat", ja säkeistössä on hienoa kitarointia. Sen jälkeen intro uudestaan, ja soolo. Tämä taisi olla Daven? Ja hyvältä kuullostaa. Hieno biisi.

Charlotte The Harlot, 5+
Voi vittu, tarvitseeko perustella? Menevä alkuriffi, rummut mukaan ja leadi vähän korkeammalta. Sanoitus on ihan omaa luokkaansa! Olisin kyllä todella halunnut nähdä tämän Prahassa, ja vituttaa nyt kun kuuntelee. Menevä kertosäe, ja hieno, hiljainen väliosa. Paulin fillailu siistiä kuultavaa. Ja sitten vielä soolo, ihan uskomatonta. 5+!

Iron Maiden, 4+
Tähänhän periaattessa tiivistyy koko Maidenin henki. Bassosoolokin vielä! Yeah. Sen verran kulunutta kampetta, että heitetään 4+. Toimii levyllä paremmin, koska Burr vetää peruskomppia, Neeko ei.

[Dr.Stein]

Iron Maiden – Iron maiden(1980)

Oli aika jolloin hevijätti Iron Maiden ei vielä ollutkaan niin jätti. Tämä Steve Harrisin perustama yhtye kierteli kapakoita itä lontoossa kokoonpanon vaihtuessa vähän väliä. Kun Maiden sitten vihdoin ja viimein sai levytyssopimuksen managerinsa Rod Smallwoodin avulla niin vuonna 1979 oli aika suunnata kohti studiota äänittämään biisejä joista jokainen oli nähnyt valon jo kauan ennen levytystä. Kokoonpanoon kuului tuolloin laulaja Paul Di’Anno, Kitaristi Dave Murray, Basisti Steve Harris ja Rumpali Clive Burr, mutta kuten kaikki tietänee maiden tunnetaan juuri kahden kitaran temppuilusta. Vaikka Dave pystyikin hoitamaan useat hommat kitaralla itsekseen oli levyä varten hommattava joku toinenkin skeban varteen. Hieman hätäisesti bändiin värvättiin Dennis Stratton joka hoitaa levyllä oman hommansa hyvin vaikkei tietenkään vedä vertoja seuraajalleen.

Itse levy on suurilta osin hyvin erilaista Maidenia mitä yleensä on totuttu kuulemaan, Paul on vokalistina kotoisin suoraan kuin jostain punk bändistä ja biisit ovat enemmänkin sellaisia rock rallatuksia. Tämä ei toki ole lainkaan huono juttu sillä mielestäni levy on todella hyvä vaikkei ehkä sitä parasta maidenia olekaan. Jotkut vihaavat Di’ Annon ääntä niin paljon että jopa moni kovankin luokan maiden fani on jättänyt levyn ostamatta tai ostanut keräilymielessä hyllyyn pölyttymään.
Itse olen kuitenkin sitä mieltä että Di’ Anno kuuluu tälle levylle niin kuin Bruce Beastille tai Blaze Factorille.

Sen enempää selittämättä nyt on aika laittaa laatta taas pyörimään ja väsätä jonkin sortin arvio jokaisesta biisiistä.

Prowler

Hyvä päätös oli laittaa tämä kaikista niistä valituista biiseistä aloittajaksi, toinen sopiva olisi tietenkin ollut Transylvania, kyllähän instrumentaalilla on aina hyvä aloittaa. Itse biisi vakuuttelee Raaoilla riffeillä ja Di’annon biisin erittäin hyvin sopivalla punk tyylisellä laululla. Väliosa on todella mahtava, Clive hakkaa rumpuja kuin hullu, Dave pamauttaa mahtavan soolon. Yksi asia joka häiritsee on tuo nopea rallattelu, tuossa Di’Anno ei kuulosta jotenkin niin hyvältä. Sanat ovat hyvin harvinaiset noin niin kuin Harrisin kynänkärjestä. Harvoin miehen teksteissä mainitaan sanaa girl tai lady.

+Alku iskee aina
+Raakuus
+Di’anno
+Rummut
+Sanat…
-…Jotka kuitenkin ovat vähän sekopäiset
-Nopean kohdan laulu

4

Remember tomorrow
Täysin eri meininkiä kuin edellinen raita joka ole lainkaan huono juttu, tässä on nimittäin yksi Di’Anno ajan parhaimmista vedoista ja miehen itsensä yksi parhaimmista laulusuorituksista bändissä. Tunnelma nousee kattoon basson ja kitaravinguttelun ansiosta heti alussa eikä paluuta ole. Di’Anno vetää täydellisesti muita yhtään väheksymättä, basso/kitara näppäily kuulostaa helvetin hyvältä ja Burr hoitaa oman hommansa nappiin. Kertsinä toimii ”ooooooo” jonka mukana biisi muuttuu raskaammaksi, mutta vain hetkeksi. Kun se sitten lopulta on menoa niin kyllä on mahtava fiilis. Pari helvetin kovaa sooloa ja muuta kivaa. Loppuaika liikuskellaankin sitten taas rauhallisilla vesillä.

+Yksi Di’Annon parhaista laulusuorituksissa maidenissa
+Rytmivaihdokset
+ja oikeastaan kaikki muukin
- Ehkä hiukan liikaa pituutta

5

Running free

Rumpukomppi on surkea. Eikä muutenkaan biisi tarjoile mitään ihmeellisempää, melko tylsää mättöä. Toki muutama hyväkin juttu löytyy seasta.

+Kertosäe
+lyhyt
+/-ei sooloja
-Hyvinpitkälti kaikki,
-Kunniamiinus vielä rumpukompille

2

Phantom of the opera

Mitähän tähän voisi sanoa? Täydellistä! Heti alkuriffin pamahtaessa korviin voi havaita että nyt on tulossa jotain aivan mahtavaa. Hienon nostatuksen saattelemana lähdetään kohti säkeistöä joka kulkee erittäin toimivan riffin ja rumpukompin voimin, siihen väliin on hyvä heittää alkuriffiä ja vähän laulua. Hetken päästä meno hiljenee kuin puun takaa. menee hetki ja Dave räväyttää hienon hiljaisen soolon jonka jälkeen basso vetelee hetken omiaan kitaroiden tullessa tiluttelemaan omiaan, hetken päästä on jo rummutkin messissä. Seuraava osiokin on mahtavaa kuultavaa. Ennen Daven toista sooloa kuultava kitaramelodia on sekin tykkikamaa. Soolot molemmilta ovat mainioita. Loppuun vielä yksi säkeistö. Todella proge kamaa tämä, juuri nämä rytmivaihdokset pitävät biisin hengissä koko kestonsa edestä. Tässä on yksinkertaisesti yksi maailman parhaimmista biiseistä ikinä. Yksi sana on vielä sanottava ja se on Live after death.

+Proge meiniki
+Loistavaa twin kitarointia
+Oikeastaan kaikki

5

Transylvania

Instumentaalit ovat maidenilla harvassa, onko se sitten hyvä vai huono juttu riippuu tietenkin ihan kuulijasta. Omasta mielestäni nämä Maidenin istrumentaalit ovat olleet aika tyhjän oloisia mutta tämä draculan kotikaupungin mukaan nimetty biisi on kuitenkin aina iskenyt, iskeekö se vielä? No kuunnellaan ja katsotaan. Oikein hyvä aloitus joskin hiukka liian pitkäksi venytetty. Seuraava osa onkin sitten mahtava, ainakin se välivinguttelu. No tämäkin junnaa liian kauan paikallaan mutta sitten mennään ja lujaa. Mahtavaa Kitaroiden juhlaa joka sekin loppujen lopuksi kärsii liaasta pituudesta.

+ Taitavaa soittoa, hyviä riffejä ja ok soolot
+ Kyllä se Burrikin osaa
-Pituutta liikaa

3,5

Strange world

Transylvanian kitaratemppuilun jälkeen onkin hyvä levätä vähäsen ja mennä hiukan rauhallisempiin fiiliksiin. Alussa nousee fiilis nousee jo hyvin korkealle kitaroiden ansiosta johon rumpu ja bassokin kantavat oman kortensa kekoon. Tähän kun isketään oikein kunnon fiilistelysoolo on hyvä aloittaa säkeistö. Täytyypä sanoa että Di’Anno vetäsee vielä paremmin kuin remember tomorrowssa eli aivan perkelee hyvin. Fiilis pysyy koko ajan katossa bändin hyvän soiton ansiosta ja siitä pitää myös huolen toinen soolo. Kaiken kaikkiaan ihan helvetin kova balladi.

+Perkele mikä fiilis
+Koko konkkaronkka soittaa hyvin
+Paul hoitaa hommansa täydellisesti
+Sooloissa on fiilistä
-Ehkä hiukan liian pitkä

About täydellinen biisi mutta kuitenkin se jokin jää puuttumaan ettei tästä klassikkoa synny.

4,5

Charlotte the harlot

Nuoren herra Murrayn ensimmäinen itse väsäämä biisi. Jostain syystä pidän tästä alkuriffistä aivan saatanasti, siinä vaan on sitä jotain. Aluksi kitaraa ja bassoa ja sitten messiin toinen kitara ja rummut niin hyvä on. Säkeistöt kulkee erittäin hyvin ja omaa sopivan temmon. Kertosäe on ihan hyvä. Rauhallinen osuus on hyvä lisä väliin, ettei koko ajan mätetä samaa. Tämän jälkeen Daven melko tyhjänkuuloinen soolo, hyvä lisä kuitenkin. Loppuun vielä yksi säkeistö ja kertsi päälle niin se on siinä, ainiin se riffi tietenkin vielä. Sanat jälleen harvinaista maidenille, on tälle levylle mahtunut pervoja, rikollisia ja huoria. Eipä ole myöhemmillä levyillä tainnut tällasia lyriikoita maidenilla näkyä. No joka tapauksessa erittäin hyvä biisi vaikka onkin Daven ensimmäinen.

+Alkuriffi
+Bassokuvio alussa ja väliosassa
+Kertsi on ihan hyvä
+Väliosa

4

Iron maiden

Kun on kyseessä niinkin kovan bändin kuin Iron Maiden nimibiisi niin luulisi että sieltä jotain mahtavaa on tulossa. No katotaan. Sanookos sana legenda mitään? No legenda on tämä alkuriffi joka iskee aina täysillä. No okei eihän Di’Anno vedä millään vertoja Air raid sirenille, mutta kyllä paulkin ihan hyvin laulaa. On hivenen liian nopea ehkä tämä levyversio siitä mitä ollaan totuttu livenä kuulemaan mutta ei siitä oikeastaan mitään haittaa ole. Kertosäe on toinen legenda tässä biisissä. Soolo ei hätkäytä mutta sen jälkeinen bassokuvio on mukava ja siihen tykytykyty ja pääriffiä kehiin. Mahtava biisi vaikkei klassikon maineeseen yllä millään.

+Riffi josta tuli legenda
+/-Tempo aika kova
-Saman hokeminen

3

Keskiarvo = 3,875 ~ 3,9

Loppu kommentit:
Kuten aiemmin tuli jo mainittua niin hyvä levy on kyseessä ja vaikka tämä onkin hiukkasen erilaista niin on havaittavissa kuitenkin tuttuja maiden piirteitä kuten maan mainioita kitaraharmonioita.

[Lowerslave]

Päätinpä ottaa urakakseni viimein arvostella Maidenin levyt, jotta niitäkin tulisi pitkän tauon jälkeen taas kuunneltua. Pyrin kirjoittelemaan näitä aina kun on mahdollista sikäli mikäli koulu, jalkapallo ja muut tekosyyt sallivat. Alla on jo yksi sepustus A Matteri of Life And Deathista, joten urakkaa on ja minun vauhdillani loppuun päästään luultavasti joskus ensi vuosikymmenen puolella . Pitemmittä puheitta asiaan.

Prowler

Yksi maailmanhistorian ykkösbändeistä olisi voinut valita huonommankin tavan aloittaa debyyttinsä. Introriffi on kaikessa yksinkertaisuudessaan jotain niin upeaa, ettei paremmasta väliä. Biisi sopii Paulin äänelle kuin nenä päähän ja mies tulkitsee tyylilleen uskollisesti karheasti kuin hiekkapaperi. Soolo ei ole mikään veret seisauttava; normaalia tilutusta, ei huono, muttei sieltä parhaimmastakaan päästä. Päällimmäisenä mieleen jää läpi kappaleen kuultava wah-pedaalin (?) läpi ajettu kitaramelodia, joka introsta viimeiseen kertosäkeeseen iskee tajuntaan korjaamattomat jäljet.

5

Sanctuary

Vaikkei tämä alkuperäisversiolla ollutkaan, sisällytän sen arvosteluun, sillä kyseisestä kappaleesta on tullut kohtalaisen pysyvä osa Maidenin livesettiä. Sanctuary jatkaa Prowlerin rokkaavaa menoa vielä hieman nopeammalla temmolla, muttei yllä millään osa-alueella avauksen tasolle. Paulin suoritus kuulostaa hieman turhan läpilauletulta, kaikki Prowlerissa kuultu tunne puuttuu, eikä kappale sävellyksellisestikään huipulle nouse. Soolo on itse asiassa keskitasoa parempi, mikä nostaa arvosanaa hienoisesti.

3

Remember Tomorrow

Biisi alkaa eteerisellä bassointrolla, johon kitarat heittävät päälle omaa maustettaan. Päässä pyöri heti toissakesäiset savuefektit . Heti Paulin aloittaessa laulunsa käy ilmi biisin heikkous: Paulin ääni ei sovi tällaisiin herkistelybiiseihin eikä tulkinta pääse lähellekään Brucen vastaavaa, vaikka levyjä arvostellessani pyrinkin välttämään vertauksia myöhempiin versioihin. Itse biisi on täyttä rautaa ja toisen säkeistön jälkeinen raskaampi väliosa sooloinen kuuluu koko levyn kohokohtiin. Haluaisin antaa tästä täyden vitosen, mutta Paulin tulkinta pudottaa arvosanaa puolikkaalla.

4,5

Running Free

Armoitettu livebiisi, yleisönhuudatuksen kuningas, wait for it left hand side, wait for it, mutta studioversiona kohtalaisen mitäänsanomaton. Rumpuintro tuo lähinnä hymyn huulille ja pumputtava basso sen päälle ei ainakaan tilannetta paranna. Tässä kappaleessa kuitenkin Paul pääsee oikeuksiinsa. Karkea tulkinta sopii uskomattoman hyviin biisiin ja tunnetta on mukana kuin saippuasarjassa konsanaan. Varsinaisen soolon puute pistää myös silmään (korvaan), mutta laskevat skaalatilutukset ajavat asian kohtalaisen hyvin. Sorrun taas vertailuun, mutta Live After Death -versio saisi ainakin numeron verran paremman arvosanan.

3

Phantom of the Opera

Voiko tästä mitään sanoakaa, mitä aikaisemmin ei jo ole sanottu ? Ehdottomasti yksi bändin parhaista biiseistä, mutta ongelmana on jälleen Paulin ääni, joka sopii mielestäni huomattavasti paremmin Running Freen kaltaisiin aivot narikkaan -rokkereihin kuin Phantom of the Operan mallisiin sävellystaiteellisiin mestariteoksiin. Mutta onhan Michelangelon Daavid-patsaassakin mittasuhteet päin mäntyä. Tässä tapauksessa laulusuoritus ei pudota arvosanaa ollenkaan. Hidas välisoolo ja sen jälkeen bassokuvioiden johdattelema väliosa harmonioineen on ehkä se koko levyn huippuhetki ja tämän jälkeen tulevat soolot ovat ensimmäistä kertaa tällä levyllä täytty parhautta. Ovat Dave ja Dennis tajunneet korvata ylilyövän tilutuksen tunteella . Lopuksi lyödään taas vaihde silmään ja kolmas säkeistö lopettaa biisin samalla draivilla, jolla se alkoikin.

5

Transylvania

Ironista sinänsä, että niinkin vahvan tulkitsijan kuin Paul (jolla tosin on jo mainitut puutteensa) omaavan bändin levyn yksi parhaimmista biiseistä on instrumentaali. Meno on päällä alusta loppuun ja soolot hipovat taivasta. Juuri tällainen instrumentaalin kuuluukin olla; kovan menon omaava pläjäys, joka saa jalan vippastamaan ja pään heilumaan.

5

Strange World

Hiljainen intro lähtee käyntiin suoraan Transylvanina viimeisistä nuoteista ja kohoaa korkeuksiin henkeäsalpaavan kauniin kitaramelodian myötä. Paulin hempeä laulu on parempaa kuin Remeber Tomorrowissa, muttei taaskaan vakuuta täysin. Soolo jatkaa siitä, mihin alussa jäätiin. Hitaasti ja kauniisti se johtaa kyyneliin asti herkistyneen kuulijan uuteen säkeistöön, jonka aikana huomaankin, että Paulin ääni oikeastaan sopiikin biisin aika hyvin. Vähän tunteikkaampaa latausta olisin kuitenkin kaivannut, sillä tulkinta kuulostaa hieman sivu suun mutistulta. Soolosta isot plussat.

4,5

Charlotte the Harlot

Daven perusrokkeri tuo mukaan erään Maidenin repertuaarin tunnetuimmista hahmoista: Charlotte-nimisen ilolinnun. Biisi on jälleen niitä, jotka sopivat Paulin äänelle enkä oikeastaan voisi kuvitella kenenkään muun laulavan tätä. Hidas väliosa ei ole parhaimmalla tavalla onnistunut. Soolo on hyvin menevää tiluttelua, joka ei taaskaan täydellisyyttä tavoittele, mutta menettelee keskivertoa paremmin. Kokonaisuuten Charlotte the Harlot ei kuitenkaan sen suurempia ihastuksenhuutoja nostata.

3

Iron Maiden

Legendastatuksen saanut, jokaisella keikalla väkisin kuultava bändin nimikkobiisi lopettaa levyn huomattavasti heikommin kuin miten se alkoi. Paul pääsee taas vauhtiin, mutta biisi itsessään ei mitään huippukamaa ole etenkin, kun studioversiosta puuttuu se konsertti-ilmapiiri, joka tällekin biisille Running Freen ohelaa on elintärkeä. Livenähän tätä kuuntelee ihan mielellään. Onhan biisillä huomattava perinnearvo bändin livesetissä. Ei tämäkään huono ole, muttei studioversiona, korostan sanaa studio, itselleni mikään merkittävä kappale.

3-

Pitkä matikka tuotti keskiarvoksi 3,97, joka oikeuttaa kahden arvioidun levyn listalla hopealle. Äänestykseen lyödään siis nelonen.

[Redeemer]

Prowler

Aloitus on todella kova. Kitarat aloittavat todella loistavalla riffillä, joka pian täydentyy muillakin soittimilla. Di'annon heittäessä ensimmäiset sanat pihalle, valtaa kuulijan tyytyväisyys.
Muutenkin kitaratyöskentely ja tyylin vaihtelut läpi kappaleen pitävät homman mielenkiintoisena. Sanoitukset toimivat musiikin päällä loistavasti.

Got me feeling myself and reeling around,
Got me talking but feel like walking around.
Got me feeling myself and reeling a...
Got me talking but nothing's with me...
Got me feeling myself and reeling around.

Kyseinen kertosäe toimii loistavasti, musiikki joka tuon taustalla soi on sävelletty vain ja ainoastaan näille sanoille. Todella vahva avaus debyytille.

5/5


Sanctuary

Samantyylinen aloitus kuin Prowlerilla, ei kuitenkaan aivan yhtä vahva.
Hieman tylsähkö kokonaisuus, kitarat toistavat liikaa samaa kuviota. Biisi muutenkin aika tasapaksu.

Taustalla kuitenkin kokoajan jotain pientä "kikkailua". Keskitasoinen Maiden biisi, mitään erityistä kiitettävää ei ole, mutta menevä rallihan tämä on.

3.5/5

Remember tomorrow

Kahden huomattavasti menevämmän aloituskappaleen jälkeen kappaleen aloitus on virkistävän erilainen. Erittäin "epätodellinen" tunnelma. Tuo mieleen leijailun jossain usvan keskellä, tiedottomana kaikesta.

Kertosäe tuo mukaan kuitenkin huomattavasti potkua. Di'annon ääni nousee todella arvoonsa tässä, hienoa äänenkäyttöä.
Sanoitukset tukevat kokonaisuutta mukavasti.

Loppua kohden homma kuitenkin saa vielä aivan uutta särmää, pitäen mielenkiintoa yllä.

4/5

Running free

Heikoimpia kappaleita koko levyllä. Alkaa hyvin, homma kuitenkin lässähtää kummasti tuossa 1-2 minuutin välillä. Toistaa hieman liikaakin itseään, en löydä tästä sitä tiettyä koukkua.

2.5/5

Phantom of the opera

Yksi levyn ehdottomista kohokohdista. Hieno kitaratyöskentely, uskomattomat laulusuoritukset ja kokonaisuuden vaihtelut tekevät kappaleesta todella loistavan.

Sanoitukset ovat loistavat, eivät toista itseään, mutta homma pysyy kuitenkin kasassa. Hieno tunnelma läpi biisin.

5/5

Transylvania

Hieno instrumentaali, hienoa että tälläinenkin on mukana heti ensimmäisellä levyllä. Kertosäe toimii omaan korvaani hienosti.

Kokonaisuutena hieman ristiriitainen, toisaalta tylsähkö, mutta omat hetkensä tällä sävellyksellä ehdottomasti on.

3.5/5

Strange world

Omalla tavallaan "kaunis" kappale. Soundit todella onnistuneet, soittimet kuulostavat todella hyviltä. Di'annon äänikin toimii komeasti, sopivalla tavalla synkän kuuloinen.

Tässä kappaleessa on sitä jotain mitä en osaa sanoiksi pukea.

4.5/5

Charlotte the harlot

Menevä kappale alusta asti. Di'anno pääsee mielestäni pääosaan tässä kappaleessa. Itselleni tässä hän on esillä todella vahvasti, laulu on jotenkin hallitsevana elementtinä koko ajan jos mies vain suunsa aukaisee.

Kokonaisuus on hieno. Sopivasti vaihtelua ja koukkuja ripoteltu pitkin kappaletta.

5/5

iron maiden

Todellinen klassikko. Kuitenkin menettänyt kiiltoaan ajan myötä, ehkä eniten siksi, että on aina mukana Maidenin live-setissä.

Hieno kappale kuitenkin kokonaisuutena, ihan mielellään tätä kuuntelee.
Kertosäe kuulostaa vieläkin hyvältä.

3.5/5

[Penjami Breeg]

Tylsää on...

Prowler
Alkaa loistavasti. Että kun tykkään täämän biisin laulu-osuudesta. Biisi "aloitetaan uudelleen" (n.1,5min kohdalla) hieman hätiköiden, joten tulee vähän semmoinen olo että studioaika maksaa kolme numeroisia summia sekunnilta. No onhan se kallista silti . En yhtään ihmettele, että tämä oli aikoinaan suosittu. Todella menevä biisi ja sopisi mielestäni radioonkin, sillä varmasti moni tykkäisi tästä vaikka Maiden ei muuten kolahatisikaan.
5

Sanctuary
Ihan jees. Aijoittain tuntuu siltä että on ollut hirveä kiire pois studiosta, ja toisinaan siltä että bändi rokkaa kovaa ihan rehellisesti (kuten asia todennäköisesti on). Poliisiauton sireenit eivät kovasti jaksaisi kiinnostaa. Hyvin harvoin pidän siitä, että muuten ihan hyvään biisiin on lisätty jotain tausta meteliä. Ei tämä nyt niin ihmeellinen ole, vaikka en kuitenkaan ymmärrä miksi monet haukkuvat tätä. Varsinkin livenä Sanctuary on kivaa kuunneltavaa. Riffistä plussa.
3,5

Remember Tomorrow
Mainio biisi. Pidän kokonaisuudesta todella paljon: hempeily kohtia säännöllisesti, mutta ei enempää kuin lääkäri määrää. Hidastelujen jälkeen noustaan biisin kohokohtiin jotka saavat ainakin oman pääni nyökkäilemään. Sooloista ja muutenkin koko väliosasta iso plus-merkintä, kuten myös biisin lopusta, ja hempeily kohdista ja.... jaahas taitaa olla taas yksi mestariteos käsittelyssä.
4,5 (puoli pstettä veks koska ei kuitenkaan sykäytä 5p.-biisin verran)

Running free
Numeroina ilmaistuna liian lyhyt, mutta loppujenlopuksi ihan tarpeeksi pitkä. Alun rumpu-basso yhteistyö on mukavaa kuunneltavaa. Lyhyet ja ytimekkäät säkeistöt ovat vain eduksi. Ensimmäinen säkeisto on jo sanojensa puolesta oiva. Just sixteen a pickuo truck/ Out of money out of luck/ I've got no place to call my own/ Hit the gas and here I go. Lopussa aletaan hokea kertosäettä ehkä vähän liikaa, ja kiinnostus lopahtaa, mutta lopun loppu melkein korjaa tuon pikku rikkeen. Oikeastaan kaikki negatiivinen palaute tälle biisille olisi vain pilkunviilausta. Tosin, nekin lasketaan.
4

Phantom of the Opera
"Onko PotO 5 pisteen biisi" on melkein jo sellainen itsestään selvä, tyhmä kysymys. Selitänpä nyt silti kantani. Intro on upea (+). Kun on aika aloittaa biisi, sävelaskelia noustaan intron huipentumaan ja päästeään riffi(+) valloilleen. Riffiä tukee biisille sopiva rummutus(+) joka on juuri sopivan rajua. Sitten hiljennellään (keep your distance...), ja hiljennetään vielä lisää. Käynnistetään bändi uudestaan ja aloitetaan nuo toistuvat "pull-off melodiat"(+) (oma nimitys kun ei muuta keksinyt), ja piankos ollaan taas "dam dada dam dada dam"- vauhdissa(+). Seuravaaksi vuorossa niitä Maidenin kitara melodioita ja pari sooloa jotka eivät itsessään häikäise, mutta sopivat tunnelmaan(+) kuin... no, nenä päähän . Loppuun vielä vähän sitä riffiä, jolla voitaisiin tuottaa sähköä pariksi vuodeksi keskiverto perheeseen ja homma on paketissa.
5

Transylvainia
Kaikki tässä biisissä täsmää. Ainoa mikä antaa miinusta, on toistaminen toistaminen joka käy pitkä veteiseksi loppua kohden. Mutta kyllä aika taikuri saa olla jos pystyy tekemään täysipitkän instrumentaalin joka ei jossain vaiheessa käy toistavaksi. Tämä alkuperäinen on parempi kuin Iced Earthin coveri.
4

Strange world
Paikoittain oikeasti kaunista, eikä pelkästään "aika herkkää". Tausta musiikiksi ihan hyvää mutta kuunteluun tämä ei oikein sovi. Sen verran sisällötön on. Oikeastaan ainoa kohta joka on kuuntelukelpoinen on alku. Harris olisi saanut tehdä tästä lyhyemmän ansaitakseen minun hyväksyntäni.
2

Charlotte the Harlot
Ihan kiva alku, ja säe on oikeastaan aika rock. Samoin kuin kertsi. Hitaassa pätkässä on kohtansa mutta siitä poistutaan todella tyylikkäästi. Olin oikeastaan aika yllättynyt että biisin on säveltänyt yksin Dave, sillä Daven sävellykset, ja biisit joissa Dave on ollut mukana eivät ole yleensä purreet. Ja jos ovat, niin eivät näin kovaa. Charlotte the Harlot on aika perus Rock meininkiä josta on vähän pakko tykätä, mutta koska biisi ei tarjoa kovinkaan paljon mitään uutta ei siitä voi pitää niin paljon.
3,5

Iron Maiden
Alussa riffi tuntuu (jälleen kerran) kovin hätäiseltä, mutta säe on (jälleen kerran) paljon rockimpi. Kohdat, joissa aloitetaan taas tyhjästä tuntuvat myös kiireisiltä. Ikään kuin ei olisi varaa pitää luovaa taukoa osien välissä kuten livenä on tapana. Tämä puute on oikeastaan todella iso miinus. Voi olla että olen vain tottunut live-versioon niin kovasti että studio-versio ei enää kuullosta oikealta.
2,75

Keskiarvoksi muodostui 3,8~4
________________
Powerslave: 4,1875
Iron Maiden: 3,8

[InYourFace90]

Iron Maiden 1980:

Prowler: 5-/5
+ Loistava aloitus levylle
+ Hyvä kitaramelodia
+ Hienoja bassokuvioita

Sanctuary: 3/5
+ Riffi
+ Loppukitaroinnit
- Toistaa liikaa
- Ei ole yhtä hyvä, kuin livenä
- Ei sovi Paulille

Remember Tomorrow: 4/5
+ Tunnelmallinen laulu
+ Paulin äänelle täydellinen biisi
+ Rytmivaihdokset
- Turhaa toistoa

Running Free : 3½/5
+ Vähän erilaisempi, kuin tavalliset Maiden biisit
+ Kitarasoolo/melodia
- Kertosäe toistaa itseään
- Biisi on hyvin yksitoikkoinen

Phantom Of The Opera: 5/5
+ Alkuriffi
+ Rytmivaihdokset
+ Daven hidas soolo
+ Ei toista itseään, vaikka on pitkä biisi
+ Kitaramelodiat
- Ei sovi Paulin äänelle yhtä hyvin, kuin Brucelle

Transylvania: 3½/5
+ Muutama hieno riffi/melodia
+ Soolot
+ Lopetus
- Soolojen takana oleva riffi toistaa itseään liikaa

Strange World: 3½/5
+ Uskomattoman hienot ja vetävät soolot
+ Bassokikkailu
+ Paulin ääni sopii hyvin
- Hieman yksitoikkoinen
- Ei kovin Maidenmainen

Charlotte The Harlot 5/5
+ Alkuriffi
+ Kertosäe
+ Sanoitus
+ Daven paras sävellys
+ Soolo
+ Hiljainen kohta --> Laulu/basso kikkailua
- Nyt ei keksi mitään miinusta...

Iron Maiden 4/5
+ Riffi joka iskee aina
+ Kertosäe, jonka mukana on mukava laulaa
+ Välisoitto + Bassosoolo
+ Sanat
- Hiukan toistaa itseään
- Ei sovi Paulille
- Parempi livenä

Plussana levystä on vielä Maidenin yksi paraimmista kansikuva-Eddieistä. Selvää Derekin parhaimmistoa.

Levyn arvosana: 4,027/5

[KTULU]

Transylvania

Hieno instrumentaali, hienoa että tälläinenkin on mukana heti ensimmäisellä levyllä. Kertosäe toimii omaan korvaani hienosti.

Kertosäe instrumentaalissa? Vaikka siinä on se kertautuva kohta, en silti sanoisi että biisissä on kertosäe. Sillä joka biisissä on useampikin kertautuva säe, mutta kertosäe erottuu kertautuvilla vokaaleilla ja lauluharmonioilla. Näin minä sen miellän. Ehkä vähän sekavaa settiä mutta kyllä se pointti pitäs sieltä pystyä onkimaan...

[Smokeonthewater]

Täällähän on oikein jokaiselle albumille oma topikkinsa, siinähän onkin hyvä tekosyy kuunnella pitkästa aikaa koko Maidenin tuotanto läpi aloittaen tietenkin siitä ihan ensimmäisestä.

Yritän raapustaa jotain pientä mutta kuitenkin niin että lukijalle jää tekstistä jotain käteen.

Prowler
Tämä kappale se jaksaa aina ihastuttaa. Mallikkaasti käynnistää levyn kitaravingutuksella. Oikeastaan kaikkihan tässä toimii Paulin punkmaista vokalisointia myöten ja menohan vain paranee koko ajan, väliosa on hienoa kuultavaa paulin sylkiessä sanat mahdollisimman nopeasti suustaan. Sanotaanko vaikka että kappaleen ainoaksi heikkoudeksi osoittautuu kesto, vaikkei kappale kovin pitkä olekaan niin liika saman jauhaminen ärsyttää. No hyvä biisi kuitenkin kyseessä joten siitä 4

Remember Tomorrow
Erittäin tunnelmallinen kappale. Hienon kuuloista kitarointia ja siihen vielä Paulin hemmetin hyvän kuuloista laulantaa niin hyvä tulee, myös nopea kohta on hyvä. Tästä en kyllä henkilökohtaisesti huonoa asiaa löydä sillä niin hienosta kipaleesta on kyse. Ja vaikka Paulin laulusta en hirveämmin pidä niin tästä mies kyllä saa täydet pisteet. 5

Running Free
Nyt huikea pudotus edellisestä, täysin mitätön kappale Maidenin historiassa vaikka onkin keikoilla kulutettu(siellä kyllä toimiikin paremmin). Kappale tuntuu junnaavan paikallaan aivan kokoajan ja kertosäe on täysi susi. Yksi hyvä kohta kappaleessa kuullaan ja sekin on vain pienimuotoinen soolonpätkä vähän yli minuutin kohdalla. Karmiva biisi, silkkaa kuraa 1

Phantom Of the Opera
Asiaa perkele! Jos äsköinen kappale oli yksi Maidenin huonoimpia on tämä yksi parhaimpia. Kaikki tässä kappaleessa toimii riffit, soolot, harmoniat ja piru vieköön kaikki. Jos jotain huonoa pitää sanoa niin laulajahan on vähän väärä, ja taitaapa olla toinen kitaristikin mutta so what hyvä se on näinkin. Tässä kiteytyy kaikki se mikä tekee Maidenista niin perhanan kovan bändin. 5

Transylvania
Hyvä kappale se on tämäkin, kaikki palaset loksahtavat kohdalleen muodostaen erittäin toimivan kokonaisuuden ja oikeastaan heikkoudeksi osoittautuu taas lievämuotoinen itsensä toisto. Taitavaa soittoa koko poppoolta josta arvosanaksi 4

Strange World
Levyn toinen rauhallisempi kappale, ja perhana kun osaakin olla hieno kappale. Paulin paras laulusuoritus mitä olen kuullut. Muutenkin tämä toimii kaikilta osin, jokainen soittaja onnistuu luomaan omalla soittimellaan tähän sen tunnelman joka tästä niin hienon tekeekin, fiilistelysoolo tekee myöskin oman osansa kappalen hyvyyden eteen. 5

Charlotte the Harlot
Sitten vähän rokimpaa menoa. Kappaleen riffi on todella toimiva ja muutenkin melkein kaikki kappaleen sisältö onnistuu olemaan hyvää kuultavaa, hidastempoisempi osuus on hyvä lisä kappaleeseen. Soolo on turhanpäiväistä tilulilua. Vaikka tässä olisikin kaikki ainekset hyvään kappaleeseen niin jotenkin jää kuitenkin melko vaisuksi kokonaisuudeksi. 3

Iron Maiden
Omaa ainakin erittäin toimivan pääriffin. Oikeastaan ihan toimiva perusralli kaikilta osin eipä siinä mitään. Saman jauhaminen alkaa vain pikkaisen ottamaan päähän, olisihan harrisilta nyt varmaan vähän enemmänkin sanoja löytynyt lyriikoihin ettei tarvitsisi samaa jauhaa. No joka tapauksessa legenda kamaahan tämä on joten ihan vain sen takia nostan kappaleen ansaiteman kolmosen 4:ksi

Keskiarvo = 3,875 ~ 3,9

Kyseessä on erittäin hyvä levy jonka oikeastaan aika hyvin tuo karmiva Running Free onnistuu pilaamaan, onneksi skip nappi on keksitty.

[Peke]

No joka tapauksessa legenda kamaahan tämä on joten ihan vain sen takia nostan kappaleen ansaiteman kolmosen 4:ksi

Älä suotta nosta tuon vuoksi pisteitä.... aika moni kappale saa turhaan "legendastatuksella" pisteitä ja siitä, että ne on kuuluisia vaikka biisit oikeestaan kuulostaa melko keskinkertaisuuksilta vrt Run To The Hills.

[Smokeonthewater]

No joka tapauksessa legenda kamaahan tämä on joten ihan vain sen takia nostan kappaleen ansaiteman kolmosen 4:ksi

Älä suotta nosta tuon vuoksi pisteitä.... aika moni kappale saa turhaan "legendastatuksella" pisteitä ja siitä, että ne on kuuluisia vaikka biisit oikeestaan kuulostaa melko keskinkertaisuuksilta vrt Run To The Hills.

Normaalisti en näin tekisikään mutta mielestäni tämä kappale ansaitsee sen lisäpisteen sen takia että se on iso osa Iron Maidenia, joka kiertueella soitettu ja omalla kohdalle sellainen mikä pitää aina keikalla kuulla vaikkei mikään musiikillinen ihme olekaan. En tiedä onko se nyt ihan oikeutettua tuon takia nostaa 1 piste ylös, ehkä se puolikaskin olisi riittänyt koska eihän tuo legendaarisuus tosiaan tee kappaleesta yhtään sen parempaa sävellystä, mutta kun sattuu olemaan se pisimpään Maidenin mukana kulkenut kappale aina hamaan nykypäivään saakka niin ajattelin nyt yhden pisteen lisätä. Mutta tosiaan pyrin välttämään tällaisia "legendaarisia" pisteitä yleensä.

[Peke]

^sinä oot tuon perusteella yhtä syvällä tässä fanituksessa kuin minäkin

Totta helvetissä nimibiisi on iso osa koko Maidenin live-historiaa ja vaikea sitä on rehellisesti musiikillisin perustein edes arvostella...

Rock On Smokie!

[Captain Edward]

Nonii Iron Maiden on albumina osittain kiistaton klassikko mutta aivan kaikki täydellisyyden elementit eivät viellä ole koossa. Albumilta löytyy selviä klassikko biisejä mutta niiden esitys jää jonkin veraan varjoon tämän päivän live vedoista (kuitenkin hyvin ekalle cd:lle). Loista va cd mutta ei täydellinen.

[Smokeonthewater]

^sinä oot tuon perusteella yhtä syvällä tässä fanituksessa kuin minäkin

Totta helvetissä nimibiisi on iso osa koko Maidenin live-historiaa ja vaikea sitä on rehellisesti musiikillisin perustein edes arvostella...

Rock On Smokie!

Kiitoksia vaan Peke, kyllähän tässä ollaan syvällä Maidenin fanituksessa vaikken ole kylläkään edes yhtä vanha kun teikäläinen on maidenia kuunnellut, mutta joo, Maidenin musiikki on parasta ja tulee aina olemaan ei siitä vaan mihinkään pääse.

[childofthedamned]

Prowler: Hyvä biisi. Se iski muhun heti ekalla kuuntelukerralla. Ei tarvi perustella. 4.5

Sanctuary: Ihan ok. Mun mielestä se Daven tekemä 'poliisiauton sireeni' on siisti. Aluks menin ite lankaan, että siihen ollaan lisätty jotaan ääniä. 4

Remember Tomorrow: Hmm... Tää laulu ei ole tosiaankaan mistään Maidenin parhaimmasta tuotannosta. Tätä ei jaksa usein kuunnella. 2.5

Running Free: Mun mielestä hyvä biisi. Kertosäe on vaan jotenkin liian itseään toistava, "I'm running free, yeah, i'm running free..." ja niin edelleen. 4

Phantom Of The Opera: Mahtava biisi, ei kuitenkaan levyn paras. 3.5

Transylvania: Mun mielestä ihan siedettävä. 3

Strange World: Tosi kaunis kipale. Ei tarvi selitellä. 4.5

Charlotte The Harlot: Tosi hyvä! Mun mielestä Daven paras biisi. 4.5

Iron Maiden: Ylivoimaisesti levyn paras! Alun riffi saa kylmät väreet kulkemaan selkäpiitä pitkin... 5

[Captain Edward]

Päätimpä tässä ajan kuluksi pyörättää vähän pitemmän arvostelun.

Iron Maiden - Iron Maiden

Prowler
+Kokonaisuus
+Loistava live biisi
+Riffi

4,5

Sanctuary
+soolot
+1:40-2:06
- Nykyiset live vedot parempia

4,5

Remember Tomorrow
+Lyriikat
+2:52-3:53
+4:33--->
+Loistava rauhallinen biisi
- Paul ei huuda yhtä hyvin kuin Bruce (0:59-1:08 )
- Nykyiset vedot parempia

4,7

Running Free
+1:12-1:49
+kertosäe
+2:00-2:22
- Live vedot parempia (Live After Death yleisön huudatukset )

4,5

Phantom Of The Opera
+Soolot
+++3:21-6:20
+Riffi
- nykyiset versiot parempia (Bruce on)

5

Transylvania
+Kitara riffit/melodiat
+Soolot
+2:22--->

4,5

Strange World
+Kaunis biisi
+Lyriikat
+Täydellinen Paulin laulu äänelle
+Alun soolo
+Hidas soolo on täyttä rautaa
+Kitara melodiat
+Mielestäni levyn parhaimmistoa

5

Charlotte The Harlot
+Paulin laulu
+Riffi
+Kertosäe

4,5

Iron Maiden
Loistava biisi mutta...niin vaisu veto et ei voi kehua.
+Nykyiset live vedot

4

Kokonaisuus: 4,577~4,6

Sisältää hyviä biisejä mutta ne vaan on nykyään parempia.

UP THE IRONS

[OsmaGunner]

Päätimpä tässä ajan kuluksi pyörättää vähän pitemmän arvostelun.

Jep jep, pitkä on

- Paul ei huuda yhtä hyvin kuin Bruce

Brucen tulkinta Remember Tomorrow -kappaleesta on kyllä huikean mahtava, lyö Paulin vastaavan 100-0. En nyt ole varma mitä tarkalleen ottaen tuolla huutamisella haet, mutta varmaan aika samoilla linjoilla ollaan.

Toisaalta taas, jos (ja kun) Brucen tulkinta on Paulia parempi, voiko sitä käyttää perusteena arvosteltaessa kappaletta? Biisi on kuitenkin alunperin Paulin laulama.

[Captain Edward]

^Lähinnä tarkoitin tolla huutamisella 0:59-1:08 kohtaa jonka bruce vetää paljon paremmin. Ja niin, toisaalta sitä että joku laulaa paremmin ei kai voi käyttää biisin arvostelussa mutta halusin tässä vaan ilmaista että nykyiset versiot livenä ovat paljon parempi, niin kuin aika monessa muussakin kyseisen levyn biiseistä.