The Final Frontier - keskustelua lyriikoista

[QazKFD]

Onkos tosta "sairaudesta" The Talismanissa mitään visioo? Viekö siinä keripukki hengen vai mitä oikeen tapahtuu?

[Urizen]

Alchemistissa on ainakin helposti aukeavat sanat. Kertovat tästä herrasta. Starblindin sanoja olen koittanut pähkäillä mistä oikein kertovat... Jos joku tietää, niin kertokoon ihmeessä!

Tuo oli omakin nopea tulkintani kun sanoissa tuo Edward Kelley vilahtaa. Kun noita lyriikoita tarkemmin lukee niin eikös koko biisi tule nimenomaan John Deennäkökulmasta?


"I'm Dr Dee, and this is my house"

Jumitin lukemaan tuota wikipedian artikkelia ja siitä paljastuikin varsin mielenkiintoisia juttuja, joista osa on myös löytänyt tiensä biisin lyriikoihin. Käsittääkseni siis Dee/Kelley olivat parivaljakko, jotka hämmensivät ja huijasivat rikkaita mukamas kyvyillään valmistaa kultaa. Mielenkiintoisia tarinoita siellä täällä, eniten kuitenkin huvitti se kuinka jossain vaiheessa Kelley oli uskotellut Deelle enkelin neuvoneen miehiä jakamaan vaimojaan keskenään. Kelleyllä selkeästi pelimiehen vikaa sillä näin mies pääsi vällyjen väliin Deen nuoren 23-vuotiaan vaimokkeen kanssa. Ilmeisesti juuri tämän takia miesten tiet erkanivat. Tämäkin tarina esiintyy siis lyriikoissa:

You have taken up my wife
and lain beside her
now the black rain on my house
the timbers burning

[Jukka]

Onkos tosta "sairaudesta" The Talismanissa mitään visioo? Viekö siinä keripukki hengen vai mitä oikeen tapahtuu?

Veikkaisin samaa, keripukin kun aiheutti vitamiinien puutostila ja pitkillä merimatkoilla eivät hedelmät ja vihannekset oikein pysyneet tuoreina.

[Viper]

Tässä omia mietteitäni kappaleiden lyriikoista 4-5 kuuntelu- ja lukukerran jälkeen:

1. Satellite 15.....The Final Frontier

Satellitessa ilmeisesti samoja fiiliksiä kuin Bowien Space Oddityssa, tästä saadaankin hyvä silta TFF:n kuoleman kohtaamista kuvaaviin sanoituksiin. Ilmeisesti Harris on tarkoittanut tässä viimeisellä rajaseudulla nimenomaan kuolemaa, ja sotkenut sen sitten Satelliten tavoin avaruusteemaan. Viittaus löytyy myös Ikaruksen tarinaan (Too close to the sun, I surely will burn...).

2. El Dorado

Tästähän vedinkin jo pidemmän ja yksityiskohtaisen tulkinnan (samaa miettinyt kaikkien kohdalta jahka avautuvat enemmän). Kuitenkin pointtina tosiaan nykyiset talouskriisit, kun ihmiset uskovat vaikka mihin huijareihin paremman (rikkaamman) elämän toivossa, lankeavat ansaan ja jäävät hirveän velkataakan alle. Huijari itse puolestaan vilkuttelee soutuveneestään uppoavan laivan suuntaan.

3. Mother Of Mercy

Sodan, uskonnon ja niiden yhteyden kyseenalaistamista, perinteistä Harrista siis. Samaa kaavaa kuin aikaisemman levyn For The Greater Good Of God, The Longest Dayn ja Paschendalen sotakuvaukseen yhdistettynä (on muuten sanoituksena todella hyvä). Mother of Mercy, Angel of death desire... ymmärtääkseni tässä viitataan Neitsyt Mariaan, joka varsinkin katolisille on todella tärkeä uskonnollinen hahmo, lähes yhtä tärkeä kuin Jesse itse. Ja Maria on "Kuoleman toivomuksen enkeli" juurikin hänen nimissään tappavien ihmisten vuoksi.

4. Coming Home

Brucen melankolinen sanoitus lentämisestä ja kotiin paluusta. Vaikea tähän on mitään sotakuvausta laittaa (korkeintaan ehkä briteistä pommittamassa Saksaa ja palaamassa takaisin), varsinkin kun Bruce puhuu Atlantin ylittämisestä. Kai tähänkin voisi avaruusteemaa kuvitella, jos haluaa. Ja Albion on tosiaan ymmärtääkseni Britannian vanha nimitys.

5. The Alchemist

Richard Kelleystä kertovat sanoitus, John Deen näkökulmasta. Enempää on vaikea kommentoida, kun en herrojen tarinaan ole pahemmin perehtynyt.

6. Isle Of Avalon

Ilmeisesti Kuningas Arthur -mytologiaan ja erityisesti Mists Of Avalon -teokseen pohjatutuva. Vaikea tästäkään enempää kommentoida, kun en ole kirjaa lukenut (pitäisi kyllä, kaverila meinasin lainata jossain kohtaa). Vaikuttaisi kuitenkin kertovan Arthurin vihollisen Morgainen näkökulmasta, kuten teoskin. Ja Avalon on tosiaan saari, jonne kuolleiden henget kokoontuvat.

7. Starblind

Todella mystistä lyriikkaa, huomaa kyllä olevan Brucen käsialaa. Ilmeisesti kuitenkin Bruce tuntuu pyörittelevän samoja teemoja kuin Harriskin TFF:ssä. Ikaruksen tarinaa, kuoleman ohittamattomuutta ja läheisyyttä sekä ihmisen pienuutta universumissa. Samoin avaruusmatkailuteemaa tuntuisi löytyvän selkeästi. Tulee mieleen Dickinsonin soolotuotannosta Navigate The Sees Of The Sun. Samoin elokuva Sunshine, siinähän joukko avaruusmatkailijoita lentää aurinkoon sytyttääkseen sen uudestaan, aluksella nimeltä Icaros.

8. The Talisman

Monet tuntuvat yhdistäneen tämän kappaleen samaan kuin viime levyn The Pilgrimin, eli uskonnollisten hihhuleiden matkaan Euroopasta Amerikkaan, paitsi että tämä kappale kuvaa pelkkää merimatkaa. Itse yhdistäisin kappaleen ennemminkin Kolumbuksen retkeen. Talismanin (onnenkalun) yhteys kumpaankaan ei oikein vielä ole avautunut, mutta ei sen kai tarvitsekaan olla kummempi kuin nimenomainen onnenkalu yksinäisen merimiehen puristuksessa.

9. The Man Who Would Be King

Tuota, onkohan tämä nyt liian kaukaa haettua, mutta kertoisiko kappale Benjamin Breegistä?

10. When The Wild Wind Blows

Tästähän onkin tarkemmat analyysit jo käyty, eli perustuu Raymond Briggsin sarjakuvaan. Ja se lopputwisti tosiaan tuntuu biisssä olevan se, että pariskunta luuli maanjäristystä ydinlaskeumaksi, menivät bunkkeriin suojaan ja myrkyttivät itsensä. Siitähän teksti aikaisemminkin kertoo, kuinka kukaan muu ei tunnu tajuavan, että loppu häämöttää. On kyllä kaunis kappale.

[Karpaasi]

8. The Talisman
Monet tuntuvat yhdistäneen tämän kappaleen samaan kuin viime levyn The Pilgrimin, eli uskonnollisten hihhuleiden matkaan Euroopasta Amerikkaan, paitsi että tämä kappale kuvaa pelkkää merimatkaa. Itse yhdistäisin kappaleen ennemminkin Kolumbuksen retkeen. Talismanin (onnenkalun) yhteys kumpaankaan ei oikein vielä ole avautunut, mutta ei sen kai tarvitsekaan olla kummempi kuin nimenomainen onnenkalu yksinäisen merimiehen puristuksessa.

Wikipediasta vilkaistuna vain toisella Kolumbuksen matkoista oli käytetty useampaa kuin kymmentä laivaa (kappaleessa "Tenfold of ships"), mutta mitään ei myöskään puhuta kappaleessa mainituista neljästä tuhoutuneesta aluksesta. Kanarian saarilta matka kyllä kesti nähtävästi 20 päivää, että päästiin Karibian saarille (20 Days without a meal, and ten without fresh water still").

Lyriikat minusta kuitenkin keskittyvät juuri Eurooppalaisten, mahdollisten kalvinististen siirtolaisten matkaan Amerikkaan. Roskajoukkosiirtolaiset ja vainotut pakenevat valtioiltaan, jättäen samalla omat ongelmansa ja menneisyytensä taakseen. Näin he saavat aloittaa uuden elämän luvatussa maassansa ("Golden promised land"). Ainakin kalvinistit suoraan pitivät uskonnollisessakin mielessä Amerikkaa luvattuna maana, jossa heillä oli sama sama rooli kuin israelilaisilla Vanhassa testamentissa, ja kalvinistien tuli asuttaa se uudestaan. Mitä itse talismaaniin tulee, saattaisiko olla aivan simppeli krusifiksi?

[Jii]

10. When The Wild Wind Blows

Tästähän onkin tarkemmat analyysit jo käyty, eli perustuu Raymond Briggsin sarjakuvaan. Ja se lopputwisti tosiaan tuntuu biisssä olevan se, että pariskunta luuli maanjäristystä ydinlaskeumaksi, menivät bunkkeriin suojaan ja myrkyttivät itsensä. Siitähän teksti aikaisemminkin kertoo, kuinka kukaan muu ei tunnu tajuavan, että loppu häämöttää. On kyllä kaunis kappale.

Tuli juuri luettua tuo When the wind blows ja loppu ei nyt mennyt ihan samalla tavalla kuin biisissä. Jatkuu valkoisella, jos joku vaikka haluaa lukea. Myrkkypurkkeja ei availtu, eikä maanjäristystä tullut. Sen sijaan Fall Out (Boy) tuli taivaalta ja pariskunta Bloggs päätti kerätä talteen satavan veden ja nauttivat sitä sitten ilmeisin seurauksin.

[myyry]

Kirjastoista Lumiukon piirtäjän teos löytyy nimellä Minne tuuli kuljettaa.

[Viper]

Lisää mietteitä:

The Final Frontier:

Jatkaa samalla linjalla kuin aikaisemmat Wildest Dreams ja Different World. Mutta siinä missä WD kuvaa elämään tarttumista ja unelmien toteuttamista ja DW sen vaikeutta, kun aina tulee uutta ja mielenkiintoista vastaan, kertoo TFF siitä kuinka kaikki on saavutettu ja voi kuolla onnellisena, mitään katumatta.

Done more in my life
Than some do in ten
I'd go back and do it all over again

Mother Of Mercy:

Tuntuisi olevan musiikin ja sanoitusten osalta jonkinlaista jatkoa Paschendalelle, hyvin samantyyppisiä osioita ja lyriikallista maalailua löytyy.

Pikainen wikitys kertoi muun muassa seuraavaa:

"The Virgin of Mercy is a subject in Christian art, showing a group of people sheltering for ptotection under the outspread cloak of the Virgin Mary."

Tämän valossa kappale on helppo tulkita näkökulmasta, että yksinäinen sotilas taistelukentällä huutaa Neitsyt Mariaa turvakseen. Ja tämähän on toki Harrisille hyvä aasinsilta taas uskonsodista pauhaamiseen.

Coming Home

Hmm... nyt alkaa kappaleen sanoista löytyä pientä nostalgisuutta...

"Flown the dark Atlantic over Mariners stormy graves"

Rime of The Ancient Mariner? Olisiko tässä pientä tribuuttia 80-luvulle? Jonkinlaista yhteyttä bändin ja fanien kanssa tunnuttaisiin myös hakevan kohdassa "Over borders that divide the earthbound tribes, no creed and no religion, just a hundred winged souls". Tokihan tuo saattaa myös tarkoittaa, että yläilmoissa maiden rajat menettävät merkityksensä, eikä ketään tarvitse luokitella uskonnon tai kansakuntansa mukaan.

Niitä vuoden '41 saksanpommitus viitteitä tuntuu edelleen monilla olevan ja toki pientä Silver Wings -vibaa tästä tulee, paljon seesteisemmässä ja rauhallisemmassa fiiliksessä vaan (Aces High -vibaa nyt ei niinkään, sehän kertoo Battle Of Brittainista). Tosin edelleen viittaan tuohon Atlantic kohtaan, saksaa pommittaneet, eivät koskaan Atlanttia ylittäneet.

Kappale kuulostaa edelleenkin paljon Brucen soolokamalta, mikä ei toisaalta ole yhtään paha.

"Oh the bittersweet reflection as we kiss the earth goodbye
As the waves and echoes of the towns become ghost of time"

The Alchemist

Edelleenkin tulee fiiliksiä Brucen The Magicianista, kun tätä kuuntelee. Samaa uhoa löytyy lyriikoista.

John Deehän muuten käänsi H.P. Lovecraftin mukaan Necronomiconin englanniksi.

"I was the keeper of the books
I had the knowledge of the scrolls"

The Isle Of Avalon

(Wikityksen jälkeen...)

Avalon, The legendary island of the dead. Tunnetaan myös nimellä Island of the blessed. Saari jolla Morgane Le Fay eli (tai elää, kuolematon kun kuitenkin on). Tunnettu myös omenoistaan. Kelttilegendojen mukaan se on nykyään tunnettu Glastonburyna, ja siellä on myös sijainnut portti kuolleiden valtakuntaan, Otherworldiin (paikallinen Tuonela). Walessiläisittäin myös lyriikoissakin mainittu Annwn (Annwyn).

Ja Morganehan oli saarella tosiaan Mother Goddessin papittarena. Jos saisin uudelleen tulkita biisin, niin katsoisin, että se kertoo Arthurista, joka pahasti loukkaantuneena saapuu saarelle haavoistaan parantumaan, sumuisen merimatkan halki. "I hear her crying the tears of an angel..." puolestaan taas kuvaisi nimenomaan Morganea. Lisää kuunteluja ja tulkintaa, niin eiköhän tämä aukea.

"Mother Earth, I can feel you
My rebirth, now completed"

The Talisman

Uudelleen kuunneltuani kappaleen, huomaan Karpaasin olleen oikeassa. Siirtolaisten matkasta Euroopasta Amerikaanhan tämä tosiaan kertoo. "We run from evil tongues, rash judgement, selfish men, never to be seen on these shores again"
Ei kuulosta Kolumbukselta.

Mutta olisiko kappaleessa kuvattu laiva nimenomaisesti Mayflower, ja näin ollen olisi jatkoa (tai tarkemmin prologi) The Pilgrimille?

Joka tapauksessa vibat tästä biisistä tulee vahvasti Ghost Of The Navigatoriin, alun puolsesta myös Dance Of Death ja The Legacy tulevat mieleen. Janick alkanut harrastaa näitä akustisia folkailujaan joka levyllä.

The Man Who Would Be King

Leikin edelleen idealla, että tämä kertoisi Benjamin Breegistä. Erityisesti tämä matkoista, joista aikanaan paljonkin puhetta oli. Lisää kuunteluja ja tulkintaa tällekin, kirjoittelen lisää tulevaisuudessa.

"He's searching for the answer now,
It's something that he's managed to avoid up 'til now
Real conviction that he craves
He needs to find the answer sooner than later"

Edit. Perskule, no creed and no religion. Tekstiin sentään laitoin oikein.

[Summerganon]

Mother Of Mercy:

Tuntuisi olevan musiikin ja sanoitusten osalta jonkinlaista jatkoa Paschendalelle, hyvin samantyyppisiä osioita ja lyriikallista maalailua löytyy.

Paschendale-The Longest Day-Mother Of Mercy. Jos vielä levy tulee, niin aika varmasti sama meno jatkuu.

[Penjami Breeg]

^^
Tuo mahdollinen Rime of the Ancient Mariner-viittaus Coming Homessa sai ajatukset suuntaamaan Somewhere Back In Time-kiertueen Flight666-lentämiseen. En tosin nyt muista ylittivätkö Atlantia missään välissä. En juuri yllättyisi jos tämän kappaleen sanat olisi kirjoitettu 08-09-kiertueiden aikana lentokoneen ohjaamossa niistä fiiliksistä mitkä siellä vallitsivat.
(Btw, se on "no creed and no religion, just a hundred winged souls")

[Rautapeto]

Tämä on eka viestini tälle foorumille, elekää ampuko!

Final Frontierin sanoitukset vaikuttavat kautta linjan mielenkiintoisilta. Aluksi mua hiukan kylmäsi se, että monet sanoitukset tuntuivat käsittelevän tavalla tai toisella lähtemistä, vanhenemista - ja lopettamista. Tuntui siltä, että bändi pohjustaa lopettamista. Aika suuri osa tulkinnassa oli sillä, että olin virittynyt kuuntelemaan levyä tuolla tavalla. Nyt on jo helpompi olo, kun ei ilmeisesti tarvitse kovin vakavissaan pelätä, että se oli nyt sitten tässä.

Suosikkibiisini on toistaiseksi Starblind, jossa on myös erittäin hieno sanoitus. Teksti tuntuu olevan pohjimmiltaan ihmisen vapauden julistus. Maallisilla tai uskonnollisilla auktoriteeteilla ei tarvitse olla meihin valtaa. Kertojahahmo erkaantuu maallisesta muodosta ja liikkuu aineettomana tähtien joukossa. Vaikka hän on aineeton sielu, hän on nimenomaan noussut uskonnon kouran yläpuolelle. Biisihän irtisanoutuu vahvasti uskon vallasta: "The preacher loses face with Christ / Religion's cruel device is gone"

Olenkin miettinyt, onko tämä Maidenin ensimmäinen puhtaasti ateistinen sanoitus. Steve Harris on tietysti monet kerrat kyseenalaistanut Jumalan, mutta tällä tavalla Häntä ei ole minusta aikaisemmin rutattu. Vai olenko aivan hakoteillä, mitä mieltä olette?

Tällaisia mietteitä tuo biisi minussa herättää. Joku muu voi lukea sitä ihan eri tavalla. Onhan tuo vahvasti symbolinen teksti.

Mitä muuten luulette, onko Isle of Avalonin teksti Harrisin vai Smithin? Mä melkein veikkaisin Smithiä, mutta onko tietoa?

[cuomi]

Tämä on eka viestini tälle foorumille, elekää ampuko!

Final Frontierin sanoitukset vaikuttavat kautta linjan mielenkiintoisilta. Aluksi mua hiukan kylmäsi se, että monet sanoitukset tuntuivat käsittelevän tavalla tai toisella lähtemistä, vanhenemista - ja lopettamista. Tuntui siltä, että bändi pohjustaa lopettamista. Aika suuri osa tulkinnassa oli sillä, että olin virittynyt kuuntelemaan levyä tuolla tavalla. Nyt on jo helpompi olo, kun ei ilmeisesti tarvitse kovin vakavissaan pelätä, että se oli nyt sitten tässä.

Suosikkibiisini on toistaiseksi Starblind, jossa on myös erittäin hieno sanoitus. Teksti tuntuu olevan pohjimmiltaan ihmisen vapauden julistus. Maallisilla tai uskonnollisilla auktoriteeteilla ei tarvitse olla meihin valtaa. Kertojahahmo erkaantuu maallisesta muodosta ja liikkuu aineettomana tähtien joukossa. Vaikka hän on aineeton sielu, hän on nimenomaan noussut uskonnon kouran yläpuolelle. Biisihän irtisanoutuu vahvasti uskon vallasta: "The preacher loses face with Christ / Religion's cruel device is gone"

Olenkin miettinyt, onko tämä Maidenin ensimmäinen puhtaasti ateistinen sanoitus. Steve Harris on tietysti monet kerrat kyseenalaistanut Jumalan, mutta tällä tavalla Häntä ei ole minusta aikaisemmin rutattu. Vai olenko aivan hakoteillä, mitä mieltä olette?

Tällaisia mietteitä tuo biisi minussa herättää. Joku muu voi lukea sitä ihan eri tavalla. Onhan tuo vahvasti symbolinen teksti.

Mitä muuten luulette, onko Isle of Avalonin teksti Harrisin vai Smithin? Mä melkein veikkaisin Smithiä, mutta onko tietoa?

Eihän tuota nyt satavarmasti voi tietää mutta onkos Smith edes tehtaillut tekstejä missään määrin SIT:n jälkeen? Paschendaleen ainakin taisi olla vahva konsepti mutta Harrisin tekstiä sekin taitaa olla.

[Viper]

Mitä muuten luulette, onko Isle of Avalonin teksti Harrisin vai Smithin? Mä melkein veikkaisin Smithiä, mutta onko tietoa?

Jotkut kohdat kuulostavat Harrisilta, jotkut taas eivät. Olisiko mahdollista, että miehet ovat yhdessä rustanneet lyriikoita, kuten on ilmeisesti Paschendalen kanssa?

Siihen cuomille: Osa Paschesta on selkeästi Harrisin lyriikkaa, mutta ymmärtääkseni myös Smith luki paljon aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, kuten Siegfried Sassoonia, etsiessään innoitusta musiikkiin ja lyriikoihin. Ja eikös Smirh ollut biisistään muutenkin niin varma, että sanoi Nickolle, miten soittaa siinä. Luulisi hänen halunneen ottaa sanoihinkin osaa.

[Karpaasi]

Olenkin miettinyt, onko tämä Maidenin ensimmäinen puhtaasti ateistinen sanoitus. Steve Harris on tietysti monet kerrat kyseenalaistanut Jumalan, mutta tällä tavalla Häntä ei ole minusta aikaisemmin rutattu. Vai olenko aivan hakoteillä, mitä mieltä olette?

Voisin itse tutkiskella kyseistä tekstiä tarkemmin tänään. Onhan tuossa mahdollista, että teksti on ateistinen, mutta minusta voi hyvinkin olla, että siinä kyseenalaistetaan enemmän uskonnolliset instituutiot, mutta uskonnollisuutta sinänsä ei. Mutta postaanpa tarkemmin illasta aiheesta.

Mitä Viperin TMWWBK:n ja Benjamin Breegin yhtäläisyyksiin tulee, niin onhan tuo hyvinkin mahdollista. Kuten aikaisemmin mainitsin, minusta kappale kertoo miehestä, joka menetti miehen tapettuaan "kuninkuutensa" ja tipahti kuolevaiseksi Jumalan edessä. Tämä kuitenkin aiheena kuulostaa liian epätarkalta: mikäli Benjamin Breeg olisi päähenkilö, se toisi kappaleen lyriikoihin kaivattua eksaktiutta.

[urho47]

10. When The Wild Wind Blows

Tästähän onkin tarkemmat analyysit jo käyty, eli perustuu Raymond Briggsin sarjakuvaan. Ja se lopputwisti tosiaan tuntuu biisssä olevan se, että pariskunta luuli maanjäristystä ydinlaskeumaksi, menivät bunkkeriin suojaan ja myrkyttivät itsensä. Siitähän teksti aikaisemminkin kertoo, kuinka kukaan muu ei tunnu tajuavan, että loppu häämöttää. On kyllä kaunis kappale.

Tuli juuri luettua tuo When the wind blows ja loppu ei nyt mennyt ihan samalla tavalla kuin biisissä. Jatkuu valkoisella, jos joku vaikka haluaa lukea. Myrkkypurkkeja ei availtu, eikä maanjäristystä tullut. Sen sijaan Fall Out (Boy) tuli taivaalta ja pariskunta Bloggs päätti kerätä talteen satavan veden ja nauttivat sitä sitten ilmeisin seurauksin.

Muistaakseni Steve sanoi jossain haastattelussa että on nähnyt tuon piirretyn 80-luvulla, ja kirjoitellut biisin ihan muistin varassa. Eli lyriikat eivät sen takia mene ihan yks yhteen tarinan kanssa.

[Risto Malinen]

Alchemistissa on ainakin helposti aukeavat sanat. Kertovat tästä herrasta. Starblindin sanoja olen koittanut pähkäillä mistä oikein kertovat... Jos joku tietää, niin kertokoon ihmeessä!

Tuo oli omakin nopea tulkintani kun sanoissa tuo Edward Kelley vilahtaa. Kun noita lyriikoita tarkemmin lukee niin eikös koko biisi tule nimenomaan John Deen näkökulmasta?
"I'm Dr Dee, and this is my house"
Jumitin lukemaan tuota wikipedian artikkelia ja siitä paljastuikin varsin mielenkiintoisia juttuja, joista osa on myös löytänyt tiensä biisin lyriikoihin. Käsittääkseni siis Dee/Kelley olivat parivaljakko, jotka hämmensivät ja huijasivat rikkaita mukamas kyvyillään valmistaa kultaa. Mielenkiintoisia tarinoita siellä täällä, eniten kuitenkin huvitti se kuinka jossain vaiheessa Kelley oli uskotellut Deelle enkelin neuvoneen miehiä jakamaan vaimojaan keskenään. Kelleyllä selkeästi pelimiehen vikaa sillä näin mies pääsi vällyjen väliin Deen nuoren 23-vuotiaan vaimokkeen kanssa. Ilmeisesti juuri tämän takia miesten tiet erkanivat. Tämäkin tarina esiintyy siis lyriikoissa:
You have taken up my wife
and lain beside her
now the black rain on my house
the timbers burning

"I was the keeper of the books
I had the knowledge of the scrolls"

John Deellä oli tuohon aikaan ylivoimaisesti Englannin paras kirjasto yksityisenä kokoelmanaan ja Euroopastakin löytyi muutama parempi. Eli mielestäni "kertojana" on nimenomaan "Dr. Dee"

Ja mitä tulee tuohon biisissä mainittuun henkilöön MAGUS oli se myös 70-luvulla Led Zeppelinin Jimmy Pagen lempinimi. Molemmat herrat ovat varmastikin Jimmylle tuttuja, sillä Jimmyhän oli yksi suurimpia okkultismistä kiinnostuneita 1970-luvulla. Pitipä herra 1970-luvn alussa Lontoossa okkultismiin keskittynyttä kirjakaupaa nimeltään "The Equinox Booksellers and Publishers", kunnes bändihommat alkoivat viedä liikaa aikaa.

[Karpaasi]

Jonkunlaista analyysintynkää Starblindista, niistä säkeistöistä joista tajuan jotain. Varoituksen sanana lyriikoita on otettu sieltä täältä, mutta teemoittain kuitenkin.

Luulen, että Starblind kertoo perimmäisenä siitä, kuinka uskonnolliset instituutiot rajoittavat ihmisiä elämästä elämiään, samalla kun organisaatiot pelaavat omaan taskuunsa. Samaan syssyyn taidetaan kyseenalaistaa itse asiassa Jumalan olemassa olokin.

Virgins in the teeth of God are meat and drink to feed the damned tuntuu viittaavan siihen, että instituutioiden (pahat) edustajat kusettavat uskovaisia näiden uskollaan. Whatever God, you know, he knows you, better than you believe taas viitannee siihen, että uskonnollisten instituutioiden edustajat tuntevat ihmiset pelkoineen niin hyvin, että osaavat hyödyntää näitä omiin tarkoitusperiinsä. Left the elders to their parley meant to satisfy our lust, leaving Damocles still hanging over all their promised trust, säe on vähän hämärä itselleni, mutta veikkaisin, että sillä halutaan sanoa, että uskontojen päättäjähahmot yrittävät pitää ihmiset aisoissa tarjoamalla näille populistisesti tietyn verran nautintoja tai vapauksia. Muuten ihmiset voivat hylätä kirkon. Hauskahko säe oli mielestäni Walk away from freedoms offered by their jailers in their cage, joka tuntuisi viittaavan, että vaikka jumalien pitäisi periaatteessa hallita papistoa/vastaavia edustajia, tosi asiassa papisto hallitsevat jumalia ja uskontoja. Jos ilkeästi haluaisi sanoa, papisto hallitsee omaa luomustaan.

In your once and future grave, you'll fall endlessly deceived sanookin kaiken tarpeellisen. Kun kuolee, tajuaa, että on joutunut koko ikänsä kusetetuksi. Vituttaa varmaan, kun kerran sitä täällä vain eletään. You are free to choose whatever life to live or life to lose: voit valita miten elämäsi elät: voit joko uskoa, mitä uskonnollisia "totuuksia" eteesi työnnetään tai sitten olla uskomatta.

Meikäläiselle jää hämäräksi, kuka on kappaleen minä/me-kertoja. My reflection fades, I'm weary of these earthly bones and skin, you may pass through me and leave no trace, I have no mortal face. Oletettavasti kyseessä on jonkinsortin henkiolento, joka on jättänyt jo maallisen muotonsa ja on liittynyt isompaan henkien joukkoon. Kertoja tietää, että uskonnot ovat täyttä fuulaa, koska hän on jo kuollut. Kertosäkeen kohta We are the light that brings the end of night kuitenkin kertoo, että me-kertojan kommuuni aikoo lopettaa uskontojen vallan. Luulisin kuitenkin, että kertojahahmon kyseessä on dickinsonmainen dramatisointikeino, joka on lyrikaalisesti tyylikäs, mutta ei kuitenkaan niin olennainen.

Kappaleessa on myös helvetisti dickinsonmaista aurinkosymboliikkaa (Navigate the Seas of Sun, Power of the Sun, Brighter than a Thousand Suns, Sun and Steelkin kenties? Kyllä mies aurinkoja rakastaa.) , josta en toki tajua mitään.

Joka tapauksessa kappale on melko uskontovastaiseksi tulkittavissa. Empty flesh and hallowed bones make pacts of love but die alone : paskaako siellä ketään ole. Jumalaa ei ole, kuolet yksinäsi.

Vähän ehkä ristiriitainen ripuliteksti tuli, mutta eiköhän tässä jotain asiaakin ole.

[Summerganon]

Kappaleessa on myös helvetisti dickinsonmaista aurinkosymboliikkaa (Navigate the Seas of Sun, Power of the Sun, Brighter than a Thousand Suns, Sun and Steelkin kenties? Kyllä mies aurinkoja rakastaa.) , josta en toki tajua mitään. We will dance among the world that orbit stars, they're on our side tuntuu kuitenkin olevan kuitti aikaisempaa kirkon aurinkokeskeistä linjaa kohtaan.
D

Vihkosen mukaan tuo kohta mene kyllä näin: We will dance among the world that orbit stars aren't our sun.

Mutta kuitenkin todella mielenkiintoista analyysia!

[Karpaasi]

Kappaleessa on myös helvetisti dickinsonmaista aurinkosymboliikkaa (Navigate the Seas of Sun, Power of the Sun, Brighter than a Thousand Suns, Sun and Steelkin kenties? Kyllä mies aurinkoja rakastaa.) , josta en toki tajua mitään. We will dance among the world that orbit stars, they're on our side tuntuu kuitenkin olevan kuitti aikaisempaa kirkon aurinkokeskeistä linjaa kohtaan.
D

Vihkosen mukaan tuo kohta mene kyllä näin: We will dance among the world that orbit stars aren't our sun.

Mutta kuitenkin todella mielenkiintoista analyysia!

Ai perhana, katsoin nettilyriikoista, kun ei ollut vihkosta paikan päällä. Kiitos korjauksesta. Nyt kun vielä tajuaisin tuon merkityksen.

[Viper]

Karpasilta hyvät analyysit. Jos saisin vielä jatkaa:

We will dance among the world that orbit stars that aren't our sun

Aurinkoa pidetään usein symbolina Hyvälle (esim. Platonilla), Jumalalle ja vastaavalle luovalle voimalle. Voisiko tämän tulkita niin, että jos jokin Jumala tai Luoja on, tämä ei ole se jota uskonnot ja kirkot pistävät meidät palvomaan.

All the oxygen that trapped us in a carbon spider's web

Aluksi oletin tämän olevan viittaus avaruusalukseen, mutta toisaalta voisihan carbon spider's web kuvata myös kirkkoja.

Leaving Damacles still hanging over all their promised trust

Ilmeisesti Damacles on lyhennys Damokleen miekasta, jolla tarkoitetaan ylipäätään kaikkea vallanpitäjiin kohdistettua uhkaa. Näin ollen kohta on helppo kääntää luottamuksen puutteena kirkollisiin isiin. http://en.wikipedia.org/wiki/Damocles" onclick="window.open(this.href);return false;

Starblind with sun
The stars are one
We are the light that brings the end of night

Jatkamalla Jumala/Aurinko -vertausta tämän voisi tulkita siten, että uskonnon sokaisemat ihmiset uskovat sokeasti Katoliseen Jumalaan, ilman kykyä kyseenalaistaa sitä. Kuitenkin jos kykenemme yhdessä kyseenalaistamaan kirkon mahdin, voimme tuoda "valoa pimeyteen".

Itse en niinkään koe, että sanoitus olisi puhtaan ateistinen. Puhutaan kuitenkin "tähdistä, joka eivät ole aurinkomme". Eli jotain siellä ilmeisesti on, se vain ei ole kristinuskon/islamin/minkään muunkaan uskonnon Jumala.
"Make pacts of love but die alone" voisi yhtä hyvin tarkoittaa luottamusta kirkolle ja sen jäsenkunnalle, joka sitten pettää.

Haluaisin myös kiinnittää huomion kohtaan "We are with the Goddess of the sun tonight". Mielenkiintoisesti kappale seuraa Isle Of Avalonia (jossa myös lauletaan Äiti Jumalattesta), joka taas tosiaan ilmeisesti perustuu siihen Zimmer Bradleyn Mists Of Avalon -teokseen. Kyseistä teostahan on myös hyvin paljon luettu feministisesta näkökulmasta, erityisesti uskontoja katsoen. Tekijä itsekin pyrki nimenomaan rikkomaan perinteistä Jumalkuvaa parrakkaasta miehestä Mother Goddess -hahmolla, jota Morgaine teoksessa palvoo.

En yhtään tiedä mitkä herra Dickinsonin uskonnolliset mielipiteet ovat, mutta kyllä tästä sellaisen kuvan saisi, että siellä kuitenkin jotain on. Jumala, Jumalatar, Aurinko, Hyvän Idea tai jotain samansuuntaista.

In your once and future grave you'll fall endlessly decieved


Kuolemasta ja uskonnoista kappaleessa tosiaan selkeästi lauletaan. Mielenkiintoista muuten, että melkein kaikki levyn kappaleet kertovat kuolemasta. TFF, MOM, IOA, Starblind, TMWWK, WTWWB... kaikki kertovat kuolemasta, sen väistämättömyydestä ja sen vastaanottamisesta tai ottamattomuudesta. Yrittäisikö bändi kertoa meille jotain...

[Viper]

(Sori tuplapostaus, mutta ajattelin erottaa nämä analyysit toisistaan selkeyden nimissä)


The Man Who Would Be King tuottaa edelleen eniten päänvaivaa uuden levyn kappaleista. Starblindiin on alkanut tulla (muiden lautalaisten avulla) kokoajan lisää tolkkua ja Isle of Avalonkin aukeaa koko ajan paremmin (IOA:sta tulossa myös syvää luotaava analyysi jossain kohtaa, kuhan saan kaikki palaset paikoilleen [perskeles, kun pitäisi lukea se kirjakin jossain vaiheessa]), mutta TMWWBK on vielä hieman mysteeri. Olen Karpaasin kanssa samoilla linjoilla siitä, että kappale kertoo miehestä (joka on jo kuningas tai matkalla kuninkaaksi), joka tappaa toisen miehen ja putoaa näin Jumalan silmissä tavalliseksi kuolevaiseksi. Tätä hän sitten lähtee lepyttämään osoittamalla katumusta, ilmeisesti jonnekin vuoristoon.

"He tries to make his peace with God / All is forgivable but it's left a little late" Selkeästikään mies ei saa anteeksi tekemäänsä. "Maybe one day they'll forgive him what he's done" Anteeksianto voi kuitenkin olla mahdollista joskus myöhemmin. Mutta kohta "Destiny no good to hide away" pistää miettimään. Oliko koko tapahtuma määrätty miehen kohtalossa. Jos asia on näin, kuinka Jumala voisi asiasta vetää herneen nenään.

Koko Destiny -kohta saa ainakin minut miettimään aikaisemman levyn The Reincarnation Of Benjamin Breeg -kappaletta. Olisiko mahdollista, että tämä (myös Murrayn ja Harrisin yhteistyö) olisi sille jotain jatkoa ja syvennystä. Benjaminhan oli todella kiinnostunut Raamatusta, ja selkeästi TMWWK:nkin päähenkilölle se on tärkeä ("But the good book says an eye for an eye"). Samoin TROBBin kohdalla tekemäni analyysi Bennysta Seitsemännen pojan seitsemäntenä poikana tulee väkisin mieleen.

Maybe one day they'll forgive him what he's done
But now the pain of lying too early in the grave
(TMWWK)

Why should these curses be laid upon me
I won't be forgiven 'till I can break free
(TROBB)

He is looking now to find something
Hoping he can be saved
(TMWWK)

Someone to save me
Something to save me from myself
(TROBB)

Save me, save me from torturing
Myself even within my dreams
(Infinite Dreams)

The sin of a thousand souls not died in vain
Reincarnate still in me live again
(TROBB)

I'd like to think that when I die
I'd get a chance another time
And to return and live again
Reincarnate, play the game
Again and again and again
(ID)

...Some day I may return
(The Evil That Men Do)

There's time to live and time to die
When it's time to meet the maker
There's time to live but isn't it strange
That as soon as you're born you're dying...
...and reborn again??
(The Clairvoyant)

Benjaminhan joutui tarinansa mukaan lähtemään Romaniasta poliisin tutkimuksien vuoksi. http://www.ironmaidencommentary.com/?ur ... ums#track7" onclick="window.open(this.href);return false;
Tarkempaa kuvaa tästä ei anneta, mutta olisihan mahdollista, että tutkimukset koskivat juurikin murhaa. Romaniastahan löytyvät myös Karpaatit (itseasiassa juurikin Transylvanian alueelta ). Voisiko TMWWK:ssä kuvattu mountainside sijoittua sinnepäin? Ja mihin päähenkilö oikein etsii vastausta?

He's searching for the answer now
It's something that he's managed to avoid up 'til now
Real conviction that he craves
He needs to find the answer sooner than later
(TMWWK)

Even though it's reached new heights
I'd rather like the restless nights
It makes me wonder it makes me think
There's more to this I'm on the brink
It's not the fear of what's beyond
It's just that I might not respond
I have an interest almost craving
But would I like to get too far in?

Can't all be coincidence
Too many things are evident
You tell me you're an unbeliever
Spiritualists? Well me I'm neither
Wouldn't you like to know
The truth?
Oh what's out there to have the proof
(ID)

Infinite Dreamsin tapaan, etsisikö päähenkilö vastausta sille, mitä hänelle käy kuoleman jälkeen, eli päätyykö taivaaseen vai helvettiin.

And find out just which side you're on
Where would you end in Heaven or in Hell?
(ID)

Tosin Benjaminillehan tuli jokin välimallin ratkaisu.

My hopes are gone, reach for Heaven from Hell
(TROBB)

Kaikin puolin mielenkiintoinen kappale ja ilman muuta levyn parhaita, sekä sävellystyöltään että sanoituksiltaan. Katsotaanpas jos tästä saisin jotain kokonaisuutta joskus rakenneltua tarkemminkin, tämä teksti jäi nyt kuitenkin aika hajanaiseksi ajatusten heittelyksi.

[QazKFD]

Aurinkoa pidetään usein symbolina Hyvälle (esim. Platonilla), Jumalalle ja vastaavalle luovalle voimalle. Voisiko tämän tulkita niin, että jos jokin Jumala tai Luoja on, tämä ei ole se jota uskonnot ja kirkot pistävät meidät palvomaan.

Kyllä mun mielestä. Mun mielestä kappaleessa koitetaan tuoda esiin juurikin sitä, että jos on jotain ihmistä suurempaa voimaa olemassa, se on yksinkertaisesti maailmankaikkeus, ei suinkaan jumala sillä tavalla mitä uskonnot antavat ymmärtää.

[nickorules]

Tuli muuten yhdestä Mother of Mercyn pätkästä mieleen Aftermath.

Don't know what I'm fighting for
Who it is or what I'm fighting for

Ja The Aftermath.

In the mud and rain
What are we fighting for
Is it worth the pain
Is it worth dying for
Who will take the blame
Why did they make a war
Questions that come again
Should we be fighting at all

[Karpaasi]

Aurinkoa pidetään usein symbolina Hyvälle (esim. Platonilla), Jumalalle ja vastaavalle luovalle voimalle. Voisiko tämän tulkita niin, että jos jokin Jumala tai Luoja on, tämä ei ole se jota uskonnot ja kirkot pistävät meidät palvomaan.

Kyllä mun mielestä. Mun mielestä kappaleessa koitetaan tuoda esiin juurikin sitä, että jos on jotain ihmistä suurempaa voimaa olemassa, se on yksinkertaisesti maailmankaikkeus, ei suinkaan jumala sillä tavalla mitä uskonnot antavat ymmärtää.

Minä ehkä näkisin, että Auringolla haetaan sellaista perimmäistä voimaa kaiken takana. Aurinko ja Auringon jumalat ovat kuitenkin olleet varhaisissa uskonnoissa lähes poikkeuksetta niitä suurimpia ja voimakkaimpia. 1800-lukulaisen uskontotieteellisen (Max Müller muistaakseni) ajattelutavan mukaan ihminen näkee auringossa ja auringonlaskussa ilmiöinä ns. "äärettömän" tai absoluutin.

Mielestäni kappaleessa yritetään sanoa, että maailmassa uskonnot nykymuodossaan edustavat korruptoitunutta muotoa siitä, mitä niiden pitäisi olla. Itselleni tulee hieman vivekanandamainen uushinduistinen ajatus, jonka mukaan kaikkien uskontojen taustalla on yksi suurempi totuus, joita uskonnot pyrkivät jäljittelemään. Uskonnoilla on siis periaatteessa yhteinen "alkuperä", mutta tämä totuus ei kuitenkaan näy nykyuskonnoissa. Niinpä kertoja kehottaa "hieman reformoimaan" niitä. "Rage against the night."

Totta kai kyseessä voi olla myös ihan näkemys hyvyydestä tai maailman kaikkeudesta. Minusta kappaleeseen on aurinkosymboliikalla jätetty kuitenkin tulkintavaraa, mutta pointti on selvä näissä kaikissa.

[Viper]

^Ehkä tässä piileekin sanoituksen nerokkuus. Kuka tahansa kykenee tulkitsemaan sen oman näkemyksensä mukaisesti (tai no, ehkä ei ihan kuka tahansa, mutta sanotaan uskontoa kriittisesti tarkastelevat). Lyriikoista pystyy löytämään itsensä, oli näkemys melkein mikä vain. Hyvä esimerkki vaikka juuri tuo aurinkosymboliikka.

Sanoisin jopa, että tietyt filosofiset suuntaukset pystyvät helposti löytämään itsensä sanoituksista. The stars are one kohdasta tulee hyvin spinozalaiset vivahteet mieleen: Jumala = maailmankaikkeus, maailmankaikkeus = Jumala. Samoin voisi helposti vetää yhtäläisyyksiä Platoniin kaikesta siitä aurinkosymboliikasta, mitä kappale sisältää.