Noniin lähetääs taas liikenteeseen! Levy kuuntelussa ekaa kertaa. 5/10 biisiä oon toki kuullut jo etukäteen.
Senjutsu
Toimii!!! Huhhuh mikä kertosäe. Todella kaunis kitaramelodia yhdistettynä Brucen kaihoisaan lauluun. Kylmät väreet heti kertaheitolla. Muuten biisi mukavaa raskasta tomittelua, erilaista. Ja vielä kerran se kertosäe: yksi bändin upeimmista.
Stratego
Voisi olla hyvä biisi, mutta ei voi vaan mitään jos se paska miksaus nousee päällimmäisenä ajatuksena esiin. Koskettimiin on jo tottunut ja ne ei enää häiritse. Brucen laulu kuulostaa edelleen hiljaiselta ja pelleistä lähtee ärsyttävää ylätaajuutta. Biisinä ihan ok.
Writing on the Wall
Hieman on radion kyllästämä kappale. Mutta onhan se kertsi tarttuva. Alusta alkaen hyvä biisi.
Lost in a lost World
Kaunis intro. Jälleen mukavan erilainen. Tätä voisi kuunnella pidempäänkin. Biisi kuitenkin rykäistään AMOLAD-riffittelyllä käyntiin. Perus Maideniä. Pian tulee kuitenkin kitaraliidit mukaan ja nehän jälleen toimii kivasti. Kertosäe jää vähän tylsäksi tässä kappaleessa, mutta se ei taida muutenkaan ollut tarkoituksena olla pääroolissa. Pian AMOLAD-viboista ollaankin edetty jo X-factoriin. Enää puuttuu, että Blaze ilmestyisikin laulamaan. Kuinkas siistiä se olisikaan. Lopputulos jää vähän sekavaksi, eikä biisistä ainakaan ekalla kerralla oikein saa tarttumapintaa muusta kuin introsta ja outrosta.
Days of Future Past
Tämä biisi tulikin etukäteen jo kuunneltua. AMOLAD-viboilla jatketaan. Pääkitarariffi on siisti. Harmi, että kertsi jää ehkä pikkasen vaisuksi ja sen myötä nosta biisiä kovin korkealle. "Ihan kiva".
The Time Machine
Tätä biisiä kohtaan oli kovat odotukset, kun sen kertsiä jossain kehuttiin yhdeksi bändi parhaista. Valitettavasti en itse sen sisään kyllä parilla kuuntelulla vielä pääse. Intro kuulostaa liikaa Talismanilta. Muuten biisi on aika progahtavaa riffittelyä. Ei oikein synny kunnollista mielipidettä vielä tässä kohtaa.
Darkest Hour
Haha, no nyt on aika perinteinen voimaballadi. Ei haittaa, näitä ei ole Maideniltä liikaa kuultu. Ei tämäkään mikään hitti ole, mutta ehjempi kokonaisuus kuin pari edellistä. Kovat soolot!
Death of the Celts
Tää tuli kuunneltua muutamaankin otteeseen jo etukäteen. Edustaa kyllä levyn vahvinta osastoa, vaikka eka kuuntelu aiheuttikin vähän monenmoista tunnetilaa. Steve Harris näyttää miksi basistina on arvostettu kaveri. Kivoja melodioita. Rentoa yhdessä soittelua. Suuri seikkailu.
Melodia, joka biisin toisena ja viimeisenä tulee, on oma suosikki tässä biisissä.
The Parchment
Raskaita riffejä, pitkiä välisoittoja, jälleen mennään AMOLAD-maisemissa. AIka synkeän eeppinen kappale. Ei semmoisia kylmiäväreitä aiheuttavia juttuja, mutta oikein mukiinmenevä kappale näin ekalla kuuntelulla. Kasvaa varmaan kuunteluilla yhdeksi suosikiksi.
Hell on the Earth
Vielä kerran mennään. Pitkälle päästäänkin ennen kuin laulu lähtee. Sitä ennen tuleekin ihan kivoja melodioita. Tässäkin biisissä vähän sama juttu kuin levyn monessakin biisissä; ei moitittavaa, mutta pikkusen lisäpotkua ja tarttuvuutta vielä kaipaisi.
Yleisesti levy on aivan positiivinen kokemus. Harmi, että semmoisia superhittejä ei tälle levylle oikein osu. Niitä kuitenkin Book of Soulsilla oli omasta mielestäni useampi. Toisaalta tällä levyllä ei myöskään sysipaskoja biisejä ole kuten Speed of Light ja El Dorado edellisillä. Kitaristit tuntuvat olevan poikkeuksellisen virkeinä tällä levyllä ja kovia, erilaisia sooloja kuullaan pitkin levyä. Hienoin asia levyllä on varmaan sen tunnelma, joka parhaimmillaan pääsee X-Factorin ja AMOLADin rinnalle. Levy kuulostaa myös positiivisella tavalla rennolta; bändillä ei ole tarve todistella mitään ja toisaalta ei ole liikaa lähdetty yrittämäänkään mitään. Nyt on vain sävellelty, soiteltu ja katsottu mitä biiseistä tulee. Se on ehkä ihan tervehenkinen lähestymistapa, kun musiikkia tehty yli 40 vuotta. Ainahan sitä voisi jossitella ja toivoa jotain muuta, mutta nyt mennään näillä työkaluilla eteenpäin. Toivottavasti vielä yksi-kaksi levyä bändiltä saataisiin. Toisaalta tämä ei ollenkaan huono levy ole päättääkään uraa.
Suosikkibiiseiksi tässä kohtaa nousee Senjutsu ja Death of the Celts. Avainsana näissä on oikeastaan "tarttuvuus".
Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Moderator: The Killer Krew
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Eka kuuntelu, pidätän oikeuden muutoksiin. Kuten yllä sanottiin, vaatinee useamman kuuntelun. Yleismielipide: muutama merkkihetki ja aika paljon "filleriä", mutta toisin kuin esim. Book of Soulsilla, nämä fillerit pitävät levyn tunnelmaa yllä.
Senjutsu & Stratego
-Eniten odottamani biisi (koska avaa levyn) ja tämä nimenomaan on erittäin tunnelmallinen, vaikka en yksittäisenä musiikkikappaleena kauheasti nauttinut. Sanoisin, että tämän rooli minulle olisi 8 minuutin johdanto Strategoon, joka on levyn yksi tärkeimpiä merkkihetkiä edelleen.
The Writing on the Wall
-En tykännyt tästä missään vaiheessa, en osaa perustella. Tylsä.
Lost in a lost world
-Tämä on tämmöistä tylsää AMOLAD-tyyppistä perusmeininkiä.
Days of the future past
-Alkaa hyvällä meiningillä, mutta kertosäe ei iske.
The Time Machine
-Olipas erikoinen. Meinasin jo parin minuutin jälkeen skipata kakkana, mutta 3 minuutin jälkeen tästä kehkeytyy kiinnostava ja hyvänkuuloinen kipale.
Darkest hour
-Ei iskenyt ykkösyrittämällä mutta jätetään mahdollisuus.
Death of the Celts
-B-luokan filleriversio Clansmanista.
The Parchment
-Jylhä, miellyttävä. Samaa henkeä kuin Book of Soulsin nimibiisi, joka oli albuminsa parhaimmistoa minulle.
Hell on Earth
-Ykköstykki. Ymmärrän miksi moni kritisoi näitä yli 10 minuutin biisejä Maidenilta - koska moni niistä on vaan sitä fillerikamaa. Mutta tämä nousee sinne kirkkaimpien joukkoon ja siten puolustaa kyseisiä mötkäleitä.
Nopealla arviolla, ja korostan tässäkin että ensikuuntelusta kyse, levy olisi voinut sisältää pelkästään nelikon Senjutsu-Stratego-The Parchment-Hell on Earth ja olla Maidenin parhaita levyjä. Mutta tämäkin puolustaa paikkaansa diskografiassa vahvasti juuri yhteneväisen tunnelmansa vuoksi. Kuulostaa ihan albumilta.
Senjutsu & Stratego
-Eniten odottamani biisi (koska avaa levyn) ja tämä nimenomaan on erittäin tunnelmallinen, vaikka en yksittäisenä musiikkikappaleena kauheasti nauttinut. Sanoisin, että tämän rooli minulle olisi 8 minuutin johdanto Strategoon, joka on levyn yksi tärkeimpiä merkkihetkiä edelleen.
The Writing on the Wall
-En tykännyt tästä missään vaiheessa, en osaa perustella. Tylsä.
Lost in a lost world
-Tämä on tämmöistä tylsää AMOLAD-tyyppistä perusmeininkiä.
Days of the future past
-Alkaa hyvällä meiningillä, mutta kertosäe ei iske.
The Time Machine
-Olipas erikoinen. Meinasin jo parin minuutin jälkeen skipata kakkana, mutta 3 minuutin jälkeen tästä kehkeytyy kiinnostava ja hyvänkuuloinen kipale.
Darkest hour
-Ei iskenyt ykkösyrittämällä mutta jätetään mahdollisuus.
Death of the Celts
-B-luokan filleriversio Clansmanista.
The Parchment
-Jylhä, miellyttävä. Samaa henkeä kuin Book of Soulsin nimibiisi, joka oli albuminsa parhaimmistoa minulle.
Hell on Earth
-Ykköstykki. Ymmärrän miksi moni kritisoi näitä yli 10 minuutin biisejä Maidenilta - koska moni niistä on vaan sitä fillerikamaa. Mutta tämä nousee sinne kirkkaimpien joukkoon ja siten puolustaa kyseisiä mötkäleitä.
Nopealla arviolla, ja korostan tässäkin että ensikuuntelusta kyse, levy olisi voinut sisältää pelkästään nelikon Senjutsu-Stratego-The Parchment-Hell on Earth ja olla Maidenin parhaita levyjä. Mutta tämäkin puolustaa paikkaansa diskografiassa vahvasti juuri yhteneväisen tunnelmansa vuoksi. Kuulostaa ihan albumilta.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Eka kierros kuunneltu ja ensimmäiset pikaiset ajatukseni:
Selkeästi parempi levy, kuin kaksi edellistä. AMOLADiin ei ihan yllä. Studiokuulokkeilla kuunneltuna synajouset eivät kuulu liian häiritsevästi, mutta autossa kuunneltuna aivan liian terävät, selkeä moka. Muutama oikein loistava biisi, kuten Stratego, Days Of Future Past, The Time Machine ja Darkest Hour. Harrisin eeppisistä biiseistä ainoastaan Hell On Earth kannattelee koko kestonsa. Death Of The Celts ja The Parchment ovat ihan hyviä, mutta sisältävät selkeää idean ylitoistoa. Death Of The Celts on kyllä lähes hiilikopio The Clansmanista.
Vaatii vielä kuuntelua lisää paljon, mutta ei jättänyt kylmäksi kyllä. Paljon rautaa ja levyn malttaa kokonaan kuunnella yhdeltä istumalta, toisin kuin The Book Of Souls. Tällä levyllä ei turhia biisejä ole, kuten aikaisemmissa (Man Of Sorrows, The Man Who Would Be King). Pari kiertoa vielä kuuntelen ennen kunnon analyysiä levystä.
Selkeästi parempi levy, kuin kaksi edellistä. AMOLADiin ei ihan yllä. Studiokuulokkeilla kuunneltuna synajouset eivät kuulu liian häiritsevästi, mutta autossa kuunneltuna aivan liian terävät, selkeä moka. Muutama oikein loistava biisi, kuten Stratego, Days Of Future Past, The Time Machine ja Darkest Hour. Harrisin eeppisistä biiseistä ainoastaan Hell On Earth kannattelee koko kestonsa. Death Of The Celts ja The Parchment ovat ihan hyviä, mutta sisältävät selkeää idean ylitoistoa. Death Of The Celts on kyllä lähes hiilikopio The Clansmanista.
Vaatii vielä kuuntelua lisää paljon, mutta ei jättänyt kylmäksi kyllä. Paljon rautaa ja levyn malttaa kokonaan kuunnella yhdeltä istumalta, toisin kuin The Book Of Souls. Tällä levyllä ei turhia biisejä ole, kuten aikaisemmissa (Man Of Sorrows, The Man Who Would Be King). Pari kiertoa vielä kuuntelen ennen kunnon analyysiä levystä.
-05, -06, -08, -10, -11, -11, -13, -16, -18, -22, -23, -23
Re: Belshazzar's feast 15.7?
"Kirja"versio haettu Äxästä ja levy pyörätetty kertaalleen läpi. Tykkään levyn taidetyylistä ja kyllähän papat vielä musaa osaavat tehdä! Seuraavassa lyhyesti omia ajatuksia biiseistä ja (alustava) arvosana:
Senjutsu: eepos, jossa on selkeä teema ja tunnelma. Ei ruennut missään välissä kyllästyttämään, mutta esim. keikan avausbiisinä tuskin toimisi kovin hyvin. 4/5
Stratego: hyvä, että toisessa biisissä on vähän enemmän vauhtia ja tämä olikin jo tuttu entuudestaan. Omat puutteensa, mutta kyllähän tätä kuuntelee. 3½/5
The Writing on the Wall: eka sinkkubiisi, joka vaati useamman kuuntelukerran ennen kuin aukesi. Nyt suorastaan huippubiisi, jota tykkään itse ainakin kuunnella! 4½/5
Lost in a Lost World: alku on hieno ja erilainen, mutta sitten alkaa Brucen kiekuminen ja kauhea toisto. Loppu on ihan nätti, mutta ei tätä kyllä jaksa yksinään varmaan kuunnella. Olisivat vain tehneet tästä suosiolla jonkun oikeasti erilaisen akkaribiisin. 2/5
Days of Future Past: kuulosti varmaan paremmalta kuin oikeasti on, koska edellinen biisi oli niin tuubaa. Menevä biisi kuitenkin ja olisi varmaan jännä opetella kitaralla! 4/5
The Time Machine: huh huh... Alku on huono kopio The Talismanista ja muutenkin tuntuu, että eri osia on vain liimattu yhteen. Hirveä biisi. Pisteen saa, koska on joitain yksittäisiä kivoja juttuja. 1/5
Darkest Hour: rauhallinen biisi, jossa kokonaisuus pysyy kasassa. 3½/5
Death of the Celts: eeppistä, en osaa muuta sanoa. Kiinnostus jaksoi pysyä yllä koko biisin ajan. Olisi hieno kuulla livenä. 4+/5
The Parchment: lopun instrumentaaliosuus tuntuu turhalta ja muutenkin toistoa on liikaa ja biisiä venytetty turhaan. Hienoja elementtejä on, mutta jonkun olisi pitänyt vähän lyödä Harrisia ja Shirleytä sormille. 3/5
Hell on Earth: parannus edelliseen, mutta kolme Harris-eeposta putkeen on liikaa, koska miehen sävellystyylissä toistuu jatkuvasti samat jutut. Toisaalta, kyllähän tämä toimii ihan hienosti, mutta ehkä päätösbiisiltä olisi jotain lisää vielä toivonut... 4-/5
Kokonaisuudessaan hieno levy kuitenkin ja jaksoin kuunnella yhdeltä istumalta läpi - tai no, ekan levyn jälkeen pidin parin minuutin tauon. Murray olisi voinut kynäillä aikamasiinabiisin tilalle jonkun tuotoksen ja kolme Harris-biisiä lopussa putkeen ei mielestäni ollut välttämättä järkevin veto. Bruce laulussa lopulta aika vähän korkealta kiekumista ja pysyi siellä sopivassa rekisterissä ja nuo laulustemmat olivat pääosin kivoja.
Toivottavasti papat tässä 2,5v aikana ovat kirjoittaneet lisää biisejä ja äänittävät vielä yhden levyn (salassa), koska kyllä tankissa bensaa vielä on. Täytyy nyt tätä lättyä kuunnella rauhassa lisää ja muodostaa kokonaisuudesta parempi kuva. Ehkä TTM:stä tuleekin lempparibiisini?
Senjutsu: eepos, jossa on selkeä teema ja tunnelma. Ei ruennut missään välissä kyllästyttämään, mutta esim. keikan avausbiisinä tuskin toimisi kovin hyvin. 4/5
Stratego: hyvä, että toisessa biisissä on vähän enemmän vauhtia ja tämä olikin jo tuttu entuudestaan. Omat puutteensa, mutta kyllähän tätä kuuntelee. 3½/5
The Writing on the Wall: eka sinkkubiisi, joka vaati useamman kuuntelukerran ennen kuin aukesi. Nyt suorastaan huippubiisi, jota tykkään itse ainakin kuunnella! 4½/5
Lost in a Lost World: alku on hieno ja erilainen, mutta sitten alkaa Brucen kiekuminen ja kauhea toisto. Loppu on ihan nätti, mutta ei tätä kyllä jaksa yksinään varmaan kuunnella. Olisivat vain tehneet tästä suosiolla jonkun oikeasti erilaisen akkaribiisin. 2/5
Days of Future Past: kuulosti varmaan paremmalta kuin oikeasti on, koska edellinen biisi oli niin tuubaa. Menevä biisi kuitenkin ja olisi varmaan jännä opetella kitaralla! 4/5
The Time Machine: huh huh... Alku on huono kopio The Talismanista ja muutenkin tuntuu, että eri osia on vain liimattu yhteen. Hirveä biisi. Pisteen saa, koska on joitain yksittäisiä kivoja juttuja. 1/5
Darkest Hour: rauhallinen biisi, jossa kokonaisuus pysyy kasassa. 3½/5
Death of the Celts: eeppistä, en osaa muuta sanoa. Kiinnostus jaksoi pysyä yllä koko biisin ajan. Olisi hieno kuulla livenä. 4+/5
The Parchment: lopun instrumentaaliosuus tuntuu turhalta ja muutenkin toistoa on liikaa ja biisiä venytetty turhaan. Hienoja elementtejä on, mutta jonkun olisi pitänyt vähän lyödä Harrisia ja Shirleytä sormille. 3/5
Hell on Earth: parannus edelliseen, mutta kolme Harris-eeposta putkeen on liikaa, koska miehen sävellystyylissä toistuu jatkuvasti samat jutut. Toisaalta, kyllähän tämä toimii ihan hienosti, mutta ehkä päätösbiisiltä olisi jotain lisää vielä toivonut... 4-/5
Kokonaisuudessaan hieno levy kuitenkin ja jaksoin kuunnella yhdeltä istumalta läpi - tai no, ekan levyn jälkeen pidin parin minuutin tauon. Murray olisi voinut kynäillä aikamasiinabiisin tilalle jonkun tuotoksen ja kolme Harris-biisiä lopussa putkeen ei mielestäni ollut välttämättä järkevin veto. Bruce laulussa lopulta aika vähän korkealta kiekumista ja pysyi siellä sopivassa rekisterissä ja nuo laulustemmat olivat pääosin kivoja.
Toivottavasti papat tässä 2,5v aikana ovat kirjoittaneet lisää biisejä ja äänittävät vielä yhden levyn (salassa), koska kyllä tankissa bensaa vielä on. Täytyy nyt tätä lättyä kuunnella rauhassa lisää ja muodostaa kokonaisuudesta parempi kuva. Ehkä TTM:stä tuleekin lempparibiisini?
When you know that your time is close at hand
Maybe then you'll begin to understand
That life down here is just a strange illusion
Maybe then you'll begin to understand
That life down here is just a strange illusion
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Heh, jos mäkin kirjoittaisin uuden albumin inspiroimana tänne foorumille jotain noin 10v tauon jälkeen. Ei ole sitten TFF-aikojen tullut mitään kirjoiteltua, ja ei The Book of Soulssinkaan aikoihin tullut kirjoiteltua mittään. 
Itekin Äxästä hankin levyn ja saapui jo eilen postilaatikkoon, siitä asti kerennyt jo muutaman kerran kuunnella lätyn läpi. Jos laittais itsekin joka biisistä fiiliksiä, saattavat kyllä muuttua kun enempi kuuntelee levyä.
Senjutsu: Ihan hieno aloitus albumille, aika eeppinen veto. Hyvä kun biisissä on enempi tomipohjaista rumpalointia, tulee vähän Flight of Icarus mieleen tavallaan. Hyviä melodioita/sointukulkuja löytyy ja vokaaliharmoniat plussaa. Brucen vokaalit ovat tosin aika kireän kuuloisia korkeimmissa kohdissa. 4.15-> alkava kohta on hieno, ja tosi makea tuo 7.55 -kohdan itämaisen kuuloinen tatsi soolossa. Ehken vähän ylipitkä biisi loppujen lopuksi, mutta on kuitenkin selkeästi yksi reunionin jälkeisen Maidenin parhaimmista aloitusbiiseistä, hakkaa helposti jonkun TFF:n sata-nolla. 4,25
Stratego: Alkukuunteluilla singlen ilmestyessä biisi kuulosti aluksi vähän jännältä, mutta viimeistään kertsin vokaaliharmonioiden tullessa alkoi jalka vipattamaan minullakin. Tällaisia on kaivattu, ja tuli tosiaan vähän jotkut BNW- tai muun 2000-luvun Maiden-albumien vibat biisistä. Brucen paras laulusuoritus koko albumilla on mielestäni tässä biisissä, ei kuulosta liian kireältä ja jotenkin muuhun albumiin verrattuna tässä biisissä miehen ääni kuulostaa välillä tyyliin 15v nuoremmalta kuin oikeasti on. Nickolla on ehken vähän haparointia biisin alussa mutta alkaa sitten kulkemaan tyydyttävästi. And is it just me, vai kuulostaako synat välillä menevän vähän epätahtiin muun musiikin kanssa? Harris itse vissiin näppäillyt koskettimet tällä albumilla (ja siltä välillä kuulostaakin). Mutta jooh, jotenkin tämä biisi vaan toimii, ei oikein osaa sanoa tarkalleen miksi. On kumminkin mielestäni yksi reunionin jälkeisen ajan parhaimmista, rokkaavammista biiseistä. 4,5
The Writing on the Wall: Eka sinkkubiisi, aiheutti mietteliäitä hymähdyksiä ekoilla kuunteluilla mutta kyllä tämän biisin western-folk-blues-mikälie-fiilis toimii, ja jotenkin myös aika makea, hitaampi groove tässä biisissä. Smithillä tosiaan erittäin makea soolo, ja kertsi on yllättävän tarttuva. Ehken Brucella menee taas vokaalit vähän liian korkealta paikoin, ja edellisbiisiin verrattuna kuulostaa ns. enempi ikäiseltään, mutta ei sinällään pahalta. Yllättävän hyvä kappale kyllä kokonaisuudessaan, kun on aika monta kertaa jo tullut kuunneltua ja tutustuttua biisiin. 4,5
Lost in a Lost World: Tämän biisin aloitus upposi kerrasta, ekalla kuuntelulla tuli fiilis että onpas jotenkin (hyvällä tavalla) erilaisempaa Maidenia. Ekan parin minsan pohjalta olisi voinut rakentaa jonkun balladin tms. fiilistelyn, mutta sittenpä biisi meneekin tylsästi jollekin For the Greater Good of God -linjalle. Tässä biisissä Brucen laulanta on kyllä aika karseaa, ja kuulostaa että miehellä oli varmaan flunssa tai jotain biisiä narulle laulellessaan. Tai sitten vaan yksinkertaisesti menee liian korkealta? Ja kertsi on kyllä karmea. 3.35-> eteenpäin alkava kohta on yllättävän hyvä, ainakin itseä ei tässä niin pahasti haittaa vokaaleja mukaileva kitara kuin joissain muissa biiseissä. Sitten meneekin taas vähän keskiverroksi soitteluksi, mutta onneksi outro on taas aika ookoo. Eka biisi tällä albumilla joka ei oikein aiheuta (introa lukuun ottamatta) hirveitä säväreitä melkeinpä millään tasolla. Aika tasapaksu veto loppujen lopuksi, ja ei sävellyksenä mitään uutta. Introsta eteenpäin kappaleesta olisi voinut tehdä jotain muuta mielummin. 2,5
Days of Future Past: Tästä tulee kyllä tosiaan AMOLAD-fiilikset, kun alun soinnutteluiden ja sen jälkeisen riffin jälkeen päästään liikkeelle. Kertsi on tässäkin biisissä vähän heikko, ehken enimmäkseen Brucen laulannan takia. Säkeistöt vielä kuulostaa keskimäärin mukiinmenevältä, mutta kertsissä on vaan liikaa kurottelua, ei oikein ole enää kivan kuuloista laulantaa kun menee noin kireän kuuloiseksi. Melkoinen kontrasti esim. Strategoon verrattuna vokaalien osalta. Mutta joo, biisinä ei aiheuta mitään ylitsepursuavia säväreitä tämäkään, ehken Smith-Dickinson-duolta olisi odottanut jotain enempi. Parempi kumminkin kuin edellinen biisi, menee ns. paremman puutteessa. 3,5
The Time Machine: Intro on kyllä tosiaan hiilikopio Talismaanista, mutta sen jälkeen alkava säkeistö on yllättävän hyvän kuuloinen ja vokaalimelodia uppoaa yllättävän hyvin, Brucen laulanta tosin on kyllä välillä jotenkin flunssaisen kuuloista tässäkin vedossa. Kertsi on ihan ookoo, muttei mitään tajunnanräjäyttävää. Joistain melodioista tulee Book of Souls mieleen, ja toisista joku The Edge of Darkness tms. Jotenkin aika The X-Factor-tyylinen veto välillä, ei silleensä paha loppujen lopuksi. Ei mikään tajunnanräjäyttäjä tosin myöskään, ehkä tosiaan aika töksähtelevä välillä ja hieman kliseinen Maiden-asteikolla. 3
Darkest Hour: Tämähän kuulostaa kuin melkein joltakin Brucen 90-luvun lopun sooloalbumien biisiltä! Ainakin kun laulu tulee mukaan, sitä ennen aika Starblind-tyylinen. Tässä biisin alkupuolella on aika lailla se vocal range, jossa Bruce vielä kuulostaa hyvältä, ei mene ihan korkeimpiin sfääreihin. Kertsissä on taas vähän siinä rajalla. Sävellyksenä on kyllä yllättävän maittava veto, hyvät vokaali- ja kitaramelodiat. Sointukulutkaan eivät kuulosta ehken ihan kulutetuimmilta Maiden-biisien asteikolla. Kitarasoolot uppoaa nekin. Tässäpä taas sangen hyvä biisi edellisten jälkeen, jossa ei ole ihan kliseisimpiä Maiden-juttuja. 4
Death of the Celts: Tämänkin biisin intro aiheutti ekalla kuuntelulla pienen ihastumisen tunteen, ehkä tavallaan kuulostaa Clansmanilta mutta toisaalta tarpeeksi erilaiselta, että kyllä ainakin minuun uppoaa. Ensimmäinen minuutti ja vähän päälle kuulostaa hyvältä, sitten tulee kyllä kieltämättä hyvin kläänsmäinen fiilis, paljon selkeämmin kuin aluksi. Ei kai silleen paha, mutta aiiiika samanlainen fiilis. Tässä biisissä Brucella lähtee kyllä vibrato uusiin sfääreihin kertsissä (?), mutta tavallaan ihan hyvän kuuloista. Tässä biisissä on kyllä hyviä bassotteluja, kuten muutkin jo ovat sanoneet. Itselläkin pysyi yllättävän hyvin kiinnostus koko biisin ajan, ja välillä tämä tuntuu melkein jo paremmalta biisiltä kuin The Clansman (älkää lynkatko minua). Ehken hieman ylipitkä, mutta yllättävän iskevä biisi ja jatkaa edellisen kipaleen kanssa hyvää putkea. Ensimmäinen biisi Harrisin "puolituntisesta", ja jos jatkuu samanlaisena niin ei paha. 4
The Parchment: Oho, tämä iski jo ensimmäisellä kerralla! Itseeni iskee itämaisen kuuloiset melodiat kuin veitsi kuumaan voihin, ja tässä niitä sitten tulee koko kaupan edestä. Biisi alkaa ehken tavallaan kliseisen kuuloisilla melodioilla, mutta tosiaan ainakin minuun tämä iskee paljon enempi kuin ainaiset kelttimelodiat. Tässä on vähän Book of Soulsia, ehken vähän Nomadia ja noin 0,87 prosenttia Powerslavea? Jälkimmäistä ehken tosin tematiikkansa/aihepiirinsä yleisen samankaltaisuuden ansiosta, eikä niinkään sävellyksen. 3.30-> eteenpäin tuleva melodia/riffittely oli ainakin ensikuuntelulla itselle tosi fiilistelyä ja aika lailla kohokohta tähänastisista biiseistä, ja toimii edelleen. Hyvät vokaalimelodiat, ja Bruussi laulaa enimmäkseen hyvin mukiinmenevästi ja pysyttelee hyvällä alueella. Ja esim. 9.20-> aika kylmäävä venytys, hyvässä mielessä.
Tässä biisissä on kyllä tosin vähän ylipituutta, ja ehken jotain tiivistämistä olisi voinut tehdä siellä täällä, mutta tuntuu että tässä on nyt kumminkin yllättävän paljon ideaa pelkästään Harrisin kokonaan itse kirjoittamaksi biisiksi. Ei ehken mene siitä mistä aita on kliseisin, eikun siis matalin. Mutta kyllä vähän ylipitkä kokonaisuus, ehkä joku 8-10 minsaa olisi hyvä pituus. Annan biisille vähän plussaa, kun tuntuu että Harris yrittänyt keskimääräistä enemmän tämän kanssa. 4,5
Hell on Earth: Ja sitten edellisen jälkeen saavutaan monien (kaikkien?) kehumaan biisiin. Alun Fortunes of War -pastissi on kohtuukivan kuuloinen tavallaan, mutta myös auttamattoman kliseinen. Ja ehken yksi selkeimmistä "lainauksista" albumilla mikä osuu omaan korvaani. 2.15 kohdalla biisi alkaa aika hyvällä draivilla, mutta on tämä biisi kokonaisuudessaan silti enempi sitä Harris-kliseetä mitä on kuulunut jo AMOLAD:lta saakka. E-C-G-D for the win. Vokaalimelodiat ovat myös kliseisempää Harrisia, ja Wild Wind-fiilikset ovat kovin kosketeltavat niin vokaaleissa kuin aika monessa muuallakin biisissä. Loppupuolella on välillä aika hyviä koukkuja, mutta on tämä jotenkin aika boring. Uppoaa varmasti When the Wild Wind Blows -faneihin, mutta itselleni ei ole hirveän läheinen biisi kyseinen tuotos, niin jättää aika kylmäksi tämänkertainen albumin lopettaja. Wild Wind on kyllä tosin parempi kuin tämä, nyt kun ajattelen, mutta ei mitään valovuosia parempi. Noh, ainakin tällaista fade out -lopetusta ei ole loppuun kulutettu Maidenissa.
Tätä biisiä olen varmaan eniten yrittänyt kuunnella albumista, kun on saanut niin paljon kehuja ympäriinsä, mutta ei vaan aukea. Itselleni tämä kai vaan edustaa jotenkin sitä kliseisyyttä mitä aina osannut odottaa Harrisin omilta biiseiltä AMOLAD:lta lähtien. TBOS:lla oli aika samanlaisia fiiliksiä aiheuttanut The Red and the Black, niin kaipa tämä on sitten tämän albumin samantyylinen veto. Kiva jos joillekin uppoaa, mutta mulle ei. Menee samaan kastiin For the Greater Good of Godin, Wild Windin ja Red Blackin kanssa, God ja Wind ehken kumminkin vähän parempia kuin nämä kaksi jälkimmäisten albumien tuotosta. 2
Mjooh, tässäpä jonkinlainen rustaus albumista. Ei hirveän montaa kokonaista kuuntelua, mutta kaipa nuo biisit on jo enimmäkseen sisäistänyt. Harrisin puolituntinen jööti pelotti ennen albumin julkaisua kaikista eniten - että minkälaista klisettä sieltä nyt tulee - mutta onneksi ainakin Partsmentti upposi hyvin. HOE ja Lost Wöörldi olivat sitten sitä kliseisyyttä enemmän, Celtsi yllätti taas positiivisesti. Ehken vähän paremmin olisi voitu joitain biisejä sovittaa/säveltää/lyhentää jne. mutta on näissä tosi hyvin ideoitakin siellä täällä, ja muutama yllättäväkin kohta. Brucella vokaalit ovat usein ihan mukiinmeneviä, Stratego parhaimpana esimerkkinä joka on erittäin hyvä albumitasolla. Välillä taas kuulostaa jotenkin krapulaiselta tai flunssaiselta laulanta, ja ehkä muutama veto lisää ei olisi ollut pahitteeksi, ehken matalammaltakin. Erittäin hyvää on myös se että stemmoja on käytetty vokaaleissa, eikä ole pelkkää yksiäänisyyttä.
Saa nähdä millaiset fiilikset jääpi lopulta esim. vuoden tai parin päästä, mutta kyllä tämä välillä tuntuu aika inspiroituneeltakin albumilta siellä täällä. Ehken hieman parempi kokonaisuus kuin The Book of Souls, jolla tuntui olevan ehkäpä enempi selkeämpiä hutilyöntejä kuin tällä? Samoin TFF:llä oli yksittäisiä hyviäkin biisejä, mutta kyllä tämä Senjutsu äkkiseltään ainaskin kokonaisuutena sen hakkaa. Sanoisin tosin silti että BNW-AMOLAD-DOD -akselin albumeille ei pärjää ihan kuitenkaan.
Itekin Äxästä hankin levyn ja saapui jo eilen postilaatikkoon, siitä asti kerennyt jo muutaman kerran kuunnella lätyn läpi. Jos laittais itsekin joka biisistä fiiliksiä, saattavat kyllä muuttua kun enempi kuuntelee levyä.
Senjutsu: Ihan hieno aloitus albumille, aika eeppinen veto. Hyvä kun biisissä on enempi tomipohjaista rumpalointia, tulee vähän Flight of Icarus mieleen tavallaan. Hyviä melodioita/sointukulkuja löytyy ja vokaaliharmoniat plussaa. Brucen vokaalit ovat tosin aika kireän kuuloisia korkeimmissa kohdissa. 4.15-> alkava kohta on hieno, ja tosi makea tuo 7.55 -kohdan itämaisen kuuloinen tatsi soolossa. Ehken vähän ylipitkä biisi loppujen lopuksi, mutta on kuitenkin selkeästi yksi reunionin jälkeisen Maidenin parhaimmista aloitusbiiseistä, hakkaa helposti jonkun TFF:n sata-nolla. 4,25
Stratego: Alkukuunteluilla singlen ilmestyessä biisi kuulosti aluksi vähän jännältä, mutta viimeistään kertsin vokaaliharmonioiden tullessa alkoi jalka vipattamaan minullakin. Tällaisia on kaivattu, ja tuli tosiaan vähän jotkut BNW- tai muun 2000-luvun Maiden-albumien vibat biisistä. Brucen paras laulusuoritus koko albumilla on mielestäni tässä biisissä, ei kuulosta liian kireältä ja jotenkin muuhun albumiin verrattuna tässä biisissä miehen ääni kuulostaa välillä tyyliin 15v nuoremmalta kuin oikeasti on. Nickolla on ehken vähän haparointia biisin alussa mutta alkaa sitten kulkemaan tyydyttävästi. And is it just me, vai kuulostaako synat välillä menevän vähän epätahtiin muun musiikin kanssa? Harris itse vissiin näppäillyt koskettimet tällä albumilla (ja siltä välillä kuulostaakin). Mutta jooh, jotenkin tämä biisi vaan toimii, ei oikein osaa sanoa tarkalleen miksi. On kumminkin mielestäni yksi reunionin jälkeisen ajan parhaimmista, rokkaavammista biiseistä. 4,5
The Writing on the Wall: Eka sinkkubiisi, aiheutti mietteliäitä hymähdyksiä ekoilla kuunteluilla mutta kyllä tämän biisin western-folk-blues-mikälie-fiilis toimii, ja jotenkin myös aika makea, hitaampi groove tässä biisissä. Smithillä tosiaan erittäin makea soolo, ja kertsi on yllättävän tarttuva. Ehken Brucella menee taas vokaalit vähän liian korkealta paikoin, ja edellisbiisiin verrattuna kuulostaa ns. enempi ikäiseltään, mutta ei sinällään pahalta. Yllättävän hyvä kappale kyllä kokonaisuudessaan, kun on aika monta kertaa jo tullut kuunneltua ja tutustuttua biisiin. 4,5
Lost in a Lost World: Tämän biisin aloitus upposi kerrasta, ekalla kuuntelulla tuli fiilis että onpas jotenkin (hyvällä tavalla) erilaisempaa Maidenia. Ekan parin minsan pohjalta olisi voinut rakentaa jonkun balladin tms. fiilistelyn, mutta sittenpä biisi meneekin tylsästi jollekin For the Greater Good of God -linjalle. Tässä biisissä Brucen laulanta on kyllä aika karseaa, ja kuulostaa että miehellä oli varmaan flunssa tai jotain biisiä narulle laulellessaan. Tai sitten vaan yksinkertaisesti menee liian korkealta? Ja kertsi on kyllä karmea. 3.35-> eteenpäin alkava kohta on yllättävän hyvä, ainakin itseä ei tässä niin pahasti haittaa vokaaleja mukaileva kitara kuin joissain muissa biiseissä. Sitten meneekin taas vähän keskiverroksi soitteluksi, mutta onneksi outro on taas aika ookoo. Eka biisi tällä albumilla joka ei oikein aiheuta (introa lukuun ottamatta) hirveitä säväreitä melkeinpä millään tasolla. Aika tasapaksu veto loppujen lopuksi, ja ei sävellyksenä mitään uutta. Introsta eteenpäin kappaleesta olisi voinut tehdä jotain muuta mielummin. 2,5
Days of Future Past: Tästä tulee kyllä tosiaan AMOLAD-fiilikset, kun alun soinnutteluiden ja sen jälkeisen riffin jälkeen päästään liikkeelle. Kertsi on tässäkin biisissä vähän heikko, ehken enimmäkseen Brucen laulannan takia. Säkeistöt vielä kuulostaa keskimäärin mukiinmenevältä, mutta kertsissä on vaan liikaa kurottelua, ei oikein ole enää kivan kuuloista laulantaa kun menee noin kireän kuuloiseksi. Melkoinen kontrasti esim. Strategoon verrattuna vokaalien osalta. Mutta joo, biisinä ei aiheuta mitään ylitsepursuavia säväreitä tämäkään, ehken Smith-Dickinson-duolta olisi odottanut jotain enempi. Parempi kumminkin kuin edellinen biisi, menee ns. paremman puutteessa. 3,5
The Time Machine: Intro on kyllä tosiaan hiilikopio Talismaanista, mutta sen jälkeen alkava säkeistö on yllättävän hyvän kuuloinen ja vokaalimelodia uppoaa yllättävän hyvin, Brucen laulanta tosin on kyllä välillä jotenkin flunssaisen kuuloista tässäkin vedossa. Kertsi on ihan ookoo, muttei mitään tajunnanräjäyttävää. Joistain melodioista tulee Book of Souls mieleen, ja toisista joku The Edge of Darkness tms. Jotenkin aika The X-Factor-tyylinen veto välillä, ei silleensä paha loppujen lopuksi. Ei mikään tajunnanräjäyttäjä tosin myöskään, ehkä tosiaan aika töksähtelevä välillä ja hieman kliseinen Maiden-asteikolla. 3
Darkest Hour: Tämähän kuulostaa kuin melkein joltakin Brucen 90-luvun lopun sooloalbumien biisiltä! Ainakin kun laulu tulee mukaan, sitä ennen aika Starblind-tyylinen. Tässä biisin alkupuolella on aika lailla se vocal range, jossa Bruce vielä kuulostaa hyvältä, ei mene ihan korkeimpiin sfääreihin. Kertsissä on taas vähän siinä rajalla. Sävellyksenä on kyllä yllättävän maittava veto, hyvät vokaali- ja kitaramelodiat. Sointukulutkaan eivät kuulosta ehken ihan kulutetuimmilta Maiden-biisien asteikolla. Kitarasoolot uppoaa nekin. Tässäpä taas sangen hyvä biisi edellisten jälkeen, jossa ei ole ihan kliseisimpiä Maiden-juttuja. 4
Death of the Celts: Tämänkin biisin intro aiheutti ekalla kuuntelulla pienen ihastumisen tunteen, ehkä tavallaan kuulostaa Clansmanilta mutta toisaalta tarpeeksi erilaiselta, että kyllä ainakin minuun uppoaa. Ensimmäinen minuutti ja vähän päälle kuulostaa hyvältä, sitten tulee kyllä kieltämättä hyvin kläänsmäinen fiilis, paljon selkeämmin kuin aluksi. Ei kai silleen paha, mutta aiiiika samanlainen fiilis. Tässä biisissä Brucella lähtee kyllä vibrato uusiin sfääreihin kertsissä (?), mutta tavallaan ihan hyvän kuuloista. Tässä biisissä on kyllä hyviä bassotteluja, kuten muutkin jo ovat sanoneet. Itselläkin pysyi yllättävän hyvin kiinnostus koko biisin ajan, ja välillä tämä tuntuu melkein jo paremmalta biisiltä kuin The Clansman (älkää lynkatko minua). Ehken hieman ylipitkä, mutta yllättävän iskevä biisi ja jatkaa edellisen kipaleen kanssa hyvää putkea. Ensimmäinen biisi Harrisin "puolituntisesta", ja jos jatkuu samanlaisena niin ei paha. 4
The Parchment: Oho, tämä iski jo ensimmäisellä kerralla! Itseeni iskee itämaisen kuuloiset melodiat kuin veitsi kuumaan voihin, ja tässä niitä sitten tulee koko kaupan edestä. Biisi alkaa ehken tavallaan kliseisen kuuloisilla melodioilla, mutta tosiaan ainakin minuun tämä iskee paljon enempi kuin ainaiset kelttimelodiat. Tässä on vähän Book of Soulsia, ehken vähän Nomadia ja noin 0,87 prosenttia Powerslavea? Jälkimmäistä ehken tosin tematiikkansa/aihepiirinsä yleisen samankaltaisuuden ansiosta, eikä niinkään sävellyksen. 3.30-> eteenpäin tuleva melodia/riffittely oli ainakin ensikuuntelulla itselle tosi fiilistelyä ja aika lailla kohokohta tähänastisista biiseistä, ja toimii edelleen. Hyvät vokaalimelodiat, ja Bruussi laulaa enimmäkseen hyvin mukiinmenevästi ja pysyttelee hyvällä alueella. Ja esim. 9.20-> aika kylmäävä venytys, hyvässä mielessä.
Tässä biisissä on kyllä tosin vähän ylipituutta, ja ehken jotain tiivistämistä olisi voinut tehdä siellä täällä, mutta tuntuu että tässä on nyt kumminkin yllättävän paljon ideaa pelkästään Harrisin kokonaan itse kirjoittamaksi biisiksi. Ei ehken mene siitä mistä aita on kliseisin, eikun siis matalin. Mutta kyllä vähän ylipitkä kokonaisuus, ehkä joku 8-10 minsaa olisi hyvä pituus. Annan biisille vähän plussaa, kun tuntuu että Harris yrittänyt keskimääräistä enemmän tämän kanssa. 4,5
Hell on Earth: Ja sitten edellisen jälkeen saavutaan monien (kaikkien?) kehumaan biisiin. Alun Fortunes of War -pastissi on kohtuukivan kuuloinen tavallaan, mutta myös auttamattoman kliseinen. Ja ehken yksi selkeimmistä "lainauksista" albumilla mikä osuu omaan korvaani. 2.15 kohdalla biisi alkaa aika hyvällä draivilla, mutta on tämä biisi kokonaisuudessaan silti enempi sitä Harris-kliseetä mitä on kuulunut jo AMOLAD:lta saakka. E-C-G-D for the win. Vokaalimelodiat ovat myös kliseisempää Harrisia, ja Wild Wind-fiilikset ovat kovin kosketeltavat niin vokaaleissa kuin aika monessa muuallakin biisissä. Loppupuolella on välillä aika hyviä koukkuja, mutta on tämä jotenkin aika boring. Uppoaa varmasti When the Wild Wind Blows -faneihin, mutta itselleni ei ole hirveän läheinen biisi kyseinen tuotos, niin jättää aika kylmäksi tämänkertainen albumin lopettaja. Wild Wind on kyllä tosin parempi kuin tämä, nyt kun ajattelen, mutta ei mitään valovuosia parempi. Noh, ainakin tällaista fade out -lopetusta ei ole loppuun kulutettu Maidenissa.
Tätä biisiä olen varmaan eniten yrittänyt kuunnella albumista, kun on saanut niin paljon kehuja ympäriinsä, mutta ei vaan aukea. Itselleni tämä kai vaan edustaa jotenkin sitä kliseisyyttä mitä aina osannut odottaa Harrisin omilta biiseiltä AMOLAD:lta lähtien. TBOS:lla oli aika samanlaisia fiiliksiä aiheuttanut The Red and the Black, niin kaipa tämä on sitten tämän albumin samantyylinen veto. Kiva jos joillekin uppoaa, mutta mulle ei. Menee samaan kastiin For the Greater Good of Godin, Wild Windin ja Red Blackin kanssa, God ja Wind ehken kumminkin vähän parempia kuin nämä kaksi jälkimmäisten albumien tuotosta. 2
Mjooh, tässäpä jonkinlainen rustaus albumista. Ei hirveän montaa kokonaista kuuntelua, mutta kaipa nuo biisit on jo enimmäkseen sisäistänyt. Harrisin puolituntinen jööti pelotti ennen albumin julkaisua kaikista eniten - että minkälaista klisettä sieltä nyt tulee - mutta onneksi ainakin Partsmentti upposi hyvin. HOE ja Lost Wöörldi olivat sitten sitä kliseisyyttä enemmän, Celtsi yllätti taas positiivisesti. Ehken vähän paremmin olisi voitu joitain biisejä sovittaa/säveltää/lyhentää jne. mutta on näissä tosi hyvin ideoitakin siellä täällä, ja muutama yllättäväkin kohta. Brucella vokaalit ovat usein ihan mukiinmeneviä, Stratego parhaimpana esimerkkinä joka on erittäin hyvä albumitasolla. Välillä taas kuulostaa jotenkin krapulaiselta tai flunssaiselta laulanta, ja ehkä muutama veto lisää ei olisi ollut pahitteeksi, ehken matalammaltakin. Erittäin hyvää on myös se että stemmoja on käytetty vokaaleissa, eikä ole pelkkää yksiäänisyyttä.
Saa nähdä millaiset fiilikset jääpi lopulta esim. vuoden tai parin päästä, mutta kyllä tämä välillä tuntuu aika inspiroituneeltakin albumilta siellä täällä. Ehken hieman parempi kokonaisuus kuin The Book of Souls, jolla tuntui olevan ehkäpä enempi selkeämpiä hutilyöntejä kuin tällä? Samoin TFF:llä oli yksittäisiä hyviäkin biisejä, mutta kyllä tämä Senjutsu äkkiseltään ainaskin kokonaisuutena sen hakkaa. Sanoisin tosin silti että BNW-AMOLAD-DOD -akselin albumeille ei pärjää ihan kuitenkaan.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Toinen kuuntelukerta takana (samalla pelailin Euro Truck Simulator 2:sta
) ja onhan tämä hyvä levy. Mielipiteetkin vähän muuttuivat: avauskolmikko ja DoFP toimivat mainiosti, mutta kyllä tuo LiaLW on huono biisi. Vähän paremmalta kuulosti kuin ekalla kerralla, mutta pituuden takia tätä ei jaksa kuunnella kyllä yksinään ja tästä saisi helposti varmaan pari minuuttia leikattua pois.The Time Machine on helposti levyin huonoin biisi - säkeistöt ja kertsi ovat ihan kivoja yksinään, mutta tuntuvat jotenkin liian irrallisilta. Puolivälissä tuleva melodia on siisti, mutta tulee tosi vahvasti edellisen levyn vibat mieleen. Sitten vielä tuo 4:30 alkava riffi, joka on sinänsä ihan ok, mutta jälleen tuntuu irralliselta ja sitten vielä tuo loppu... hohhoijaa... en ymmärrä hehkutusta!
Darkest Hourin arvosanaa nostaisin ylöspäin. Alun perusteella tuntuisi, että olisi potentiaalia olla jotenkin mahtipontisempi, vaikka kyllä tämä tällaisenakin toimii eikä ainakaan turhaan ole mitään ylimääräisiä kikkailuja kokeiltu.
Lopun Harris-eepoksista päätösbiisi nousi kyllä parhaaksi ja jos tämä Maidenin "viimeiseksi" biisiksi jää, niin voisi sen uran huonomminkin lopettaa. Tosi kiva biisi! Parchmentissa on hieno tunnelma pitkään, mutta jotenkin tuo instrumentaaliosuus alkaa tökkiä ja loput ~3 min tuntuvat turhilta. Celts-biisin arvosana puolestaan tippuu alaspäin, tulee vähän liikaa Clansman ja muut Maiden-biisit mieleen välillä ja jotenkin tämä tökki toisella kerralla. En tiedä, varmaan taas kohta kuulostaa mestariteokselta!
When you know that your time is close at hand
Maybe then you'll begin to understand
That life down here is just a strange illusion
Maybe then you'll begin to understand
That life down here is just a strange illusion
-
Edward Mannerheim
- Sateentekijä
- Posts: 2437
- Joined: Thu Jan 05, 2006 23:14
- Location: Turku
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Deluxe Boxilta löytyi kaksi kertaa TWOTW-lehdykkä. Itse en ehtinyt reagoimaan asiaan vielä sen enempää kuin että "feel like I've been here before", boksien sisältöjen kanssa tuntuu olevan aina jotain säätöjä (vai mitä S.R. ).
No, Äxä ja Irmeli ehtivät paikkaamaan tilanteen ennen kuin ehdin aata sanomaan, lähettävät albumin lehdykän kaikille boksin ostaneille.
).No, Äxä ja Irmeli ehtivät paikkaamaan tilanteen ennen kuin ehdin aata sanomaan, lähettävät albumin lehdykän kaikille boksin ostaneille.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Muutama kuuntelu eri biiseillä nyt takana ja pakko sanoa että jo tässä vaiheessa levy on kasvanut aika kovaksi! En oikein odottanut levyltä kovin paljoa arvostelujen perusteella, mutta olen kyllä erittäin tyytyväinen, että tässä on tämmöinen suht yhtenäinen tunnelma ja levyn biisit on miellyttävää kuunnella putkeen.
Harris-trilogian biisit on alkaneet aueta ja kovia biisejä kaikki. The Parchmentissä hyvin vahvaa Brave New World-vibaa, vaikka itselleni ko. albumi ei koskaan ole kovin isoksi kasvanut. Hell on Earth noussut myös kauniiksi kipaleeksi. Love in anger, life in danger!
Senjutsu kuitenkin edelleen se suosikki. Katsotaan jos nuo albumin keskibiisit kans alkaisi aueta.
Harris-trilogian biisit on alkaneet aueta ja kovia biisejä kaikki. The Parchmentissä hyvin vahvaa Brave New World-vibaa, vaikka itselleni ko. albumi ei koskaan ole kovin isoksi kasvanut. Hell on Earth noussut myös kauniiksi kipaleeksi. Love in anger, life in danger!
Senjutsu kuitenkin edelleen se suosikki. Katsotaan jos nuo albumin keskibiisit kans alkaisi aueta.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Noniin nyt ollaankin pitkästä aikaa ns. Foorumeilla. Sehän meinaa uutta Maidenin levyä vaikka edellisestä hypefiiliksestä taitaakin hetken aikaa olla jo vierähtänyt. Ihan pieteetillä ei ole vielä tullut Senjutsuun perehdyttyä mutta pintaraapaisu on jo saatu tehtyä.
Tämähän on ihan ok ja vähän jopa perinteisempi Maiden levy omasta mielestäni. Ja täällähän on ihan kunnon riffejä seassa! Silti. Mä mietin miten kova lätty tämä(kin) olisi ollut pienellä viilauksella, sovituksiin ja ihan sävellyksiin. Pari jämäbiisiä suoraan japanin version B-sideksi ja parin minuutin turhat näppäilyt pois, ei yli kahden minuutin vitossointujen näppäily ole intro vaan lämmittelyä! Älkää nyt rec nappulaa painako hyvänen aika sentään.
Tämähän on ihan ok ja vähän jopa perinteisempi Maiden levy omasta mielestäni. Ja täällähän on ihan kunnon riffejä seassa! Silti. Mä mietin miten kova lätty tämä(kin) olisi ollut pienellä viilauksella, sovituksiin ja ihan sävellyksiin. Pari jämäbiisiä suoraan japanin version B-sideksi ja parin minuutin turhat näppäilyt pois, ei yli kahden minuutin vitossointujen näppäily ole intro vaan lämmittelyä! Älkää nyt rec nappulaa painako hyvänen aika sentään.
In Finland we have this thing called: REILU MEININKI!
Chuck Norris approved!
Chuck Norris approved!
Re: Belshazzar's feast 15.7?
No kas, tämähän vasta yhteensattuma, Maidenin uusi levy ja pikainen comeback foorumeille!
Senjutsu tuli jotakuinkin kuin varas yöllä ja odotukset olivat ehkä hieman kyynisiäkin levyn suhteen. Viime yönä tuli heitettyä yksi kuunteli kuulokkeet päässä ja ohessa päällimmäisiä mietteitä:
-Senjutsu nimibiisinä lähtee painostavasti liikkeelle, mutta Brucen astuttua kuvioihin olisin kaivannut vielä vähän rouheampaa otetta. Kuitenkin huomaan, että himo kuunnella biisi uudestaan on vahva. Lupaava.
-Stratego. Kova. Aluksi suhtauduin suurella ihmetyksellä säkeistöliideihin, mutta eipä noissa mitään ongelmaa enää ole. Rokkaava styge. Keskeytin siivouksenkin kuullakseni kertsin ilman häiriöitä.
-The Writing on The Wall on ehkä hieman tasapaksu. Alku lupaa vähän ledzeppelinmaista menoa, mutta homma jää junnaamaan valitettavasti. Soolot todella kovia. Kuunnellaan lisää.
-Death of the Celts. Tämä oli kyllä omalla kohdallani vähän pökälekappale. Mitään ei jäänyt käteen. Katsotaan uudestaan.
-Hell on Earth. Toimii, ja koukkuja on, vaikkakin taisi Wild Wind Blows tulla useammassakin vaiheessa mieleen. Silti, hyvä lopetus.
Lopuista kappaleista ei mitään käryä. Katsellaan!
Kuulostaa paikoin varsin freesiltä, mutta pelkään että käy samoin kuin The Final Frontierille ja Book of Soulsille, jotka eivät pyöri lainkaan soitossa lukuun ottamatta yksittäisiä kappaleita. AMOLAD oli levynä pätevä, mutta silti hyvin raskas kuunnella kokonaan. Mutta onhan Maidenin levy nyt aina tapaus, niin pitää hankkia silti fyysinen levy, että pääsee autossa tutustumaan systemaattisella lähestymistavalla.
Senjutsu tuli jotakuinkin kuin varas yöllä ja odotukset olivat ehkä hieman kyynisiäkin levyn suhteen. Viime yönä tuli heitettyä yksi kuunteli kuulokkeet päässä ja ohessa päällimmäisiä mietteitä:
-Senjutsu nimibiisinä lähtee painostavasti liikkeelle, mutta Brucen astuttua kuvioihin olisin kaivannut vielä vähän rouheampaa otetta. Kuitenkin huomaan, että himo kuunnella biisi uudestaan on vahva. Lupaava.
-Stratego. Kova. Aluksi suhtauduin suurella ihmetyksellä säkeistöliideihin, mutta eipä noissa mitään ongelmaa enää ole. Rokkaava styge. Keskeytin siivouksenkin kuullakseni kertsin ilman häiriöitä.
-The Writing on The Wall on ehkä hieman tasapaksu. Alku lupaa vähän ledzeppelinmaista menoa, mutta homma jää junnaamaan valitettavasti. Soolot todella kovia. Kuunnellaan lisää.
-Death of the Celts. Tämä oli kyllä omalla kohdallani vähän pökälekappale. Mitään ei jäänyt käteen. Katsotaan uudestaan.
-Hell on Earth. Toimii, ja koukkuja on, vaikkakin taisi Wild Wind Blows tulla useammassakin vaiheessa mieleen. Silti, hyvä lopetus.
Lopuista kappaleista ei mitään käryä. Katsellaan!
Kuulostaa paikoin varsin freesiltä, mutta pelkään että käy samoin kuin The Final Frontierille ja Book of Soulsille, jotka eivät pyöri lainkaan soitossa lukuun ottamatta yksittäisiä kappaleita. AMOLAD oli levynä pätevä, mutta silti hyvin raskas kuunnella kokonaan. Mutta onhan Maidenin levy nyt aina tapaus, niin pitää hankkia silti fyysinen levy, että pääsee autossa tutustumaan systemaattisella lähestymistavalla.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Mitä kaikkia säätöjä muuten on ollu? Punainen Complete Albums 1980-1988 lp-boxi johon ei mahtunut kaikki levyt vaan lähettivät uuden leveämmän? Se oli ainakin yksi. Ja tuo NOTD live-albumin ennakkotilaus oli kyllä floppi tuolta Maidenin omasta kaupasta tilattuna ym.Edward Mannerheim wrote: ↑Sat Sep 04, 2021 11:01 Deluxe Boxilta löytyi kaksi kertaa TWOTW-lehdykkä. Itse en ehtinyt reagoimaan asiaan vielä sen enempää kuin että "feel like I've been here before", boksien sisältöjen kanssa tuntuu olevan aina jotain säätöjä (vai mitä S.R.
No, Äxä ja Irmeli ehtivät paikkaamaan tilanteen ennen kuin ehdin aata sanomaan, lähettävät albumin lehdykän kaikille boksin ostaneille.
Edward, oliks siun oikea nimi Petu (vai sekotanko johonkin muuuhun). Ootko muuten fc:n jäsen tällä hetkellä?
Nyt on mielenkiinoista että tilasin tuon FC:n exclusiivisen puisen boxin (hinta kaikkine kuluineen 400€) ja siinäkin oli tuo väärä lehdykkä (kuten retail deluxessa) ja pari päivää ilmeisesti viivästyy postitus. Nyt vaan käynyt taas niin kuten ton NOTD:n kohdalla, eli jotkut on saaneet ennakkotilatun tuotteen ja osalle ei ole edes lähetetty. Eniten pelottaa se että jotkut on saanu tuon boxin jo viallisena (huonosti pakattuna ja postin aikana vaurioituneena), toivon että omani olisi uudenveroinen mutta jos on mitään vikaa tai vauriota yms. otan kyllä yhteyttä ja vaadin rahoja takaisin.
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Albumi on kyllä loistava, heti eka kuuntelulla lähti toimimaan. Erittäin kova kokonaisuus joka lunasti odotukset. Ei fillereitä eikä heikkoja piisejä.
Pitää nyt varmaan sulatella ja kuunnella roimasti lisää, ehkäpä sitten voisi kirjoittaa pientä arvostelua.
Pitää nyt varmaan sulatella ja kuunnella roimasti lisää, ehkäpä sitten voisi kirjoittaa pientä arvostelua.
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Täälläkin koitin pitää ennakko-odotukset mahdollisimman matalalla ja mitä sieltä tulikaan...
Parasta Mannenia omaan korvaan sitten AMOLAD:in.
Jo ensi pyöräytyksen jälkeen pystyi sanomaan, että pettymykseksi muodustunut Book Of Souls jäi albumikokonaisuutena kauas taakse.
Ainoa biisi mikä ei vaan meinaa toimia monen hehkuttama Death Of The Celts. Selkeästi huonoin noista Harrisin loppueepoksista.
Se mikä esim. The Red And The Blackia vaivaa oikein korostuu tässä rallissa. Liian pitkäveteistä kierrätystä.
Mestarilla ollut todella autopilotti päällä biisiä tehdessään. En ymmärrä.
Ja toisaalta monien parjaama Lost In A Lost World taas nousee omassa mittarissa levyn kärkipäähän. Paljon uutta ja paljon koukkuja. Ja se peruskeskiosakin toimii tuon tunnelmoinnin välissä. Aivan parhautta.
Hell On Earth....voi morjens mitä melodioita. Olkoonkin, että tässäkin on lainailtu vanhaa. Tehty mielestäni tyylillä ja kuitenkin pidetty kokonaisuus raikkaana.
Goosebumps osastoa. Jos DOTC:siä tuli haukuttua, niin maestro saa kyllä täydellisen synninpäästön tämän kanssa.
Ja olipas hienoa vielä vuosien jälkeenkin mennä levykaupan tiskille vielä kerran sanomaan "No laitappas se uus maideni".
Iron Maiden julkaisee uutta musiikkia ja lähtee ensi vuonna kiertueelle.
Maailma ei voi olla vielä täysin pilalla.
Rokrok.
Parasta Mannenia omaan korvaan sitten AMOLAD:in.
Jo ensi pyöräytyksen jälkeen pystyi sanomaan, että pettymykseksi muodustunut Book Of Souls jäi albumikokonaisuutena kauas taakse.
Ainoa biisi mikä ei vaan meinaa toimia monen hehkuttama Death Of The Celts. Selkeästi huonoin noista Harrisin loppueepoksista.
Se mikä esim. The Red And The Blackia vaivaa oikein korostuu tässä rallissa. Liian pitkäveteistä kierrätystä.
Mestarilla ollut todella autopilotti päällä biisiä tehdessään. En ymmärrä.
Ja toisaalta monien parjaama Lost In A Lost World taas nousee omassa mittarissa levyn kärkipäähän. Paljon uutta ja paljon koukkuja. Ja se peruskeskiosakin toimii tuon tunnelmoinnin välissä. Aivan parhautta.
Hell On Earth....voi morjens mitä melodioita. Olkoonkin, että tässäkin on lainailtu vanhaa. Tehty mielestäni tyylillä ja kuitenkin pidetty kokonaisuus raikkaana.
Goosebumps osastoa. Jos DOTC:siä tuli haukuttua, niin maestro saa kyllä täydellisen synninpäästön tämän kanssa.
Ja olipas hienoa vielä vuosien jälkeenkin mennä levykaupan tiskille vielä kerran sanomaan "No laitappas se uus maideni".
Iron Maiden julkaisee uutta musiikkia ja lähtee ensi vuonna kiertueelle.
Maailma ei voi olla vielä täysin pilalla.
Rokrok.
"There are two types of metal; there is heavy metal and there is bullshit" -Bruce
-
Laksatiivi-Eetu
- Vempare
- Posts: 15
- Joined: Sat Feb 06, 2021 23:35
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Tuossa muutamaa viikkoa aiemmin totesin, että äijät ikääntyy minusta tyylillä. Levyn muutamaan kertaan kuunnelleena pysyn mielipiteessäni. Jos muusikon uraa on takana yli 50v ja levytyshistoriaakin tällä bändillä 40v, niin minusta on aika turha käydä isommalti arvostelemaan tai pahoittamaan omaa mieltä pappojen ratkaisuista tällä levyllä. Varsinkin tuolla Muusikoiden.net -foorumilla on osin tuohduttu oikein tosissaan. Turhaa minusta näistä hakea epäonnistumisia tai esim. tehdä omia leikattuja miksauksia. (Muusikoiden.netissä jo saatiin aikaiseksi 30min karsittu versio levystä) jaa se poistettiin jo.
Isoimmat plussat lyhyesti tällä levyllä omasta mielestäni ovat:
1. Pakottamaton tunnelma, ukot soittavat nautiskellen.
2. Lukuisia hyviä riffejä (minulle uppoaa myös tilipatipippan) ja pitkästä aikaa useita komeita sooloja.
3. Laulu ja rummut paremmalla tolalla miksauksessa, kuin pitkään aikaan levytyksissä.
4. Pitkästä kokonaispituudestaan huolimatta tämän kuuntelee kevyesti alusta loppuun.
Yksittäisistä biiseistä: avausraidan kertosäe on komea. Avaussinkku The Writing on the Wall toimii alusta loppuun ja on hyvällä tavalla erilainen Iron Maiden biisi. The Time Machine on tuomittu usean kirjoittajan toimesta. No, itsekään en innostu edes alkuperäisen The Talismanin pitkästä introsta, jota tämän alku seurailee vahvasti. Mutta The Talisman vauhtiin päästessään on hieno rypistys myrskyineen. Tässä aikakoneessa on alkuun päästessään minusta mukavan kepeä tunnelma tilipatipippaneineen ja kertosäkeineen ..I’m not a preacher…
The Darkest Hourissa kolahti oitis kertosäkeen ”You sowed the wind and now you reaped the whirlwind” -kohdan sointukuvio, jota paremman puutteessa kutsun George Harrisoniksi : ) En muista tuollaista Maidenilta ennen kuulleeni, nyökytellessäni mukana meinasin ajaa auton ojaan.
No sitten Death of the Celts on lytätty, koska kuulostaa liikaa The Clansmanilta? En tiedä millaista on kelttien kansanmusiikki, mutta jos on jotain tonne päin ja kuulostaa hyvältä onko suuri vääryys tehdä saman kuuloinen biisi kuin 25 vuotta sitten? Yksi nimeltä mainitsematon australialainen orkesteri tekee kohtalaisen samalla kaavalla omia kappaleitaan vuodesta 1973 alkaen. Tässäkin on taas muutama kepeä kohta. Ja kuuluuko siellä jossain myös Virtual XI?
The Parchment esittelee tukun hienoja riffejä ja kuulostaa kestoaan lyhyemmältä. Tästä levystä ehkä puuttuvat Brave New Worldin huippukohdat, mutta loppuraidat menevät BNWn loppuosasta ohi pitkästä kestostaan huolimatta. Steve onnistui lopun puolituntisessaan PALJON pelättyä paremmin. Hell on Earth kulkee myös kevyesti alusta loppuun. Hauskoja Daven hevoshirnahduksia ja erinomaisen hienoja riffejä täynnä.
Muutama vertailu muihin 2000-luvun levyihin: Minusta selkeästi parempi kokonaisuus, kuin The Book of Souls, jolla oli muutama tykki biisi, mutta kokonaisuus sillisalaatti ja joukossa myös yllättävän heikkoja esityksiä. Tunnelmaltaan parempi ja selkeämpi, kuin The Final Frontier. A Matter of Life and Death on komea, mutta raskaampi kokonaisuus minusta, kuin tämä. Dance of Death ja Brave New World tässä kohtaa samalla tasolla Senjutsun kanssa. Eli aika ylös kahden päivän kuuntelulla tämä levy nousi!
No Prayer for the Dying, Dance of Death, A Matter of Life and Death, The Final Frontier, The Book of Souls ja tämä Senjutsu on nyt tullut kuunneltua heti julkaisupäivänään huolella ja viimeisin putosi kertaheitolla helpoimmin läpi. Katsotaan, miten kestää aikaa. Iron Maidenia on tullut kuunneltua kuusivuotiaasta vuodesta 1982.
Ja kyllä, Senjutsu alusta loppuun jäähallissa vuoden parin päästä maistuisi ilman encoreja!
Kuunnelkaa Viikonloppusoturit-podcastia, on hyvä.
Isoimmat plussat lyhyesti tällä levyllä omasta mielestäni ovat:
1. Pakottamaton tunnelma, ukot soittavat nautiskellen.
2. Lukuisia hyviä riffejä (minulle uppoaa myös tilipatipippan) ja pitkästä aikaa useita komeita sooloja.
3. Laulu ja rummut paremmalla tolalla miksauksessa, kuin pitkään aikaan levytyksissä.
4. Pitkästä kokonaispituudestaan huolimatta tämän kuuntelee kevyesti alusta loppuun.
Yksittäisistä biiseistä: avausraidan kertosäe on komea. Avaussinkku The Writing on the Wall toimii alusta loppuun ja on hyvällä tavalla erilainen Iron Maiden biisi. The Time Machine on tuomittu usean kirjoittajan toimesta. No, itsekään en innostu edes alkuperäisen The Talismanin pitkästä introsta, jota tämän alku seurailee vahvasti. Mutta The Talisman vauhtiin päästessään on hieno rypistys myrskyineen. Tässä aikakoneessa on alkuun päästessään minusta mukavan kepeä tunnelma tilipatipippaneineen ja kertosäkeineen ..I’m not a preacher…
The Darkest Hourissa kolahti oitis kertosäkeen ”You sowed the wind and now you reaped the whirlwind” -kohdan sointukuvio, jota paremman puutteessa kutsun George Harrisoniksi : ) En muista tuollaista Maidenilta ennen kuulleeni, nyökytellessäni mukana meinasin ajaa auton ojaan.
No sitten Death of the Celts on lytätty, koska kuulostaa liikaa The Clansmanilta? En tiedä millaista on kelttien kansanmusiikki, mutta jos on jotain tonne päin ja kuulostaa hyvältä onko suuri vääryys tehdä saman kuuloinen biisi kuin 25 vuotta sitten? Yksi nimeltä mainitsematon australialainen orkesteri tekee kohtalaisen samalla kaavalla omia kappaleitaan vuodesta 1973 alkaen. Tässäkin on taas muutama kepeä kohta. Ja kuuluuko siellä jossain myös Virtual XI?
The Parchment esittelee tukun hienoja riffejä ja kuulostaa kestoaan lyhyemmältä. Tästä levystä ehkä puuttuvat Brave New Worldin huippukohdat, mutta loppuraidat menevät BNWn loppuosasta ohi pitkästä kestostaan huolimatta. Steve onnistui lopun puolituntisessaan PALJON pelättyä paremmin. Hell on Earth kulkee myös kevyesti alusta loppuun. Hauskoja Daven hevoshirnahduksia ja erinomaisen hienoja riffejä täynnä.
Muutama vertailu muihin 2000-luvun levyihin: Minusta selkeästi parempi kokonaisuus, kuin The Book of Souls, jolla oli muutama tykki biisi, mutta kokonaisuus sillisalaatti ja joukossa myös yllättävän heikkoja esityksiä. Tunnelmaltaan parempi ja selkeämpi, kuin The Final Frontier. A Matter of Life and Death on komea, mutta raskaampi kokonaisuus minusta, kuin tämä. Dance of Death ja Brave New World tässä kohtaa samalla tasolla Senjutsun kanssa. Eli aika ylös kahden päivän kuuntelulla tämä levy nousi!
No Prayer for the Dying, Dance of Death, A Matter of Life and Death, The Final Frontier, The Book of Souls ja tämä Senjutsu on nyt tullut kuunneltua heti julkaisupäivänään huolella ja viimeisin putosi kertaheitolla helpoimmin läpi. Katsotaan, miten kestää aikaa. Iron Maidenia on tullut kuunneltua kuusivuotiaasta vuodesta 1982.
Ja kyllä, Senjutsu alusta loppuun jäähallissa vuoden parin päästä maistuisi ilman encoreja!
Kuunnelkaa Viikonloppusoturit-podcastia, on hyvä.
-86, -90, -96, -00, -03, -05, -06, -08, -10, -11, -13, -16, -18, -23, -25
-
Pertti Keinonen
- Rautakansleri
- Posts: 5425
- Joined: Sun Jan 04, 2004 21:07
- Location: Länsirannikko
- Contact:
Re: Belshazzar's feast 15.7?
^Helkatin kypsää tekstiä
Tuli mieleen, että näin jälkikäteen Belshazzar´s Feast hehkutus tuntuu irralliselta tähän albumiin nähden. Kohtuullista hässäkkää saivat aikaiseksi, mutta en osaa yhdistää sitä mitenkään itse albumiin. Mites muut?
Tuli mieleen, että näin jälkikäteen Belshazzar´s Feast hehkutus tuntuu irralliselta tähän albumiin nähden. Kohtuullista hässäkkää saivat aikaiseksi, mutta en osaa yhdistää sitä mitenkään itse albumiin. Mites muut?
Mitä ryppyisempi rusina, sitä makiampi maku!
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Eikös se ollut tarkoitettukin lähinnä singlen markkinointivälineeksi. Albumia varten merkonomit laskeskelivat sitten hieman suuremman luokan myyntistrategian herättämään ihmisten mielenkiinnon kaikkea japanilaista kohtaan. Nimittäin Tokion olympialaiset, jotka ”sattumalta” järjestettiin juuri Senjutsun julkaisun alla… On se Rod eto peto!Pertti Keinonen wrote: ↑Sun Sep 05, 2021 11:35 ^Helkatin kypsää tekstiä
Tuli mieleen, että näin jälkikäteen Belshazzar´s Feast hehkutus tuntuu irralliselta tähän albumiin nähden. Kohtuullista hässäkkää saivat aikaiseksi, mutta en osaa yhdistää sitä mitenkään itse albumiin. Mites muut?
Kuulapsi, kuule Taika-Jimin huuto
Kuulapsi, avaa seitsemäs hylje
Kuulapsi, avaa seitsemäs hylje
-
Edward Mannerheim
- Sateentekijä
- Posts: 2437
- Joined: Thu Jan 05, 2006 23:14
- Location: Turku
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Joo sama kaveri, en ole ollut vuoteen enää FC:n jäsen. Eipä ole oikein saanut jäsenmaksuille vastinetta, joten jätin brexitin myötä jäsenyyden huilille.S.R. wrote: ↑Sat Sep 04, 2021 22:04Mitä kaikkia säätöjä muuten on ollu? Punainen Complete Albums 1980-1988 lp-boxi johon ei mahtunut kaikki levyt vaan lähettivät uuden leveämmän? Se oli ainakin yksi. Ja tuo NOTD live-albumin ennakkotilaus oli kyllä floppi tuolta Maidenin omasta kaupasta tilattuna ym.Edward Mannerheim wrote: ↑Sat Sep 04, 2021 11:01 Deluxe Boxilta löytyi kaksi kertaa TWOTW-lehdykkä. Itse en ehtinyt reagoimaan asiaan vielä sen enempää kuin että "feel like I've been here before", boksien sisältöjen kanssa tuntuu olevan aina jotain säätöjä (vai mitä S.R.
No, Äxä ja Irmeli ehtivät paikkaamaan tilanteen ennen kuin ehdin aata sanomaan, lähettävät albumin lehdykän kaikille boksin ostaneille.
Edward, oliks siun oikea nimi Petu (vai sekotanko johonkin muuuhun). Ootko muuten fc:n jäsen tällä hetkellä?
Nyt on mielenkiinoista että tilasin tuon FC:n exclusiivisen puisen boxin (hinta kaikkine kuluineen 400€) ja siinäkin oli tuo väärä lehdykkä (kuten retail deluxessa) ja pari päivää ilmeisesti viivästyy postitus. Nyt vaan käynyt taas niin kuten ton NOTD:n kohdalla, eli jotkut on saaneet ennakkotilatun tuotteen ja osalle ei ole edes lähetetty. Eniten pelottaa se että jotkut on saanu tuon boxin jo viallisena (huonosti pakattuna ja postin aikana vaurioituneena), toivon että omani olisi uudenveroinen mutta jos on mitään vikaa tai vauriota yms. otan kyllä yhteyttä ja vaadin rahoja takaisin.
Maidenillä on ollut näitä omia turnajaisia, ainakin mainitsemasi jutut ja DVD-julkaisuissa oli teknisiä säätöjä aikanaan. Meillähän oli myös Pink Floydin Immersion boksien kanssa melkoiset veivit, mutta lopulta saatiin mintit levyt boksin sisällä rähjääntyneiden tilalle.
Sen verran oppinut matkan varrella, että erikoisemmat julkaisut tulee nykyään ostettua kivijalkamyymälästä, koska postissa/rahtina kaikki saadaan paskaksi. Ehkä siinä jonkin euron maksaa enemmän, mutta onpahan reklamointi ainakin helpompaa ja tavarat mintissä kunnossa. Toki tuollaisten erikoisuuksien kohdalla ei ole valinnan varaa, toivottavasti saat boksisi yhdessä koossa eikä tuhannen päreinä.
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Miullakin tais olla jossain välissä taukoa tuosta FC:stä mutta menin kuitenkin takaisin..Edward Mannerheim wrote: ↑Sun Sep 05, 2021 13:01 Joo sama kaveri, en ole ollut vuoteen enää FC:n jäsen. Eipä ole oikein saanut jäsenmaksuille vastinetta, joten jätin brexitin myötä jäsenyyden huilille.
Maidenillä on ollut näitä omia turnajaisia, ainakin mainitsemasi jutut ja DVD-julkaisuissa oli teknisiä säätöjä aikanaan. Meillähän oli myös Pink Floydin Immersion boksien kanssa melkoiset veivit, mutta lopulta saatiin mintit levyt boksin sisällä rähjääntyneiden tilalle.
Sen verran oppinut matkan varrella, että erikoisemmat julkaisut tulee nykyään ostettua kivijalkamyymälästä, koska postissa/rahtina kaikki saadaan paskaksi. Ehkä siinä jonkin euron maksaa enemmän, mutta onpahan reklamointi ainakin helpompaa ja tavarat mintissä kunnossa. Toki tuollaisten erikoisuuksien kohdalla ei ole valinnan varaa, toivottavasti saat boksisi yhdessä koossa eikä tuhannen päreinä.
Aivan, joo nyt muistankin että Death On The Road-dvd:n ekassa painoksessa (digi) oli jotain vikoja tosiaan.
Ehkäpä tässä vuosien varrella on onneksi ollut aika vähän ongelmallisia julkaisuja ja tilauksia, mutta aina kun sattuu joku tommonen kohdalle niin inhottaa se säätäminen ja takaisin lähettäminen ym. odottelu.
Harmi että tämmösiä juttuja voi käydä vielä vuonna 2021, pikku asioita mutta siltikin tosi ärsyttäviä nämä tilanteet jossa levy tai boxi on jo alunperin tehty jotenkin vikojen kanssa tai sitten posti on turmellut sen matkalla. Eikä aina välttämättä edes tule korvaavaa painosta ym. jolloin pitää vaan hyväksyä joku vika tai toinen parempi versio/painos samasta julkaisusta.
Oon kyllä itsekin pyrkinyt yleensä ostamaan lähimmästä kivijalasta tai ulkomailta joltain itsenäiseltä levykaupalta (joka on tuttu ja turvallinen) mutta just nämä exklusiiviset julkaisut on pahoja.
Ilmottelen kyllä täällä kun saan ton boxin että miten kävi. Parempi olla priima, jos on mitään jälkiä ym. laitan kyllä viestiä Music Gluelle.
"You see, pal: Elvis can't read a contract. All he knows is: No Ferrari, no rides with the top down." - James "Sonny" Crockett
-
Euronymous
- Kisälli
- Posts: 519
- Joined: Sun Aug 14, 2011 18:49
- Location: Oulu
- Contact:
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Itse en kykene vielä syväluotaavaan analyysiin tästä levystä kolmen läpikuuntelun jälkeen. Tykkään levyn alkupuolesta. Senjutsu, Stratego ja Writing on the Wall soljuu tosi hyvin keskenään. Keskivaiheella onkin sitten enemmän tyhjäkäyntiä, mutta mainioita kohtia löytyy sieltä täältä. Time Machinen duurimelodia hieman pääsi yllättämään, samoten Lost in a Lost Worldin Bruce-kuoro, jollaista ei olla ikinä kuultu Maidenin historiassa. Oisinpa jopa toivonut, että tuo alun akustinen fiilistely olisi kestänyt koko biisin ajan, vrt. Sabbathin Planet Caravan tai Alice in Chainsin Nutshell.
Hell on Earth on alkanut aukeamaan ihan huimalla tavalla. Tänäänkin olen kuunnellut sen pari kertaa läpi ja tämähän on aivan mallikelpoinen "epic". Helposti ajaa ohi monesta 2000-luvun 10-minuuttisesta ja jopa päätöskappaleista. Biisin loppupuolen Brucen karjumat säkeistöt on aivan kylmät väreet -kamaa! Kyllä tämä tulee varmasti enemmän jäämään kuunteluun, kuin vaikka Final Frontier tai jopa Book of Souls.
EDIT: Ainiin ja oompa huomannu vihelteleväni Strategon alkuriffiä, mikä ei varmasti ole huono merkki. Kaiken kaikkiaan tämä levy alkaa tuntua roimasti paremmalta kokonaisuudelta, kuin edellinen levy.
Hell on Earth on alkanut aukeamaan ihan huimalla tavalla. Tänäänkin olen kuunnellut sen pari kertaa läpi ja tämähän on aivan mallikelpoinen "epic". Helposti ajaa ohi monesta 2000-luvun 10-minuuttisesta ja jopa päätöskappaleista. Biisin loppupuolen Brucen karjumat säkeistöt on aivan kylmät väreet -kamaa! Kyllä tämä tulee varmasti enemmän jäämään kuunteluun, kuin vaikka Final Frontier tai jopa Book of Souls.
EDIT: Ainiin ja oompa huomannu vihelteleväni Strategon alkuriffiä, mikä ei varmasti ole huono merkki. Kaiken kaikkiaan tämä levy alkaa tuntua roimasti paremmalta kokonaisuudelta, kuin edellinen levy.
''No! We are not an English rock band... We are dental floss salesmen from Montana.''
Iron Maiden since 2006
Maiden Helsinki 2008, 2013, 2x2018; Birmingham 2023
SoundRanch Studio
Iron Maiden since 2006
Maiden Helsinki 2008, 2013, 2x2018; Birmingham 2023
SoundRanch Studio
-
Benjamin Breeg
- Hang-Around
- Posts: 128
- Joined: Thu Jun 22, 2006 12:13
- Location: Helsinki
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Nyt on reilu kymmenkunta pyöräytystä takana ja useita yksittäisiä biisin hieromisia joten uskaltaudun jotain yksityiskohtaisempaa analyysia antamaan... Arvostelu tulee kouluarvosanoilla nelosesta kymppiin, koska mieleni ei vieläkään taivu noihin ykkösiin ja vitosiin.
Senjutsu 9+
Kaikista eniten pelkoa ja unettomia öitä itselleni aiheuttanut nimibiisi on osoittautunut kaikkein positiivisimmaksi yllätykseksi albumilla, koska pelko Final Frontierin kaltaisesta riman alituksesta Albumin avaajana ja nimibiisinä etenkin kun sama pituus ja säveltäjät olivat asialla, mutta nyt on pakko sanoa että edellisen lätyn ja tällä uudella on kaikkein suurin parannus 2000 luvun levyille onnistuttu tekemään juuri siihen tärkeimpään paikkaan, eli ensimmäiseen biisiin, niin säilyy mielenkiinto ja halu jatkaa kuuntelua.
Alun rummut ovat huikeat... luultavasti parhaat sitten The Longest Dayn ja kertosäkeistö myös aivan jumalainen ja albumin paras, eikä sooloistakaan löydy mitään valitettavaa, eli ainoa mikä estää antamasta täysiä pisteitä on tuo Brucen ankea tai vähän aneemiselta kuulostava laulu tuossa 4:15-5:20 välillä, eli tuo kohta pois tai jokin erinlainen sovitus niin olisi ollut täydet 10 pistettä.
Stratego 9-
Tästä biisistä pidin heti ensipyöräytyksellä ja ei ole mielipide kauheasti muuttunut... Bruce kuulostaa taas siellä täällä vähän väsyneeltä, mutta muuten alun riffi ja laukkakomppi kolinabassoineen sanalla sanoen Perfect. Soolot myös mielestäni hyvät sanoi kuka tahansa mitä tahansa Gersin sooloista, niin itse diggaan ja kertosäe myös erittäin hyvä.
The Writing on the Wall 8+
Alku on varmaan se mistä äijät itse sanoivat, että porukka tulee yllättymään, että mitäs helskattia onko tämä Maidenia muka ja itse ainakin kuulun tuohon ryhmään, mutta hyvältä kuulostaa ja kiva että saivat taas pitkästä aikaa tehtyä musavideon joka ei ole sysipaska. Biisin kohokohta on ehdottomasti tuo fantastinen kertosäe joka tulee keikoilla toimimaan 100% varmasti. Muuten ehkä vähän tasapaksu biisi missä ei mitään vikaa missään kohtaa päinvastoin kaikki toimii loppuun asti ja Bruce kuulostaa tässä läpi biisin aivan omalta itseltään parhaimmillaan, mutta tosiaan kertosäe on liian selkeästi muun biisin yläpuolella.
Lost in a Lost World 8
Tätä on tullut kuunneltua ehkä eniten viime päivät ja pakko sanoa, että voi helevetti mitä tuhlausta... Alun vähän reilu kaksi minuuttinen akustinen intro kuoroineen on koko albumin upein kohta ja ehkä parasta mitä bändi on tarjonnut sitten Paschendalen. Todella sääli ettei tuota osattu varjella paremmin, vaikka tehdä tuolla samalla kaavalla 3-4 minuuttinen balladi tai toiminut vaikka jollekin toiselle biisille albumilla introna, koska nyt meni yksi Maidenin historian parhaista introista hukkaan. Kun biisi polkaistaan käyntiin niin sama vanha TATATATA TATATATA TATATATA taas menulla eli sama kuin esimerkiksi For the Grater Good of God:lla. On tuosta ehkä saatu aavistuksen verran mielenkiintoisempi mutta ei riitä ja myös tässä biisissä ekaa kertaa Bruce kuulostaa kertosäkeessä aika väkinäiseltä. Muuten kyllä onhan tässä hyvää riffittelyä ja myös erittäin toimivat soolot eikä outrossakaan mitään moitittavaa joten kaiken kaikkiaan kelpo biisi.
Days of Future Past 8-
Ensi pyöräytyksellä tuntui albumin heikoimmalta biisiltä, eikä mielipide ole muuttunut, vaikka on parantanut roimasti osakkeitaan... Pidän alku riffistä melkoisesti, mutta kertosäe ei kyllä uppoa ihan helpolla ja tässä Brucen heikoin suoritus albumilla, vaikka ei nyt yhtä väkinäiseltä kuulosta, kuin esim Mother of Mercyllä kuulosti siltä että kissaa raiskattaisiin hitaasti hengiltä. Soolot taattua laatua ja tykkään lyhyestä suvantovaihteesta ennen kuin palataan tuohon loistavaan riffiin ja parit kertsit siihen päälle ja nätti simppeli lopetus. Uskoisin että livenä tämäkin saisi aivan uutta energiaa, kuten 95% Maidenin biiseistä toimivat aina helevetin paljon paremmin keikoilla.
The Time Machine 9
Siis mikä helevetti tää juttu näissä tuutu laulu introissa on Gersin biiseissä? Dance of Deathiltä asti kuunneltu näitä ja joskus ne toimivat hyvin tai jopa erinomaisesti kuten Legacylla aivan jumalainen intro, mutta nyt edelliset kolme melkein identtiset ja vain Book of Souls toimii itselleni. Tietysti jätetty luojan kiitos suht lyhyeksi ja outro myös. Todella sääli taas kerran koska muuten olisi ollut täydet pisteet ja todennäköisesti albumin paras biisi. Tuo riffi millä biisi polkaistaan käyntiin reilun minuutin jälkeen ihan vitun kova ja samaten Bruce kuulostaa niin perkeleen hyvältä ja olisikohan albumin toiseksi paras kertosäe tässä... Ainakin nyt tuntuu siltä että kyllä on. Reilun kolmen minuutin kohdilla siirrytään biisin parhaimaan osioon DOD:n tunnelmissa ja ai saatana kun kuulostaa hyvältä enkä malta odottaa tätä livenä jos joskus tämän soittaisivat. Soolot taas kerran erittäin hyvät ja taas vaihdetaan tuohon mahtavaan iloittelu riffiin ja tuo fantastinen kertosäe siihen päälle. Outro tosiaan aika turha ja olisi voinut loppua tuohon 6:40 kohdille, tai vielä parempi myös tuo minuutin intro pois ja 5:30 minuuttinen veto ja se olisi ollut täydet 10/10.
Darkest Hour 9+
Tällaisia introja voisi kuunnella enemmänkin... Voin nähdä sieluni silmin, kun lokit lentelevät rannalla ja aallot tuovat ruumiita rannalle ja vesi punertaa. Tässä taitaa olla Brucen paras suoritus koko albumilla ja edelleen tuntuu siltä, että myös parhaat soolot lähtevät upeasti rullaamaan tuon fantastisen kertosäkeen jälkeen reilun neljän minuutin kohdilta ja tätä hunajaa jatkuu aina viiteen ja puoleen minuuttiin ja sitten kuten pitääkin jumalainen kertosäe perään ja tuo mahtava tunnelmallinen alun intro tällä kertaa outrona. Olisi mielestäni toiminut paremmin 1 Disk:n päättäjänä eikä
2 Disk:n avauksena, mutta pikkuseikkoja.
Death of the Celts 9
Tätä on tullut kuunneltua kaikkein eniten ja Clansman vertaukset ovat enemmän kuin paikallaan. Aikanaan No More Lies aiheutti jo Clansman 2.0 vibat joten eikös tämä ole sitten Clansman 3.0? Biisihän on täydellinen ei siinä mitään... Siis albumin paras, mutta ei tällekään voi antaa täysiä pisteitä, kun helevata tuo 1:15 kohdasta lähtevä näppäily on suoraan kopioitu Clansmanista, eli jos tuo on ok, niin miksei sitten saman tien tehdä biisiä Trooperin riffillä ja lauleta jotain muuta nättiä siihen päälle? Tietysti parempi se että bändi apinoi itse itseään eikä muita, eli jos tuon yli pääsee, niin kyseessähän on täydellinen Maiden eepos. Jumalaisia melodioita ja riffejä puskee jokaisen puun takaa hyviä rytmin vaihtoja, sooloja ja kaikkea mitä Maidenin biisissä pitääkin olla. Heh... nyt on tämäkin nähty eli albumin paras, mutta silti useammallakin biisillä parempi arvosana perässä, joten ota nyt tästä selvää.
The Parchment 9+
Ihan mukavaa näppäilyä alussa ja painostavan tunnelman luomista vaikka luulisin että vähempikin olisi riittänyt, muttei kyllästytä näin uutuuden viehätyksessä ollenkaan ja taas kun polkaistaan käyntiin, niin se on menoa. Hieno itämainen tunnelma läpi koko biisin eli jos sitä tarkoitettiin kun verrattiin Powerslaveen niin ymmärrän mutta jos itse biisiin niin sitä en tässä kuule vaikka miten yrittäisin. Lauluahan tässä ei paljoa ole eikä tarvitse ollakaan kun biisi on muuten niin helevetin upea ja kuten edellisessäkin eepoksessa jumalaista melodiaa, riffittelyä tempon vaihdoksia kaikkialla ja soolotkin toimivat vaikka eivät ihan pääse edellisten vetojen tasolle, mutta silti hyviä ovat ja kun Bruce taas liittyy 7:05 kohdilla uudestaan biisiin, niin toimii kyllä perkeleen hyvin ja paranee koko ajan, eli vähän sama kuin se kuuluisa sika juoksuaan, joka loppuu tuohon loisteliaaseen venytykseen 9:20 kohdilta eteenpäin. Ensin luulin että tähän biisi loppuu, mutta mitä vielä... 5 vaihde sisään ja lisää vauhtia ja lisää sooloja ja lisää nostatuksia ja lisää vähän kaikkea mitä Maidenissa rakastan. Ajan kanssa voi olla tälle tulee annettua täydet 10 pojoa, mutta nyt vahva ysi saa riittää.
Hell on Earth 9-
No niin viimeistä viedään ja albumin hehkutetuinta biisiä, eli onko hehkutuksen arvoinen? On ja periaatteessa enemmänkin, mutta taas kerran mikäs muukaan kuin tuo yli 2 minuutin intro joka ei siis ole huono, mutta turha ja tähän olisin juuri halunnut, että pojat olisivat jotenkin sovittaneet tuon Lost in the Lost Worldin intron, niin saattaisi olla Top 3 biisejä bändiltä 2000 luvulla tai ainakin Top 5:n olisi mennyt heittämällä, mutta jos melkein 20% biisistä menee haukotellessä tai odotellen ihmetellessä, että milloin päästään asiaan, niin pakko siitä on ainakin pisteen verran rankaista. Muutenhan tässä on niin paljon hyviä ja fantastisia osioita ja kaikkea mitä on tullut jo edellisissä vedoissa mainittua moneen kertaan etten niitä jaksa erikseen alkaa tähän kirjaamaan ja totean vain että on sääli ettei kukaan ole sanomassa kun näitä levyjä purkitetaan, että joskus ja aika useinkin vähemmän on enemmän.
6 vuoden odotus on palkittu taas uudella Maiden klassikolla joka tulee kestämään ajan haasteet, se on jo tässä vaiheessa päivänselvää ja ekaa kertaa sitten AMOLAD:n ei fillereitä, joskin ei yhtään täysosumaa ainakaan vajaa viikon kuuntelun jälkeen toisin kuin edellisellä kiekolla oli, mutta ei parane valittaa kun katsoo bändin ikää ja tällainen tasaisuus saatu taas kerran aikaan, joka ei ole pelkästään harvinaista vaan täysin poikkeuksellista mihin mikään muu bändi ei ikää ollessa lähempänä 50 vuotta kuin 40 vuotta ole pystynyt tai tule pystymäänkään näin uskallan väittää.
Täysin ainutlaatuinen ryhmä aina olleet, ovat ja tulevat aina olemaan, ja kun joskus lopettavat korvaajaa ei tule ikinä löytymään joten nautitaan tästä nyt vielä kun voidaan.
Senjutsu 9+
Kaikista eniten pelkoa ja unettomia öitä itselleni aiheuttanut nimibiisi on osoittautunut kaikkein positiivisimmaksi yllätykseksi albumilla, koska pelko Final Frontierin kaltaisesta riman alituksesta Albumin avaajana ja nimibiisinä etenkin kun sama pituus ja säveltäjät olivat asialla, mutta nyt on pakko sanoa että edellisen lätyn ja tällä uudella on kaikkein suurin parannus 2000 luvun levyille onnistuttu tekemään juuri siihen tärkeimpään paikkaan, eli ensimmäiseen biisiin, niin säilyy mielenkiinto ja halu jatkaa kuuntelua.
Alun rummut ovat huikeat... luultavasti parhaat sitten The Longest Dayn ja kertosäkeistö myös aivan jumalainen ja albumin paras, eikä sooloistakaan löydy mitään valitettavaa, eli ainoa mikä estää antamasta täysiä pisteitä on tuo Brucen ankea tai vähän aneemiselta kuulostava laulu tuossa 4:15-5:20 välillä, eli tuo kohta pois tai jokin erinlainen sovitus niin olisi ollut täydet 10 pistettä.
Stratego 9-
Tästä biisistä pidin heti ensipyöräytyksellä ja ei ole mielipide kauheasti muuttunut... Bruce kuulostaa taas siellä täällä vähän väsyneeltä, mutta muuten alun riffi ja laukkakomppi kolinabassoineen sanalla sanoen Perfect. Soolot myös mielestäni hyvät sanoi kuka tahansa mitä tahansa Gersin sooloista, niin itse diggaan ja kertosäe myös erittäin hyvä.
The Writing on the Wall 8+
Alku on varmaan se mistä äijät itse sanoivat, että porukka tulee yllättymään, että mitäs helskattia onko tämä Maidenia muka ja itse ainakin kuulun tuohon ryhmään, mutta hyvältä kuulostaa ja kiva että saivat taas pitkästä aikaa tehtyä musavideon joka ei ole sysipaska. Biisin kohokohta on ehdottomasti tuo fantastinen kertosäe joka tulee keikoilla toimimaan 100% varmasti. Muuten ehkä vähän tasapaksu biisi missä ei mitään vikaa missään kohtaa päinvastoin kaikki toimii loppuun asti ja Bruce kuulostaa tässä läpi biisin aivan omalta itseltään parhaimmillaan, mutta tosiaan kertosäe on liian selkeästi muun biisin yläpuolella.
Lost in a Lost World 8
Tätä on tullut kuunneltua ehkä eniten viime päivät ja pakko sanoa, että voi helevetti mitä tuhlausta... Alun vähän reilu kaksi minuuttinen akustinen intro kuoroineen on koko albumin upein kohta ja ehkä parasta mitä bändi on tarjonnut sitten Paschendalen. Todella sääli ettei tuota osattu varjella paremmin, vaikka tehdä tuolla samalla kaavalla 3-4 minuuttinen balladi tai toiminut vaikka jollekin toiselle biisille albumilla introna, koska nyt meni yksi Maidenin historian parhaista introista hukkaan. Kun biisi polkaistaan käyntiin niin sama vanha TATATATA TATATATA TATATATA taas menulla eli sama kuin esimerkiksi For the Grater Good of God:lla. On tuosta ehkä saatu aavistuksen verran mielenkiintoisempi mutta ei riitä ja myös tässä biisissä ekaa kertaa Bruce kuulostaa kertosäkeessä aika väkinäiseltä. Muuten kyllä onhan tässä hyvää riffittelyä ja myös erittäin toimivat soolot eikä outrossakaan mitään moitittavaa joten kaiken kaikkiaan kelpo biisi.
Days of Future Past 8-
Ensi pyöräytyksellä tuntui albumin heikoimmalta biisiltä, eikä mielipide ole muuttunut, vaikka on parantanut roimasti osakkeitaan... Pidän alku riffistä melkoisesti, mutta kertosäe ei kyllä uppoa ihan helpolla ja tässä Brucen heikoin suoritus albumilla, vaikka ei nyt yhtä väkinäiseltä kuulosta, kuin esim Mother of Mercyllä kuulosti siltä että kissaa raiskattaisiin hitaasti hengiltä. Soolot taattua laatua ja tykkään lyhyestä suvantovaihteesta ennen kuin palataan tuohon loistavaan riffiin ja parit kertsit siihen päälle ja nätti simppeli lopetus. Uskoisin että livenä tämäkin saisi aivan uutta energiaa, kuten 95% Maidenin biiseistä toimivat aina helevetin paljon paremmin keikoilla.
The Time Machine 9
Siis mikä helevetti tää juttu näissä tuutu laulu introissa on Gersin biiseissä? Dance of Deathiltä asti kuunneltu näitä ja joskus ne toimivat hyvin tai jopa erinomaisesti kuten Legacylla aivan jumalainen intro, mutta nyt edelliset kolme melkein identtiset ja vain Book of Souls toimii itselleni. Tietysti jätetty luojan kiitos suht lyhyeksi ja outro myös. Todella sääli taas kerran koska muuten olisi ollut täydet pisteet ja todennäköisesti albumin paras biisi. Tuo riffi millä biisi polkaistaan käyntiin reilun minuutin jälkeen ihan vitun kova ja samaten Bruce kuulostaa niin perkeleen hyvältä ja olisikohan albumin toiseksi paras kertosäe tässä... Ainakin nyt tuntuu siltä että kyllä on. Reilun kolmen minuutin kohdilla siirrytään biisin parhaimaan osioon DOD:n tunnelmissa ja ai saatana kun kuulostaa hyvältä enkä malta odottaa tätä livenä jos joskus tämän soittaisivat. Soolot taas kerran erittäin hyvät ja taas vaihdetaan tuohon mahtavaan iloittelu riffiin ja tuo fantastinen kertosäe siihen päälle. Outro tosiaan aika turha ja olisi voinut loppua tuohon 6:40 kohdille, tai vielä parempi myös tuo minuutin intro pois ja 5:30 minuuttinen veto ja se olisi ollut täydet 10/10.
Darkest Hour 9+
Tällaisia introja voisi kuunnella enemmänkin... Voin nähdä sieluni silmin, kun lokit lentelevät rannalla ja aallot tuovat ruumiita rannalle ja vesi punertaa. Tässä taitaa olla Brucen paras suoritus koko albumilla ja edelleen tuntuu siltä, että myös parhaat soolot lähtevät upeasti rullaamaan tuon fantastisen kertosäkeen jälkeen reilun neljän minuutin kohdilta ja tätä hunajaa jatkuu aina viiteen ja puoleen minuuttiin ja sitten kuten pitääkin jumalainen kertosäe perään ja tuo mahtava tunnelmallinen alun intro tällä kertaa outrona. Olisi mielestäni toiminut paremmin 1 Disk:n päättäjänä eikä
2 Disk:n avauksena, mutta pikkuseikkoja.
Death of the Celts 9
Tätä on tullut kuunneltua kaikkein eniten ja Clansman vertaukset ovat enemmän kuin paikallaan. Aikanaan No More Lies aiheutti jo Clansman 2.0 vibat joten eikös tämä ole sitten Clansman 3.0? Biisihän on täydellinen ei siinä mitään... Siis albumin paras, mutta ei tällekään voi antaa täysiä pisteitä, kun helevata tuo 1:15 kohdasta lähtevä näppäily on suoraan kopioitu Clansmanista, eli jos tuo on ok, niin miksei sitten saman tien tehdä biisiä Trooperin riffillä ja lauleta jotain muuta nättiä siihen päälle? Tietysti parempi se että bändi apinoi itse itseään eikä muita, eli jos tuon yli pääsee, niin kyseessähän on täydellinen Maiden eepos. Jumalaisia melodioita ja riffejä puskee jokaisen puun takaa hyviä rytmin vaihtoja, sooloja ja kaikkea mitä Maidenin biisissä pitääkin olla. Heh... nyt on tämäkin nähty eli albumin paras, mutta silti useammallakin biisillä parempi arvosana perässä, joten ota nyt tästä selvää.
The Parchment 9+
Ihan mukavaa näppäilyä alussa ja painostavan tunnelman luomista vaikka luulisin että vähempikin olisi riittänyt, muttei kyllästytä näin uutuuden viehätyksessä ollenkaan ja taas kun polkaistaan käyntiin, niin se on menoa. Hieno itämainen tunnelma läpi koko biisin eli jos sitä tarkoitettiin kun verrattiin Powerslaveen niin ymmärrän mutta jos itse biisiin niin sitä en tässä kuule vaikka miten yrittäisin. Lauluahan tässä ei paljoa ole eikä tarvitse ollakaan kun biisi on muuten niin helevetin upea ja kuten edellisessäkin eepoksessa jumalaista melodiaa, riffittelyä tempon vaihdoksia kaikkialla ja soolotkin toimivat vaikka eivät ihan pääse edellisten vetojen tasolle, mutta silti hyviä ovat ja kun Bruce taas liittyy 7:05 kohdilla uudestaan biisiin, niin toimii kyllä perkeleen hyvin ja paranee koko ajan, eli vähän sama kuin se kuuluisa sika juoksuaan, joka loppuu tuohon loisteliaaseen venytykseen 9:20 kohdilta eteenpäin. Ensin luulin että tähän biisi loppuu, mutta mitä vielä... 5 vaihde sisään ja lisää vauhtia ja lisää sooloja ja lisää nostatuksia ja lisää vähän kaikkea mitä Maidenissa rakastan. Ajan kanssa voi olla tälle tulee annettua täydet 10 pojoa, mutta nyt vahva ysi saa riittää.
Hell on Earth 9-
No niin viimeistä viedään ja albumin hehkutetuinta biisiä, eli onko hehkutuksen arvoinen? On ja periaatteessa enemmänkin, mutta taas kerran mikäs muukaan kuin tuo yli 2 minuutin intro joka ei siis ole huono, mutta turha ja tähän olisin juuri halunnut, että pojat olisivat jotenkin sovittaneet tuon Lost in the Lost Worldin intron, niin saattaisi olla Top 3 biisejä bändiltä 2000 luvulla tai ainakin Top 5:n olisi mennyt heittämällä, mutta jos melkein 20% biisistä menee haukotellessä tai odotellen ihmetellessä, että milloin päästään asiaan, niin pakko siitä on ainakin pisteen verran rankaista. Muutenhan tässä on niin paljon hyviä ja fantastisia osioita ja kaikkea mitä on tullut jo edellisissä vedoissa mainittua moneen kertaan etten niitä jaksa erikseen alkaa tähän kirjaamaan ja totean vain että on sääli ettei kukaan ole sanomassa kun näitä levyjä purkitetaan, että joskus ja aika useinkin vähemmän on enemmän.
6 vuoden odotus on palkittu taas uudella Maiden klassikolla joka tulee kestämään ajan haasteet, se on jo tässä vaiheessa päivänselvää ja ekaa kertaa sitten AMOLAD:n ei fillereitä, joskin ei yhtään täysosumaa ainakaan vajaa viikon kuuntelun jälkeen toisin kuin edellisellä kiekolla oli, mutta ei parane valittaa kun katsoo bändin ikää ja tällainen tasaisuus saatu taas kerran aikaan, joka ei ole pelkästään harvinaista vaan täysin poikkeuksellista mihin mikään muu bändi ei ikää ollessa lähempänä 50 vuotta kuin 40 vuotta ole pystynyt tai tule pystymäänkään näin uskallan väittää.
Täysin ainutlaatuinen ryhmä aina olleet, ovat ja tulevat aina olemaan, ja kun joskus lopettavat korvaajaa ei tule ikinä löytymään joten nautitaan tästä nyt vielä kun voidaan.
Last edited by Benjamin Breeg on Wed Sep 08, 2021 10:27, edited 3 times in total.
Trendit tulevat ja menevät Maiden on ikuista !
-
Pertti Keinonen
- Rautakansleri
- Posts: 5425
- Joined: Sun Jan 04, 2004 21:07
- Location: Länsirannikko
- Contact:
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Kuka soittaa Darkest Hourin soolot ja lopun kitaratunnelmoinnit? Kun kuulostaa kaikki ihan Smithin käsialalta, mutta voisko olla niin, että tähän ei Gersin / Murrayn sooloja ole otettu lainkaan?
Mitä ryppyisempi rusina, sitä makiampi maku!
-
Viikonloppusoturit
- Wimp
- Posts: 25
- Joined: Tue Jan 05, 2021 23:35
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Ei nyt ihan sata pinnaa faktaa tietenkään, mutta väittäisin että:Pertti Keinonen wrote: ↑Tue Sep 07, 2021 17:34 Kuka soittaa Darkest Hourin soolot ja lopun kitaratunnelmoinnit? Kun kuulostaa kaikki ihan Smithin käsialalta, mutta voisko olla niin, että tähän ei Gersin / Murrayn sooloja ole otettu lainkaan?
- Eka soolo siinä 4 minsan jälkeen: Adrian (ja on muuten kova soolo!)
- Toka soolo 5 minsan kohdilla: Dave
- Biisin loppuun liruttelee ehkä Janick? Ei kuitenkaan Adrian ihan kitarasoundin perusteella.
-
On the worlds hands
- Viikonloppusoturi
- Posts: 259
- Joined: Mon Jun 13, 2011 23:00
- Location: Kuopio
Re: Belshazzar's feast 15.7?
Lainasin nämä. Joo melko ihmeellistä kitinää siihen nähden, että seitenkymppiset ukot tekee vielä parempaa musaa kuin 99,5% muista. Tämän uskaltaa sanoa, vaikka vasta Ratekiat ja Seinäkirjoitus kuultu.Laksatiivi-Eetu wrote: ↑Sun Sep 05, 2021 0:14 Tuossa muutamaa viikkoa aiemmin totesin, että äijät ikääntyy minusta tyylillä. Levyn muutamaan kertaan kuunnelleena pysyn mielipiteessäni. Jos muusikon uraa on takana yli 50v ja levytyshistoriaakin tällä bändillä 40v, niin minusta on aika turha käydä isommalti arvostelemaan tai pahoittamaan omaa mieltä pappojen ratkaisuista tällä levyllä. Varsinkin tuolla Muusikoiden.net -foorumilla on osin tuohduttu oikein tosissaan. Turhaa minusta näistä hakea epäonnistumisia tai esim. tehdä omia leikattuja miksauksia. (Muusikoiden.netissä jo saatiin aikaiseksi 30min karsittu versio levystä) jaa se poistettiin jo.
Kuunnelkaa Viikonloppusoturit-podcastia, on hyvä.
Ja hyvä on.
-
NightTrain
- Viikonloppusoturi
- Posts: 298
- Joined: Tue Jan 06, 2004 19:18
- Location: Joensuu
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Itse tässä vielä kypsyttelen tuota uutukaista, mutta voi jupenauta miten mukava on ollut lueskella täällä ihmisten tuntemuksia, sekä lyhyitä tiivistelmiä että kunnon analyysia! Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin tämä foorumivanhus tuo kertakaikkiaan perkeleen paljon lisäarvoa tähän koko levynjulkaisurumbaan. Kiitos tähän mennessä talkoisiin osallistuineille!
Kissa on isompi kuin päästäinen.
Re: Belshazzar's feast 15.7. => Senjutsu 3.9.2021
Mielestäni se, että bändi/levy herättää tunteita yhä, on heille kunniaksi. Rima on pysynyt korkealla. Jotkut samanikäiset bändit yrittävät yhä ja ”ketään” ei kiinnosta. Jos siellä sitten jotakuta häiritsee jokin biisi, soolo tai kertosäe, niin ei kai sekään keltään pois ole. Uskoisin että moni peilaa levyä omaan subjektiiviseen ajatukseensa täydellisyydestä ja niitä on ihan mukava lukea.
Itse levy lunasti siinä mielessä omat odotukset, että siinä oli pari kivikovaa biisiä (stratego ja hell on earth) ja pari ok-tasoista Maiden-skaalalla. Ei ole tuntemukset muuttuneet ensikuuntelun jälkeen. Otetaan nämä kappaleet kernaasti vastaan.
Itse levy lunasti siinä mielessä omat odotukset, että siinä oli pari kivikovaa biisiä (stratego ja hell on earth) ja pari ok-tasoista Maiden-skaalalla. Ei ole tuntemukset muuttuneet ensikuuntelun jälkeen. Otetaan nämä kappaleet kernaasti vastaan.