Tätäpä levyä on tullut itsellä kulutettua soittimessa paljon. Jännää, että aluksi ei meinannut sen tunnelma iskeä ja olipa Powerslave vielä minun kaikista ensimmäisin albumi Iron Maidenilta. Levy on avatunut viimeinkin jokaiselta saraltaansa minulle ja toki voi vielä lisääkin ilmetä, mutta nyt uskaltaisin varman arvionkin heittää kappalekohtaisesti.
Levy lähtee käyntiin hittikappaleella
Aces High. Joka on varmasti kaikille metallin ystäville tuttu. Kappale on eräitä energisempiä ja vauhdikkaampia biisejä Maidenilta, sehän siis sopii biisin teemaan loistavasti. Lentäminen ja jännittävä sota tilanne on vahvasti esillä biisissä, ei pelkästään sanoituksiltaansa. Sotahan ei koskaan ole hauskaa tai hienoa, mutta kappaleen yleisfiilis on aikamoisen..."iloinen"? tai sanoisko piristävä? Ei ole paha ominaisuus, sillä ei kappaleella ole tarkoituskaan olla vakavasti otettava. Joka tapauksessa, monet keikat maidenilta on aloitettu tällä kappaleella ja introna on toiminut Churchillin puhe. Olisivat saanneet vaikka studioversioonkin laittaa sen alkuun, koska se toimii perhanan hyvin tämän biisin kanssa. Aces Highista on tehty monta coveria muilta metallibändeiltä. Ensimmäiset yhtyeet, jotka nyt tulisivat mieleen ovat "Arch Enemy" ja "Children of Bodom". Molemmat edustavat raskaampaa metallia ja heidän tuotantonsa ovat tuttua, mutta en eritoten molempienkaan covereista pidä ja enkä ole muutenkaan onnistunutta coveria kuullut Aces Highista. Jotenkin tämäkin on kuluttanut alkuperäisenkin kappaleen fiilistä.
Yhteenveto:
+Loistava aloituskappale
+Hieno ja tunnelmallinen intro
+Nopea ja vauhdikas kappale
+Toimii levyltä soitettuna, kuin myös livenäkin
+Brucen laulu toimii loistavasti
-Alkuperäisversiota ei voisi tästä syyttää, mutta tästä on liikaa tehty covereita.
-Puheintro, jota käytetää livenä, olisi voinut lisätä studioversioonkin.
Numero:
4+
2 Minutes to Midnight on sitten heikoin kappale koko levyltä. Huonohan se ei ole, mutta ei mielestäni pärjää kokonaisuudessaansa muille. Sota teema on taas läsnä, mutta nyt ennemminkin sodan vastaisena ja kylmästä sodasta. Biisihän kyllä tarjoilee hienoja rockmaisia riffejä, sekä Brucen laulu on taas teräkunnossa ja Smithin soolo on loistava. Jokin siinä sitten on yleisfiiliksessä ja kertosäkeistössä, mikä ei toimi minulle. Kertsi on liian hilpeä ja toistetaan paljon. Livenähän tämän vetovoima on aivan huippuluokkaa, tai sitten stereoista soitettuna promillien kera.
Yhteenveto:
+Brucen laulu
+Adrianin soolo
+Toimii livenä
-...vaikka alkaa jo kärsimään liiallisesta kulutuksesta settilistassa
-Studioversio ei iske
-Kertsi
Arvosana:
3 (Studioversio.)
4(Livenä)
Kolmas kappale, eli
Losfer Words (Big 'Orra) on Powerslaven lisäksi kappale tällä leyllä, jossa on muinaisen Egyptin teema. Losfer Words on instrumentaali ja nimi onkin ainoa jossa Egyptimäisyydet ilmenevät. Egypti tunnelmaa ei löydy sitten itse kappaleesta, mutta ei ole niin keskinkertainen tai huono mitä kaikki sanovat. Alkuunhan tämä kappale ei tahtonut avautua tai iskeä, koska ei tarjoile alkuosissaansa mitään ihmeellistä. Viimeisimmät osat kappaleesta onkin sitten täyttä tunnelmaa, mutta hyvin kitara painotteista. Pienen kulutuksen jälkeen tämä kappale on alusta lähtien täyttä tunnelmaa ja nykyään aloitan mielellään Powrslave-albumin kuuntelun tällä biisillä. Kappale on myöskin erittäin sopivan pituinen (lieneekö myös kaikista lyhyin instrumentaali Maidenilta?) ja jos olisi ollut vähänkin pitempi, kappale olisi voinut olla puuduttava.
Yhteenveto:
+Ammattitaitoinen ja esimerkillinen hyvästä instrumentaalista
+Loppuosat kappaleesta
+Sopivan pituinen
+Kitarapainotteinen...
-...joka ehkä ei kaikkia mielytä
-Egypti tunnelmaa olisi voinut oikeasti olla
Arvosana:
4½
Ollaan nyt Powerslaven puolessa välissä.
Flash of the Blade olisi nyt arvioitavissa. Kappaletta on myös fanien keskuudessaansa tasapaksuksi sanottu, mutta artistit ovat tätä suosineet kun onpa ainakin kaksikin suhteellisen tunnettua bändiä tulkinnatkin tästä tehnyt (Avenged Sevenfold ja Rhapsody of Fire). Flash of the Blade on mielenkiintoinen ja poikkeavakin biisi Maidenilta. Intro on uhkaava ja Bruce (ainakin) säkeistöissä synkällä sävyllä lauleskelee, kertosäkeistö onkin sitten korkeammalta huudettu. Aluksihan biisi on mielenkiintoinen ja tuoreentuntoinen, sekä voisiha se jopa olla hittikamaakin kertosäkeistön perusteella. Kulutusta tämä ei oikein tunnu kestävän.
Yhteenveto:
+Ei niin tamanovainen intro Maidenilta
+Biisi muutenkin poikkeaa perus Maiden biiseistä ja tämän albumin yleissävystä
-Ei kestä montaa kuuntelua.
Arvosana:
3+
The Duellists jatkaa miekkailu teemaa, mutta on huomattavasti tasokkaampi kappale. Ensikuunteluissa alkuosat ja kertosäkeistö ei meinannut herättää minkäänlaisia tunteita, kun taas hienot kitaramelodiat loppupuolilla. Biisiin kun tarkemmin tutustuu, kyllähä sitä huomaa kuinka hieno biisi on kyseessä ja saisikin ehottomasti olla keikkojen soittolistassa. Kertsikin sopisi livesoittamiseen hyvin. Tämä on eräitä ehottomia klassikoita bändiltä, jota itse jäsenet tuntuvat syrjivän. Erittäin harmillista.
Yhteenveto:
+Voimakkaat kitarariffit
+Hienot melodiat
+Kertosäkeistö erittäin nappaava
+Bruce parhaimmillaan
-Ei ole itseasiassa kappaleen vika, mutta tätä saisi kuulua livenä enemmän!
Arvosana:
5-
Lisämaininta: Vaikken maininnutkaan itse biisissä mitään olennaista miinusta, se ei saa täydellistä arvosanaa koska levyn parhaimmat kappaleet jättävät sen taakseensa.
Viimeisempiä biisejä viedään, kun
Back in the Village lähtee soimaan. Back in the Village ei ole juuri kovaa suosiota saanut faneilta, eikä muutenkaan yleisesti ottaen. Tässä on kuitenkin kovimpia rokkimaisia kappaleita Maidenilta. Kappaleen sanoitukset ovat Brucen käsialaa ja inspiraatio on tullut "The Prisoner"-nimisestä tv-sarjasta (Aivan kuten myös samannimisellä Maidenin biisissäkin). Parhaimpia ominaisuuksia kappaleessa ovat ehdottomasti kitarariffit. Aina samanlaiset sävärit iskee, kun kitarat heti alkuun päästävät monimutkaiset ja munakkaat riffinsä, jossa on kovaa rock fiilistä. Kappale kulkee erittäin sulavasti ja vauhdikkaasti ja lisämainintaa taas kertosäkeistöstä, sekä sanoista.
Yhteenveto
+Loistavat lyyrikat
+Riffit, ne kitarariffit.
+Tämä biisi rokkaa kunnolla!
+Biisissä ei ole minkäänlaisia kompastuskohtia.
Arvosana:
5-
Oikeastaan jo Back in the Villagen lopussa lähtee albumin nimikkokappaleen,
Powerslaven intro. Pahan enteistä ulinaa...Pirummoinen nauru, Nicko räväyttää lyhyen rumpuintronsa ja kappale lähtee voimallaansa jyräämään. Egypti fiilis on erittäin läsnä tässä kitarariffeissäänsä ja sanoitukseltaansa. Enpä keksisi muuta länsimaalaista bändiä, joka olisi muinaisen Egyptin läsnäolon tuonut näin voimakkaasti esille. Aivan mahtavaa työtä (henk.kohtaista lisä diggaamista tästä, koska pidän paljon kaikesta muinaisen Egyptin aiheisista asioista). 7min pitkä mestariteos on progemainen, sillä noin vähän jälkeen puolenvälin fiilis muuttuu rauhalliseksi ja kitaristien kauniiksi fiilistelyksi. Tuleepa siinä myös heidän parhaimpia soolojakin.
No tätä paremmaksi on hankala jo pistää, mutta...
Yhteenveto:
+Egypti teema on vahvasti mukana
+Todella taitavaa sävellystyötä
+Kitarasoolot
+Uhkaava fiilis
+Tässä kappaleessa on todellakin voimaa!
Arvosana:
5
...sitten lopuksi tuleekin se loppuhuipennus. Eeppinen. Pisin. Taidokkaasti tehty ja koko levyn parhain kappale!
Rime of the Ancient Mariner! 13min pitkä ja kaikista pisin Maiden biisi, ei läsähdä missään vaiheessa tai kyllästytä kulutuksenkaan jälkeen. Eräitä kappaleen parhaimpia koukkuja on sanoituksissa kerrottava tarina ja Bruce tulkitsee sen kyllä loistavasti. Kappale on niin täynnä tunnelmaa ja jokainen soittaja hyödyntää taitonsa parhaimmillaan. On todellinen haaste saada 13min pitkän biisin toimivan näin hyvin, mutta Maiden on siinä tosiaan onnistunut. Vielä sekin, että biisin tunnelma on vain korkeammalla livenä. Enpä enempää löpise tästä. Fanit tietävät tosiseikat ja jotka eivät ole kuulleet tätä, niin perkele sentääs kuunnelkaa! Meni ny ehkä vähä imeläksi hypetykseksi, mutta ei voi mitään. Kiitos ja kuittaus!
Yhteenveto: Jätetään nyt vetämättä. Kuvaus kertoo jo aika simppelisti kaiken.
Arvosana:
5+
Loppusanat: Powerslave on albumi johon pitäisi vähintään Maidenin tuotannosta tutustua, kenen tahansa joka vähänkin tykkää metallista. On todella ihailtavaa miten loistavasti levy voidaankaan aloittaa ja se sisältää mielenkiintoisia hetkiä joka kappaleessa, sitten vielä aivan mahtava lopetus päälle. Lisämaininta vielä hienosta ja yksityiskohtaisesta levynkannestakin. Tästä tuli nyt aikamoisen pitkä "arvostelu", mutta toivon että sitä on jaksettu lukea ja huomautuksiakin esitetään, sekä mielipiteitä tuodaan esille. Tulen vielä parantelemaan mahdollisia kielioppi virheitä ja muita ulkoasuun liittyviä asioita. Kiitokset.
.
Prkl, nyt muokkaamaan!
Nyt kyllä pitää kirjottaa tämä uudelleen, paska arvostelu 