Death On The Road - 2CD 26.8.2005
Moderator: The Killer Krew
-
- Crusader
- Posts: 7990
- Joined: Tue Jan 06, 2004 15:13
- Location: Bay Area, Southern Finland
-
- Vempare
- Posts: 21
- Joined: Mon Jul 19, 2004 12:16
- Location: Turku
Jos levy on soittosuojattu, niin hyllyyn jää. Dvd:tä kyllä odotan innolla ja
älppärinkin voisi ostaa hyllyyn pölyttymään. Ei oikein muutenkaan enää jaksa
nuo livelevyt, niin kauheasti kiinnostaa. Dvd toki kiinnostaa kovasti.
Jos tuo levy ei soittimessanne toimi, niin viekää ihmeessä kauppaan
takaisin. Pakko niiden on se takaisin ottaa. Ehkä päästäisiin joskus eroon
noista naurettavista suojauksista, jotka vain estävät levyn kuuntelua.
älppärinkin voisi ostaa hyllyyn pölyttymään. Ei oikein muutenkaan enää jaksa
nuo livelevyt, niin kauheasti kiinnostaa. Dvd toki kiinnostaa kovasti.
Jos tuo levy ei soittimessanne toimi, niin viekää ihmeessä kauppaan
takaisin. Pakko niiden on se takaisin ottaa. Ehkä päästäisiin joskus eroon
noista naurettavista suojauksista, jotka vain estävät levyn kuuntelua.
Vaimo haki eilen Anttilasta ton Kummelin uusimman ja sanoi nähneensä Iron Maidenin tulevasta DVD:stä jonkin mainoksen! Onkos porukka nähnyt niitä eli luvataanko siinä julisteessa jo joku päivämäärä milloin se ilmestyy?
Maiden Ukot nähty: -88, -90, -92, -95, -98, -03, -05, -05, (4x)-06, -07, (8x)-08, -09, (5x)-10, (13x)-11, (10x)-13 ja....jatkuu
Eilen kiersin koko kaupungin kirppareiden ja osto ja myynti liikkeiden kautta, enkä nähnyt yhtään mainosta missään. FR-shopissa oli mainokset cd:seen. Mutta toisaalta tänne rovaniemelle ne ehtivät varmaan ainakin viikon myöhässä....Make#34 wrote:Vaimo haki eilen Anttilasta ton Kummelin uusimman ja sanoi nähneensä Iron Maidenin tulevasta DVD:stä jonkin mainoksen! Onkos porukka nähnyt niitä eli luvataanko siinä julisteessa jo joku päivämäärä milloin se ilmestyy?
-
- Viikonloppusoturi
- Posts: 254
- Joined: Tue Jan 06, 2004 11:08
- Location: Jääli, Oulu
Olen vasta pari kertaa kuunnellut cd:n läpi joten en mitään arvostelua vielä tee!Tuo välispiikkien puuttuminen on kyllä melko paska juttu!Päällimmäisenä mielessä Death On The Roadista on Nickon uskomaton rumputyöskentely sekä Adrianin mahtavat soolot!
Do you ever feel it?
A craving that is so strong
A craving that is so strong
-
- Hang-Around
- Posts: 157
- Joined: Mon Apr 18, 2005 22:03
- Location: Helsinki (Heavy Metal Capital)
Introsta saa heti kylmät väreet kunnes se pysähtyy, vähän väärään aikaan. Taktilyönti ja Wildest Dreams päräyhtää soimaan! Sen jälkeen on Wrathchildin vuoro, joka on melkein saman lainen kuin RiR:ssa. Can I Play With Madnessissa kuulu Adrianin ääni liaan kovaa. Seuraavaksi tulee biisin joka on kuultu jo Trooperin sinkusta, eli The Trooper. Biisii menee hyvin läpi. Paras Trooperi jonka olen kuullut live tallenteessa. Sitten pitäisi tulla väli spiikki mutta Bruce alkaa runoilemaan, Dance of Deathin tunnelma on korkea. Biisi on kokonaisuudessa parempi kuin studio versio, hyvä meininki mutta San Tiagon bootissa on kuitenkin parempi. Rainmaker alkaa ukkos mulinalla, ei se niin huono olekaan livenä. Brave New World menee RiR:a paremmin, varsinkin 'introssa' eli kitarat kappaleen alussa.
Paschendale on helvetin jees tässä levyssä!! ja Lord of the Flies on myös hyvä, vaikka Bruce laulaa väärin.
No More Lies on lupaava, toimii tässä keikassa hyvin. Hallowed Be Thy Name ei muutu koskaan. Fear of the dark on mielestäni levyn paras biisi tässä levyssä! Rauhallisesti aloitetaan kunnes Tickinsoni pyytää katsomoa mukaan.
Scream For Me Dortmund! Scream For Me Dortmund! Iron Maiden, ja siitä kipale alkaa, ei sen erikoisempaa. Journeyman alkaa aikasin, jos ei Iron Maidenin aikana laitettu akustiset kitarat paikalleen, no.. Hyvä piisi. 666 ja Run to the Hills menee hienosti.
Melko huonoa on että lyriikat eivät levyltä löydy
Edit: Onko vieläkin sekavaa tekstiä?
Paschendale on helvetin jees tässä levyssä!! ja Lord of the Flies on myös hyvä, vaikka Bruce laulaa väärin.
No More Lies on lupaava, toimii tässä keikassa hyvin. Hallowed Be Thy Name ei muutu koskaan. Fear of the dark on mielestäni levyn paras biisi tässä levyssä! Rauhallisesti aloitetaan kunnes Tickinsoni pyytää katsomoa mukaan.
Scream For Me Dortmund! Scream For Me Dortmund! Iron Maiden, ja siitä kipale alkaa, ei sen erikoisempaa. Journeyman alkaa aikasin, jos ei Iron Maidenin aikana laitettu akustiset kitarat paikalleen, no.. Hyvä piisi. 666 ja Run to the Hills menee hienosti.
Melko huonoa on että lyriikat eivät levyltä löydy
Edit: Onko vieläkin sekavaa tekstiä?
Last edited by NoMoreLies on Sun Aug 28, 2005 13:24, edited 1 time in total.
Im Back in Black!!
-
- Berserkki
- Posts: 861
- Joined: Tue Jan 06, 2004 17:16
- Location: Beyond The Realms Of Ikaalinen
- Contact:
^ Mitenköhän mä nyt saisin sanottua tän fiksusti...
Oon huomannut, että nyt kun olet jo "vanha" laudan käyttäjä ja tiedät tavat, niin olet ottanut tehtäväksesi näiden vähän uudempien tai kokemattomampien käyttäjien neuvomisen. En sitten tiedä, että onko joku suurempi taho antanut sulle tämmösen vihjeen, vai miten. Alkaa lievästi sanottuna jo vähän kyrpimään tuo sun wannabe-modeilu.
EDIT: 666! Enter To The Realm Of Satan!
Oon huomannut, että nyt kun olet jo "vanha" laudan käyttäjä ja tiedät tavat, niin olet ottanut tehtäväksesi näiden vähän uudempien tai kokemattomampien käyttäjien neuvomisen. En sitten tiedä, että onko joku suurempi taho antanut sulle tämmösen vihjeen, vai miten. Alkaa lievästi sanottuna jo vähän kyrpimään tuo sun wannabe-modeilu.
EDIT: 666! Enter To The Realm Of Satan!
^Mitäs modeilua se nyt on jos yksinkertaisesti on sitä mieltä että teksti on liian sekavaa? Kai sitä nyt kielioppiin saattaa täällä muutkin kiinnittää huomiota kuin vain moderaattorit. Wanna-be modeilu on ihan turhaa mutta ei nyt jokaista kritiikkiä sisältävää viestiä pidä sellaiseksi leimata.
Last edited by escudo on Sun Aug 28, 2005 15:06, edited 1 time in total.
"Get yourself together, drink 'till you drop
Forget about tomorrow and have another shot!"
-Ale Pupi, Kuopio-
Forget about tomorrow and have another shot!"
-Ale Pupi, Kuopio-
-
- Tuhlaajapoika
- Posts: 2829
- Joined: Mon Dec 27, 2004 2:30
- Location: For the Greater Good of Jyväskylä
En itse tullutkaan aluksi ajatelleeksi, että välispiikkejä ei ole. Paska homma, mutta muuten levy on minusta erittäin hyvä näin musiikillisesti. DoD:n biisit toimivat livenä erittäin hyvin ja pakkosoitetut The Trooper, Hallowed Be Thy Name, Fear of the Dark ja Iron Maiden kuulostavat erittäin hyviltä. Brave New Worldista löytyy myös erinomainen versio ja tykkään myös Lord of the Fliesista Brucen vetämänä vaikka useimmat tuntuvat pitävän Blazen versiosta enemmän... Eivätköhän nuo paljon kaivatut välispiikit kuitenkin dvd:llä ole mukana joten en jaksa siitä huolehtia vaan nautin näistä biiseistä.
Until it rains ice in hell the shit will keep rolling out your mouth
No more of you - It's zero tolerance!
No more of you - It's zero tolerance!
-
- Hang-Around
- Posts: 181
- Joined: Thu Jun 03, 2004 0:03
- Location: Helsinki
Saatoin odottaa cd:ltä vähän liikaa, sillä viiden kuuntelukerran jälkeen ei ole oikeen vielä iskenyt. Nuo DoD:n biisit toimii todella hyvin, mutta muuten jotenkin tasapaksua kamaa. Voihan se olla että pitänee kuunnella vielä jonkun verran että alkaa aueta kunnolla. Loppujen lopuksi hyvä rutiini veto, pettymys tämä ei ollut. Levollisin mielin jäädään odottelemaan dvd:tä.
Älä tee sitä tänään minkä voit tehdä huomenna......Jos jaksat
No niin, itsekin ihmettilin että eikö saksassa saanut keskustella yleisön kanssa, kunnes selvisi että spiikit oli MIKSATTU POIS...!
Siis mikä livetallenne se on mitä muokataan jälkeenpäin (siis poistamalla osia).
Kaikki biisit vaan nopeasti putkeen, jes.
Jos keikalla soitetaan 10 minuutin rumpusoolo, jutellaan Ranskan ruuasta, tai pidetään minuuttien pituinen jamittelusessio biisienvälissä
niin kyllä ne on hemmetti sieltä livelevyltäkin löydettävä.
Näissä asioissa nämä hyvä-ääniset bootlegit vielät kyllä näitä livekokoelmia mennen tullen.
...
Vielä kun joku selvittäisi mikä tuo edellisen sivun (olematon?) kansilehtiversio oli, jota minulle 26:lla eurolla kaupiteltiin...?
Siis mikä livetallenne se on mitä muokataan jälkeenpäin (siis poistamalla osia).
Kaikki biisit vaan nopeasti putkeen, jes.
Jos keikalla soitetaan 10 minuutin rumpusoolo, jutellaan Ranskan ruuasta, tai pidetään minuuttien pituinen jamittelusessio biisienvälissä
niin kyllä ne on hemmetti sieltä livelevyltäkin löydettävä.
Näissä asioissa nämä hyvä-ääniset bootlegit vielät kyllä näitä livekokoelmia mennen tullen.
...
Vielä kun joku selvittäisi mikä tuo edellisen sivun (olematon?) kansilehtiversio oli, jota minulle 26:lla eurolla kaupiteltiin...?
-
- Hang-Around
- Posts: 157
- Joined: Mon Apr 18, 2005 22:03
- Location: Helsinki (Heavy Metal Capital)
Toivottavasti löytyy DVD:ltä edes nuo spiikit. Nykyisellään kun DOTR kuulostaa ihan liikaa kokoelmalevyltä (ja niitä Maidenilla on enemmän kuin tarpeeksi).
Edit: Pekehän osasi yllättäen vähän paremmin itseänsä ilmaista tuossa alempana.
Edit: Pekehän osasi yllättäen vähän paremmin itseänsä ilmaista tuossa alempana.
Last edited by ap_ on Sun Aug 28, 2005 23:52, edited 1 time in total.
-
- Kärpästen Herra
- Posts: 4785
- Joined: Fri Jan 16, 2004 10:41
- Location: Kotka/Karhulan Metallitehdas 48666
Ostohuuma ei herää tuohon pelkkään cd-liveen.
Varmaan sen cd:n ostan. Koska olen ostannu kaikki muutkin maidenin viralliset albumit ja livejulkaisut, mutta ei ole mikään pakko huomenna mennä kauppaan sitä hakemaan. Eli hieman laimeat on odotukset, eikä nuo jutut spiikkien leikkauksista ainakaan nosta odotuksia.
DVD is the way to go! Elävä kuva sopii maideniin paremmin kuin hyvin. Voi sita fiiliksen nostatusta tsiigatessa, kun kundit painaa nuottia tulemaan
Varmaan sen cd:n ostan. Koska olen ostannu kaikki muutkin maidenin viralliset albumit ja livejulkaisut, mutta ei ole mikään pakko huomenna mennä kauppaan sitä hakemaan. Eli hieman laimeat on odotukset, eikä nuo jutut spiikkien leikkauksista ainakaan nosta odotuksia.
DVD is the way to go! Elävä kuva sopii maideniin paremmin kuin hyvin. Voi sita fiiliksen nostatusta tsiigatessa, kun kundit painaa nuottia tulemaan
Into Iron Maiden Since 1983
Yllättävän paljon mutruhuulisuutta herättänyt Death On The Road.
Itse olen kuunnellut tätä nyt parin päivän ajan aika moneen otteeseen ja omalla kohdallani tilanne ei ole läheskään näin negatiivinen, mutta silti on pitkästä aikaa oltava siinä tilanteessa Iron Maiden -julkaisun kanssa, että on ihan oikeasti tasapainoteltava mielettömän monien asioiden kanssa arviota kirjoitellessaan. Onhan sitä tullut harrastettua jokaisen albumin, kokoelman ja liven kohdalla aina enemmän ja vähemmän vakavissaan, mutta tällä kertaa siihen vaikuttaisi olevan erityisen paljon syytä, kuten on ilmennyt tässäkin keskustelussa. Nyt kysymys onkin siitä, miten paljon antaa painoa millekin asioille, eli mikä on kellekin tärkeintä tällaisessa julkaisussa. En ala tähän yhteyteen vielä kirjoittelemaan mitään lopullisia mietteitäni, mutta joitakin pointteja on varmasti hyvä tuoda esiin ihan keskustelunkin herättämiseksi.
Niin, kuten sanoin tuossa aiemmin, on kaikilla tietenkin ne omat painoarvot eräidenkin asioiden suhteen. Keikkasoiton elävyys, kappaleiden eroavaisuus studioversioista, yleisön kuuluvuus, välipuheet, soundit, keikan yleinen meininki, settilista ja niin edelleen. Live -albumeillehan näitä mietittäviä puolia löytyy vaikka miten. Omalla kohdallani tärkeimpiä asioita ovat juuri soiton orgaanisuus, settilistat, luonnolliset ja tasapainoiset soundit ja elävä fiilis muutenkin, enkä usko että kukaan tällaisia asioita haluaa sulkea pois keikasta. Näin ollen itseäni häiritsee monin paikoin kaikenlainen negatiivinen jälkikäsittely, joka saa live -albumin kuulostamaan mekaaniselta ja jopa teolliselta. Death On The Roadin tapauksessa on mahdotonta sanoa, miten paljon jälkikäsittelyä ja leikkelyä on tapahtunut, mutta ilmeisen paljon kuitenkin, kun kerran joitakin puolia on jätetty pois kokonaan. Siitä alkaakin sitten tämä tasapainottelu.
Settilista on loppujen lopuksi ihan mukava, vaikka siihenkin aika nyrpeästi suhtauduin. Suhdannehan taitaa olla suurinpiirtein sellainen, että mukana on kahdeksan uudempaa tai harvinaisempaa kappaletta ja kahdeksan tutumpaa hittiä, jolloin ainakin näennäinen tasapaino löytyy. Tässä vaiheessa mieleen nousee se ikuinen jauhanta samoista hiteistä, mutta samalla hetkellä sitä aina huomaa, että kyllä ne live -tallenteella haluaa aina tavalla tai toisella ainakin osittain kuulla, eli ne kuuluvat siihen kokonaisuuteen, joka Maiden live-fiilikseen kuuluu. Eihän tämä sitä poista tietenkään, että ne samat jauhaantuvat vähän liikaakin kuupassa, mutta kun vastapainona on kahdeksan näin komeasti vedettyä uudempaa tai harvinaisempaa kappaletta, on tasapaino todellakin löytymässä. Itse setti on näillä pyörityksillä kulkenut oikein hienosti läpi ja hieman ihmetyttääkin, miten näin paljon tätä kritiikkiä on tullut.
Tässähän tuli jo jauhettua enemmän kuin piti, mutta jauhanpa vielä hieman lisää ihan yleisistä jutuista. Välipuheiden puute on tosiaan ikävä asia, mutta tosiasia on myös se, etten sitä huomannut ennen kuin luin asiasta täällä. Olisi sen varmaan aikaan tajunnut itsekin, mutta ei kyllä tullut vielä mieleen. Yleisöhän tuossa kuuluu oikein mukavasti, vaikkei samanlaista satatuhatpäistä kuoroa olekaan, kuin Rock In Riolla aikanaan. Soundit puolestaan vaikuttaisivat olevan pääasiassa hyvät, vaikka pientä epätasapainoa toisinaan onkin, joidenkin instrumenttien tai taustalaulujen hyppiessä hetkittäin silmille, mutta tämä on juuri sitä elävyyttä ja ehtaa luonnollisuutta, jota ainakin minä kaipaan niin kauan, kuin se ei mene liiallisuuksiin. Yleisestikin kappaleet eroavat soinniltaan juuri sopivalla tavalla uudempien levyjen studioversioista, fiilis vaikuttaisi olevan oikein hyvä ja kaikki peruspalaset ovat paikoillaan, joten en ihan lähtisi allekirjoittamaan täälläkin ilmenneitä nurinoita. Saa nähdä mitä pari seuraavaa kuuntelua saavat aikaan.
Tällä hetkellä vertailussa fiilis on hieman sellainen, ettei Live After Deathille löydy todellakaan uhkaajaa, mutta A Real Live Dead Onesta ja Live At Doningtonista mentäisiin ohi sinne Rock In Rion suunnille. Toisaalta ainakin näin ensimmäisillä kuunteluilla tämä viimeisin vertailu on hieman vaikeaa, kun uudempi levy painottuu Brave New Worldin sijaan enemmän pitämääni Dance of Deathiin, mutta sitten vastaan tulevat taas taistelut livefiiliksien ja soundien eroista. Taistelua ja taistelua! Fiksuinta tässäkin pitkässä viestissäni on se, että taistelen tässä käytännössä itseni kanssa ja olen varmaan ehtinyt kirjoittamana arvioni jo ennen kuin kukaan tätä edes lukee. Elämä on.
Itse olen kuunnellut tätä nyt parin päivän ajan aika moneen otteeseen ja omalla kohdallani tilanne ei ole läheskään näin negatiivinen, mutta silti on pitkästä aikaa oltava siinä tilanteessa Iron Maiden -julkaisun kanssa, että on ihan oikeasti tasapainoteltava mielettömän monien asioiden kanssa arviota kirjoitellessaan. Onhan sitä tullut harrastettua jokaisen albumin, kokoelman ja liven kohdalla aina enemmän ja vähemmän vakavissaan, mutta tällä kertaa siihen vaikuttaisi olevan erityisen paljon syytä, kuten on ilmennyt tässäkin keskustelussa. Nyt kysymys onkin siitä, miten paljon antaa painoa millekin asioille, eli mikä on kellekin tärkeintä tällaisessa julkaisussa. En ala tähän yhteyteen vielä kirjoittelemaan mitään lopullisia mietteitäni, mutta joitakin pointteja on varmasti hyvä tuoda esiin ihan keskustelunkin herättämiseksi.
Niin, kuten sanoin tuossa aiemmin, on kaikilla tietenkin ne omat painoarvot eräidenkin asioiden suhteen. Keikkasoiton elävyys, kappaleiden eroavaisuus studioversioista, yleisön kuuluvuus, välipuheet, soundit, keikan yleinen meininki, settilista ja niin edelleen. Live -albumeillehan näitä mietittäviä puolia löytyy vaikka miten. Omalla kohdallani tärkeimpiä asioita ovat juuri soiton orgaanisuus, settilistat, luonnolliset ja tasapainoiset soundit ja elävä fiilis muutenkin, enkä usko että kukaan tällaisia asioita haluaa sulkea pois keikasta. Näin ollen itseäni häiritsee monin paikoin kaikenlainen negatiivinen jälkikäsittely, joka saa live -albumin kuulostamaan mekaaniselta ja jopa teolliselta. Death On The Roadin tapauksessa on mahdotonta sanoa, miten paljon jälkikäsittelyä ja leikkelyä on tapahtunut, mutta ilmeisen paljon kuitenkin, kun kerran joitakin puolia on jätetty pois kokonaan. Siitä alkaakin sitten tämä tasapainottelu.
Settilista on loppujen lopuksi ihan mukava, vaikka siihenkin aika nyrpeästi suhtauduin. Suhdannehan taitaa olla suurinpiirtein sellainen, että mukana on kahdeksan uudempaa tai harvinaisempaa kappaletta ja kahdeksan tutumpaa hittiä, jolloin ainakin näennäinen tasapaino löytyy. Tässä vaiheessa mieleen nousee se ikuinen jauhanta samoista hiteistä, mutta samalla hetkellä sitä aina huomaa, että kyllä ne live -tallenteella haluaa aina tavalla tai toisella ainakin osittain kuulla, eli ne kuuluvat siihen kokonaisuuteen, joka Maiden live-fiilikseen kuuluu. Eihän tämä sitä poista tietenkään, että ne samat jauhaantuvat vähän liikaakin kuupassa, mutta kun vastapainona on kahdeksan näin komeasti vedettyä uudempaa tai harvinaisempaa kappaletta, on tasapaino todellakin löytymässä. Itse setti on näillä pyörityksillä kulkenut oikein hienosti läpi ja hieman ihmetyttääkin, miten näin paljon tätä kritiikkiä on tullut.
Tässähän tuli jo jauhettua enemmän kuin piti, mutta jauhanpa vielä hieman lisää ihan yleisistä jutuista. Välipuheiden puute on tosiaan ikävä asia, mutta tosiasia on myös se, etten sitä huomannut ennen kuin luin asiasta täällä. Olisi sen varmaan aikaan tajunnut itsekin, mutta ei kyllä tullut vielä mieleen. Yleisöhän tuossa kuuluu oikein mukavasti, vaikkei samanlaista satatuhatpäistä kuoroa olekaan, kuin Rock In Riolla aikanaan. Soundit puolestaan vaikuttaisivat olevan pääasiassa hyvät, vaikka pientä epätasapainoa toisinaan onkin, joidenkin instrumenttien tai taustalaulujen hyppiessä hetkittäin silmille, mutta tämä on juuri sitä elävyyttä ja ehtaa luonnollisuutta, jota ainakin minä kaipaan niin kauan, kuin se ei mene liiallisuuksiin. Yleisestikin kappaleet eroavat soinniltaan juuri sopivalla tavalla uudempien levyjen studioversioista, fiilis vaikuttaisi olevan oikein hyvä ja kaikki peruspalaset ovat paikoillaan, joten en ihan lähtisi allekirjoittamaan täälläkin ilmenneitä nurinoita. Saa nähdä mitä pari seuraavaa kuuntelua saavat aikaan.
Tällä hetkellä vertailussa fiilis on hieman sellainen, ettei Live After Deathille löydy todellakaan uhkaajaa, mutta A Real Live Dead Onesta ja Live At Doningtonista mentäisiin ohi sinne Rock In Rion suunnille. Toisaalta ainakin näin ensimmäisillä kuunteluilla tämä viimeisin vertailu on hieman vaikeaa, kun uudempi levy painottuu Brave New Worldin sijaan enemmän pitämääni Dance of Deathiin, mutta sitten vastaan tulevat taas taistelut livefiiliksien ja soundien eroista. Taistelua ja taistelua! Fiksuinta tässäkin pitkässä viestissäni on se, että taistelen tässä käytännössä itseni kanssa ja olen varmaan ehtinyt kirjoittamana arvioni jo ennen kuin kukaan tätä edes lukee. Elämä on.
| http://www.inferno.fi" onclick="window.open(this.href);return false; | http://www.imperiumi.net" onclick="window.open(this.href);return false; |
Joo, lupailin itselleni visusti, että tätä levyä en hanki. Vaan tulipa se sitten kaapaistua kainaloon ja parivuotiaalle pojalle kompensaatioksi komea poliisiauto
Levy toi mukavasti mieleen Helsingin vastaavan keikan, mutta aika etäiseksi kokemus levyltä jää. Johtuisiko sitten juuri noista spiikeista ja niiden puutteesta.
Ensimmäinen ihmetys oli, että miksi juuri Dortmundin veto on äänitetty? Yleisökään ei tunnu olevan mukana Helsingin tavoin. Ehkä tässä nyt on kotiinpäinvetoa, mutta kyllä esimerkiksi Paschendalen alussa jengi on aika maltillisella mielellä mukana.
Biiseistä DoD-biisit toimivat hienosti. Lisäksi on hassua miten esimerkiksi BNW tuntuu "vanhalta" klassikolta. DoD:llä minua ei ole jostain syystä koskaan jaksanut viehättää No more lies, mutta tällä livellä se toimii.
Levyn kohokohta on ehdottomasti jo mainittu Paschendale. Studioversiossa kolme kitaraa on miksattu yhteen hieman liian tehokkaasti, mutta livenä ne erottuvat toisistaan paremmin. Erityisen hieno hetki biisissä on loppupuolen säe (Cruelty has a human heart
everyman...). En tiedä miksi levyllä taustalauluja ei tehty näin, mutta liveversiossa tuo toimii laulujen osalta todella komeasti. Onko se sitten Steve vai Adrian.
Näistä Troopereista ja muista vanhoista klassikoista ei sen enempiä. Peruskauraa. Lord of the fliesiä en tajunnut X-factorilla, enkä tajua sitä vieläkään. Toinen asia mikä saa aina kiukun pintaan, on Trooperin soolon ensimmäinen puolisko. Janick voisi tyylikkäästi vain kompata siellä taustalla. Miksi ihmeessä Adrianin hieno soolo on pitänyt lähteä tuplaamaan. Janick voi olla meiningin kannalta tärkeä osanen, mutta soittajana hän on yksinkertaisesti huono Adrianiin ja Daveen verrattuna.
Levy toi mukavasti mieleen Helsingin vastaavan keikan, mutta aika etäiseksi kokemus levyltä jää. Johtuisiko sitten juuri noista spiikeista ja niiden puutteesta.
Ensimmäinen ihmetys oli, että miksi juuri Dortmundin veto on äänitetty? Yleisökään ei tunnu olevan mukana Helsingin tavoin. Ehkä tässä nyt on kotiinpäinvetoa, mutta kyllä esimerkiksi Paschendalen alussa jengi on aika maltillisella mielellä mukana.
Biiseistä DoD-biisit toimivat hienosti. Lisäksi on hassua miten esimerkiksi BNW tuntuu "vanhalta" klassikolta. DoD:llä minua ei ole jostain syystä koskaan jaksanut viehättää No more lies, mutta tällä livellä se toimii.
Levyn kohokohta on ehdottomasti jo mainittu Paschendale. Studioversiossa kolme kitaraa on miksattu yhteen hieman liian tehokkaasti, mutta livenä ne erottuvat toisistaan paremmin. Erityisen hieno hetki biisissä on loppupuolen säe (Cruelty has a human heart
everyman...). En tiedä miksi levyllä taustalauluja ei tehty näin, mutta liveversiossa tuo toimii laulujen osalta todella komeasti. Onko se sitten Steve vai Adrian.
Näistä Troopereista ja muista vanhoista klassikoista ei sen enempiä. Peruskauraa. Lord of the fliesiä en tajunnut X-factorilla, enkä tajua sitä vieläkään. Toinen asia mikä saa aina kiukun pintaan, on Trooperin soolon ensimmäinen puolisko. Janick voisi tyylikkäästi vain kompata siellä taustalla. Miksi ihmeessä Adrianin hieno soolo on pitänyt lähteä tuplaamaan. Janick voi olla meiningin kannalta tärkeä osanen, mutta soittajana hän on yksinkertaisesti huono Adrianiin ja Daveen verrattuna.
-
- Hang-Around
- Posts: 157
- Joined: Mon Apr 18, 2005 22:03
- Location: Helsinki (Heavy Metal Capital)
Mikä niissä välispiikeissä voi olla niin helvetin tärkeää? Levyä tulee kuitenki kuunneltua parisataa kertaa tässä lähiaikoina niin eipä juurikaan kiinnosta joka kerta kuunnella Brucen mielipiteitä suomalaisesta ruoasta ja tositv:stä jne. Munakas meininki ja musiikki se on mikä ratkaisee, ja sitähän tältä levyltä löytyy!
Ainoa pettymys oli tuo Can I Play With Madness. Niin hyvä biisi kuin se onkin, ei se tähän settilistaan millään sovi. Ja Bruce ois voinu edes yrittää laulaa sen kunnolla, nyt se kiekuu puolihuolimattomasti mikkiin miten sattuu.
Lord of the Flies taas oli positiivinen yllätys, vaikka Gersin rytmitaju pettääkin parissa kohtaa. Aikasemmin luin jostain valitusta Brucen tyylistä laulaa kertsi niin korkealta, mutta mun mielestä juuri noin se pitääkin tehdä. Kuulostaa vitun hyvältä ja luo paljon dramaattisemman meiningin.
Nyt sitte DVD:tä odottelemaan, mutta käykäähän hakemassa levy pois kauppojen hyllyltä, ette pety
Ainoa pettymys oli tuo Can I Play With Madness. Niin hyvä biisi kuin se onkin, ei se tähän settilistaan millään sovi. Ja Bruce ois voinu edes yrittää laulaa sen kunnolla, nyt se kiekuu puolihuolimattomasti mikkiin miten sattuu.
Lord of the Flies taas oli positiivinen yllätys, vaikka Gersin rytmitaju pettääkin parissa kohtaa. Aikasemmin luin jostain valitusta Brucen tyylistä laulaa kertsi niin korkealta, mutta mun mielestä juuri noin se pitääkin tehdä. Kuulostaa vitun hyvältä ja luo paljon dramaattisemman meiningin.
Nyt sitte DVD:tä odottelemaan, mutta käykäähän hakemassa levy pois kauppojen hyllyltä, ette pety
Settilistan ollessa joka keikalla sama, se mitä biisien välissä tapahtuu ja kuuluu, on olennainen osa konserttia, spiikit siis mukaanlukien. Tässä niitä ei ole joten konserttikokemuksena ei tunnu täydelliseltä. Soundit ja miksaus miellyttää korvaa suurimmaksi osaksi, kitarat on tällä kertaa niinkuin pitääkin. Rumpusoundit basaaria lukuunottamatta ei toimi mulle. Bändillä on hyvät hetkensä , lähinnä uusien biisien aikana. Ehkä vanhat biisit on jo liian monesti kuultu livenä, ei jaksa kauheasti sytyttää. Lord of the flies oli hyvä veto settilistaan. Saksalainen ylesiö oikein hyvä.
DVD:tä odotellessa... spiikit ja kuva mukaan ja kaikki exstrat päälle niin eiköhän sitten ala tyydyttämään enemmän.
DVD:tä odotellessa... spiikit ja kuva mukaan ja kaikki exstrat päälle niin eiköhän sitten ala tyydyttämään enemmän.
-
- Rautakansleri
- Posts: 5406
- Joined: Sun Jan 04, 2004 21:07
- Location: Länsirannikko
- Contact:
Eiköhän se ole noista The Omen - leffoista. Ei mikään tunnari, mutta jonkin niistä soundtrackilla...Pertti Keinonen wrote:Teen pientä arviota/infopakettia DOTR:ista. Mistäs perkeleestä se intro on napattu?
Minäkin odottelen DVD:ta. Jotenkin vaan sieppaa suuresti juuri tuo välispiikkien puute. Miksaus on sentään tällä kertaa onnistunut. Ja vaikuttaisi siltä, ettei soundeja ole juuri peukaloitu. Soitto heiluu välillä kuitenkin varsinkin herra Gersilla jonkin verran, joskin koko bändi siihen välillä syyllistyy. Mutta siis livemeiniki yhtä kaikki.
Ja uudempi materiaali toimii jostain syystä kaikista parhaiten. Jotenkin tuntuu siltä, että keikka käynnistyy kunnolla vasta Dance of Deathista.
"The nightmare corpse-city of R'lyeh was built in measureless eons behind history by the vast, loathsome shapes that seeped down from the dark stars. There lay great Cthulhu and his hordes, hidden in green slimy vaults."
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Dark Days Ahead
DDA@Facebook
Tuo intro löytyy ainakin Vidocq nimisen leffan alusta kamppailu kohtauksesta. Muuten ei ole kyllä minkäänlaista hajua mistä tuo loppupeleissä on ja kenen tekemä, kun sitä ei itse elokuvan soundtrackillakaan (Bruno Coulais) muistaakseni ole. Saatan muistaa kyllä väärinkin. Pitää tarkistaa kotona.Pertti Keinonen wrote:Teen pientä arviota/infopakettia DOTR:ista. Mistäs perkeleestä se intro on napattu?
btw. Tuossa elokuvassa on aika mielenkiintoisia yhtäläisyyksiä Dance of Death levyyn, jos oikein tarkkana seuraa. Ainakin itsellä tuli muutamassa kohdassa assosiaatioita DODin tiimoilta. Liekö sitten ollut jonkinlaisena vaikuttajana tuo leffa levyn teossa? Ihan viihdyttävä pätkä muuten kyllä.
"They shoot Hammers, don't they?"