ploughman wrote:Etenkin länsi-Euroopassa on yleisöstä tullut aikalailla sellaista mukavuudenhaluista lössykkää, eikä livebändi enää automaattisesti saa jengiä euforian partaalle. Suomessakin suurin osa jengistä kuuntelee mieeluummin spotifyta kotona (tietysti 30s per biisi kerrallaan, ennen kuin joku sen vaihtaa) kuin menee fanittamaan livemusaa baariin... tietynlainen kulttuurin muutos.
En nyt tiedä, että kyse olisi tuosta kulttuurimuutoksesta, vaan lähinnä siitä tajuttomasta keikkatarjonnasta, jota oli n. 2003-2008 bändillä kuin bändillä. Se missä Somewhere Back in Time -kiertue oli jotain best ever -luokkaa, on siltä kadonnut uutuuden viehätyksensä. Sama uutuuden viehätys katosi myös The Final Frontier -levyllä, joka oli aika pitkälti kertausta AMOLADin ajoista. Maiden ei ole muistanut teroittaa kynsiään vuosiin. Vähän huonohan sitä on tyhjällä kädellä suosiotaan kasvattaa: uusi albumi oli jossain määrin pettymys, status quoksi on vakiintunut, että Bruce on bändissä mukana ja yleinen hevidiggailu on siirtynyt taas enemmän marginaaliin. Nostalgia- ja best of -kiertueetkaan harvemmin ihan mielettömästi suosiota yksin lisäävät (varsinkin jos ne ovat kertausta viime nostalgiakiertueesta), kuten Waspin tapauksessa on huomattavissa: 2004 kehdattiin tulla puolityhjään Kekkoshalliin, kun oltiin Suomessa pitkässä aikaa, mutta sitten on tasaisesti kierretty klubeja vahvasti nostalgiahengessä.
Toisaalta on taas bändejä, jotka jatkavat suosionsa kasvattamista, kuten Muse rock-bändien saralla. Yhtye kuitenkin elää kulta-aikaansa (vaikka eka demo -miehet olisivat eri mieltä), tekee aikalailla omaa juttuansa musiikillisesti ja jokainen uusi levy tuo lisää faneja. Ei keikkakulttuuri sentään ihan kuolemassa ole.