Kyllä mun mielestä pitää olla hävyttömän vahvat värilasit, jos pystyy TRaTB:stä edes puhua samaan hengenvetoon kuin ROTAM:stä tai SSoaSS:sta. Olen kuunnellut Maidenin tuotannon pariin kertaan uuden levyn ilmestymisen jälkeen ja tasoero on tolkuton - paljon suurempi kuin edes kuvittelin. Ajatuksen tasolla ero on paljon pienempi, mutta kun kuuntelee kulta-ajan levyjä ja 2000-luvun tuotantoa saman päivän aikana, tulee lähinnä itku.
Tiedän, että mun mielipiteet Maidenin suhteen eroaa hyvin paljon valtavirrasta, mutta minusta TRaTB:n rinnastaminen ROTAM:iin (ynnä muihin aidosti pitkän mittansa oikeuttaviin merkkiteoksiin) ei ole mielipideasia. Se on kylmä fakta. IMHO ja niin edelleen...
Täysin eri asiaa tähän kylkeen: Editointiprojekti on saatu käyntiin. Shadows of the Valley toimii kolme minuuttia karsittuna ja hieman uudelleenjäsenneltynä n. 10 kertaa paremmin kuin levyllä. Tämä ON mielipideasia.
Helposti voi samana päivänä puhua fanilasit tai ei, ja vaikka itselleni ROTAM on Maidenin TOP 3 kamaa, niin TRATB myös aivan jäätävää parhautta alusta loppuun...
Jesh niin muistinkin eli sun suosikkisihan olikin Iron Maiden, joka ei yhtä paha, mutta myöskin täyttää täällä päässä saman säännön, eli ei kyllä ole bändin paras albumi ja se on FAKTA
The Red and the Blackiä kuunneltu monenlaisessa seurassa aina fanaattisista faneista ihmisiin, joita Maiden ei kiinnosta ja kaikille uponnut helvetin hyvin, eikä vähiten tärkeimpänä poikieni kanssa ( 4 & 6 vuotiaat ) ja tästä biisistä tykkäävät albumilla eniten. Voin muuten sanoa, että on itku herkässä, kun poikien kanssa autossa kolmeen pekkaan vedetään noita OoooUoooO huutoja yhdessä. Mistäs sen tietää oliko tämä nyt se biisi joka pelastaa pojat kaiken maailman nyky kuralta Rapilta, puhemusiikilta ja Hip hopilta.
^Tuohan on todella hieno juttu! En todellakaan halua ottaa keneltäkään mitään pois.
Eiköhän valtaosa (ei vain yksittäiset kaltaiseni toisinajattelijat, kuten tuossa TRaTB-tapauksessa) täällä tuomitse esim. Avaimen (siis Asan) Punainen tiili -albumin, joka on mielestäni yksi kovimpia kotimaisia julkaisuja koskaan. Minulle on ihan sama, vaikka kuinka joku tuota levyä haukkuisi. Se on silti minulle todella tärkeä. Siitäkin huolimatta, että edustaa genreä (suomi-räp) josta n. 95% on täyttä paskaa jopa mun mielestä.
Itse en vain voi ymmärtää, miten ko. tasaisen laahaava möhkäle (siis TRaTB) on klassikkoihin verrattava teos. Jonkun Dance of Deathin kohdalla hehkutuksen jotenkin ymmärrän, vaikka onkin omasta mielestäni todella mielikuvitukseton sävellys (huom! nimenomaan sävellys).
Oli pakko käydä heti kuuntelemassa, kun käsitin että ASAN, eli siis tähänkin foorumiin kirjoitteleva ASA on perustanut suomirap bändin
Meinasin pudota tuolilta, että mitäää viiiittua ?? Mutta joo olen tähän genreen täysin väärä arvostelija, eli sama kun pitäisi arvostella homo pornoa, not my cup of tea
Benjamin Breeg wrote:Helposti voi samana päivänä puhua fanilasit tai ei, ja vaikka itselleni ROTAM on Maidenin TOP 3 kamaa, niin TRATB myös aivan jäätävää parhautta alusta loppuun...
Kiellän jyrkästi tämän ilmaisun käyttämisen the Red and the Blackin yhteydessä.
Benjamin Breeg wrote:Oli pakko käydä heti kuuntelemassa, kun käsitin että ASAN, eli siis tähänkin foorumiin kirjoitteleva ASA on perustanut suomirap bändin
Meinasin pudota tuolilta, että mitäää viiiittua ?? Mutta joo olen tähän genreen täysin väärä arvostelija, eli sama kun pitäisi arvostella homo pornoa, not my cup of tea
Ei ole ainakaan kovin vahvoja fanilaseja päässä. Selvennetään, että ei nyt sentään ROTAM:n verrattavissa tuo TRATB. Vähän löyhästi tuon muotoilin, en siis tarkoittanut että Rimen tasoinen missään nimessä mutta omasta mielestä TBOS:n paras kipale. Rime tuli lähinnä tosiaan mieleen tuosta lähes sekunnilleen identtisestä pituudesta. Mutta hyvähän se vain on että Maiden vieläkin ihmisissä herättää voimakkaita tunteita.
Benjamin Breeg wrote:Jesh niin muistinkin eli sun suosikkisihan olikin Iron Maiden, joka ei yhtä paha, mutta myöskin täyttää täällä päässä saman säännön, eli ei kyllä ole bändin paras albumi ja se on FAKTA
The Red and the Blackiä kuunneltu monenlaisessa seurassa aina fanaattisista faneista ihmisiin, joita Maiden ei kiinnosta ja kaikille uponnut helvetin hyvin, eikä vähiten tärkeimpänä poikieni kanssa ( 4 & 6 vuotiaat ) ja tästä biisistä tykkäävät albumilla eniten. Voin muuten sanoa, että on itku herkässä, kun poikien kanssa autossa kolmeen pekkaan vedetään noita OoooUoooO huutoja yhdessä. Mistäs sen tietää oliko tämä nyt se biisi joka pelastaa pojat kaiken maailman nyky kuralta Rapilta, puhemusiikilta ja Hip hopilta.
Valitettavasti poikasi eivät pelastu mainitsemiltasi nykykurilta. Minäkin yritin. Oli Lordi, oli Kilpi, oli Teräsbetoni jne. Niitä kuunneltiin vuosia Nyt kun pojat ovat 11 ja 13, housut roikkuvat hieman ja shown on varastanut NRJ:stä tuttu nykysotku. Tämmöstä se on. Toivotaan, että joku siemen jäi pohjalle noista isän aivopesun vuosista ja "kunnon" musiikki löytyy alitajunnasta kun alkavat taas tajuta jostain jotain
Benjamin Breeg wrote:Jesh niin muistinkin eli sun suosikkisihan olikin Iron Maiden, joka ei yhtä paha, mutta myöskin täyttää täällä päässä saman säännön, eli ei kyllä ole bändin paras albumi ja se on FAKTA
The Red and the Blackiä kuunneltu monenlaisessa seurassa aina fanaattisista faneista ihmisiin, joita Maiden ei kiinnosta ja kaikille uponnut helvetin hyvin, eikä vähiten tärkeimpänä poikieni kanssa ( 4 & 6 vuotiaat ) ja tästä biisistä tykkäävät albumilla eniten. Voin muuten sanoa, että on itku herkässä, kun poikien kanssa autossa kolmeen pekkaan vedetään noita OoooUoooO huutoja yhdessä. Mistäs sen tietää oliko tämä nyt se biisi joka pelastaa pojat kaiken maailman nyky kuralta Rapilta, puhemusiikilta ja Hip hopilta.
Valitettavasti poikasi eivät pelastu mainitsemiltasi nykykurilta. Minäkin yritin. Oli Lordi, oli Kilpi, oli Teräsbetoni jne. Niitä kuunneltiin vuosia Nyt kun pojat ovat 11 ja 13, housut roikkuvat hieman ja shown on varastanut NRJ:stä tuttu nykysotku. Tämmöstä se on. Toivotaan, että joku siemen jäi pohjalle noista isän aivopesun vuosista ja "kunnon" musiikki löytyy alitajunnasta kun alkavat taas tajuta jostain jotain
Eivät ne vielä välttämättä ole menetettyjä tapauksia. Omasta puolestani voin sanoa että suunnilleen tuon ikäisenä kuuntelin itsekin aika paljon valtavirtaradiokanavia mutta yläasteiässä alkoi vähitellen kiinnostaa se kunnon musiikki. Tai oikeastaan aloin menettää kiinnostustani nykykuraa kohtaan, rockia olen kuitenkin diggaillut koko ikäni (tai niin kauan kuin muistan).
There was a point to this story, but it has temporarily escaped the chronicler's mind.
- Douglas Adams: So Long, and Thanks for All the Fish
Iron Constable wrote:Valitettavasti poikasi eivät pelastu mainitsemiltasi nykykurilta. Minäkin yritin. Oli Lordi, oli Kilpi, oli Teräsbetoni jne. Niitä kuunneltiin vuosia Nyt kun pojat ovat 11 ja 13, housut roikkuvat hieman ja shown on varastanut NRJ:stä tuttu nykysotku. Tämmöstä se on. Toivotaan, että joku siemen jäi pohjalle noista isän aivopesun vuosista ja "kunnon" musiikki löytyy alitajunnasta kun alkavat taas tajuta jostain jotain
Sulla oli väärät esikuvat, eli Kilpeen en ota kantaa, mutta jos opetusmateriaalina käytettiin Lordia ja Peräsretardia, niin on parempikin kuunnella jotain iskelmähömppää
Tulen ainakin tekemään kaikkeni, että musiikkimaku olisi edes jotenkin samalla aaltopituudella jälkikasvuni kanssa, niin olisi sitten myöhemmin jotain yhteistä tekemistäkin joskus esim. edellisen kerran, kun olin sauna festareilla Tampereella muutama vuosi sitten katsomassa Judas Priestia, niin muutamilla oli koko perhe mukana ja tuo olisi itselleni jotain aivan korvaamatonta.
Onhan täällä jotkut käsittääkseni onnistuneetkin perheen aivopesussa enemmän kuin hyvin, eli eikös Tonilla diggailla Maidenia koko perheen voimin
Kyllähän sen maalaisjärki sanoo, että ainoa keino iskostuttaa metallin siemen nuoreen mieleen on pakkosyöttää kunnon saatananpalvontamurinaa. Ei enää Calvin Harrisitkaan tunnu missään, kun Belzebub on vallannut sielun!
Benjamin Breeg wrote:Jesh niin muistinkin eli sun suosikkisihan olikin Iron Maiden, joka ei yhtä paha, mutta myöskin täyttää täällä päässä saman säännön, eli ei kyllä ole bändin paras albumi ja se on FAKTA
The Red and the Blackiä kuunneltu monenlaisessa seurassa aina fanaattisista faneista ihmisiin, joita Maiden ei kiinnosta ja kaikille uponnut helvetin hyvin, eikä vähiten tärkeimpänä poikieni kanssa ( 4 & 6 vuotiaat ) ja tästä biisistä tykkäävät albumilla eniten. Voin muuten sanoa, että on itku herkässä, kun poikien kanssa autossa kolmeen pekkaan vedetään noita OoooUoooO huutoja yhdessä. Mistäs sen tietää oliko tämä nyt se biisi joka pelastaa pojat kaiken maailman nyky kuralta Rapilta, puhemusiikilta ja Hip hopilta.
Valitettavasti poikasi eivät pelastu mainitsemiltasi nykykurilta. Minäkin yritin. Oli Lordi, oli Kilpi, oli Teräsbetoni jne. Niitä kuunneltiin vuosia Nyt kun pojat ovat 11 ja 13, housut roikkuvat hieman ja shown on varastanut NRJ:stä tuttu nykysotku. Tämmöstä se on. Toivotaan, että joku siemen jäi pohjalle noista isän aivopesun vuosista ja "kunnon" musiikki löytyy alitajunnasta kun alkavat taas tajuta jostain jotain
Dear IC ... omat pojat 6-8 vuotiaana diggasivat huolella Iron Maidenia isän mukana. 10-14 vuotiaana sitten housut lököttivät ja oman aikansa muoti vei heidät mukana. Nyt pojat 17- ja 19 vuotiaana diggaavat taas Iron Maidenia ja muutakin Heavy-musaa ... Vanhempi jo kauemmin ja nuorempikin nykyään myös. Hetken jo luulin lökäpöksykulttuurin saaneen heidät, mutta ehehhei.... ei sittenkään ... Eddie otti heidätkin ! Metal Wins! Metal Forever!
En keksi parempaa keinoa saada joku liittymään Maiden-perheeseen kuin se että kuunnelluttaa vähintään pari kertaa tuotannon Piece of Mind-SSOAS,- akselilla. Jos ei jostain käsittämättömästä syystä iske niin tuskin Maidenin iskee sitten ollenkaan.
Selviää sekin, miksi levyt ovat nykyään mitä ovat. Ihanku syyt eivät olisi olleet jo tiedossa...
Eipä voi Davea syyttää liiallisesta musiikillisesta kunnianhimosta.Tuottaja parsii soolot kasaan muutamasta otosta ja mies opettelee Kevinin muokkaaman soolon sitten valmiilta levyltä kiertuetta varten.Ei ollut edes oikein tiedossa missä kohdin mitäkin kappaletta omat soolot ovat. Kyllä sen jotenkin levyltäkin huomaa.Adrianin tyytymättömyys nykytilaan käy myös ilmi aika selvästi,vaikka kohteliaasti asiansa ilmaiseekin.
Iron Fist wrote:Eipä voi Davea syyttää liiallisesta musiikillisesta kunnianhimosta.Tuottaja parsii soolot kasaan muutamasta otosta ja mies opettelee Kevinin muokkaaman soolon sitten valmiilta levyltä kiertuetta varten.
Eikö tämä ole melko tavallinen proseduuri soolojen kanssa? Ja muistaakseni Maidenin ukoillakin käytössä ollut aiemminkin, ainakin 2000-luvun levyillä. Ihan priimaa sieltä on näinkin tullut, nyt on vaan lössähtänyt treenaaminen nolliin, niin vedellään vaan jotain.
Vai muistelenko höpöjä?
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
Iron Fist wrote:Adrianin tyytymättömyys nykytilaan käy myös ilmi aika selvästi,vaikka kohteliaasti asiansa ilmaiseekin.
Smith: See, I’ve got mixed feelings. I give Kevin grief every once in a while because of that, working so fast. I’ve got a couple of amps in the studio, and I’ll be messing around and he’ll be like, “Come on. Let’s do it.” I want to see what the amps sound like—I want to be inspired. Kevin is very “plug in and I’ll record you.” There’s no smoke and mirrors. Quite often I’ll play a solo, and he’ll say, “That’s great. It sounds like you.” Then I’ll say, “I don’t want to sound like me. I want to sound better than me!” We clash a little bit, but I love him. He’s a strong personality.
Sama suomeksi:
"Vaikka kuinka yritän ja haluaisin, eivät Kevin ja muut halua tehdä hommia kunnolla. Biisejä ei treenata ja soviteta, kitarasaundeja ei anneta sorvata ja kaiken kukkuraksi äänitysten kanssa kiirehditään. En ole tyytyväinen, en ollenkaan. Toisaalta, Harriksen bändihän tämä on ja saan tästä paremmin massia kuin omilla projekteilla, joten ihan sama. Kevin on muuten mulkku päällepäsmäri."
Last edited by Edward Mannerheim on Fri Oct 23, 2015 13:31, edited 1 time in total.
Kyllähän Adrianin muita korkeampi työmoraali on monessa suhteessa tullut esille, muutamissa haastatteluissa ja myöskin Maiden Englandin "feature" length-dokkarissa, jossa arvosteli jo sen aikaista livemenoa, kun kappaleet rämmittiin läpi liian nopeilla temmoilla. Kuuluuhan tämä joissain biiseissä Nickon osalta heppoisena biisien läpi läpsyttelynä jo kasarillakin. Onhan H ilmeisesti kultakorvaisempi kuin muut ukot, kun tuosta kitaroiden intonaation tärkeydestäkin puhuu, vaikka suurin osa tuosta saman soinnun soittamisesta aiheutuvasta sekavuudesta Maidenissa menee sekin ihan treenaamattomuuden piikkiin. Toisaalta muu bändi hehkuttaa tätä hieman eri taimissa soittamista "Maidenmaisuudeksi" ja "omintakeiseksi soundiksi". Itse kutsuisin sitäkin vain laiskuudeksi.
Mutta onhan nämä ukot jo uraa tehneet, ymmärtää tuon touhun sinällään. Helppo jäädä laskettelemaan mukavasti alamäkeen kun kerran vauhti saatu. Tätä nyt sattuu ruokkimaan Steven livefiilis on paras fiilis-mentaliteetti. Paska diili fanien näkökulmasta.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...
IndianaJones wrote:Maiden Englandin "feature" length-dokkarissa, jossa arvosteli jo sen aikaista livemenoa, kun kappaleet rämmittiin läpi liian nopeilla temmoilla. Kuuluuhan tämä joissain biiseissä Nickon osalta heppoisena biisien läpi läpsyttelynä jo kasarillakin.
Olen samaa mieltä monien kanssa, että 2010-luvulla Nickon soitto ei ole ollut enää mitään maagista, mutta että löysää soittoa kasarilla? Jaa-a. Tuosta voikin sitten olla montaa mieltä. Se on enemmänkin Nickon tyyli tuo vähän hitaampi mutta teknisempi, tarkka ja äärettömän oivalta ja taitava paukuttelu jossa on fiilistä kaikesta tästä huolimatta fiilistä niin perkeleesti*. En sitten tiedä tarttuiko H Cliven aikaiseen biisien läpi kaahailuun, Cliven ja Nickon tyylit kun ihan pikkaisen eroavat toisistaan.
Siinä kyllä yhdyn, että tuon haastiksen perusteella ainakaan Dave ei levyn eteen tehnyt yhtään sen enempää kuin pakko. No, toki sävelsi yhden kappaleen kuten 2/3 levytahtiin on tehnytkin koko uran ajan.
* Pahoittelen tuota hieman provoavaa ja "ilmiselvän asian selitystä kuin pikkulapselle" ulosantia, mutta en keksinyt paremmin perustella.
^ Ei Nicko mielestäni mitenkään tiukkuudella ikinä ole loistanut, varsinkaan jos kuunnellaan jotain Hallowed be thy Namen livevetoja. Miehen parhaat puolet ovat enemmän siellä ilmavuudessa ja "löysyydessä", sinällään tämä ei ole edes täysin moite. McBrain nyt vaan on oman tyylinsä omaava kannuttaja. Nykyisen Nickon ja kasarinenän ero on mielestäni juurikin temmon käsittelyssä, kasarilla mentiin liiankin kaahaten paikoitellen (mihin Adriankin viittasi, ilmeisesti ei muita haitannut), kun taas nykyään homma menee joidenkin biisien kohdalla melko laahaavaksi.
Erityisesti tämä Nickon tyyli ja tietty tiukkuuden puute kuuluu juurikin miehen Burrin aikaisten biisien soitossa. Jos verrataan vaikka Live After Deathin Run to the Hillsiä, niin biisin poljennosta häviää paljon groovea ja tiukkuutta, kun paiskotaan vaan menemään esimerkiksi intro haikka auki. Clive Burrin soitosta diggailen kovasti itse myös, samoin kuin Nickon, ja tyylit ovat ukoilla tosiaan aika erilaisia. Tuskin Burr olisi istunut johonkin Seventh Soniin tai Caught Somewhere in Timeen ollenkaan, ne biisit vaativat enemmän tuota tietyllä tapaa hienostuneempaa ja kikkailevampaa otetta. Ymmärrän kuitenkin esimerkiksi Brucen haastattelussa antamaan kommenttiin (olisiko ollut jossain kerrankin Maiden-spesiaalissa?), että Clive oli hänen mielestään paras rumpali mitä Maidenilla on ollut.
Ja seison kyllä edelleen omien sanojeni takana, ei McBrain kasarillakaan aina parhaimmillaan ollut. Silloin kuitenkin sentään studiossa äijät soittivat hommat tiukasti pakettiin, nykyään ei jakseta edes studiota varten treenata ja miettiä juttuja yhtään pidempään kuin mitä on pakko. Mutta kuten aiemminkin jo totesin, ei se vanhuus tule yksin, ihan luonnollista kehitystähän tämä valitettavasti on.
Hmmm.... tää taitaa olla nyt sit mun pualest täss...